AMKoodari 4: Saammeko suositella? Tekoäly ehdottaa koodauskursseja.

————————————————————————————————————————

Puhuja 1 Jenni Koponen
Puhuja 2 Vesa Ollikainen
[äänite alkaa]
Haastattelija 1 [00:00:11]: AMKoodari, koulutuksella koodaavampaa Suomea. Tervetuloa tähän viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteisen AMKoodari-hankkeen podcast-sarjaan. Tässä podcast-sarjassa keskustelemme hankkeen tuloksista ja opeista. AMkoodari-hanke on vastannut suomalaiseen koodaripulaan kokoamalla yhteen viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa ja tarjoamalla ilmaista koodarikoulutusta kaikille koodaamisesta kiinnostuneille. Nimeni on Jenni Koponen ja toimin tämän AMKoodari-hankkeen projektipäällikkönä. Tässä hankkeen toteuttajia ovat olleet Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. AMKoodari-hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tervetuloa kaikille mukaan. Tässä jaksossa meillä on tosi mielenkiintoinen aihe. Keskustelemme tekoälysuosittelijoista ja siitä, miten suosittelua käytettiin tässä AMKoodari-hankkeessa. Kanssani studiossa tänään lehtori Vesa Ollikainen Metropolian tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmasta. Tervetuloa Vesa.

Puhuja 1 [00:01:22]: Kiitos, terve.

Haastattelija 1 [00:01:23]: Kiva kun pääsit mukaan kertomaan vähän työstäsi. Kerro alkuun, mikä roolisi on ollut tässä hankkeessa?

Puhuja 1 [00:01:31]: Roolini on ollut opettajan rooli. Opetan Metropoliassa ohjelmistotuotannon pääaineessa datan käsittelyyn ja tiedon hallintaan ja koneoppimiseen liittyviä juttuja. Olen ollut vähän niin kuin sisältöasiantuntijaroolissa tässä.

Haastattelija 1 [00:01:48]: Oikein hyvä. Tässä jaksossa puhumme tekoälysuosittelijoista ja siitä, että miten niitä on käytetty tässä AMKoodari-hankkeessa. Jokaisella on varmaan kokemusta näistä tekoälysuosittelijoista, esimerkiksi verkkokaupoissa tai suoratoistopalveluissa tai sosiaalisessa mediassa. Tämä suositusten laatu varmasti voi vaihdella tosi paljon. Tässä AMKoodari-hankkeessa on tarjottu maksuttomia koodauskursseja kaikille kiinnostuneille ja siinäkin on tarvittu suosittelua siihen, että miten opiskelija löytää hänelle sopivat koodauskurssit. Eräänä ratkaisuna tässä onkin käytetty tekoälyä hyödyntävää sovellusta. Kohta pääsemme jäljille siitä, että miten tämä AMKoodari-sovellus suosittelee kursseja ja mitä haasteita löytyy. Olen ymmärtäny, että se ei ole ihan suoraviivaista kuitenkaan. Puhumme kylmäkäynnistysongelmasta ja siitä, että miten se ratkaistaan, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Aloitetaan vaikka siitä, että miten tässä AMKoodarissa opiskelija pystyi etsimään ja löytämään itselleen sopivia koodauskursseja?

Puhuja 1 [00:03:10]: Varmaan ihan ensimmäinen keino, mitä jokainen opiskelijaksi aikova kokeilee, niin on mennä AMKoodarin verkkosivuille ja selata sieltä tarjotaan, että minkälaisia kursseja on tarjolla ja minkälaisia nämä kurssikuvaukset on, niin sitä kautta yrittää saada käsityksen siitä sisällöstä. Sitten on erilaisia neuvontapalveluita. Tässä on ehkä vähän sellainen haaste, että näitä teknologioita on aika paljon. On erilaisia ohjelmointikieliä ja ympäristöjä ja niihin liittyviä tekniikoita ja ne ei välttämättä sano kauhean paljon opiskelijalle, joka etsii sieltä kursseja. Sitten on vielä sellainen haaste, että monella on jotain aikaisempaa osaamista tästä alueesta ja sitten voi olla vähän vaikea sanoittaa sitä aikasempaa osaamista ja ikään kuin mätsätä sitä näihin tarjolla oleviin kursseihin.

Haastattelija 1 [00:04:02]: Ihan varmasti. Näitä opiskelijoita tuntui olevankin hyvin erilaisilla taustoilla. Opiskelija tarvitsee siihen apua, että miten hän sieltä selviää näiden kaikkien mahdollisuuksien seassa. Kurssivalintojen tueksihan kehitettiin AMKoodari-sovellus. Mikä se on ja miten se on auttanut löytämään sopivia kursseja?

Puhuja 1 [00:04:29]: Se AMKoodari-sovellus on mobiilisovellus, jonka kautta voi perehtyä AMKoodari-tarjontaan. Sitä voi periaatteessa käyttää ihan siihen, että selailee tätä opetustarjontaa ja katselee, että minkälaisia kursseja on olemassa. Yksi idea, mihin sitä pystyisi kuitenkin käyttämään, oli se, että sen sovelluksen kautta voisi saada henkilökohtaisia suosituksia siitä, että mitkä olisi sellaisia kursseja, jotka juuri minun tarpeeseeni tässä soveltuisi. Eli siinä on tällainen tuotesuosittelija niin sanotusti, tässä tapauksessa kurssisuosittelija, sisäänrakennettuna.

Haastattelija 1 [00:05:08]: Miten se suosittelija toimii? Mihin ne suositukset oikein perustuu? Se tekoäly ei kuitenkaan vielä ole ehkä ihan samalla tasolla kuin keskusteleva ihminen, niin mihin se perustelee nämä suosittelut?

Puhuja 1 [00:05:25]: Oikeastaan kaikissa tällaisissa suosittelijoissa on pohjimmiltaan kysymys siitä, että on käyttäjiä ja tuotteita ja sitten täytyy nämä käyttäjät ja tuottajat jollain tavalla saada löytämään toisensa. Käyttäjät ovat tietysti niitä henkilöitä, jotka haluavat näitä suosituksia, mutta sitten nämä tuotteet voivat olla periaatteessa mitä tahansa. Ne voivat olla vaikka leffoja jossain suoratoistopalvelussa tai sitten niin kuin tässä AMKoodarin tapauksessa, niin ne ovat näitä kursseja, joita opiskelija haluaa löytää. Sitten ne voisivat olla periaatteessa jopa toisia käyttäjiä, jos meillä olisi joku deittisovellus vaikka kyseessä. Nämä pitäisi saada sitten ikään kuin löytämään toisensa. Tässä tarvitaan dataa, oppimista, että tämä homma onnistuu. Periaatteessa tätä dataa voi kertyä sillä tavalla, että kerätään tietoa, että kuka käyttää mitäkin tuotteita. Jos ajatellaan vaikka leffojen suosittelua, niin se voi olla ihan sitä, että kuka käyttäjä katsoo mitäkin elokuvia. Toisaalta se voi perustua palautteisiin tai arvosteluihin, että montako tähteä olet antanut elokuvalle, niin heti saadaan vähän tarkempaa palautetta siitä. Sitten se voi toisaalta perustua näiden käyttäjien ja tuotteiden ominaisuuksiin. Jos me tunnetaan se käyttäjä jotenkin, vaikka kyselemällä käyttäjältä, että minkälaisia mieltymyksiä hänellä on ja toisaalta, jos tunnemme ne tuotteet, että voimme ikään kuin koodata näiden tuotteiden ominaisuudet, niin voi myös siihen perustua se suosittelu.

Haastattelija 1 [00:07:02]: Tämä on varmaan sitä, mitä sanotaan yhteistoiminnalliseksi ja sisältöpohjaiseksi suositteluksi, olenko oikeassa?

Puhuja 1 [00:07:12]: Aivan oikeassa kyllä. Tässä on kaksi lähtökohtaa, eli voidaan tehdä toisaalta yhteistoiminnallista suosittelua ja toisaalta sisältöpohjaista suosittelua. Tämä yhteistoiminnallinen suosittelu, niin siinä se data kertyy siitä, että mitä muut käyttäjät tekevät. Jos taas ajatellaan sitä leffaesimerkkiä, niin silloin kerätään tietoa muiden ihmisten katselusta ja muiden ihmisten palautteista, jommastakummasta, ja sitten siihen perustetaan nämä tuotesuositukset. Jos ajattelemme tällaista yhteistoiminnallista suosittelua, niin siinäkin on vielä kaksi alaryhmää. Se voidaan tehdä käyttäjäpohjaisesti tai tuotepohjaisesti. Nyt tällainen käyttäjäpohjainen yhteistoiminnallinen suosittelu tarkoittaisi sitä, että yritetään etsiä sellaiset käyttäjät, jotka ovat mahdollisimman samankaltaisia kuin sinä itse. Eli sellaisia käyttäjiä, jotka ovat antaneet vaikka nyt tässä leffojen suosittelun tapauksessa samoille elokuville samankaltaisia arvioita. Sitten niistä samankaltaisista käyttäjistä, kun ne ovat löytyneet, niin sitten voidaan suositella sellaisia tuotteita, joita sinä itse et ole vielä käyttänyt tai nähnyt, mutta joille nämä toiset käyttäjät ovat antaneet hyviä arvioita. Eli perustetaan se siihen, että löydetään ehkä sellaisia käyttäjiä, jotka ovat samanlaisia kuin sinä itse ja ajatellaan, että sinä ehkä tykkäät niistä samoista asioista sitten kuin nämä samankaltaiset käyttäjät. Tämän voi tehdä myös tuotepohjaisesti. Se toinen lähestymistapa, tuotepohjainen lähestymistapa on se, että etsitäänkin sellaisia tuotteita, joita käyttäjät ovat arvostelleet mahdollisimman samankaltaisesti kuin sitä tuotetta, jolle arvostelua ollaan ikään kuin ennustamassa. Eli silloin saadaan ennuste siitä, että millaisen arvion sinä ehkä olisit antanut tälle tuotteelle ja se perustuu näiden muiden käyttäjien antamiin arvosteluihin. Nämä ovat ne kaksi pääryhmää tässä yhteistoiminnallisessa suosittelussa. Sitten vielä toinen ryhmä on sisältöpohjaiset suosittelijat. Siinä onkin sitten erilainen lähestymistapa. Nyt ei katsotakaan niin paljon sitä, että mitä muut käyttäjät ovat olleet mieltä näistä tuotteista, vaan lähdetään koodaamaan tämän tuotteen ominaisuuksia, sen ikään kuin sisällönpiirteitä, että minkälaisiin tarpeisiin se tuote sopii ja toisaalta sitten käyttäjältä jollain tavalla koitetaan onkia tai kerätä tieto siitä, että minkälaisia asioita tämä käyttäjä arvostelee. Toisin kuin tämä yhteistoiminnallinen suosittelu, niin ei tarvitse sellaista datamassaa vastaavalla tavalla tuekseen. Mut sitten on sellaista käsityötä vähän enemmän, että saadaan se suosittelija toimimaan.

Haastattelija 1 [00:10:12]: Tämä on ehkä monimutkaisempaa, mitä käyttäjä suoraan ajattelisi, kun tähän itse törmää ja varmaan tässä koulutuskontekstissa tämä ei vielä ole niin tuttua, tällainen suosittelu, mutta miten tässä AMKoodari-kurssien tapauksessa, minkälainen suosittelijalähestymistapa tässä oli?

Puhuja 1 [00:10:32]: Tämä on mielenkiintoinen ongelma, koska heti äkkiseltään voisi ajatella, että tässä toimisi kumpi vain, että voisimme lähteä yhteistoiminnallisesti tai sisältöpohjaisesti. Mutta jos lähtisimme yhteistoiminnallisen suosittelun polulle, niin se tarkoittaisi sitä, että pitäisi odottaa, että toiset käyttäjät ensin käy niitä kursseja ja ehkä sitten antaa palautetta niistä kursseista. Sitten siinä meneekin jo aika paljon aikaa. Siinä on hidas palautesykli, voi useita kuukausia vierähtää ja sitten sitä dataakin tulee vähän tipoittain. Eli ei oikein pääse vauhtiin kunnolla vielä tuo suosittelija sellaisessa tilanteessa. Sitten kyllä tässä aika paljon kallistuivat ratkaisut sinne sisältöpohjaisen suosittelijan puolelle, koska halusimme välttää tällainen kylmäkäynnistysongelma niin kuin puhutaan.

Haastattelija 1 [00:11:27]: Nyt pääsemme tähän slangiin sopivasti sitten, että puhutaan usein kuplista ja kylmäkäynnistysongelmista, niin niistä vielä tarkemmin. Mitä ne tarkoittavat?

Puhuja 1 [00:11:40]: Aina kun tällainen suosittelija rakennetaan, niin siinä on kaikenlaisia käynnistysvaikeuksia ja sitten voidaan myös käytön aikanakin huomata, että se ei toimi ihan optimaalisella tavalla, eli ne ovat tällaisia tunnettuja suosittelujärjestelmien ongelmia. Ensin mainitsit kuplan. Näitä kutsutaan myös monesti kaikukammioiksi. Siinä on se ajatus, että helposti se oma aikasempi käytös ja ne aikasemmat valinnat alkavat ikään kuin monistua siinä sillä tavalla, että sitten nämä suosituksetkin kohdistuvat samankaltaisiin tuotteisiin. Ajatellaan vaikka netin suoratoistopalvelua, että jos tulet vaikka katsoneeksi muutaman kauhuelokuvan, niin sitten saat ehkä pelkistä kauhuleffoista sen jälkeen suosituksia, eikä oikein pääse ainakaan niiden suositusten kautta kurkistamaan, että mitä siellä ulkopuolella olisi. Tämä on yksi sellainen haaste. Sitten mainitsit kylmäkäynnistysongelman. Se on myös tärkeä haaste. Tämä liittyy siihen, että kun meillä on uusi suosittelujärjestelmä, niin aluksi ei voi olla kovin paljon dataa olemassa siihen pohjaksi, ainakin jos meillä on tällainen yhteistoiminnallinen suosittelija. Jos ajatellaan vaikka leffojen suositteluja, niin siinäkin se kylmäkäynnistysongelma on, koska vielä ei ole kukaan antanut yhtään tähteä yhdellekään elokuvalle, jolloin ne suosituksetkin oikeastaan ovat arpapeliä aluksi. Siinä leffojen tapauksessa se ei ole niin iso ongelma, koska siitä ei ole kenellekään ehkä kovin mittavaa haittaa, jos heti ei toimi hyvin se suosittelija. Sitten vain tulee vähän huonompia vinkkejä, mitä voisi katsoa. Silloin todennäköisesti myös lievittyy aika nopeasti se ongelma sen vuoksi, että se palautesykli on nopea ja ei mene ehkä kuin joitain tunteja, niin alkaa tulla niitä tähtiarvosteluja ja sitten tarkentuu ja tarkentuu se suosittelijan toiminta koko ajan. Tällaisia tulee, kun meillä on uusi järjestelmä otettu käyttöön. Sitten ihan samalla tavalla, jos olisi vaikka uusi tuote, esimerkiksi uusi elokuva tai sitten AMKoodarin tapauksessa uusi kurssi tarjolla, niin siinä taas lähtisimme sen tuotteen osalta nollatilanteesta, eli kestäisi aika kauan ennen kuin saisimme ensimmäiset palautteet, jonka perusteella pääsisimme suosittelemaan. Sitten se on vielä käyttäjätasollakin tämä sama ongelma, että jos tulee uusi käyttäjä, joka ei ole vielä arvostellut mitään tai vaikka käynyt yhtään kurssia, niin emme saisi vielä kovin hyviä ennusteita, kun emme tunne sitä käyttäjää. Tämä on kylmäkäynnistysongelma. Sitten on vielä muitakin haasteita, mihin voi näiden suosittelijoiden kanssa törmätä. Esimerkiksi jos mieli muuttuu, tulee erilaisia trendejä, niin niistä ei välttämättä pysty kaikki suosittelujärjestelmät kovin nopeasti nappaamaan kiinni.

Haastattelija 1 [00:14:38]: Miten tämä kylmäkäynnistysongelma ihan konkreettisesti näkyi siinä AMKoodari-sovelluksessa?

Puhuja 1 [00:14:45]: Se oikeastaan näkyi siinä vaiheessa, kun siihen lähti miettimään, että mitkä olisi mahdollisia ratkaisuja. Koska juuri tällaiset yhteistoiminnalliset suosittelujärjestelmät lähtökohtaisesti eivät voi kauhean hyvin tässä toimia, koska on tämä kylmäkäynnistysongelma, että kestää kauan ennen kuin alkaa sitä palautetta tulemaan. Eli sitten siinä ohjelmiston toimittajalla aika nopeasti ajatus meni näihin sisältöpohjaisiin suosittelijoihin, missä sitten hyödynnetään sitä, että kurssit kuitenkin tunnetaan, että niistä voimme sitä sisältöä kertoa, että mitä asioita näissä on. Sitten toisaalta käyttäjistä pystymme vähän ikään kuin utelemaan tietoa. Oikeastaan sanoisin vastauksena tuohon kysymykseesi, että ongelma näyttäytyi sillä, että täytyi mennä näiden sisältöpohjaisten suosittelijoiden puolelle.

Haastattelija 1 [00:15:39]: Juuri näin, eli se ei ole ihan suoraviivaista vaikka näin maallikkona ajattelisi. Miten tätä voidaan lievittää, tätä kylmäkäynnistysongelmaa?

Puhuja 1 [00:15:50]: Lähestymistavan valinta on ensimmäinen. Sisältöpohjaisissa suosittelijoissa se on ikään kuin sisäänrakennettuna, että siinä on sellainen vaihe, missä pitää manuaalisesti kertoa näistä tuotteista ensin ja sitten käyttäjäkin pitäisi jollain tavalla oppia tuntemaan. Siinä on yksi ratkaisu sellainen, että kysyy käyttäjältä suoraan sitä, että minkälaisista asioista hän on kiinnostunut tai minkälaisia asioita hän jo ennalta osaa. Näin saadaan tarkentuva käyttäjäprofiili. Sitten näistä kursseista taas pystytään tunnistamaan näitä avainsanoja. Jos meillä on vaikka JavaScript -ohjelmoinnin kurssi, niin sitten voisi olla sellaiset avainsanat kuin web-ohjelmointi ja ohjelmointi. Sitten näille voidaan antaa erilaisia painoarvoja sillä tavalla, että esimerkiksi tämä web-ohjelmointi kuvaa vähän tarkemmin tämän JavaScript -kurssin sisältöä, niin sen painoarvoksi voi antaa vaikka nelosen siinä missä yleisemmälle ohjelmointitermille vaikkapa kakkosen. Tämä on näissä sisältöpohjaisissa suosittelijoissa se lähestymistapa, jolla pystytään tätä kylmäkäynnistysongelmaa kiertämään. Sitten jos meillä on yhteistoiminnallinen suosittelija, niin siihenkin on erilaisia mahdollisuuksia. Yksi tapa on olla tekemättä mitään. Voidaan tavallaan hyväksyä, että ensin tulee vähän huonompia suosituksia ja sitten ne paranevat siinä. Jos ne suositukset ovat sellaisia, että niiden perusteella ei tarvitse tehdä mitään isoja päätöksiä vaan ainoastaan miettiä, että katsonko tämän leffan vai en, niin siinä ei suurta vahinkoa tule vielä siinä kylmäkäynnistysvaiheessa. Yhteistoiminnallisessa suosittelijassakin voisi ajatella sitä, että käyttäjältä kysytään, jos ajatellaan vaikka leffojen suosittelua, niin kysytään, mitä leffoja hän on jo nähnyt etukäteen ja pyydetään antamaan niille tähtiarvioita, niin saadaan udeltua sitä opetusdataa siihen, jonka avulla se käyttäjä opitaan tuntemaan. Sitten on vielä uuden käyttäjän tapauksessa sellainenkin mahdollisuus, mikä ei tietysti aina sovellu, mutta jos on sitä profiilitietoa jostain muualta olemassa, esimerkiks jostain somepalvelusta, niin periaatteessahan sitä voisi hyödyntää uuden palvelun käyttöönotossa.

Haastattelija 1 [00:18:16]: Tässä on monia mahdollisuuksia ja monia haasteitakin varmaan vielä. Miten konkreettisesti nyt AMKoodari-hankkeessa ratkaistiin tämä kylmäkäynnistysongelma?

Puhuja 1 [00:18:31]: Tämä sovelluksen tuottaja, [?? 00:18:33] -niminen yritys ratkaisi sen sillä tavalla, että he tekivät sellaisen avainsanataulukon, missä ajatus oli, että me opettajat pisteytimme näitä avainsanoja. Eli kävimme kaikkien kurssien sisällöt läpi ja annoimme avainsanoja painoja näille, jolloin tuli sitten tämä tuotepuoli kuvattua, että millaisia nämä sisällöt ovat. Sitten tämä yritys teki siihen mobiilisovellukseen erilaisia kyselyitä ja testejä, joiden avulla kartotetaan sitä, että millaisia ovat käyttäjien kiinnostukset ja mitä asioita he osaavat jo valmiiksi. Tällä tavalla saatiin käyttäjälle rakentumaan henkilökohtainen profiili, jota pystyttiin yhdistämään näihin avainsanoihin ja tätä kautta saatiin näitä suosituksia aikaiseksi.

Haastattelija 1 [00:19:27]: Kuulostaa vielä siltä, että tässä tarvitaan sekä ihmistä että tekoälyä, että tässä päästään eteenpäin. Mutta tässä on AMKoodari-hankkeessa ollut yhtenä tavoitteena juuri tämä tekoälyn kehittäminen ja jostainhan täytyy lähteä alkuun ja ruveta testaamaan, että miten ne konkreettisesti tällaisessa koulutuskontekstissa toimii. Tästä varmaan päästään sitten eteenpäin. Kiitos, Vesa, sinulle kun tulit mukaan tähän AMKoodari-hankkeen podcast-sarjaan ja me jatkamme tekoälyn kehittämistä.

Puhuja 1 [00:19:58]: Kiitos.

[äänite päättyy]

[äänite alkaa]
Puhuja 1 Jenni Koponen
Puhuja 2 Taru Ruotsalainen

Puhuja 1 [00:00:10]: AMKoodari – koulutuksella koodaavampaa Suomea. Tervetuloa tähän viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteiseen AMKoodari-hankkeen podcast-sarjaan. Tässä podcast-sarjassa keskustelemme hankkeen tuloksista ja opeista. AMKoodari-hanke on vastannut suomalaiseen koodaripulaan kokoamalla yhteen viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa, ja tarjoamalla ilmaista koodarikoulutusta kaikille koodaamisesta kiinnostuneille. Minun nimeni on Jenni Koponen, ja toimin tässä AMKoodari-hankkeessa projektipäällikkönä. Tämän hankkeen toteuttajia ovat olleen Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. AMKoodari-hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tervetuloa mukaan! Tässä jatkossa keskustelemme AMKoodari-koulutuksen toteutusmallista. Kanssani studiossa on tänään päällikkö Taru Ruotsalainen Metropoliasta, Oppimisen verkostot ja palvelut -yksiköstä. Tervetuloa, Taru, ja kiva kun tulit tänne kertomaan sinun työstäsi tässä hankkeessa.

Puhuja 2 [00:01:25]: Kiitos, Jenni, oikein mielelläni. Olen toiminut tässä hankkeessa rahoituspäätöksestä lähtien, hankkeen päättymiseen saakka. Ja roolini siinä hankkeessa on ollut strategiaryhmän vetäminen. Eli olemme organisoituneet sillä tavalla, ja se organisoituminen on yksi osa, miten olemme toteuttaneet hankkeen. Meillä on tällainen ”kehittäminen ja hallinnointi” -elementti siellä, ja olemme rakentaneet sitä osiota niin, että meillä on ollut siellä operatiivinen ryhmä, joka on hoitanut sitten ne käytännön järjestelyt opetuksineen. Eli opettamisen asiantuntijat, sisällön asiantuntijat. Sitten meillä rehtoreista on muodostunut ohjausryhmä, joka on sitten ohjannut tätä, ja katsonut, että tulosten mukaan edetään. Ja sitten tämä strategiaryhmä, jota minä olen vetänyt, niin siinä on sitten nimen omaan kannettu vastuuta siitä luvatun toteutusmallin rakentumisesta ja käytäntöön viemisestä.

Puhuja 1 [00:02:32]: Joo. Mennään ajassa hetki taakse päin, sinne hankkeen lähtökohtaan. Eli minkä takia lähdettiin ylipäätään hakemaan rahoitusta tämän tyyppiselle hankkeelle, ja vielä viiden ammattikorkeakoulun yhteisvoimin?

Puhuja 2 [00:02:48]: Tässä olivat hyvinkin aloitteellisia meidän ammattikorkeakoulujemme rehtorit. Ja tämä syy myös juontaa juurensa tähän jatkuvan oppimisen tarpeeseen, ja siihen painopisteeseen, mikä se on nykyään kaikilla ammattikorkeakouluilla. Eli tarjota osaajapulaan osaajia, ja vahvistaa sitä ihmisten osaamista. Eli todettiin, että yhteiskunnassa oli tarve tällaisen ohjelmistoalan, koodaamisen osaajille, jolloin hankehakemuksessa sitten pyrittiin tuottamaan ratkaisua hankkeen avulla siihen, miten osaajapulaan voitaisiin viiden AMK:n yhteisellä ponnistuksella vastata. Se oli varmasti ydinlähtökohta. Eli tavallaan yhteiskunnan osaajia, osaamistarpeisiin vaikuttaminen.

Puhuja 1 [00:03:43]: Tässähän onkin ammattikorkeakouluilla todella tärkeä rooli, juuri tässä jatkuvan oppimisen asiassa meidän yhteiskunnassa. Miksi tuo ohjelmistoala juuri valikoitui tähän?

Puhuja 2 [00:03:56]: Se oli varmaan siihen aikaan, kun sitä hankehakemusta tehtiin, yksi niistä aloista, joka kärsi selkeästi työvoimapulaa, ja siellä oli osaamisvajetta. Ja se ihan yksinkertaisesti siitä syystä oli sitten tässä hankehakemuksessa se substanssialue.

Puhuja 1 [00:04:15]: Joo. Tässähän oltiin aika nopeita ja ketteriä ja ruvettiin miettimään sitten suoria ratkaisuja tähän osaajapulaan. Mistä te lähditte liikenteeseen?

Puhuja 2 [00:04:25]: Me lähdimme miettimään sitä, että okei, tiesimme, että se on tämä substanssialue. Niin meidän piti sitten lähteä miettimään, että kuinka sitten ketterästi tarjoamme niitä ratkaisuja. Myös sille yksilölle, joka on sitten se meidän asiakas ja oppija tässä näin. Ja meillä oli… se oli sillä tavalla helppo aloittaa, että tässä hankkeessa oli jo hakuvaiheessa mietitty, mitkä ovat ne elementit, jotka meidän pitää saada toimimaan, jotta se on sille yksilölle mahdollisimman sujuvaa. Ja nimen omaan hän pystyy ajasta ja paikasta riippumatta suorittamaan sen tyyppisiä sisältöjä, jotka on hänelle tarkoituksenmukaisia. Ja silloin siihen oli mietitty sellainen toteutusmalli, joka koostui muutamista elementeistä. Minä luettelen ne tässä ripeästi: yksi oli juuri tämä osallistujien aktivointi; eli mistä me tunnistamme, löydämme ne osallistujat. Sitten meillä oli toisena tämä olemassa oleva osaaminen, sen hyödyntäminen ja tunnistaminen. Ja sitten meillä oli verkkoalusta, josta periaatteessa se palvelu on saatavissa ja löydettävissä. Ja ne oppimisratkaisut sitten tulevat näistä moduuleista, joita tarjoamme. Ja sitten se toivon mukaan mahdollistaa uusia työtehtäviä ja myös mahdollistaa uusien yritysten syntymisen. Mutta se, että se kaikki toteutuu tämän meidän ajatteleman prosessin mukaan, vaatii myös tämän toteutusmallin elementtinä sen jatkuvan ohjauksen, mihin meillä on sen oppijan prosessin eri vaiheissa rakennettu todella paljon erilaisia toimintamuotoja. Kuin myös sitten sen kehittämisen ja hallinnoinnin, että saadaan toimimaan, mistä äsken jo tuossa mainitsinkin lyhyesti.

Puhuja 1 [00:06:24]: Joo. Tässä kuulostaa nyt siltä, että tämä on ollut hyvin oppijalähtöinen tämä malli. Se on vähän eri asia kuin se, että mietitään koulutustarjontaa pelkästään, mitä tarjotaan, jolloin oppija joko ottaa tai jättää. Mutta teillä on ollut tässä tällainen enemmän osallistujalähtöinen näkökulma selvästikin tässä suunnittelussa.

Puhuja 2 [00:06:48]: On joo. Me nimenomaan lähdimme siitä liikkeelle ihan alussa, että kuka, mikä, mitkä, ihmiset, ryhmät ovat niitä, jotka tätä tarvitsisivat nimen omaan. Tämän tyyppistä koodausosaamista. Ja heidän tavoittaminen. Ja siihen niitä ajatuksia. Ja itseasiassa meiltä sitten oikeastaan neljä sellaista ryhmittymää nousikin. Että siellä oli ihan nämä… yritysten henkilöstö, että me kävimme ihan suoraan markkinointia tekemässä tiettyihin yrityksiin. Sitten kaikki nämä TE-toimiston asiakkaat, iso ryhmä. Yksityishenkilöt. Meillähän on se asiakasprofiili, että siellä on esimerkiksi naisia tosi paljon ollut asiakkaina. Ja sitten ihan nämä toisen asteen opiskelijat, erilaiset, ovatpa he sitten lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Ja näihin me olemme aika vahvaa markkinointia käyttäneet. Myös hyödyntäneet sitä Työmarkkinatoria vahvasti. Eli se vaatii sellaista viestiä. Se onkin juuri, että miten tavoittaa ne henkilöt, joiden osaamisen vahvistamista nämä meidän vaihtoehdot tukisivat.

Puhuja 1 [00:08:04]: Juuri niin. Tämä on hyvin erilainen lähestymistapa kuin perinteinen tutkintokoulutus.

Puhuja 2 [00:08:09]: Joo. Kyllä. Koska tutkintoon ihmiset hakeutuvat, ja he hakevat ja he haluavat. Mutta sitten tällainen yksittäisen osaamisen vahvistaminen ja se, että onko korkeakoulun rooli vielä niin tunnettu, että ihmiset osaavat sieltä lähteä etsimään. Niin kyllä se edellyttää meiltä sellaista aktiivisuutta. Ja itseasiassa tulosten mukaan olemme aika hyvin tavoittaneet ihmisiä. Me olemme meille määritellyt opintopistetavoitteet ylittäneet. Ja varmaan olisi edelleenkin kysyntää, mutta se vaatii aina sen rahoituksen. Ja nyt se rahoitus tietenkin loppuu hankkeen loputtua.

Puhuja 1 [00:08:47]: Kyllä. Eli nämä opinnot ovat olleet todella kiinnostavia. Laskimme karkeasti, että noin 130 tutkinnon verran on jopa tuotettu opintopisteitä tässä, jos vertaa ihan perinteisiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Puhuja 2 [00:09:01]: Se on ihan hirveän suuri määrä. Olemmeko me tilastoista katsoneet, kuinka monta ihmistä tähän on osallistunut?

Puhuja 1 [00:09:08]: Ei kyllä. Että tarkemmin olemme niitä osallistujaprofiileja miettineet. Kyllä se nähtiin, että meille osallistujia tulee ihan mistä vain, jopa ympäri maailmaa, voidaan sanoa. Että hyvin paljon tarvetta kyllä tämän tyyppiselle koulutukselle näyttää olevan.

Puhuja 2 [00:09:25]: Mutta tuo myös, Jenni, oikeastaan kuvaa sitä, että se toteutusmalli on toimiva. Eli ihmiset voivat mistä tahansa, milloin tahansa suorittaa. Että siellä on niin paljon tällaista MOOC-tyyppistä virtuaaliopetusta. Ja itseasiassa siinä varmaan se yksi keskeinen, niin kuin tässä mallissakin, on se osaamisen tunnistaminen. Eli sinne on rakennettu niitä apuvälineitä tämän oppijan tai potentiaalisen oppijan tueksi. Että kun hän tekee niitä valintoja, mitä kannattaa suorittaa. Me olemme niitä rakentaneet tietynlaisiksi kokonaisuuksiksi ihan sen takia, että ne olisivat helpommin ymmärrettävissä ja löydettävissä. Ja sitten olemme myös rakentaneet verkkosivuille niitä ohjaavia kysymyksiä, joiden avulla voi sitten tehdä valintoja. Kuin myös olemme sen meidän mobiiliappin kautta, josta varmaan myöhemmissä podcast-sarjoissa tulee enemmän, niin myös sinne rakentaneet sellaista tiettyä älykkyyttä, jonka avulla sitten tämä oppija pystyy valitsemaan itselleen tarkoituksenmukaiset kurssit. Että kyllä tätä on mietitty. Samoin tuossa elementissä, mihin sisältyy tämä ohjaus. Siinä on myös todettu, että osa on todella iloisia siitä, että he saavat vaikka chatin avulla kouluttajan kanssa keskustella visaisista kysymyksistä. Tai sitten on rakennettu tällaisia vertaisryhmiä ja muita. Että tähän on kyllä panostettu aika paljon, ja on todella kiva kuulla, että ympäri maailmaa ja ympäri Suomea ihmiset tulevat. Silloin me olemme jossain onnistuneet.

Puhuja 1 [00:11:04]: Ihan varmasti. Että tarjontaahan useasti on paljon, mutta ehkä keskeistä on juuri se, miten löytää siihen omaan osaamistarpeeseensa ratkaisuja. Ja sellaisia ratkaisuja, mihin pystyy sitten osallistumaan. Ja myöskin sellaisia, nyt kun tässä on kerätty viiden AMK:n tarjontaa yhteen. Se on aika poikkeuksellista, että on voinut valita opintoja sieltä sun täältä, ja luomalla niistä juuri niitä osaamiskokonaisuuksia.

Puhuja 2 [00:11:29]: Tuo oli Jenni hyvä, kun nostit tuon. Koska tuohan oli se yksi alkulähtökohta. Että viisi suurta ammattikorkeakoulua. Niin se tarjonta, mitä voimme antaa ja tarjota potentiaalisille opiskelijoille, niin sehän on huikean suuri.

Puhuja 1 [00:11:44]: Niin on, todella. Tämä kattaa jo alueellisestikin Suomesta aika ison osan. No, mennään koulutusorganisaatioista sitten työelämään. Oliko tässä työelämä mukana jotenkin tässä suunnittelussa? Tai mikä se kontakti sinne on?

Puhuja 2 [00:12:03]: No siinä hankkeen alkuvaiheessa olimme yrityksiin yhteydessä. Ja lähinnä siinä markkinointimielessä. Mutta sitten teimme Headai-nimisen yrityksen kanssa sellaisen harjoituksen; heillä on dataa työpaikkailmoituksista. Niin me tsekkasimme, että miten meidän opetussuunnitelmamme ja nämä työpaikkailmoitukset, onko niissä vastaavuutta. Tai onko niissä työpaikkailmoitusten osaamiskuvauksissa jotain sellaisia osaamisvaatimuksia, jotka vaikuttaisivat tähän meidän tarjontaan. Eli tavallaan se työpaikkojen tarve tuli hyvin vahvasti tämän Headain datan kautta. Ja sen me teimme. Ja sen johdosta ei tullut kuin joitain pieniä täsmennyksiä siihen tarjontaan, mutta että siellä ei ollut mitään sellaista mullistavaa.

Puhuja 1 [00:13:02]: Joo. Ihan mielenkiintoista kyllä. Tekoälyä tässäkin. Mitenkä, jos ajattelee kokonaisuutena tätä toteutusmallia, niin minkälainen siitä nyt tuli? Olet noista elementeistä puhunut, mutta nyt voi hetken katsoa taaksepäin ja arvioida, että miltä näyttää. Ja ehkä jos ajattelee vielä sitä, että tätä mahdollisesti sitten soveltaisi jossain muussa, muulla alalla kuin tässä ohjelmistoalalla.

Puhuja 2 [00:13:27]: Joo. Siis hankkeessahan on aina se alku ja loppu. Ja yleensä hankkeisiin liittyy se problematiikka, että miten hyödyntää sitten niitä hyviä käytäntöjä ja tuloksia, mitä hankkeessa on syntynyt. Ja tämähän on sillä tavalla iloista, että mehän olemme saaneet jatkorahoitusta AMK-osaajalle, jossa lähdetään samalla ideologialla tällaiseen digitaalisuuteen ja siihen digitaalisten taitojen vahvistamiseen hakemaan ratkaisuja. Ja me pystymme sitä lähteä kehittämään. Ja samoin me varmasti olemme hyvin aktiivisia jatkossakin kaikissa hankehauissa. Että pääsemme nimenomaan tätä toteutusmallia rakentamaan niin, että se olisi vaikka tällainen vakiintunut osa ammattikorkeakoulujen tarjontaa. Jotta ne ihmiset löytävät näppärästi sitä, mitä he tarvitsevat. Että ehdottomasti tässä on todella paljon elementtejä jatkohyödynnettäväksi. Niin kokonaisuudessaan kuin näiden yksittäisten elementtien kautta. Esimerkiksi hakeva toiminta, se pitäisi systematisoida, miten me löydämme ne henkilöt, jotka eniten siitä mahdollisesti hyötyisivät, myös yksilöinä. Ja sitten toisaalta näitä ohjauksen eri tapoja, niin tässä tulee sen tyyppisiä, joita voi esimerkiksi muihin virtuaalikoulutuksiin viedä. Tai ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Että kun tässä on kuitenkin viisi ollut ideoimassa, ja viisi ammattikorkeakoulua on voinut käyttää erilaisia menetelmiä ja kokeilla niitä. Ja pystytään arvioimaan sitten sitä, mikä tuntuu toimivalta ja mikä ei. Niin se on varmaan tässä se vahvuus. Mehän tähän hankkeeseen kytkimme aika vankan seurannan. Eli kaikki nämä henkilöt, jotka ilmoittautuivat, niin heidän piti täyttää sellainen esitietolomake. Kuin myös lähetettiin sitten palautelomake. Ja ihan varmasti osa vähän manaili, kun niitä joutui täyttämään, mutta me saimme varsin arvokasta tietoa. Ja itse asiassa se tieto on tässä toteutusmallin kehitystyössä, jalkauttamisessa, ollut kyllä ensiarvoisen tärkeää. Siitä varmaan tulee kanssa meidän julkaisuihin jokin kooste?

Puhuja 1 [00:15:41]: Kyllä. Siitä on tulossa oma, missä kerrotaan myöskin juuri siitä, että keitä he olivat, ketä tähän koulutukseen nyt sitten hakeutui.

Puhuja 2 [00:15:49]: Juuri näin. Ja me haimme myös sitä, että onko näistä ohjaavista kysymyksistä verkkosivuilla ja tästä AI-tutorista, onko siitä ollut hyötyä. Haitta on vähän ehkä se, että kun ne eivät valmistuneet heti siinä alussa, niin me olemme aika vähän saaneet sitä dataa. Mutta nyt täytyy jatkohankkeessa pyrkiä erityisesti siihen tietoon, sitten panostaa.

Puhuja 1 [00:16:12]: Juuri näin. Eli AMKoodareilla on tulossa jatkoa, se laajenee vähän eri aloille. Myöskin osaajapula-aloille. Ja hyödynnetään tätä samaa kokemusta ja toteutusmallia siinä, sen hyviä puolia. Tuleeko sinulle vielä jotain mieleen? Tässä nyt on aikaa ajatella, että miten tätä voisi vielä kehittää. Jos mietimme ihan tätä meidän yhteiskuntaa, ja ehkä kansainvälisestikin tällaista tämän tyyppistä koulutusratkaisua siihen tarpeeseen, että yhteiskunnassa on osaajapula-aloja.

Puhuja 2 [00:16:48]: Joo. Ja silloin tällaisia ratkaisuja pitää olla tarjolla. Koska jos avoimessa ammattikorkeakoulussa on yksittäisiä opintojaksoja, jotka pyörivät aika usein sen oman vuosisuunnitelman mukaan, mikä tutkinnoille on tehty, niin se ei yleensä, tai aina, taivu niin paljon kuin tämän tyyppinen. Eli tämän tyyppisiä tarvitaan lisää. Mutta tarvitaan myös sitä, että pystytään myös kytkemään jollain tavalla vielä enemmän sitä oppimista sinne työntekemiseen. Eli mietin, että yksi kehittämisen alue voi olla sekin, että tietopuolista tulee tässä. Tai sitten tietopuolista jo kytketään, että hänen pitää työssään, ihminen tekee jotain. Ja sitten taas todentaa ja osoittaa vaikka osaamistaan jossain tällaisessa toteutusmallissa tai alustalla. Ja taas jatkaa. Että kyllä tässä varmaan paljon näitä vaihtoehtoja on. Ja todennäköisesti Suomessa tämä digivisiotyö tällä hetkellä pyrkii kanssa tämän tyyppiseen digitaaliseen ratkaisuun tässä oppimisessa.

Puhuja 1 [00:17:58]: Joo. Sinä aloitit yksilöstä ja yksilön osaamistarpeista. Ja meillä on kokemustakin hankkeen myötä siitä, että on henkilöitä, jolla on tullut vaikka uranvaihto eteen. Tai tässä pandemian myötä yllätyksiä työelämään. Johon on pystynyt AMKoodari-opinnoista sitten hakemaan ihan uutta suuntaa, ja jopa lähteä opiskelemaan uutta tutkintoa. Eli siinä se varmaan on tavoite täyttynyt tällaisten osaajien myötä.

Puhuja 2 [00:18:26]: Joo. Hyvin, Jenni, nostit nuo hyödyt. Että nyt tässähän enemmän minäkin omassa puheessani tähän toteutusmalliin painotin keskustelua. Mutta tuo juuri, että mitä kaikkea siitä sitten yksilölle on seurannut, niin oli hyvä nosto tähän lopuksi.

Puhuja 1 [00:18:41]: Joo. Tämä oli nyt AMKoodarin toteutusmalli. Kiitos, Taru, sinulle, että tulit kertomaan tästä. Ja homma jatkuu ensi vuonna.

Puhuja 2 [00:18:50]: Kiitoksia!

[äänite päättyy]

————————————————————————————————————————
Puhuja 1 Jenni Kopone
Puhuja 2 Päivi Laine
[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:11]: AMKoodari – koulutuksella koodaavampaa Suomea. Tervetuloa tähän viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteiseen AMkoodari -hankkeen podcast-sarjaan. Tässä podcast-sarjassa me keskustelemme hankkeen tuloksista ja opeista. AMKoodari-hanke on vastannut suomalaiseen koodaripulaan kokoamalla yhteen viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa, ja tarjoamalla ilmaista koodarikoulutusta kaikille koodaamisesta kiinnostuneille. Nimeni on Jenni Koponen, ja toimin tämän AMKoodari-hankkeen projektipäällikkönä. Tässä hankkeessa meillä on ollut toteuttajakorkeakouluina Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. AMKoodari-hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tervetuloa mukaan. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, keitä koulutuksiin osallistujat olivat, mitä he ajattelivat näistä koulutuksista, ja miten he kokivat hyötyneensä tästä meidän hankkeestamme. Nyt meillä on tässä käsillä marraskuinen kaunis päivä, ja kanssani studiossa on tänään lehtori Päivi Laine Metropoliasta. Tervetuloa Päivi! Kiva kun tulit kertomaan tästä sinun työstäsi tässä meidän hankkeessamme. Päivi on tutkinut osallistujien antamia palautteita, ja keskustelemme vähän niistä tuloksista. Aloitetaan Päivi tästä tämän hankkeen taustasta. Miten ja miksi tässä hankkeessa päädyttiin siihen, että kerätään palautetta opiskelijoilta?

Puhuja 2 [00:01:57]: Kiitos Jenni. Ja ensinnäkin oli hienoa tulla kertomaan tästä AMKoodari-hankkeesta ja vastaamaan ”Millainen opiskelija, sellainen koulutus” -podcastiin. Eli palautteita kerättiin kahdesta syystä. Ensimmäinen oli opiskelijan oma näkökulma; hänen toiveensa ja tarpeensa. Ja toinen oli tietysti työelämän tarve, ja se yhteiskunnallinen näkökulma. Opiskelijoiden omat tarpeet ja toiveet on tärkeä tuntea siksi, että me pystyimme tarjoamaan heille juuri niitä koulutuksia, niitä oppimismahdollisuuksia, jotka he kokivat tarvitsevansa.

Puhuja 1 [00:02:35]: Sinä mainitsit, Päivi, tuon yhteiskunnallisen näkökulman. Mitä sinä sillä tarkoitit?

Puhuja 2 [00:02:42]: Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Vielä on pimennossa, miltä se tulevaisuus tarkalleen näyttää. Ja on todennäköistä, että tällä hetkellä vielä ei niitä tulevaisuuden työtehtäviä ole olemassakaan, ja on myös muistettava, että työelämässä mukana olevien ammattitaidon on kehityttävä koko työuran. Ja toisaalta vastuullisina kouluttajina meidän tulee kuunnella myös tarkkaan työelämän tarvetta, millaisia osaajia työelämä tarvitsee.

Puhuja 1 [00:03:17]: Sinä mainitsit, Päivi, tuosta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mitä sinä sillä tarkoitit?

Puhuja 2 [00:03:23]: Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Ja vielä on pimennossa se, millaiselta tulevaisuus tulee näyttämään. Ja meillä ei varmaan ole vielä edes tietoa eikä ymmärrystä siitä, että minkälaisia koulutuksia ja työtehtäviä tulevaisuudessa tarvitaan. Minkälainen on se osaamistarve, joka vastaa tulevaisuuden kysymyksiin. On myös muistettava, että jo työelämässä mukana olevien ammattitaidon on kehityttävä läpi työuran. Ja toisaalta vastuullisina kouluttajina meidän tulee kuunnella tarkkaan työelämän tarpeita ja toiveita. Minkälaista osaajaa työelämä tarvitsee tulevaisuudessa.

Puhuja 1 [00:04:07]: Aivan. Minkälaiselle osaamiselle siellä työelämässä on sitten kysyntää?

Puhuja 2 [00:04:13]: Teknologia kehittyy nopeasti, ja uudet sovellutukset otetaan nykyään ripeästi käyttöön. Teknologia vaikuttaa meidän toimintatapoihin, yhteiskunnan rakenteisiin ja ihmisen arkipäivään. Kun Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roihaa haastateltiin Kauppalehteen kesäkuussa 2021, niin hänen mukaansa ohjelmistoalalla olisi heti tarjolla kymmenelle tuhannelle työpaikka. Mutta sitten Roiha korostaa myös, että ohjelmistoalalle suuntautuvien ei kaikkien suinkaan tarvitse itse ajatella, että heistä tulee koodareita, vaan sitä osaamista ja ymmärrystä koodaamisesta tarvitaan laaja-alaisesti. Ja sitten on vielä tärkeää, että miten ohjelmistoja osataan käyttää. Eli että miten oivalletaan ja keksitään tarpeita siihen, miten ohjelmistokehityksellä voidaan luoda uusia ja erilaisia ratkaisuja ja parannuksia ihan meidän jokaisen omaan työhön. Eli kun meillä on ymmärrys siitä koodaamisesta, niin me voimme miettiä omaa työnkuvaakin. Että olisiko siinä jotain, mitä voitaisiin ratkaista tällä koodaamisella.

Puhuja 1 [00:05:35]: Niinpä. Tässä meidän hankkeessahan oli opiskelijan ääni keskiössä, mutta miten sitten opiskelijan omista toiveista saatiin tietoa? Miten sitä opiskelijaa pyrittiin kuulemaan?

Puhuja 2 [00:05:50]: No hankkeessa oltiin kiinnostuneita siitä, millaisia opiskelijoita meillä tuli siihen, meillä oli. Sekä minkälaisesta osaamisesta he olivat kiinnostuneita. Tätä lähdettiin kartoittamaan systemaattisesti ihan hankkeen alussa palautekyselyillä, haastatteluilla, ja työllistymis- eli vaikuttavuuskyselyillä. Ja kvartaaleittain me keräsimme tätä palautetta vuodesta 2019. Eli meillä on tällä hetkellä jo 1500 vastausta. Ja lisäksi haastattelimme palautekyselyyn vastanneita. Sellaisia henkilöitä, joilla oli vaikeuksia opinnoissa, tai sitten opinnot olivat keskeytyneet. Haastatteluja on nyt kiertänyt 28 kappaletta. Tietysti olimme kiinnostuneita myös siitä, miten koulutus vaikutti opiskelijoiden urakehitykseen. Tämä on tärkeää, kun hankkeita tehdään. Tämä vaikuttavuus. Se on haastavaa, mutta sitä pitää aina tehdä. Ja siksi me keräsimme palautetta myös vaikuttavuuskyselyllä. Eli meille ammattikorkeakouluttajina ei riittänyt se, että pystyimme vastaamaan vain opiskelijoiden tarpeisiin, mikä tietysti on tärkeää, mutta me halusimme myös tietää, miten koulutus vaikutti opiskelijoiden elämään.

Puhuja 1 [00:07:16]: Joo. Tämä on mielenkiintoista nyt kuulla, Päivi, että keitä nämä koulutukseen osallistujat oikein olivat? Sinulla on valtava määrä niitä palautteita, mitä olet käynyt läpi. Niin miltä se nyt näytti, että ketkä olivat tulleet näihin meidän koulutuksiimme?

Puhuja 2 [00:07:32]: No meillä oli opiskelijoina naisia ja miehiä suunnilleen saman verran. Ja tämä oli ilahduttavaa. Että naistenkin osuus oli näin korkea. Koska sovellusalaa pidetään perinteisesti miehisenä ja teknisenä alana. Ja nyt näyttää siltä, että meidän naisemme ovat aktivoituneet. Eli hyvä esimerkki tästä toiminnasta on Mimmit koodaa -toiminta, joka on saanut suurta suosiota. Kouluttajina me tietysti toivomme yhtä lailla miehiä kuin naisiakin. Näiden meidän opiskelijoidemme keski-ikä oli noin 40 vuotta. Suurin osa opiskelijoista asui Suomessa, mutta meillä oli opiskelijoita myös Espanjasta, Norjasta, ympäri Eurooppaa. Kaukaisin haastateltava tuli Afrikasta. Ja tyypillisesti he olivat työelämässä, taustakoulutus heillä oli ammattikorkeakoulu. Toiseksi eniten meillä oli ammattiopiston käyneitä, sitten yliopiston. Olipa meillä muutama lukio-/peruskoululainenkin.

Puhuja 1 [00:08:37]: Joo. Tuliko niistä selvää, niistä palautekyselyistä… tai kävikö niistä ilmi, että miksi nämä henkilöt ovat hakeutuneet koulutukseen?

Puhuja 2 [00:08:47]: No ensinnäkin, suurin osa meidän opiskelijoista ei ollut koodannut koskaan, mutta meillä oli myös jonkin verran alan harrastajia. Vähiten meillä oli näitä ammattilaisia. Ja se, että enemmistö ei ollut koodannut koskaan, selittää myös sitä, mitä he toivoivat koulutukseltaan. No mitä he toivoivat, niin kolme keskeisintä olivat ammatillinen kehittyminen, mielenkiinto aiheeseen ja ammattialan vaihto. Haastatteluissa ilmeni, että he olivat kiinnostuneita koodaamisesta siitä näkökulmasta, että miten he voisivat hyödyntää tätä omaa osaamistaan nykyisessä työssään. Eli tavallaan heillä oli ajatuksena kehittää ja kasvattaa omaa osaamistaan ja ymmärrystään koodaamisessa. Mutta jotkin opiskelijat hyödynsivät näitä opintoja myös niin sanottuna kurkistuskursseina alaan. Eli voisiko tästä tulla uusi ammatti. Haastatteluissa ilmeni, että vaikka jonkun opiskelijan jokin opintojakso jäisi suorittamatta, niin he saivat niin paljon uskoa itseensä ja innostusta opiskelemaan, että jotkin jopa lähtivät jatko-opintoihin tämän jälkeen. Muita syitä tähän, miksi he hakeutuivat koulutukseen, oli työllistyminen, tietojen päivittäminen, ja joillain oli hienosti tavoitteena myös yrityksen perustaminen. Ja nämähän on yhteiskunnan kannalta merkittäviä asioita.

Puhuja 1 [00:10:16]: On. Se on juuri tätä monipuolisuutta, mitä olemme tällä hankkeella hakeneetkin. Mitenkä he kokivat hyötyneensä tästä hankkeesta muuten, osallistujat?

Puhuja 2 [00:10:26]: No kun mietitään näitä meidän opiskelijoita, joista enemmistö ei ollut koodannut koskaan, ja kun he miettivät tämän uuden osaamisen hyödyntämistä omassa nykyisessä ammatissaan, niin selkeä enemmistö koki kehittyneensä ammatillisesti ja tietojen päivittämisessä. Sitten seuraavaksi opinnot auttoivat ammattialan vaihdossa, ja vähentämään työttömyysuhkaa, mikä on mielestäni valtavan tärkeä ja merkittävä tulos. Ja jotkin opiskelijat saivat opiskelupaikan ja jotkin kokivat, että koulutus auttoi työllistymisessä.

Puhuja 1 [00:11:05]: Sinä kerroit, Päivi, myös, että olit haastatellut näitä osallistujia, että monet täyttivät kyselyn. Mutta lisäksi sinulla oli sitten vielä henkilöitä, jotka lupautuivat tulemaan haastatteluun. Onko sinulla niistä joitain esimerkkejä?

Puhuja 2 [00:11:21]: Joo. Esimerkiksi yksi nuori vastavalmistunut ammattilainen, joka oli sillä hetkellä töissä, niin kertoi, että työpaikkahakemuksessa haetaan aina kokeneita työntekijöitä. Mutta koska on vastavalmistunut, niin hänellä ei ole sitä kokemusta. Niin hän halusi koulutuksella korvata tämän puuttuvan työkokemuksen. Eli kiinnostuksena alaan. Ja hän koki, että kouluttautuminen lisää hänen haluttavuuttaan työnantajan näkökulmasta. Mielestäni tämä on hieno asennoituminen kouluttautumiseen. Sitten minusta yksi merkittävä onnistuminen hankkeen ja opiskelijan itsensä kannalta ja jopa yhteiskunnan kannalta oli myös se, että eräs opiskelija kertoi, että hän suunnitteli alanvaihtoa ja mietti, että koodaamisesta tulee hänelle uusi ammatti. Hän suoritti opintoja, ja totesi, että ihan mielenkiintoista, mutta ei tästä kyllä hänelle ammattia tule. Että tästä tuli hyvä, mielenkiintoinen harrastus.

Puhuja 1 [00:12:26]: Juurikin näin. Tässä hankkeessahan on tuotettu ihan valtava määrä opintopisteitä. Laskimme karkeasti, että 120 ammattikorkeakoulututkintoa. Mutta kaikillahan ei mennyt opinnot sitten kuitenkaan ihan loppuun asti. Kerroit, että osan näistä, ketä haastattelit, ei saanut opintoja suoritettua. Miksi joillain sitten nämä opinnot keskeytyivät?

Puhuja 2 [00:12:56]: No he olivat noin 40-vuotiaita ja työelämässä. Oletan, tätä tietenkään ei kysytty, että tuossa iässä useimmilla on perhettä ja lapsia. Myös urakehitys voi olla kiihkeimmillään. Siksi on ymmärrettävää, että keskeisin ja suurin syy keskeyttämisiin oli ajanpuute. Elämäntilanne muuttui, jotkin joutuivat auttamaan vanhempiaan, joidenkin työelämässä tuli muutoksia, kiireisiä työtehtäviä. Ja oli myös sitä, että opiskelija innostuksissaan ilmoittautui monelle opintojaksolle, jopa neljälle uudelle opintojaksolle. Ja sitten vaan aika ei riittänyt kaikkeen. Tämän vuoksi me kehitimme AMKoodari-sivustolle tällaisen ”vinkit AMKoodari-opintojen suunnitteluun ja valintaan”. Ja siellä on ihan konkreettisia laskuesimerkkejä siitä, esimerkiksi paljonko viiden opintopisteen suorittaminen vaatii työtä. Ne ovat viitteellisiä arvoja, ja tätä voi hyödyntää tätä vinkkilistaa myös muihin opintoihin. Että se on niin yleinen, että sieltä saa ideoita myös muuhun opiskeluun.

Puhuja 1 [00:14:14]: Oikein hyvä. Oliko joitain muita keskeyttämisen syitä, mitä osallistujat mainitsivat?

Puhuja 2 [00:14:22]: Sitten koettiin muun muassa, että opintojakso ei vastannut odotuksia. Ja jotkin kokivat, että tehtävät olivat liian vaikeita. Ja koska enemmistö ei ollut koskaan aikaisemmin koodannut, niin varmaankin oli vaikea löytää siitä meidän runsaasta tarjonnasta omia toiveita ja omaa tasoa vastaavaa koulutustarjontaa. Ja tähän me kehitimme opintojen valintoja helpottamaan apuvälineen, ”Haluatko apua opintojen valintaan, vastaa seitsemään kysymykseen”. Ja sitten sieltä tuli ihan sellaisia konkreettisia ehdotuksia, että nämä opintojaksot voisivat olla sinulle hyviä ja niin edelleen.

Puhuja 1 [00:15:04]: Kyllä. Nämä olivat hyvin keskeisiä ohjauksen muotoja tässä hankkeessa. Että yritimme auttaa opiskelijaa löytämään niitä hänelle sopivia opintoja. No olivatko ne opiskelijat tyytyväisiä tähän koulutukseen? Me tietysti toivomme kovasti, että he olivat, mutta mitä kertoivat palautteet?

Puhuja 2 [00:15:25]: No kaiken kaikkiaan viimeisten palautekyselyjen mukaan opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä. Ja tyytyväisyys on noussut koko opintojen ajan. Me olemme kehittäneet tätä AMKoodari-koulutusta rinta rinnan palautteiden kanssa, ja se näkyi ihan selkeästi tyytyväisyydessä. Että se on noussut ihan koko ajan. Erityisesti oltiin tyytyväisiä koulutusten tarjoamiin verkkomateriaaleihin. Ja siihen, että heidän tavoitteensa, siis itse itselleen asettamat, täyttyivät. Ja tässä vaiheessa minun täytyy kiittää meidän opettajia, jotka ovat kuunnelleet herkällä korvalla koko ajan palautteita. Ja sitä mukaa muokanneet verkkomateriaaleja. Jenni, olet tämän AMKoodari-hankkeen ja alkavan AMK-osaajan projektipäällikkö. Onko tämän tyyppisille koulutuksille tulossa jatkoa?

Puhuja 1 [00:16:22]: Kyllä vain on tulossa. Tämä AMKoodari oli kokonaisuudessaan, voi sanoa, että menestys. Ja tämä vastasi nyt suomalaiseen koodaripulaan, mutta meillä on myös muita osaajapula-aloja. Ja nyt ensi vuoden alusta sitten me jatkamme uudella hankkeella, jossa sitten laajennetaan tätä opintotarjontaa muille aloille. Ja siitä tulee nyt sitten heti alkuvuonna tietoa sinne meidän AMKoodari.fi -sivustolle. Eli voin iloisesti todeta, että tämä laajenee nyt muille aloille, ja yhä enemmän osallistujilla on sitten mahdollisuus tulla tämän tyyppiseen koulutukseen mukaan. Mutta tosiaan, meidän AMKoodari-hanke ei sinänsä ole vielä päättynyt, tässä on pieni pätkä vielä vuotta jäljellä. Niin mitä tässä on, Päivi, vielä tulossa? Onko teillä tarkoitus vielä kerätä jonkinlaista palautetta tai analysoida sitä tarkemmin?

Puhuja 2 [00:17:22]: Kyllä. Meillä on viimeiset palautteet vielä tässä työpöydällä, ja niitä analysoidaan. Ja sen jälkeen me yhdistämme kaikki nämä aineistot ja aletaan tiedottaminen näistä tuloksista. Varmaankin AMK-osaajien sivustolla voimme kertoa jotain näistä tuloksista?

Puhuja 1 [00:17:42]: Kyllä, ilman muuta. Kiitos, Päivi, sinulle tästä puheenvuorostasi. Ja sinä vastasin hyvin tähän meidän teemaamme, ”Millainen opiskelija, sellainen koulutus”. Kiitos!

Puhuja 2 [00:17:56]: Kiitos, Jenni! Oli hienoa päästä kertomaan AMKoodari-hankkeen tuloksista ja siitä, miten opiskelijapalautteiden kanssa rinta rinnan kehitimme opintojaksotarjontaa ja verkko-opintoja.

[äänite päättyy]

————————————————————————————————————————
[äänite alkaa]
Puhuja 1 Jenni Koponen
Puhuja 2 Janne Salonen

Haastattelija 1 [00:00:10]: AMK-koodari koulutuksella koodaavampaa Suomea. Tervetuloa tähän viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteiseen AMK-koodarihankkeen podcast-sarjaan. Tässä podcast-sarjassa me keskustelemme hankkeen tuloksista ja opeista. AMK-koodarihanke on vastannut suomalaiseen koodaripulaan kokoamalla yhteen viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa ja tarjoamalla ilmaista koodarikoulutusta kaikille koodaamisesta kiinnostuneille. Minun nimeni on Jenni Koponen ja toimin tässä AMK-koodarihankkeessa projektipäällikkönä. Tämän hankkeen toteuttajia on olleet Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. AMK-koodarihankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tervetuloa mukaan!

Haastattelija 1 [00:01:04]: Tässä jaksossa me keskustelemme suomalaisesta koodaripulasta ja miten tämä meidän AMK-koodarihanke on vastannut ketterällä koulutuksella tähän. Ja minun kanssani studiossa on tänään osaamisaluepäällikkö Janne Salonen Metropolian ICT- ja tuotantotalousosaamisalueelta. Tervetuloa Janne, kiva kun tulit!

Puhuja 1 [00:01:24]: Kiitos Jenni ja oikein hienoa olla täällä.

Haastattelija 1 [00:01:28]: Kiva. Ajattelin Janne, että aloitetaanko sillä, että kerro vähän mikä sinun roolisi on ollut tässä hankkeessa?

Puhuja 1 [00:01:35]: Joo, eli tämä hanke oli ajateltu niin, että meillä on opintopisteinä ajateltu. Ihan niinkuin itse olen insinööritaustainen, niin tykkään numeroista. Ja tässä oli, että 24 000 opintopistettä piti tuottaa tämän hankkeen aikana ja meidän osuus Metropoliassa oli 8000 pistettä. Ja vastasin siitä tuotannosta, sen tuotannon resurssoinnista ja osassa toimin myös opettajana näissä kursseissa. Se oli se minun pääasiallinen rooli.

Haastattelija 1 [00:02:10]: Joo, niin että sinulla on ihan hands on -kokemus tästä. Meillä on tänään tarkoitus puhua vähän tästä suomalaisesta ohjelmistoalasta ja koodaripulasta. Että mistä tämä johtuu tämä koodaripula ja miten se on näin kärjistynyt viime aikoina?

Puhuja 1 [00:02:29]: Joo, kiitos, tämä on mielenkiintoinen kysymys. Ja sinänsä ainahan aloissa on vaihtelua ja ne on kausivaihtelua, mutta nyt viime vuosina tämä koodaamispula on alkanut kärjistymään. Ja se oikeastaan johtuu siitä, että tällainen vanhempi, itse kun opiskelin silloin 2000-2001 niin silloin puhuttiin, oli tällainen termi kuin ubiikkitietotekniikka eli joka paikassa läsnäoleva. Ja siinä vaiheessa se ei ihan aktualisoitunut, koska radioverkot ei olleet sillä tasolla ja tämä tekniikka ei mahdollistanut sitä. Mutta nyt kun katsotaan tämän päivän tekniikkaa, niin tämä on todella nyt tullut todellisuuteen. Ja käytännössä mikä sitten liikuttaa näitä laitteita ja tietokoneita, on se ohjelmakoodi siellä sisällä, eli sitä koodia tarvitaan merkittävästi enemmän. Voin tässä esimerkkinä sanoa, en halua mainostaa, mutta esimerkiksi jos ajatellaan autoteollisuutta, niin ennenhän autoa on mietitty aina sitä kautta, että se on se ulkonäkö, kuinka paljon se kuluttaa hevosvoimia, polttoaineen kulutus, sitten nämä brändit. Niin nyt jos ajatellaan esimerkiksi tätä amerikkalaista Tesla-yritystä, niin keskeinen määräävä tekijä siellä ei olekaan enää se ulkonäkö, vaikka sekin sinänsä varmasti futuristinen verrattuna muihin, mutta jos katsotaan sitä eroa, niin se ei välttämättä tule sieltä, mutta se tulee siitä ohjelmistosta. Eli se ohjelmisto kokonaan määrääkin. Eli se auto on vaan kuljetin sille älykkäälle ohjelmistolle, joka sitten hoitaa sen. Eli se on mennyt päälaelleen. Ja tämä on vain yksi esimerkki tällaisesta, että kuinka tämä ohjelmistoala muuttuu ja muuttaa tätä maailmaa. Ja näitä tällaisia muutosesimerkkejä on sitten muitakin. Ja jos ajatellaan tätä koodaamista, kaikki pyörii sillä koodilla ja se on hyvin pitkälle edelleen käsityötä. Ihminen pystyy tekemään vaan tietyn verran sitä koodia päivässä tai näin. Ja sitten tarvitaankin näitä käsityöläisiä ja tekijöitä lisää. Ja sitten kun tämä tarve aukeaa isosti, niin silloin kysyntä tulee hyvin nopeasti. Vaikka sinänsä esimerkiksi Suomessa on tähän jollain tavalla varauduttu, että meillä on näitä aloituspaikkoja ja muita. Meillä on ollut, mutta ei ole ollut riittävästi, koska tämä on nyt avautunut näin isoksi tämä ala.

Haastattelija 1 [00:05:17]: Joo, tuossa sen ehkä tajuaakin, että se koodi on joka paikassa. Sitä ei tule sillä tavalla ajatelleeksikaan, että se menee juurikin näin. No mitäs tässä voi ajatella tulevaisuudesta sitten, jos kun kuvasit tuota aikajännettä, että se on aika lyhyt, mitä tässä on odotettavissa tulevaisuudessa?

Puhuja 1 [00:05:34]: Joo, eli tämähän on siinä mielessä, kun yleensä ajatellaan niin, että ohjelmistoala on sellainen, että meillä on tekoäly tai automatisaatio, joka poistaa manuaalisen koodaustyön, niin tällä hetkellä tämä tekoälyn kehitys ei ole sillä tasolla. Se auttaa virheiden vähentämisessä, auttaa tietyissä ohjelmointivaiheissa merkittävästi, mutta ei ole sellaista, että ihmisen aivotoimintoja ei osata sillä tavalla mallintaa eli tekoäly ei toimi sillä tavalla, miten ihmisen aivot. Ja sen tyyppinen tekoäly ei oikeastaan auta tähän koodaamispulaan. Eli se työn tarve ei ole sitä kautta vähentymässä. Voitaisiin ajatella, että nyt esimerkiksi jos ajatellaan bussikuskia, niin voidaan sanoa, että kymmenen vuoden päästä meillä voi olla autonomiset bussit, ne ajavat tiettyä linjaa. Mutta tämäntyyppinen, että sanon tietokoneelle, että ohjelmoi minulle tällainen sovellus, niin sen tyyppistä tekoälyä ei yksinkertaisesti tällä hetkellä ole. Paljon on tutkimushankkeita ja selvityksiä asian ympäriltä, mutta näillä nykyisillä tekoälymalleilla ei ole nähtävissä, että tämä olisi muuttumassa. Ja tämä tarkoittaa silloin sitä, että näitä käsityöläisiä tarvitaan lisää ja tarvitaan tulevaisuudessa enemmän. Ja sitten meillä on aina se iso asia, että ajatellaan aina, että tehdään uutta koodia. Kuten jos ajatellaan esimerkiksi tämä suomalainen Wolt, joka oli sellainen applikaatio, joka resurssit ja näin yhdisti tehokkaasti. Se uusratkaisu, mutta sitten meillä on paljon, hyvin paljon tällaista ylläpidettävää, mukautettua, muutettavaa koodia, joka täytyy saada uusille alustoille ja verkkoon ja muuta. Se vanha on siellä pohjalla ja se täytyy myös muuttaa eli se, että ei voida hylätä sitä, vaan että kun on tehty joku investointi johonkin järjestelmään, niin se pitää päivittää sitten uuteen ja tämä työ aiheuttaa kanssa sitä, että pula jatkuu varmasti pitkään ja ei ole nähtävissä, että se vähenee.

Haastattelija 1 [00:08:08]: Joo, tulee sitten mielenkiintoinen vastaus siihen, että tämä meidän AMK-koodarihanke, että te aloitte sitten ketterällä tavalla miettimään ratkaisuja, niin mitä siinä hankkeessa, miten vastasitte tähän koodaripulan tarpeeseen?

Puhuja 1 [00:08:29]: Joo, eli itselläni on aika pitkä tausta. Olen ollut ammattikorkeakoulussa mukana vuodesta 2005 ja olen ollut kaikenlaisissa tällaisissa täydennyskoulutushankkeissa. Mutta siinä miten me teimme tässä AMK-koodarissa eri tavalla, niin ensinnäkin meillä oli tällainen hieno viiden ammattikorkeakoulun konsortio, jossa me katsoimme mitä meidän opintosuunnitelma tarjoaa ja tämän lisäksi mitä me ainutlaatuisella tavalla hyödynsimme oli tämä tekoäly. Eli meillä oli kumppanina tässä yritys, joka auttoi meitä siinä kartoitustyössä. Eli kun edellisessä vastauksessa totesin, että tekoäly pystyy tiettyjä asioita tekemään. Niin tällaisia asioita se pystyy erittäin hyvin tekemään eli seulomaan esimerkiksi minkä tyyppistä osaamista markkinoilla vaaditaan ja sitä tietoa on sitten hyödynnetty ja profiloitu tänne meidän opintosuunnitelmiin ja verrattu niitä. Ja näitä kursseja ja sisältöjä on sitten tuotu tarjolle. Se on mielestäni, kun katsotaan sitä hankkeen etenemistä, että sehän on tosiaan kolmevuotinen hanke nyt lopussa. Niin mehän saimme nämä opintopisteet jo hyvin aikaisessa vaiheessa tuotettua ja valmiiksi ja kysyntä on jatkunut senkin jälkeen. Mikä on ollut hienoa, niin on ollut se, että kun meillä on tästä tietoa millaisia opiskelijoita meillä oli, niin se oli juuri sitä kohderyhmää, jotka ovat huomanneet siellä omassa asiantuntijatyössään, että maailma esimerkiksi sanotaan bisnesalalla tai sitten ihan myynnissä tai muuten, että tällainen ohjelmointi on se seuraava steppi. Mikä parantaa siellä tuottavuutta ja tekee sen, että siellä pystytään työtä hoitamaan ja asioita tekemään ja he ovat saaneet uralleen uutta pontta siitä, että ovat löytäneet meiltä. Eli tässä hankkeessa oli tietysti kohderyhmänä myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole tällä hetkellä työpaikkaa, mutta paljon se kuvaa sitä, että jos meillä on sellaisia henkilöitä, jotka ovat töissä ja aidosti tarvitsevat sitä osaamista ja he tulevat meille, niin silloin mielestäni se on vastaus siihen, että meidän sisältö vastaa sitä, mitä työmarkkinoilla tällä hetkellä tarjotaan. Että se on niinkuin happokoe sille voi sanoa. Ja mielestäni tämä onnistui todella hyvin ja mikä tässä oli ilahduttavaa oli se, että AMK:it puhaltaa yhteen hiileen. Että saimme tämän yhdessä hoidettua tehokkaalla byrokratialla ja yhdistettyä jokaisen ammattikorkeakoulun vahvuuksia. Ja saimme myös sitä ammattikorkeakouluille tärkeää alueellista vaikuttavuutta myös vähän kohdennettua sen perusteella, että missä tämä ammattikorkeakoulu sijaitsee. Minun mielestäni todella hienosti onnistuimme tässä.

Haastattelija 1 [00:11:59]: Kyllä. Monestakin näkökulmasta juuri näistä opintopisteistä ja puhuit siitä, että osallistujiltakin on paljon kysytty mielipiteitä ja siellähän näytti siltä, että valtaosa oli hyvin tyytyväisiä opintoihin. Ja meillä on yksittäisiä tapauksiakin, mistä tiedetään, että on saattanut henkilö siirtyä tutkinto-opiskelijaksi innostuneena näistä opinnoista tai saanut siihen omaan työelämään ihan uutta potkua juuri tälle uudelle aluevaltaukselle, että näistä kaikista näkökulmista niin todella onnistunut hanke.

Puhuja 1 [00:12:33]: Kyllä juuri tämä ja se, että kun on tämä jatkuvan oppimisen teema on nyt se. Että ihminen suorittaa ensimmäisen tutkinnon yleensä siinä noin 20-25 vuotiaana ja sitten tulee uudelle kierrokselle myöhemmin, niin tämä on juuri se malliesimerkki siitä, että resursseja yhdistämällä useasta koulusta olemme voineet tarjota sinne työmarkkinoille apua. Ja jos ajatellaan sitä vaikuttavuutta, että kuinka monta opiskelijaa, tässähän taisi olla meillä oli melkein 5000 opiskelijaa täällä Metropolian osalta. Ja teillä ne statistiikat siellä. Että jos ajattelee, että minkä tuottavuushypyn he tekevät työpaikalla ja kuinka paljon se sitten aktivoi uutta näkökulmaa, niin nämä ovat tietysti tieteellisesti varmaan aika hankalia mitata, mutta itsekin kun olen käynyt sellaisissa täydennyskoulutuksissa, jotka juuri antaa sitä sisältöä, niin kyllä sen hyödyn näkee sitten siellä työpaikalla.

Haastattelija 1 [00:13:39]: Kyllä. Joo, tässä on ollut hienoa se, että on päästy nimenomaan siihen osaamiseen ja ehkä yksilötasolla juuri se, mitä puhuit jatkuvastakin oppimisesta, että se yksilön osaamistarve ja siihen ketterä vastaus.

Puhuja 1 [00:13:53]: Kyllä, just näin.

Haastattelija 1 [00:13:57]: Meillähän jatkuu. Tämä AMK-koodarihankehan päättyy tänä vuonna, mutta me olemme saaneet jo jatkorahoituksen sen seuraajalle, AMK-osaajahankkeelle ja siinähän on tarkoitus tätä samaa toteutusmallia viedä muille aloille. Mutta eikö vaan, että teillä jatkuu koodariopinnot tässä myös ensi vuonna?

Puhuja 1 [00:14:17]: Kyllä. Eli tämä oli todella hieno, että ministeriö huomioi tämän onnistuneen tuloksen, mitä on tässä saatu. Ja tarvehan niinkuin todettiin, että tarve ei ole poistunut, vaan pikemminkin päinvastoin ja että saadaan jatkaa tässä. Ehkä me vähän profiloimme nyt siinä uudessa hankkeessa, että halutaan tätä monialaisuutta. Esimerkiksi yhdistetään teema terveysala ja tekoäly. Esimerkiksi kaksi alaa, että miten me voimme tarjota siinä osaa esimerkiksi ohjelmointikokonaisuus, millä ohjataan tekoälyä ja sitten yhdistetään siihen esimerkiksi terveydenhoitoalan asiat. Ja jos sieltä tulee henkilö, joka haluaa yhdistää ja sitten hän lukee nämä kaksi kokonaisuutta, niin hän ehkä saa ajatuksia, että miten hänen työssään voidaan sitten tekoälyä konkreettisesti hyödyntää ja se lienee tämän uuden hankkeen keskeinen profiili, että tämä monialaisuus on se.

Haastattelija 1 [00:15:24]: Kyllä, juuri näin. Että nämä hyvät kokemukset ohjelmistoalalta on tarkoitus jakaa nyt laajemmalle aloille, missä myös mahdollisesti ja ihan varmasti pystytään tällaista samantyyppistä ajattelua hyödyntämään.

Puhuja 1 [00:15:36]: Joo, kyllä.

Haastattelija 1 [00:15:39]: Kiitos Janne tästä keskustelusta. Tämä oli mielenkiintoista kuulla, että mitä ohjelmistoalalla on tarpeita ja mitä on tapahtunut ja miten on pystytty vastaamaan tällaisella yhteishankkeella siihen.

Puhuja 1 [00:15:50]: Kiitos oikein paljon. Ja oikein hyvää jatkoa kaikille ja tervetuloa kursseille.

Haastattelija 1 [00:15:56]: Juurikin näin, tervetuloa!

[äänite päättyy]