Digistudiot 3: Opit ja oivallukset Digistudion palvelusta

[äänite alkaa]
Puhuja 1 Heli Thomander
Puhuja 2 Ilse Skog

[Musiikkia. 00:00:01]

Puhuja 1 [00:00:25]: Tervetuloa kuuntelemaan Metropolian Digistudiot-podcast-sarjan kolmatta jaksoa. Tämän jakson aiheena ovat opit ja oivallukset Digistudion palveluista. Minä olen Heli Thomander, tietotekniikan lehtori ja digimentori. Digistudio-projektiin olen tuonut opettajanäkökulman. Kanssani keskustelemassa on viestinnän asiantuntija, Digistudion aktiivitoimija Ilse Skog. Tervetuloa, Ilse.

Puhuja 2 [00:00:53]: Kiitos, Heli.

Puhuja 1 [00:00:54]: Aloitetaanpa siis palveluista. Tässä projektin alkuvaiheessa palveluiksi Digistudioille määriteltiin videot, podcastit ja webinaarit. Projektin aikana kuitenkin ne palvelut ovat täsmentyneet niin, että käytännössä tällä hetkellä ne ovat olleet podcastien ja videoiden tekemistä. Lisäksi Myllypuron isossa studiossa voidaan tehdä johdon tiedotustilaisuuksia. Ilse, kerropa millaisia tukipalveluja Digistudioon on suunniteltu. Tai miten ne on toteutettu?

Puhuja 2 [00:01:34]: No ensinnäkin projektiryhmäläiset ovat tehneet tänne Digistudion verkkosivuille ohjeita. Siellä on omat ohjeensa podcasteille, videoille ja myös tapahtumille. Ja siellä ohjesivulla on myöskin, paitsi kerrottu näistä meidän palveluistamme, kerrottu myöskin tämän Digistudion toiminnasta muutenkin aika laajasti. Ihan miten tänne löytää, siitä lähtien. Ja mitä täällä on tarjolla, minkälaisia laitteita ja välineitä. No sitten toinen on se, että meillä on tätä opastusta ollut Digistudiossa, että tänne ei ole tarvinnut tulla ihan kylmiltään, yksin, pimeään, vaan täällä on aina yleensä kyllä ollut joku projektiryhmäläinen avittamassa alkuun. Eli on ollut ihmisillä turvallinen tulla, kun on opastettu, mihin laitetaan piuhat koneeseen ja miten kone käynnistetään ja kamerasta painetaan reciä. Ja näin eteenpäin. Mutta meillä on vielä nyt pyrkimys tehdä ohjeet niin hyviksi, että Olli Omatoiminen pystyy ihan yksin tulemaan tänne tekemään vaikka sen videon helposti.

Puhuja 1 [00:02:47]: Niin, tuossahan voidaan vielä ajatella, että meillä on varmasti monentasoisia käyttäjiä, että osa haluaakin tehdä nimenomaan omatoimisesti, vaikkapa opettajat, jotka ovat jo kokeneita videon tekijöitä esimerkiksi. Mutta sitten tosiaankin varmasti tarpeeseen tuo tukipalvelu, etenkin silloin kun ollaan alkutaipaleella. No sitten meillä on Digistudiossa myös ajateltu, että meillä on tiettyjä tarvikkeita, mitä täältä voidaan lainata ulospäin. Eli meillä on tällä hetkellä jokaisessa digistudiossa mobiilisetti, jolla tarkoitamme sitä, että opettaja voi hakea paremman mikrofonin. Meillä on tuommoinen Blue Yeti -mikrofoni, jolla nytkin tässä tehdään tätä podcastia. Niin sellaisen voi ottaa johonkin muuhun ympäristöön ja tehdä podcastia vaikka siellä. Tai tehdä videoihin tallennuksia paremmilla välineillä. Ja tämä mobiilisetti sisältää myös valon ja toisenlaisen kameran, ja myöskin osia siitä voi lainata vähän eri käyttötarkoituksiin. Tässä vaiheessa meillä ei oikeastaan lainauksessa ole muita tuotteita, mutta jatkossa ehkä. No sitten meillä on lisäksi ollut tämmöisiä tutustumispäiviä tähän mennessä, eli tule ja tee podcast tai video. Sellaisia opastuksia. Ja sitten ihan avoimet ovet, että tänne saataisiin opettajat tai henkilökunta paikan päälle katsomaan, mitä kaikkea täällä on mahdollista tehdä. Ja varmasti järjestetään näitä jatkossa säännöllisesti.

Puhuja 2 [00:04:42]: Se on tärkeää justiinsa, että kun pääsee näihin avoimin ovin, kun täälläkin on käynyt ihmisiä, niin vähän niin kuin pikkuisen ensin haistelemaan ja maistelemaan, mitä täällä on ja miltä täällä tuntuu. Tuo semmoista rohkeutta.

Puhuja 1 [00:04:58]: Joo, ja se on varmasti tarpeeseen ennen kaikkea silloin, kun ei ehkä osaa itse etukäteen sanoa, mitä haluaa tehdä tai muuta. Että näkee, mitä täällä pystyy tekemään. Ja myöskin se, millainen varustelu on vaikkapa Myllypurossa ja millainen varustelu Myyrmäessä.

[Musiikkia. 00:05:19]

Puhuja 1 [00:05:22]: Sitten siirrytään vaikka miettimään, minkälaiset tunnot meillä on tässä päällimmäisenä. Missä me olemme onnistuneet tässä Digistudio-projektissa. Nythän olette ehkä jo kuulleet joissakin aiemmissa yhteyksissä maininnan siitä, että meillä podcasteista on tullut sellainen hittituote Digistudioissa. Olemme puhuneet, että podcastit ovat lähteneet oikein lentoon täällä Metropoliassa. Kerrotko Ilse, aktiivitoimijana, miten tämä on onnistunut näin hyvin? Miksi podcasteja tehdään?

Puhuja 2 [00:06:06]: No yksi syy on varmasti se, että meillä on valmis podcast-kanava ollut Metropodia. Eli meillä on paikka, missä voimme näitä podeja julkaista. Ja sitten meillä on myöskin… Johto on ollut kiinnostunut. Me teimme sellainen sarjakin oikein, Strategiasta käytäntöön, johon osallistui podin tekoon jokainen meidän johtoryhmämme jäsen. Olemme pitäneet julkaisuasiantuntijan kanssa podcast-työpajoja, joissa on ihan kädestä pitäen ohjaistettu tekemään käsikirjoitus ja miten se julkaistaan ja mitä pitää huomioida täällä studiossa, kun tulee tekemään sitä äänitystä. Eli se on helpottanut kyllä tätä. Ja kyllä nämä ovat tulleetkin sillä lailla, että nyt on noin 50 podcastia tänä vuonna meillä Metropoliassa julkaistu. Ja tässä on nyt kolmisen kuukautta vielä vuoden loppuun ja siellä on kyllä tulossa semmoinen 30-40 vielä, mitkä ovat ihan tiedossa, että ovat jonossa. Kyllä tämä ihan hyvin pyörii.

Puhuja 1 [00:07:09]: Nyt pakko kysyä, että ketkä meillä tekevät podcasteja?

Puhuja 2 [00:07:14]: No meillä tekee tosi moninaiset ihmiset. Hankkeet tekevät tosi paljon. Ja niillähän on sitten, kun me teemme näitä tämmöiseen julkaisutiedonkeruuseen, niin hankkeillahan on aina esittää tänä päivänä siinä jotain uutta tietoa, mitä siihen julkaisuun tarvitaan. No sitten nämä johtajat, johtoon. Sitten meillä on myöskin auditointipäiväkirjaa tehty, eli strategiayksikön henkilöstöä. Mutta on täällä opiskelijoitakin käynyt. Ja sitten mikä meillä on hyvä näissä hankkeissakin, niin heillä on ollut siinä keskustelussa mukana usein joku työyhteisökumppani tai joku opiskelija. Että tämä ei ole sillä lailla, että me vaan täällä sisäisesti teemme, vaan tähän osallistuu myöskin ulkopuolisia ihmisiä, näihin podcast-äänityksiin, podcastien tekoon.

Puhuja 1 [00:08:01]: Joo. Tämä on kyllä, silloin kun olen itsekin ollut täällä mukana katsomassa, niin tämä on ollut antoisaa oikeasti ja myös työelämäkumppaneille ollut mukava kokemus tulla kokeilemaan jotakin uutta tapaa levittää sitä tietoa tai kertoa niistä yhteisistä saavutuksista. Joo. Me varmaan alussa ajattelimme, että videot olisivat ehkä semmoinen ensisijainen tuote täällä Digistudioissa, mutta käytännössä siis olemme hyvin paljon tehneet näitä podcasteja. Ja sitten varmaan, kun olemme itse miettineet sitä miksi, miten ne ovat lähteneet niin hienosti nousuun, nuo podcastit, että ihmiset haluavat tehdä niitä. Niin on huomattu tosiaan se, että siinä oikeastaan on aika matala kynnys aloittaa. Tästä vielä, kun mietitään, miksi nämä ovat olleet niin suosittuja nämä podcastit, miksi ihmiset innolla tulevat tekemään, niin varmaan yksi asia on myöskin se, että tarvitaan niin vähän laitteita tai välineitä tähän tekemiseen. Eli riittää, että opettaja tai henkilökunnan jäsen tulee oman kannettavansa kanssa, käyttää täällä yhtä mikrofonia, jonka saa yhdellä piuhalla yhdistettyä. Ja sitten editoinnissa käytetään yhtä tiettyä sovellusta tai jotakin muuta tietysti voi käyttää myös. Mutta näillä kolmella asialla pääsee liikkeelle. Millaista tukea käyttäjä on saanut esimerkiksi sinulta podcastien tekemiseen täällä Digistudion puolella?

Puhuja 2 [00:09:48]: No, olen kyllä aika paljon ollut auttamassa. Että tietysti näillä hankkeilla voi olla, että kun heillä on rahaa, niin he ovat ehkä tehneet niin, että he ovat täällä äänittäneet ja sitten sen edi… Ja tehneetkin niin, että sitten jollain ulkopuolisella hoitaneet sen editoinnin. Mutta meillä on aika paljon nyt johtoryhmän jäsenet tehneet podcasteja, ja niissä olen kyllä ollut ihan alusta asti. Eli tehnyt sen äänityksen ja sitten editoinut ja tehnyt sen julkaisun. Eli ollut täällä vastassa, kun ihmisiä tulee. Ja sittenhän on tietysti varmaan sillä lailla, että se on… Sana kantautunut, niin minuun on otettu ainakin helposti yhteyttä, ja jotkut ovat ihan halunneet tulla vaan kokeilemaan, miltä se tuntuu, tämä podcastin teko. Yksikin hanke, jotka käyttivät ulkoista äänitysstudiota, mutta he tulivat tänne vähän niin kuin harjoittelemaan. Että sitten ei tarvinnut sinne ulkoiseen studioon mennä, kun täällä pystyi vähän niin kuin leikisti tekemään podcastia. Ja kyllähän minun täytyy sanoa, että näihin johdon podeihin olen tosi paljon kyllä ollut siinä tukena ja auttamassa. Mutta kyllä täällä on ihmisiä myös, jotka ovat ihan itsekin tässä tehneet. Joka tapauksessa olen ollut vaihtassa, näyttänyt mihin se piuha laitetaan ja mitä pitää huomioida ihan siinä tilanteessa. Ettei kolistele eikä mekastele. Ja ihan tämmöiset yksinkertaiset asiat huomioimaan, mitä nyt ei tule miettineeksi. Ja myös sekin, että kun alkaa podcastia tekemään, että esittelee ensin itsensä eikä vaan heti lähde asiaan. Tämmöiset pikkujutut.

Puhuja 1 [00:11:26]: Mutta sittenhän meitä lisäksi tietysti tässä projektivaiheessa on ollut useampi henkilökin. Välillä ollaan vuoroteltu sitä, että tosiaankin joku olisi auttamassa, kun aloitetaan tätä tekemistä. Sitten meillä… Tai ehkä on hyvä mainita, että lähtökohtaisestihan me olemme ajatelleet, että jos meillä vaikka yksittäinen opettaja tekee podcastia, niin hän ehkä itse editoi sitä. Toki tuettuna, mutta näin on ajateltu. Mutta sitten meillä tosiaankin osittain käytetään myös ulkopuolisia palveluita, niin kuka näitä käyttää tai mikä sen hyöty nyt olisi?

Puhuja 2 [00:12:12]: Hankkeet, koska he ovat budjetoineet siihen rahaa. Niin he voivat käyttää sitä, ja käyttävätkin, ja minä olen sitten antanut… Jotain firmoja kyllä kertonutkin, missä hinnoissa siinä liikutaan ja mitä tämmöiseen editointiin yrityksiä on olemassa. Ja hankkeethan yleensä sitten tekevät niin, että ne kilpailuttavat ja valitsevat jonkun editoijan. Meillähän tuo Audacity-ohjelma, mitä käytämme, niin meillä on siihen [?? 00:12:43] tosi hyviä ohjeistuksia YouTube pullollaan, niin sillä pystyy kyllä sitten ihan se Olli Omatoiminenkin tekemään sen editoinnin itse. Aikaahan se tietysti vie.

Puhuja 1 [00:12:56]: Mm. Mutta sitten tuo, noiden tekstivastineiden kanssa, olet varmaan myöskin käyttänyt niitä ulkopuolisia palveluita. Eli litterointia kanssa.

Puhuja 2 [00:13:06]: Joo, olen, ja olen muutamalta yritykseltä kysynyt ne hintatiedot. Sitten olemme valinneet yhden, jolle me nämä johdon ja nämä on toimitettu. Minäkin teen näitä aika paljon, niin minä en ehtisi millään itse alkaa tekemään sitä litterointia. Litterointia eikä editointia. Mutta tuossahan on Wordillakin ihan hyvä sanelutyökalu, jolla luulen, että moni tekee sillä ihan sitä litterointia. Onnistuu silleenkin.

Puhuja 1 [00:13:37]: Joo, juuri sitä olemme opettajienkin kanssa opeteltu käyttämään. Se on kyllä ihan näppärä ja meidän ohjeistuksistamme varmaan jatkossa ainakin löytyy siihen tukea. Aluksihan me kuvittelimme, että videot olisivat todennäköisesti sellainen palvelu, mitä täältä Digistudiosta eniten kaivattaisiin. Että voisi tehdä täällä. Ja sitten kuitenkin kävi niin, että podcastit olivat suositumpia, ja niihin ollaan keskitytty nyt alkuvaiheessa. Kuitenkin te olette viestinnän puolella tehneet videoita ja sitten taas opetuspuolella ehkä täällä Digistudion tiloissa on tehty vähemmän videoita. Niin kerrotko, miten viestinnän asioissa tai tiedottamisessa on hyödynnetty?

Puhuja 2 [00:14:35]: No meillä on ollut ihan näitä johdon tiedotelähetyksiä. Lukukauden alussa meillä jatkuvan oppimisen johtaja tekee aina tämmöiset tervehdysvideot. Meillä on rehtori tehnyt tervehdyksiä, tavallaan lukuvuoden avajaisista videotervehdyksen. Ja sitten meillä on myöskin käytetty ohjeistuksessa, että kun on tämmöisiä opetukseen liittyviä ohjeita, niin sitten ne on tehty niin, että johtaja on tullut ja kertonut sen ohjeistuksen. Ja se on tehty vähän niin kuin se haastattelumalli, niin että siinä on ollut toinen asiantuntija ja se johtaja. Sitten he ovat keskustelleet sen ohjeistusasian, tuoneet videolle esiin. On haluttu vähän tuoda erilaista muotoa, että sen ei tarvitse olla aina teksti. Tai sitten se on tekstin, tiedotteen, ohella se video siinä mukana.

Puhuja 1 [00:15:33]: Nuo ovat kyllä vaikuttaneet ainakin minusta hyvin onnistuneilta. Että niitä on tehty. Eli tässä vaiheessahan me olemme Digistudiossa videoiden kanssa siinä tilanteessa, että vasta ollaan oikeastaan pääsemässä kunnolla vauhtiin opetusvideoiden tekemisen osalta. Opettajat toki ovat tehneet opetusvideoita, nytkin muun muassa omilla koneillaan ja niillä välineillä, mitä kotona pystyy käyttämään. Mutta sitten, jos opettaja miettii, kannattaako ollenkaan Digistudiolle tulla, niin kyllä tänne kannattaa tulla. Eli täällä kuitenkin on parempi valaistus, on paremmat mikrofonit ja on varaa valita, millaisia mikrofoneja käyttää. ja sitten on toki tämä ympäristö niin, että täällä pystyy eri pisteessä tekemään vähän eri näköistä videota. Eli siinä on kuitenkin semmoinen syy tulla tänne, ainakin testaamaan, mihin tämä soveltuu.

Puhuja 2 [00:16:35]: Sitten tämähän on sillä lailla kanssa, niin kuin podcastien ja videoista myöskin, että täällä on verhot ympäri tätä huonetta, täällä on matot, täällä on tämä green screenkin.

Puhuja 1 [00:16:45]: Kyllä. Joo. Mutta siis videoiden nousukautta odotellaan vielä. Mutta mitä muita onnistumisia me voisimme nostaa tästä?

Puhuja 2 [00:17:00]: No jos minä silti sanoisin, niin ihmiset ovat hirveän innostuneita, kun ne ovat tulleet. Ensin vähän jännittäneet ja olleet kankeana kauhusta ja kamala, mitäs nyt [vaikka? 00:17:10] podcastiin kuuluu ja muuta. Tai sitten ihan joka on videotakin tehnyt. Mutta sitten kun he ovat lähteneet, niin sitten on että koska uusiksi. Tämä on niin kivaa. Ja samat mitä nyt opiskelijatkin ovat käyneet, niin ne ovat olleet aivan innosta pinkeinä. Eli se ilo ja into on kiva nähdä.

Puhuja 1 [00:17:30]: Kyllä vaan. Ja sitten myöskin täällä näkee hyvin sen, mitä se on se toisilta oppiminen. Että kun joku on tuottanut jonkun videon, vaikka saanut tehtyä sen, niin muutkin innostuvat siitä ja haluavat juuri sen tyyppistä toteutusta tehdä itse. Yllättäen aika halukkaita ollaan myöskin jakamaan niitä kokemuksia ja niitä taitoja, miten tehdään. Ja sitten, mikä myöskin on ilahduttanut, niin on se, että tosiaankin meillä on tätä palvelua ollut yhtä aikaa käyttämässä eri käyttäjäryhmien edustajat, niin kuin jo tuossa äsken mainitsit Ilse sen, että työelämästä on ollut vieraita. On ollut meidän lehtoreita vaikka heitä haastattelemassa tai heidän kanssaan keskustelemassa. Ja sitten myöskin aina välillä esimerkiksi opiskelijoita. Mutta toki onhan meillä käynyt täällä opiskelijoita, tai ainakin meidän tukemme piirissä on ollut opiskelijoita myös ihan omitoimisesti tekemässä vaikkapa podcastia.

Puhuja 2 [00:18:37]: Kyllä joo, ja sitten semmoinen hyvä esimerkki, että opinnäytetyökin on tehty podcastina, ja sekin on ihan uudenlaista tapaa tehdä opinnäytettä.

Puhuja 1 [00:18:46]: Kyllä.

[Musiikkia. 00:18:47]

Puhuja 1 [00:18:50]: Nyt olemme kuulleet onnistumisia ja kokemuksia, mutta sitten rehellisyyden nimissä, mitä me voisimme tehdä toisin? Ja ehkä nostaisin itse ensimmäisenä sen, että tässä projektin aikana näiden ympäristö ja rakentaminenhan kesti tietysti oman aikansa. Itse ainakin olisin kaivannut sitä, että olisimme aloittaneet aikaisemmin tekemisen, vaikka kaikkia välineitä ei ollut vielä olemassa. Että ehkä jäätiin hieman pitkäksi aikaa odottelemaan, että saadaan juuri hyviä mikrofoneja ja hyviä kameroita ja muuta. Ja sitten kuitenkin ehkä, vaikkapa käyttäjien kannalta, olisi ehkä ollut hyvä päästä jo alun perinkin kokeilemaan millä tahansa välineellä, mitä se vaikkapa videon tekeminen tarkoittaisi. Ja nyt kun meillä on se hyvä kokemus niistä podcasteista, niin miten me voisimme sitä hyödyntää tässä videoasiassa?

Puhuja 2 [00:20:02]: Joo. Ajattelisin, että niistä podcasteista voisi nyt ottaa ihan mallia videoiden tekoon. Ja myöskin pitää näistä videoista koulutuksia, työpajoja. Ja opastaa, miten se käsikirjoitus tehdään. Olisi hyvä, siinäkin voisi olla käsikirjoituspohja, että mitä asioita siinä on hyvä huomioida, kun sitä alkaa tekemään. Eli tuommoinen ketterä videontekopaketti olisi hyvä olla siinä mukana.

Puhuja 1 [00:20:30]: Kyllä, se on ihan totta, että siitä olisi paljon apua. Ja ehkä vähän myöskin erityyppisiin videoihin voisi olla sitä ohjausta niissä. Sitten tuosta, mikä tätä… Mitä olisi voinut, mitä tekisin tosiaan toisin. Niin on varmaan se, että ehkä meidän olisi kannattanut jo alun perin jotenkin miettiä, minkä tyyppisiä videoita täällä Digistudiossa voi tehdä. Olimme hyvin avoimia niille käyttäjien toiveille ja varmasti pystymme erilaisia toiveita huomioimaan jatkossakin. Mutta se semmoinen valtavirta olisi pitänyt saada tyypitettyä niin, että se on valmis palveluvalikoima. Että minä teen jotakin tiettyä tyyppiä näistä videoista. Ihan kuin hampurilaisvalikoima, että katsot sitä karttaa ja sanot, että haluan tehdä tuon tyyppisen videon itse. Ja siihen meillä olisi ollut suoraan osoittaa jo, että missä kohtaa, millä välineillä ja mitä tukea tarvitset. Niin se olisi varmasti auttanut. Meillähän tehdään erityyppisiä, että joku haluaa tehdä sitä puhuvaa päätä tai puhuvaa päätä vähän erinäköisenä. Tai sitten joku haluaa tehdä edelleenkin täälläkin vaikka PowerPointin avulla niitä videoita. Tai sitten meillä on täällä ihmisiä haastattelussa, sitä kuvataan, tai paneelikeskustelua, tai green screenin kanssa. Että näistä tietyt tyypit ja sitten siitä pitäisi päästä valitsemaan.

Puhuja 2 [00:22:15]: Joo, tuo on tosi hyvä huomio, koska nyt tässä on ollut semmoinen hyvin epämääräinen [myynti? 00:22:21] video. Siitä ei ole oikein saanut tartuttua kiinni, mitä se tarkoittaa käytännössä. Eli siinä mielessä tuo hampurilaisvalikoima on tosi hyvä.

Puhuja 1 [00:22:31]: [Naurahtaa. 00:22:31] Kyllä. Ainakin se olisi helpottanut sitä, että nopeammin olisi päästy eteenpäin. Mutta nytten, kun projekti on ohi, niin paljon varmaan puhututtaa tuo tuen järjestäminen tänne Digistudioon. Niin mitä sinä siitä ajattelet?

Puhuja 2 [00:22:51]: No minun mielestäni pitäisi ehdottomasti olla henkilö, henkilöitä, jotka… Sanotaan, täällä on paljon näitä välineitäkin, että joku joka vahtisi, että täällä on aina ladattu ne mikrofonit ja muut. Ettei sitten kun tänne tulee, niin onkin lataukset tyhjät, että välineet ovat kunnossa. Sitten täällä pitäisi olla joku opastamassa, tuomassa sitä turvallista oloa, että tänne on turvallista tulla. Neuvomassa. Ja sitten tietysti joku olisi kanssa tosi hyvä, että olisi tämmöisiin teknisiin asioihin, videoiden, podcastien editointiin. Eli kyllä tässä tarvitsisi, että nythän me olemme projektiryhmäläiset tässä olleet, mutta tämmöistä jatkuvuutta tähän kyllä perään huudan.

Puhuja 1 [00:23:39]: Kyllä. Ja onhan toki tätä asiaa nyt suunniteltu, että tämä on varmaan tunnistettu tämä tarve. Käyttäjät, jotka täällä käyvät, niin ovat myöskin korostaneet sitä, että sitä tukea tarvitaan. Ja sitä on suunniteltu, ja sitten varmaankin me myös mietimme sitä, mikä on vaikkapa digimentoreiden rooli osana sitä. Sillä ainahan on helpompi kysyä siltä tutulta digimentorilta sieltä omalta osaamisalueelta tai näin. Eli näitä edelleen ratkotaan.

[Musiikkia. 00:24:15]

Puhuja 1 [00:24:19]: Tässä lopuksi haluaisin Ilse kysyä sinulta, mikä olisi joku oma oivalluksesi tästä Digistudio-projektista, minkä haluaisit muille jakaa?

Puhuja 2 [00:24:31]: No, minä olen oppinut ihan tosi paljon uusia juttuja. Ja oppinut tuntemaan myös uusia ihmisiä. Esimerkiksi podcastien teossa tunnen olevani jo aika pro, koska harjoittelen näiden tekoa melkein, no, päivittäin teen jonkun kanssa podcastia. Ja sitten olen pikkaisen alkanut pääsemään myöskin noiden videoiden teossa kartalle. Seuraava aste olisi video-pro minulla sitten, eli tämä minua innostaa kyllä.

Puhuja 1 [00:24:56]: [Nauraa. 00:24:56] No…

Puhuja 2 [00:24:58]: Entä mikä sinun oivallus, Heli?

Puhuja 1 [00:25:00]: Nuo ovat kyllä ihan varmaan paikkansa pitäviä nuo sinun oivallukset, että kyllä olet aika pro. Ja niin innokas oppimaan uutta. No minun oivallus ehkä tästä on se, että tavallaan tuntuu hullulta, miksi meillä ei täällä palvelussa olla jo valmiiksi huomioitu sitä opiskelijakäyttäjää. Koska, vähän samalla tavalla kuin se podcast on lähtenyt lentoon meidän henkilökuntamme keskuudessa, niin samalla tavalla huomaan, kuinka tässä meidän opiskelijoidemme keskuudessa sitten myöskin sekä podcastin että videoiden tekeminen on niin nousussa. Että jo me pystyisimme heillekin tarjoamaan sitä palvelua, niin heillä olisi edellytyksiä enemmän tehdä niitä. Sillä tavalla se on varmaan asia, mitä meidän pitää pikaisesti kehittää.

Puhuja 2 [00:25:54]: Kyllä, ja sitten, nythän tämä opiskelijakunta METKA on myöskin jo tullut tänne, olen kyllä ollut siinä apuna tukemassa. Mutta sillä lailla tämän METKA:n kautta on tullut myöskin opiskelijoita, ovat tehneet tällaista sarjaa kuin On the Move. Ihan kiva, että… Ja he ovat olleet innnostuneita, kun ovat täällä tehneet niitä podcasteja.

Puhuja 1 [00:26:15]: No niin. Ja tämä äsken mainittu On the Moveko se oli, niin tämä ja myöskin esimerkiksi tämän meidän Digistudio-projektimme aikaisemmat podcastit voit kuunnella siellä Metropodiassa. Eli sieltä löytyy kyllä monenlaista kuultavaa. Kiitokset Ilse sinulle, että olit mukana keskustelemassa Digistudioiden palveluista.

[Musiikkia. 00:26:47]

Puhuja 1 [00:26:47]: Kiitokset myös kuulijoille ja onnea mahdollisille tuleville Digistudio-projekteille meillä tai muualla.

Puhuja 2 [00:26:56]: Kiitos Heli.

Puhuja 1 [00:26:58]: Kiitos.

[Musiikkia. 00:26:58]

[äänite päättyy]

Puhuja1 [00:00:22]: Tervetuloa tähän podcast jaksoon, missä käydään läpi minkälainen tekninen konsepti digistudio-projektissa tehtiin ja miten siihen päädyttiin. Nimeni on Kimmo Leiviskä ja toimin tässä projektissa projektipäällikkönä. Kanssani täällä Metropolian Myyrmäen kampuksella, Vantaan digistudiossa, on Hannu Turunen. Tervetuloa Hannu. Esittelisitkö itsesi?

Puhuja2 [00:00:45]: Kiitoksia. Olen Hannu Turunen, fysiikan lehtori. Olen ollut Metropolian digimentori-toiminnassa mukana digimentoreiden koordinaattorina. Olen opettajana yhä edelleen ja tuottanut itse lyhyitä opetusvideoita. Tähän projektiin olen tuomassa, digimentorointi toiminnan lisäksi, opettajanäkökulmaa videotuotantoon.

Puhuja1 [00:01:12]: Kiitoksia. Tämän podcastin aiheena on digistudion tekninen konsepti. Minkälainen siitä nyt lopulta tuli ja kuinka siihen päädyttiin? Mitä täältä meidän studiostamme löytyy?

Puhuja2 [00:01:27]: Meillä oli tavoitteena saada astetta parempaa laatua sekä äänen että videokuvan osalta. Meille tuli pari erillistä tilaa, joissa pystyy toteuttamaan lähinnä videoita ja podcasteja. Lisäksi isompi studio, joka soveltuu laajempien tapahtumien ja webinaarien, esimerkiksi johdon tiedotustilaisuuksien striimaamiseen. Sitten meiltä löytyy podcast piste ja lainalaite-setti, eli kaikkea ei tarvitse tehdä täällä studiossa vaan laitteet voi viedä sinne, missä haluaa kuvata. Esimerkiksi laboratorio-olosuhteissa. Näiden lisäksi teimme vielä editointihuoneet, etteivät nämä tilat ole editointien takia varattuina vaan vapautuvat muuhun käyttöön. Molemmilla kampuksilla, sekä Myyrmäessä että Myllypurossa, on ns. editointi huoneet.

Puhuja1 [00:02:45]: Nämä olivat meidän käytännön teknisiä konsepteja ja ideahan oli pystyä tuottamaan palveluita webinaareille, podcasteille ja videotuotannoille. Eli kolmelle digitaaliselle tuotokselle. Kerroit, että nyt on näitä selkeitä konsepteja, kun puhutaan mini- ja isosta studiosta, niin muistini mukaan projektin alkuvaiheessa oli ylätasoisemmat ymmärrykset, kun puhuttiin pop-up laboratorioista tai demostudioista ja niin edelleen. Se mielikuva oli ehkä epäselvä. Eikö ollut niin, että me kävimme benchmarkkailemassa useampia vastaavia ratkaisuja?

Puhuja2 [00:03:27]: Kyllä, Jyväskylän ammattikorkeakoululla on ollut samanlaisia vastaavia tiloja. Ja myöskin Haaga-Heliassa, sekä Aalto-yliopistossakin, kävimme benchmarkkausreissulla ja siellä oli sellainen automaattistudio, josta aika paljon otettiin ideoita omaan toteutukseen. Tässä projektiryhmässä oli mukana tekniset asiantuntijat, jotka tekivät ratkaisut tekniikan, kameroiden ja mikrofoneja hankinnan suhteen.

Puhuja1 [00:04:07]: Alkuvaiheessa johtoajatus oli, että näistä hankituista laitteista pitäisi saada mahdollisimman helppokäyttöiset. Yhden kaapelin taktiikalla jos päästään niin ollaan tyytyväisiä. Nyt kun katsoo studion ulkopuolelta, ei siihen ehkä ihan olla päästy. Ministudio kuitenkin on yhden johdon päässä omasta läppärilaitteesta. Kuitenkin käytännössä on huomattu, että tämä vaatii opastuksen ensimmäisellä kerralla, kun näihin tiloihin tulee.

Puhuja2 [00:04:40]: Kyllä, ehdottomasti. Helppokäyttöisyyttä ei ole ihan vielä sille tasolle saatu, että ensimmäisellä kerralla pärjäisi täysin yksin. Opastus ja ohjeistus sujuvoittaa alkuvaiheessa.

Puhuja1 [00:05:11]: Tässä oli kuvausta meidän konsepteistamme, että mihin päädyttiin. Siirrytään nyt pohtimaan, missä asioissa onnistuttiin tämän projektin aikana.

Puhuja2 [00:05:24]: Tämä on yksi todistus siitä, että jotain on saatu aikaiseksi. Nyt kun ollaan tässä Myyrmäen kampuksen digistudiossa ja tuotetaan tätä podcastia näillä laitteilla. Siinä mielessä on kyllä onnistuttu. Se alkuperäinen tavoite yhdestä kaapelista, joka kytketään ja siitä painetaan, ei olla ehkä ihan päästy. Mutta sillä tukifunktiolla kuitenkin pystytään käyttäjää tarpeellisella tavalla tukemaan.

Puhuja1 [00:06:05]: Tämä on varmaan juuri se oppi tästä projektista, että tekniikan haltuunotto käyttäjälle on pienistä asioista kiinni. Se voi olla yksittäinen johto, yksittäinen nappi tai vastaava. Eli on opittu kynnyksen madaltaminen, jos tällaista termiä haluamme käyttää. Käyttäjillä on todella voimakkaita oletuksia helppokäyttöisyydestä ja miten laitteita pitäisi käyttää. Käyttöohjeet pitäisi myös aina lukea ennen käyttöä. On kuitenkin huomattu, että parempi ja helpompi tapa on opastaa näissä käytännössä.

Puhuja2 [00:06:50]: Kyllä. Itse projektin aikana käyttäessä ja testatessa on käyty mahdolliset ongelmatilanteet läpi. Sen myötä osataan nyt ohjeistaa ja opastaa myös uusia käyttäjiä ja antaa siten ensivaikutelmasta parempi kuva.

Puhuja1 [00:07:17]: Palataan vielä helppokäyttöisyys-oletukseen. Yksi mielenkiintoinen avaus oli, että lainalaitteissa on gimpal , joka on puhelimen lisälaite, johon puhelin laitetaan kiinni. Siinä on applikaatio, jonka kautta kameraa ohjataan. Siinä keinoäly osaa kääntää kameraa kasvojen perusteella oikeaan suuntaan. Siinä lähestyttiin helppokäyttöisyyttä, mitä myös muihin laitteisiin kaivattaisiin. Paljon pieniä asioita on opittu. Yksi tekninen asia on, kuinka ihmiset ymmärtävät miten ääni kulkee johdoissa ja miten kameran autofocus toimii.

Puhuja2 [00:08:12]: Yksi onnistuminen on myös siinä, että projektin demovaiheessa tämä on herättänyt kiinnostusta ja innokkaita testaajia on saatu mukaan. Laitehankintojen viiveistä huolimatta on saatu nostettua tietoisuutta ja kiinnostusta podcasteihin ja videoihin.

Puhuja1 [00:08:49]: Tämä oli myös projektin alkuajatus, että ei hankita pelkkiä tiloja vaan myös palvelumuotoilullinen aspekti. Mitä aikaisemmassa vaiheessa saadaan loppukäyttäjä mukaan ja heiltä palautteen järjestelmien toiminnasta, se on hyvä.

Puhuja1 [00:09:11]: Jos pohditaan projektia, että mitä tehtäisiin toisin ja mitä on oikeasti opittu. Pandemian takia toimitusajat ovat laitteissa olleet todella pitkiä. Kun projektia suunniteltiin niin ajateltiin, että vuodessa tai puolessa tämä on tehty läpi, mutta nyt se on venynyt kahteen vuoteen. Jos nyt tekisin tämän toisin, niin laittaisin loppukäyttäjät niiden keskeneräisten studioiden keskelle vielä aikaisemmassa vaiheessa. Näin saataisiin se feedback mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Puhuja2 [00:09:58]: Meillähän oli se linjaus ”bring your own device” -periaate. Eli jokainen tulee tänne omalla läppärillään ja kytkee sen. Tässä olisi kannattanut varmistaa, että kaikki tarvittavat lisenssit ovat käytettävissä kaikilla. Meiltä löytyy Adobe Cloudin kautta Adoben lisenssit, mutta siellä ei ole videotuotantoon ja -tallennukseen varsinaista ohjelmaa. Tämä on omalta osaltaan hidastanut sitä, että podcastit ovat lähteneet hyvin lentoon, mutta tähän videotuotantoon ei ole ollut tarjota yhtä selkeää ohjelmaa alkuun.

Puhuja1 [00:10:58]: Videon saavutettavuus, näistä käytettävissä olevista järjestelmistä johtuen, ei siellä ole kätevää tekstitystyökalua. Mediaserverin tai videoiden jakoalustaratkaisua ei tässä projektissa ei otettu huomioon. Jos tekisi nyt toisin, niin pitäisi miettiä tämä ulottuvuus uudelleen. Tällä hetkellä jos opettaja tekee videon, niin hän laittaa sen esimerkiksi Youtubeen tai striimiin. Eli meillä olisi useita vaihtoehtoja.

Puhuja2 [00:11:34]: Kyllä. Ehkä se miksi sitä ei tehty, on niiden isojen lisenssimaksujen takia. Meillä lisäksi tietohallinto ottaa näihin kantaa ja todettiin, että tähän projektiin ei ehditä tarkempaa kilpailutusta lähteä tekemään näiltä osin. Ehkä se on myöhemmin ratkaistavissa, mennäänkö tällä samalla konseptilla, että jokaisella on oma laite vai onko tarvetta keskitetymmälle mediaserverille.

Puhuja1 [00:12:17]: Projektin aikana tehtiin ratkaisu ostaa laitteet suoraan talon omaisuudeksi, mutta siinähän voisi olla muitakin vaihtoehtoja. Jälkikäteen mietittäessä voisi testaamisen kannalta olla järkevää pohtia erilaisia määräaikaisia laina- ja leasing-ratkaisuja. Se mahdollistaisi erilaisten teknisten laitteiden käyttäjien todeta, jatketaanko vai ei niiden käyttöä kokemuksien pohjalta. Tässä projektissa ei ehditty vastaavaa kokeilua tehdä.

Puhuja2 [00:12:55]: Jos vielä palataan siihen, mitä olisi voinut tehdä toisin. Vaikka meillä oli palvelumuotoiluajatusta ja kartoitettiin sitä tarvetta, ehkä vielä voimakkaammin olisi käyttäjiä voitu demovaiheessa ottaa mukaan. Siitä olisi saatu erilaisia ongelmatilanteita esille ja pystytty huomioimaan ne. Sen korvasi nyt se, että itse olemme olleet tässä käyttäjiä eikä meistä kukaan ole ollut alan asiantuntija näissä aiheissa.

Puhuja1 [00:13:34]: Nyt osaisin sanoa, että edessämme olevan ministudion pienen zoom-kameran kyllä vaihtaisin, koska sen kuvanlaatu ei täyttänyt oletuksia.

Puhuja1 [00:13:53]: Tässä vaiheessa haluan kiittää Hannua. Olit kertomassa digistudion teknisestä konseptista. Kiitän myös kaikkia kuulijoita ja mikäli teitä kiinnostaa digistudio-projekti enemmänkin, niin meillä on tulossa tässä sarjassa seuraavaksi jakso, jossa käydään läpi erityisesti tätä palvelukonseptia. Eli teknistä tukea ja mitä oivalluksia on projektin aikana saatu tästä. Kiitos ja kuulemiin.

Puhuja2 [00:14:23]: Kiitos.

[äänite päättyy]

[äänite alkaa]
Puhuja 1 Kimmo Leiviskä
Puhuja 2 Piia Väkiparta-Lehtonen

-musiikki-

Puhuja 1 [00:00:20]: Tervetuloa kuuntelemaan podcast -sarjaa Metropolian digistudio -projektista. Ensimmäisessä jaksossa käymme läpi minkälaisella projektimallilla ja prosessilla olemme projektia vieneet läpi. Nimeni on Kimmo Leiviskä ja toimin projektissa projektipäällikkönä, ja mukanani studiossa on Piia Väkiparta-Lehtonen, meidän projektiryhmän jäsen. Tervetuloa.

Puhuja 2 [00:00:45]: Kiitos Kimmo.

Puhuja 1 [00:00:47]: Kertoisitko hieman alkuun minkälaisella näkökulmalla olet mukana tässä projektissa?

Puhuja 2 [00:00:50]: Minun roolini oli varmaankin olla tavallinen riviopettaja, koska meillähän oli projektiryhmässä digiosaamista, oli meidän digimentoreita ja erilaista osaamista eri koulutusaloilta, eri henkilöstöryhmistä. Minä olin varmaankin puhtaimmillaan sellainen perusopettaja.

Puhuja 1 [00:01:12]: Tämä oli kiva, muistan että monta kertaa projektin aikana sanoitkin, että mitenkäs nyt taviksen näkökulmasta tätä hanketta tehdään. Tosi kiva kun olit mukana tässä. Hieman voisin kertoa ehkä meidän projektin yleisestä taustasta, että mistä tämä lähti käyntiin. Käynnistyksestähän nyt on jo kulunut pari vuotta. Alun perin oli ehkä ajatus, että tämä olisi melkein vuodessa tai puolessa saatu läpi, mutta meillä tuli kyllä korona, joka hieman hidastutti meidän tekemistä. Tai itse asiassa aika laillakin. Se missä itse törmäsin tässä ihan ekan kerran, oli ihan työsuhteeni alussa meillä oli jo Metropolian strateginen tiekartta, roadmap, luotuna, jossa oli otsikko digilaboratorio. Kun selvitin vähän tarkemmin, että mistä on kyse niin meidän koulussa oli visio, että hankittaisiin, tai rakennettaisiin enemmänkin muutamia studiotiloja, joissa pystyttäisiin tekemään erityisesti laadukasta oppimateriaalia. Tämä projekti sitten organisoitui vähän, me tehtiin investointiesitys, eli me teimme parille vuodelle rahoitusta ja saimme luvan perustaa projektiryhmän tähän ympärille. Alkuvaiheen speksauksessa tai suunnitelmassa oli halu, että haluaisimme ehkä palvelumuotoiluna tämä ruveta toteuttamaan. Jos muistat Piia, niin eikö tämä ollut pari vuotta sitten aika hot topic meidän talossa? Ainakin hetkellisesti.

Puhuja 2 [00:02:42]: Kyllä oli, ja varmaan se vastaa tätä kaiken kaikkista muotoiluajattelun trendin vahvaa ilmenemistä. Meillä oli silloin Studio generaliaa aiheesta ja onhan palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu, kun lähdetään miettimään jotain ihan uutta, niin oli varsin ymmärrettävää, että sen kautta lähdettiin tarkastelemaan asiaa.

Puhuja 1 [00:03:06]: Meilläkin oli talossa itse asiassa palvelumuotoiluosaamista on, että joissain tutkinnoissa se on osana ikään kuin tutkintoakin suoraan. Silloin just ehkä itse siinä ajattelussa kiehtoi se, että haluttaisiin saada loppukäyttäjä mahdollisimman alkuvaiheessa mukaan, koska sehän oikeasti on onnistumisen edellytys. Nyt jutellessa muistin, että meillähän on ollut tällainen studiokin Leppävaaran kampuksella aikaisemmin, mutta silloin se ei lähtenyt niin lentoon kuin ehkä olisi haluttu. Sen takia juuri tämä palvelumuotoilu ehkä olisi ollut yksi avain, että saataisiin meidän projekti onnistumaan.

– Musiikki –

Puhuja 1 [00:03:49]: Sitten yksi tukifunktio, mikä minulle projektipäällikkönä oli, niin meillä on ollut mukana tässä parrutiimi, eli Metropolian sisäinen tukifunktio tai apukädet, voisiko sanoa niin, jotka ovat osallistavan työtavan asiantuntijoita. Sain sieltä projektiin yhden apukäden, jonka kanssa suunniteltiin minkälaisella vaiheistuksella tätä projektia voitaisiin viedä eteenpäin. Eikö ole niin Piia, että meitä oli aika… oliko meitä nyt kuusi tässä projektiryhmässä? Mutta sen hyvä puoli oli se, että saimme suhteellisen monelta ajalta mitä kerroit, että juuri viestinnästä oli asiantuntijoita…

Puhuja 2 [00:04:28]: Tekniikasta, sote -puolelta, sitten minä olin liiketaloudesta. Meillä oli samalla myös edustettuna Myllypuron kampukselta ihmisiä, ja Myyrmäestä Leiritien kampukselta. Sekin näkökulma tuli, ei pelkästään opettajat tai koulutusalat, vaan muun henkilökunnan verkosto tietyllä tavalla, mitä pääsimme hyvin hyödyntämään.

Puhuja 1 [00:04:55]: Tuo oli hyvä huomio, koska tosiaan meillä on neljä eri kampusta. Meillä oli vähän huolena se, että miten tosiaan saadaan, mutta kun tällä hajautettiin ryhmä ja saatiin verkostot ja siellä esimerkiksi saimme mukaan myös, Karamalmin kampuksella on olemassa jo mediatekniikan opetuksessa vähän vastaavat studiot kun mitä nyt onkaan. Siinä organisoiduimme vielä niin, että tehtiin tällainen neuvonantajaryhmä, johon otettiin näiden tutkintojen edustajat, joissa oli näitä digitaalisia ratkaisuja olemassa.

Puhuja 2 [00:05:31]: Sen lisäksi meillä oli vielä ohjausryhmä, jossa oli organisaation eri tasojen edustajia, ja eri aloilta.

Puhuja 1 [00:05:40]: Totta, ohjausryhmässä oli mukana minun esihenkilöni, eli hän oli strategia- ja kehitysjohtaja. Siinä oli oppimistoiminnan johtaja mukana, ja sitten oli vielä viestinnän edustaja, joka edusti tapahtumatuotantoa. Mehän päädyimme siihen jakoon, että meillä pitäisi olla tapahtumatuotantoa, jollain tapaa oppimateriaali kautta videotuotantoa ja vielä kolmas podcast -konsepti, joka yhdistettiin tähän meidän organisaatio. Mutta viestintä käytännössä edusti myös podcast toimintaa. Sitten meillä oli projektiryhmän lisäksi it:stä kaksi asiantuntijaa laajennetussa projektiryhmässä. Mutta lähtökohtaisesti meidän projektiryhmäläiset olivat aika tavallisia käyttäjiä.

Puhuja 2 [00:06:31]: Kyllä. Tavallisia käyttäjiä, joskin projektiryhmässä oli myös käyttäjiä, kenellä oli kokemusta ja myöskin edellytyksiä, teknistä osaamista ja järjestelmä-, ohjelmisto-osaamista. Siinä mielessä niin hyvä asia, koska sieltä tuli eri tavalla ymmärrystä mitä kaikkea voidaan tehdä, ja tavallaan tulevaisuuden maalailukuvia, mitä kaikkea voisikaan olla. Mitä välttämättä tavallinen käyttäjä ei ihan heti ensimmäisenä tule mieleenkään.

– musiikki –

Puhuja 1 [00:07:11]: Tähän varmaan liittyykin jos ruvetaan pohtimaan, että missä meidän projekti käytännössä onnistui. Minkälaisia ajatuksia sinulla Piia tulee meidän onnistumisesta?

Puhuja 2 [00:07:21]: Kyllä ottaisin ihan suurimmaksi onnistumiseksi nimenomaan tämän monialaisen, monitahoisen näkökulman tähän projektiin. Kun ajatellaan muotoiluajattelua, joka meillä oli siinä lähtökohtana, että halutaan ymmärtää sitä käyttäjää mahdollisimman moninaisesti. Me onnistuimme kokoamaan projektiryhmän ja muun tukiryhmän siten, että meillä oli käytettävissä se verkosto. Mielestäni se oli ihan ykkösonnistuminen, että onnistuttiin osallistamaan paljon eri tahoja.

Puhuja 1 [00:08:02]: Allekirjoitan tämän, koska meillä on niin iso ja laaja-alainen koulu. Perusoletus on, että alat eroavat ehkä jotenkin toisistaan, että on tärkeää saada eri sidosryhmät mukaan.

Puhuja 2 [00:08:12]: Ja se mikä usein on haaste tässä organisaatiossa, ja meilläkin tietysti on puhuttu siitä siiloutumisesta. Niin onnistuimme mielestäni erinomaisesti hajoittamaan sitä siiloutumista.

Puhuja 1 [00:08:27]: On, käytännössä kylläkin tarkoitti vähän enemmän ehkä työtä. Mutta se myös liittyy tähän, että kyllä tämä tällainen, niin kuin sanoin onnistuminen on aina sosiaalisessa verkostossa tapahtuvaa toimintaa, niin tässä me siis saimme. Että mitä moninaisempi ryhmä on sitä isommat verkostot saamme tähän ympärille.

Puhuja 2 [00:08:44]: Juurikin näin.

Puhuja 1 [00:08:45]: Tässä ehkä semmonen kokemus, että kun on tällainen laaja-alainen, se myös tarkoittaa omaa henkilökohtaista, pitää mieltä avartaa. Koska sillon kun kuulet asioista, että tämä mitä olemme tekemässä onkin jotain askartelua tai puuhastelua, niin pitää aina kun asiakasta kuunnellaan oppia puhumaan eri kielillä. Meidän projektissa me pystyimme kyllä myös käsittelemään hyvin tällaisia, tai emme ottaneet ihan nokkiimme sitä, että no tämä nyt on tällaista puuhastelua tämä meidän digistudio -juttu. Vaan yritimme ymmärtää sieltä taustalta sen mitä oikeasti asiakas tai käyttäjä on tästä mieltä.

-musiikki-

Puhuja 2 [00:09:21]: Haasteena ehkä ymmärtämisessä, niin kuin sanoit ei otettu nokkiimme, niin yksi haaste oli ehkä se, että me projektiryhmä, ketkä osallistuimme muotouiluun, olimme myös samalla sidosryhmää. Jolloinka se asetti tietynlaisia haasteita meille itse kullekin pysyä aina siinä kulloisessakin roolissa.

Puhuja 1 [00:09:52]: Joo muista, että jossain vaiheessa muotoilimme käyttäjäpersoonia. Siinähän se tuli, että ai niin nyt minun pitää muistaa, että se en olen minä, joka olen siellä studiossa käyttämässä, vaan että mitä sanoivat kolleegani, joita kävimme haastattelemassa.

Puhuja 2 [00:10:04]: Joo. Toisaalta se oli myös helppo, saattoi hypätä käyttäjän saappaisiin ja miettiä, että miltähän siinä sitten, miltä minusta tuntuisi. Sitä kautta, oli montaa eri roolia. Se oli toisaalta onnistuminen, saimme kasattua projektiryhmän, että voimme hyödyntää itse kutakin erilaisissa asioissa. Toisaalta se toi sitten haasteita toimintaan, että se vaatii enemmän toimijoilta.

Puhuja 1 [00:10:35]: Senhän me huomasimme korona-aikana, että oikeasti käyttäjän oikeasti syvällinen ymmärtäminen, erityisesti tuntemusten ja näiden syvällisempien asioiden kerääminen, kyllä se ainakin korona-aikana osoittautui vähän haasteelliseksi. Ehkä meistä tuntui jopa, [?? 00:10:51] jopa ihan pois meidän tuloksista.

Puhuja 2 [00:10:52]: Se on totta, että kun etänä käydään keskustelua, niin siitä väkisinkin puuttuu sellainen tulkinta. Se tulkinta kun ollaan näin kasvotusten. Usein saadaan vastauksia niihin kysymyksiin, mitä kysytään, mutta artikuloimattomat asiat jäävät tulkitsematta ihan väkisinkin. Toisaalta se on myös haaste kun ajatellaan muotoilua, että siellä on se arvokas tieto ja ymmärrys niitä syvimpiä tarpeita ja motiiveja, mitä käyttäjillä on. Ne jäivät ehkä tässä nyt, koska etänä jouduimme toteuttamaan asioita. Ne jäivät valitettavan piiloon edelleen, toisaalta tässähän sitä jatkokehittelyä, mahdollisuus siihen kun olemme palanneet taas niin sanottuun normiaikaan.

Puhuja 1 [00:11:46]: On todellakin, ja sitten nyt jälkikäteenkin kun miettii, että esimerkiksi tämä meidän askartelu termi, joka meillä nyt nousi. Niin sehän olisi tällainen, mitä olisi kiva tutkia, koska sillähän yritettiin viestiä jotain. Mutta meille jäi niin ohuelle kun tyyliin teamsissä keskusteltiin aiheesta, että siis sitä haluaisin ymmärtää ehkä paremmin. Ja tähän liittyikin, niin kuin jossain vaiheessa mietitty, että no oliko tämä sittenkään palvelumuotoilua, vaan oliko tämä vain ketterää kokeilua tai vastaavaa. Jotenkin sen loppukäyttäjän vielä aikaisemmassa vaiheessa… tämä liittyy vielä tähänkin, että kun tämä hanke tuli meille tällaisessa strategisella roadmapilla nimikkeellä digilaboratoria. Eli jotain valintoja oli jo tehty, mutta taas palvelumuotoilussa pitäisi päästä huomattavasti avoimempaan malliin, että ratkaisua ei ole vielä muotoiltu mitenkään.

Puhuja 2 [00:12:36]: Juurikin näin, että pitäisi päästä… pitäisi olla mahdollista miettiä, että mitä itse asiassa käyttäjät tarvitsevat ja haluavat. Ilman, että se on johonkin tiettyyn fasiliteettiin sidottu. Niin sitten toisaalta se, että emme lähde miettimään kehittämistä asiakkaasta lähtöisin, vaan pidämme asiakkaan jatkuvassa keskiössä, ja me jatkuvasti pääsisimme kuuntelemaan ja keskustelemaan ja testaamaan ja ymmärtämään lisää. Ja todetaan, että emme me oikeastaan vielä ymmärtäneet ihan mitä kaikkea he haluavat ja tarvitsevat, että selvitetäänpä vielä lisää. Että me löydettäisiin varmasti se oikea ydinhaaste, tarve, mikä se sitten onkaan. Toive, mitä me lähdemme kehittämään.

Puhuja 1 [00:13:29]: Mietimme, että ehkä nyt jos organisoituisimme eri tavalla. Me voisimme tätäkin projektia jakaa vähän niin kuin alalinjoihin. Nyt meillä tekninen puoli aiheutti haasteita kun tavaroita ei saatu maailmalta koronan takia, niin edelleen, että palvelustriimi tai linja voisi olla omanansa. Vaikka toki ne ovat riippuvaisia toinen toisistansa.

Puhuja 2 [00:13:50]: Ne ovat riippuvaisia toinen toisistansa, mutta siinä palvelutoimintamallissa, tai siinä miten me mahdollistamme sen teknisen fasiliteetin käyttö. Kyllähän siellä ihminen on ihan eri tavalla keskiössä ja voidaan pitää ihmisen tarpeita reunaehtoina. Toisin kuin siinä itse fasiliteetin digistudiossa, niin siinä tulee teknisiä reunaehtoja, ja sen toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja. Ne voisi siinä mielessä olla erillisiä projekteja, vaikka tämä olisikin sitten yksi iso kattohanke strategian mukainen. Mutta olisi erillisiä alakehittämiskohteita, jolloinka myös ehkä fokus säilyisi paremmin, ja tärkein, se keskeinen kehittämisen kohde löytyisi kirkkaampana.

Puhuja 1 [00:14:44]: Sitten mietimme, että jos tätä haluaisi kirkastaa niin tähän voisi järjestää esimerkiksi enemmän keskusteluttaa ihmisiä, sillä viisiin että olisi eri tasolla organisaatiossa ihmisiä mukana, ja niiden ydinkysymysten äärellä. Minulla on omissa muistiinpanoissa täällä, että miten opettaja haluaisi itse kehittää omaa opetustansa. Se olisi yleinen, kaikkia yhdistävä. Mutta tässä meidän hankkeessa näihin oli jo osittain vastailtu jossain, että se ei ole palvelumuotoilun idean mukaista.

Puhuja 2 [00:15:13]: Juuri näin.

-musiikki-

Puhuja 1 [00:15:21]: Mehän olemme projektissa siinä vaiheessa, että me olemme siirtämässä tätä ylläpitovaiheeseen, mutta tämä työhän jatkuu. Me emme ole päässeet, jos mietitään kysymystä miten haluaisi kehittää omaa oppimistaan, niin tämän ympärillä me vasta alamme miettiä, että nyt kun tilat on saatu rakennettua niin nyt alkaa jatkuva iterointi. Koska nythän on totuus se, että emme välttämättä edes tiedä toimivatko nämä. Meillä on muutamia demokeissejä käyty, on järjestetty avoimia päivätilaisuuksia, joissa ihmiset ovat saaneet käydä tutustumassa. Siinä mielestäni ollut mielenkiintoinen, mitä mieltä olet Piia siitä, että nyt onnistumisen edellytys on juuri siitä, että me saamme ihmiset käymään täällä, ja vähän muodostamaan ideaa mitä täällä voi tehdä, mitä minä opettajana haluan tehdä.

Puhuja 2 [00:16:14]: Nyt näkisin, että nyt alkaa palvelumuotoilun osuus. Nyt pääsemme havainnoimaan, että miten ihmiset tekevät kun he tulevat tänne. Joku kolleega, joka jo osaisi käyttää laitteita, miten se käyttää, miten se tarvitsee, miten se toimii. Meillä olisi nyt konkretiapohjaa kysyä, että miltä tuntui.

Puhuja 1 [00:16:40]: Mikä oli haaste.

Puhuja 2 [00:16:40]: Mikä oli haastavaa, minkälaisia epäilyksiä sinulla on tästä, mitkä asiat tällaiseen liittyen tuo sinulle niitä ilahduttavia asioita, niitä jes vau juttuja. Ja me pääsisimme analysoimaan, että vastaammeko me nyt siihen. Miten me voisimme kehittää tätä asiaa. Mikä myöskin nyt kun on konkreettista niin pääsemme havainnoimaan. Aikaisemmin, johtuen ehkä etäajasta, tai tästä tiukasta määritellystä aikataulusta, päättymisestä niin muotoiluun liittyy vahvasti se visualisointi ja tietynlainen [?? 00:17:15], että olisimme voineet jonkinlaisia mallinnuksia tehdä, ja sehän meiltä puuttui kokonaan. Että nyt me tavallaan hyppäsimme suoraan oikeaan ensimmäiseen protoon, ja tämä kyllä on asia, mihin mielestäni kannattaisi kiinnittää huomiota jatkossa seuraavissa projekteissa.

Puhuja 1 [00:17:40]: Tämä oli sellainen hyvä, mietimme vähän jatkotutkimusaiheita, mutta olisi niin kiva päästä sparrailemaan, että jos joku muu koulu alkaa vähän samanlaista rakentamaan, ja jos tästä pystyisi tällaisen käsikirjasen kirjoittamaan, miten ja missä vaiheessa, ketä osallistaen ja kuunnellen tämmöisestä saisi toimivan kokonaisuuden.

-musiikki-

Puhuja 1 [00:18:04]: Mutta nyt me varmaan päätämme tämän pohdinnan, koska projektista olisi paljon muutakin kerrottavaa. Meillä podcast -sarja jatkuu tämän jälkeen, meillä seuraavassa jaksossa esitellään ja pohditaan tätä teknistä konseptia missä siinä onnistuttiin ja mitä tehtäisiin nyt toisin tämän hetkisen ymmärryksen valossa. Minä haluan Piia kiittää sinua, että pääsit studioon keskustelemaan projektista ja prosessista, ja myöskin meidän kuulijoita. Kiitos ja kuulemiin.

Puhuja 2 [00:18:30]: Kiitos.

-musiikki-

[äänite päättyy]