AMKoodari 2: Toteutusmalli

[äänite alkaa]
Puhuja 1 Jenni Koponen
Puhuja 2 Taru Ruotsalainen

Puhuja 1 [00:00:10]: AMKoodari – koulutuksella koodaavampaa Suomea. Tervetuloa tähän viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteiseen AMKoodari-hankkeen podcast-sarjaan. Tässä podcast-sarjassa keskustelemme hankkeen tuloksista ja opeista. AMKoodari-hanke on vastannut suomalaiseen koodaripulaan kokoamalla yhteen viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa, ja tarjoamalla ilmaista koodarikoulutusta kaikille koodaamisesta kiinnostuneille. Minun nimeni on Jenni Koponen, ja toimin tässä AMKoodari-hankkeessa projektipäällikkönä. Tämän hankkeen toteuttajia ovat olleen Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. AMKoodari-hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tervetuloa mukaan! Tässä jatkossa keskustelemme AMKoodari-koulutuksen toteutusmallista. Kanssani studiossa on tänään päällikkö Taru Ruotsalainen Metropoliasta, Oppimisen verkostot ja palvelut -yksiköstä. Tervetuloa, Taru, ja kiva kun tulit tänne kertomaan sinun työstäsi tässä hankkeessa.

Puhuja 2 [00:01:25]: Kiitos, Jenni, oikein mielelläni. Olen toiminut tässä hankkeessa rahoituspäätöksestä lähtien, hankkeen päättymiseen saakka. Ja roolini siinä hankkeessa on ollut strategiaryhmän vetäminen. Eli olemme organisoituneet sillä tavalla, ja se organisoituminen on yksi osa, miten olemme toteuttaneet hankkeen. Meillä on tällainen ”kehittäminen ja hallinnointi” -elementti siellä, ja olemme rakentaneet sitä osiota niin, että meillä on ollut siellä operatiivinen ryhmä, joka on hoitanut sitten ne käytännön järjestelyt opetuksineen. Eli opettamisen asiantuntijat, sisällön asiantuntijat. Sitten meillä rehtoreista on muodostunut ohjausryhmä, joka on sitten ohjannut tätä, ja katsonut, että tulosten mukaan edetään. Ja sitten tämä strategiaryhmä, jota minä olen vetänyt, niin siinä on sitten nimen omaan kannettu vastuuta siitä luvatun toteutusmallin rakentumisesta ja käytäntöön viemisestä.

Puhuja 1 [00:02:32]: Joo. Mennään ajassa hetki taakse päin, sinne hankkeen lähtökohtaan. Eli minkä takia lähdettiin ylipäätään hakemaan rahoitusta tämän tyyppiselle hankkeelle, ja vielä viiden ammattikorkeakoulun yhteisvoimin?

Puhuja 2 [00:02:48]: Tässä olivat hyvinkin aloitteellisia meidän ammattikorkeakoulujemme rehtorit. Ja tämä syy myös juontaa juurensa tähän jatkuvan oppimisen tarpeeseen, ja siihen painopisteeseen, mikä se on nykyään kaikilla ammattikorkeakouluilla. Eli tarjota osaajapulaan osaajia, ja vahvistaa sitä ihmisten osaamista. Eli todettiin, että yhteiskunnassa oli tarve tällaisen ohjelmistoalan, koodaamisen osaajille, jolloin hankehakemuksessa sitten pyrittiin tuottamaan ratkaisua hankkeen avulla siihen, miten osaajapulaan voitaisiin viiden AMK:n yhteisellä ponnistuksella vastata. Se oli varmasti ydinlähtökohta. Eli tavallaan yhteiskunnan osaajia, osaamistarpeisiin vaikuttaminen.

Puhuja 1 [00:03:43]: Tässähän onkin ammattikorkeakouluilla todella tärkeä rooli, juuri tässä jatkuvan oppimisen asiassa meidän yhteiskunnassa. Miksi tuo ohjelmistoala juuri valikoitui tähän?

Puhuja 2 [00:03:56]: Se oli varmaan siihen aikaan, kun sitä hankehakemusta tehtiin, yksi niistä aloista, joka kärsi selkeästi työvoimapulaa, ja siellä oli osaamisvajetta. Ja se ihan yksinkertaisesti siitä syystä oli sitten tässä hankehakemuksessa se substanssialue.

Puhuja 1 [00:04:15]: Joo. Tässähän oltiin aika nopeita ja ketteriä ja ruvettiin miettimään sitten suoria ratkaisuja tähän osaajapulaan. Mistä te lähditte liikenteeseen?

Puhuja 2 [00:04:25]: Me lähdimme miettimään sitä, että okei, tiesimme, että se on tämä substanssialue. Niin meidän piti sitten lähteä miettimään, että kuinka sitten ketterästi tarjoamme niitä ratkaisuja. Myös sille yksilölle, joka on sitten se meidän asiakas ja oppija tässä näin. Ja meillä oli… se oli sillä tavalla helppo aloittaa, että tässä hankkeessa oli jo hakuvaiheessa mietitty, mitkä ovat ne elementit, jotka meidän pitää saada toimimaan, jotta se on sille yksilölle mahdollisimman sujuvaa. Ja nimen omaan hän pystyy ajasta ja paikasta riippumatta suorittamaan sen tyyppisiä sisältöjä, jotka on hänelle tarkoituksenmukaisia. Ja silloin siihen oli mietitty sellainen toteutusmalli, joka koostui muutamista elementeistä. Minä luettelen ne tässä ripeästi: yksi oli juuri tämä osallistujien aktivointi; eli mistä me tunnistamme, löydämme ne osallistujat. Sitten meillä oli toisena tämä olemassa oleva osaaminen, sen hyödyntäminen ja tunnistaminen. Ja sitten meillä oli verkkoalusta, josta periaatteessa se palvelu on saatavissa ja löydettävissä. Ja ne oppimisratkaisut sitten tulevat näistä moduuleista, joita tarjoamme. Ja sitten se toivon mukaan mahdollistaa uusia työtehtäviä ja myös mahdollistaa uusien yritysten syntymisen. Mutta se, että se kaikki toteutuu tämän meidän ajatteleman prosessin mukaan, vaatii myös tämän toteutusmallin elementtinä sen jatkuvan ohjauksen, mihin meillä on sen oppijan prosessin eri vaiheissa rakennettu todella paljon erilaisia toimintamuotoja. Kuin myös sitten sen kehittämisen ja hallinnoinnin, että saadaan toimimaan, mistä äsken jo tuossa mainitsinkin lyhyesti.

Puhuja 1 [00:06:24]: Joo. Tässä kuulostaa nyt siltä, että tämä on ollut hyvin oppijalähtöinen tämä malli. Se on vähän eri asia kuin se, että mietitään koulutustarjontaa pelkästään, mitä tarjotaan, jolloin oppija joko ottaa tai jättää. Mutta teillä on ollut tässä tällainen enemmän osallistujalähtöinen näkökulma selvästikin tässä suunnittelussa.

Puhuja 2 [00:06:48]: On joo. Me nimenomaan lähdimme siitä liikkeelle ihan alussa, että kuka, mikä, mitkä, ihmiset, ryhmät ovat niitä, jotka tätä tarvitsisivat nimen omaan. Tämän tyyppistä koodausosaamista. Ja heidän tavoittaminen. Ja siihen niitä ajatuksia. Ja itseasiassa meiltä sitten oikeastaan neljä sellaista ryhmittymää nousikin. Että siellä oli ihan nämä… yritysten henkilöstö, että me kävimme ihan suoraan markkinointia tekemässä tiettyihin yrityksiin. Sitten kaikki nämä TE-toimiston asiakkaat, iso ryhmä. Yksityishenkilöt. Meillähän on se asiakasprofiili, että siellä on esimerkiksi naisia tosi paljon ollut asiakkaina. Ja sitten ihan nämä toisen asteen opiskelijat, erilaiset, ovatpa he sitten lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Ja näihin me olemme aika vahvaa markkinointia käyttäneet. Myös hyödyntäneet sitä Työmarkkinatoria vahvasti. Eli se vaatii sellaista viestiä. Se onkin juuri, että miten tavoittaa ne henkilöt, joiden osaamisen vahvistamista nämä meidän vaihtoehdot tukisivat.

Puhuja 1 [00:08:04]: Juuri niin. Tämä on hyvin erilainen lähestymistapa kuin perinteinen tutkintokoulutus.

Puhuja 2 [00:08:09]: Joo. Kyllä. Koska tutkintoon ihmiset hakeutuvat, ja he hakevat ja he haluavat. Mutta sitten tällainen yksittäisen osaamisen vahvistaminen ja se, että onko korkeakoulun rooli vielä niin tunnettu, että ihmiset osaavat sieltä lähteä etsimään. Niin kyllä se edellyttää meiltä sellaista aktiivisuutta. Ja itseasiassa tulosten mukaan olemme aika hyvin tavoittaneet ihmisiä. Me olemme meille määritellyt opintopistetavoitteet ylittäneet. Ja varmaan olisi edelleenkin kysyntää, mutta se vaatii aina sen rahoituksen. Ja nyt se rahoitus tietenkin loppuu hankkeen loputtua.

Puhuja 1 [00:08:47]: Kyllä. Eli nämä opinnot ovat olleet todella kiinnostavia. Laskimme karkeasti, että noin 130 tutkinnon verran on jopa tuotettu opintopisteitä tässä, jos vertaa ihan perinteisiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Puhuja 2 [00:09:01]: Se on ihan hirveän suuri määrä. Olemmeko me tilastoista katsoneet, kuinka monta ihmistä tähän on osallistunut?

Puhuja 1 [00:09:08]: Ei kyllä. Että tarkemmin olemme niitä osallistujaprofiileja miettineet. Kyllä se nähtiin, että meille osallistujia tulee ihan mistä vain, jopa ympäri maailmaa, voidaan sanoa. Että hyvin paljon tarvetta kyllä tämän tyyppiselle koulutukselle näyttää olevan.

Puhuja 2 [00:09:25]: Mutta tuo myös, Jenni, oikeastaan kuvaa sitä, että se toteutusmalli on toimiva. Eli ihmiset voivat mistä tahansa, milloin tahansa suorittaa. Että siellä on niin paljon tällaista MOOC-tyyppistä virtuaaliopetusta. Ja itseasiassa siinä varmaan se yksi keskeinen, niin kuin tässä mallissakin, on se osaamisen tunnistaminen. Eli sinne on rakennettu niitä apuvälineitä tämän oppijan tai potentiaalisen oppijan tueksi. Että kun hän tekee niitä valintoja, mitä kannattaa suorittaa. Me olemme niitä rakentaneet tietynlaisiksi kokonaisuuksiksi ihan sen takia, että ne olisivat helpommin ymmärrettävissä ja löydettävissä. Ja sitten olemme myös rakentaneet verkkosivuille niitä ohjaavia kysymyksiä, joiden avulla voi sitten tehdä valintoja. Kuin myös olemme sen meidän mobiiliappin kautta, josta varmaan myöhemmissä podcast-sarjoissa tulee enemmän, niin myös sinne rakentaneet sellaista tiettyä älykkyyttä, jonka avulla sitten tämä oppija pystyy valitsemaan itselleen tarkoituksenmukaiset kurssit. Että kyllä tätä on mietitty. Samoin tuossa elementissä, mihin sisältyy tämä ohjaus. Siinä on myös todettu, että osa on todella iloisia siitä, että he saavat vaikka chatin avulla kouluttajan kanssa keskustella visaisista kysymyksistä. Tai sitten on rakennettu tällaisia vertaisryhmiä ja muita. Että tähän on kyllä panostettu aika paljon, ja on todella kiva kuulla, että ympäri maailmaa ja ympäri Suomea ihmiset tulevat. Silloin me olemme jossain onnistuneet.

Puhuja 1 [00:11:04]: Ihan varmasti. Että tarjontaahan useasti on paljon, mutta ehkä keskeistä on juuri se, miten löytää siihen omaan osaamistarpeeseensa ratkaisuja. Ja sellaisia ratkaisuja, mihin pystyy sitten osallistumaan. Ja myöskin sellaisia, nyt kun tässä on kerätty viiden AMK:n tarjontaa yhteen. Se on aika poikkeuksellista, että on voinut valita opintoja sieltä sun täältä, ja luomalla niistä juuri niitä osaamiskokonaisuuksia.

Puhuja 2 [00:11:29]: Tuo oli Jenni hyvä, kun nostit tuon. Koska tuohan oli se yksi alkulähtökohta. Että viisi suurta ammattikorkeakoulua. Niin se tarjonta, mitä voimme antaa ja tarjota potentiaalisille opiskelijoille, niin sehän on huikean suuri.

Puhuja 1 [00:11:44]: Niin on, todella. Tämä kattaa jo alueellisestikin Suomesta aika ison osan. No, mennään koulutusorganisaatioista sitten työelämään. Oliko tässä työelämä mukana jotenkin tässä suunnittelussa? Tai mikä se kontakti sinne on?

Puhuja 2 [00:12:03]: No siinä hankkeen alkuvaiheessa olimme yrityksiin yhteydessä. Ja lähinnä siinä markkinointimielessä. Mutta sitten teimme Headai-nimisen yrityksen kanssa sellaisen harjoituksen; heillä on dataa työpaikkailmoituksista. Niin me tsekkasimme, että miten meidän opetussuunnitelmamme ja nämä työpaikkailmoitukset, onko niissä vastaavuutta. Tai onko niissä työpaikkailmoitusten osaamiskuvauksissa jotain sellaisia osaamisvaatimuksia, jotka vaikuttaisivat tähän meidän tarjontaan. Eli tavallaan se työpaikkojen tarve tuli hyvin vahvasti tämän Headain datan kautta. Ja sen me teimme. Ja sen johdosta ei tullut kuin joitain pieniä täsmennyksiä siihen tarjontaan, mutta että siellä ei ollut mitään sellaista mullistavaa.

Puhuja 1 [00:13:02]: Joo. Ihan mielenkiintoista kyllä. Tekoälyä tässäkin. Mitenkä, jos ajattelee kokonaisuutena tätä toteutusmallia, niin minkälainen siitä nyt tuli? Olet noista elementeistä puhunut, mutta nyt voi hetken katsoa taaksepäin ja arvioida, että miltä näyttää. Ja ehkä jos ajattelee vielä sitä, että tätä mahdollisesti sitten soveltaisi jossain muussa, muulla alalla kuin tässä ohjelmistoalalla.

Puhuja 2 [00:13:27]: Joo. Siis hankkeessahan on aina se alku ja loppu. Ja yleensä hankkeisiin liittyy se problematiikka, että miten hyödyntää sitten niitä hyviä käytäntöjä ja tuloksia, mitä hankkeessa on syntynyt. Ja tämähän on sillä tavalla iloista, että mehän olemme saaneet jatkorahoitusta AMK-osaajalle, jossa lähdetään samalla ideologialla tällaiseen digitaalisuuteen ja siihen digitaalisten taitojen vahvistamiseen hakemaan ratkaisuja. Ja me pystymme sitä lähteä kehittämään. Ja samoin me varmasti olemme hyvin aktiivisia jatkossakin kaikissa hankehauissa. Että pääsemme nimenomaan tätä toteutusmallia rakentamaan niin, että se olisi vaikka tällainen vakiintunut osa ammattikorkeakoulujen tarjontaa. Jotta ne ihmiset löytävät näppärästi sitä, mitä he tarvitsevat. Että ehdottomasti tässä on todella paljon elementtejä jatkohyödynnettäväksi. Niin kokonaisuudessaan kuin näiden yksittäisten elementtien kautta. Esimerkiksi hakeva toiminta, se pitäisi systematisoida, miten me löydämme ne henkilöt, jotka eniten siitä mahdollisesti hyötyisivät, myös yksilöinä. Ja sitten toisaalta näitä ohjauksen eri tapoja, niin tässä tulee sen tyyppisiä, joita voi esimerkiksi muihin virtuaalikoulutuksiin viedä. Tai ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Että kun tässä on kuitenkin viisi ollut ideoimassa, ja viisi ammattikorkeakoulua on voinut käyttää erilaisia menetelmiä ja kokeilla niitä. Ja pystytään arvioimaan sitten sitä, mikä tuntuu toimivalta ja mikä ei. Niin se on varmaan tässä se vahvuus. Mehän tähän hankkeeseen kytkimme aika vankan seurannan. Eli kaikki nämä henkilöt, jotka ilmoittautuivat, niin heidän piti täyttää sellainen esitietolomake. Kuin myös lähetettiin sitten palautelomake. Ja ihan varmasti osa vähän manaili, kun niitä joutui täyttämään, mutta me saimme varsin arvokasta tietoa. Ja itse asiassa se tieto on tässä toteutusmallin kehitystyössä, jalkauttamisessa, ollut kyllä ensiarvoisen tärkeää. Siitä varmaan tulee kanssa meidän julkaisuihin jokin kooste?

Puhuja 1 [00:15:41]: Kyllä. Siitä on tulossa oma, missä kerrotaan myöskin juuri siitä, että keitä he olivat, ketä tähän koulutukseen nyt sitten hakeutui.

Puhuja 2 [00:15:49]: Juuri näin. Ja me haimme myös sitä, että onko näistä ohjaavista kysymyksistä verkkosivuilla ja tästä AI-tutorista, onko siitä ollut hyötyä. Haitta on vähän ehkä se, että kun ne eivät valmistuneet heti siinä alussa, niin me olemme aika vähän saaneet sitä dataa. Mutta nyt täytyy jatkohankkeessa pyrkiä erityisesti siihen tietoon, sitten panostaa.

Puhuja 1 [00:16:12]: Juuri näin. Eli AMKoodareilla on tulossa jatkoa, se laajenee vähän eri aloille. Myöskin osaajapula-aloille. Ja hyödynnetään tätä samaa kokemusta ja toteutusmallia siinä, sen hyviä puolia. Tuleeko sinulle vielä jotain mieleen? Tässä nyt on aikaa ajatella, että miten tätä voisi vielä kehittää. Jos mietimme ihan tätä meidän yhteiskuntaa, ja ehkä kansainvälisestikin tällaista tämän tyyppistä koulutusratkaisua siihen tarpeeseen, että yhteiskunnassa on osaajapula-aloja.

Puhuja 2 [00:16:48]: Joo. Ja silloin tällaisia ratkaisuja pitää olla tarjolla. Koska jos avoimessa ammattikorkeakoulussa on yksittäisiä opintojaksoja, jotka pyörivät aika usein sen oman vuosisuunnitelman mukaan, mikä tutkinnoille on tehty, niin se ei yleensä, tai aina, taivu niin paljon kuin tämän tyyppinen. Eli tämän tyyppisiä tarvitaan lisää. Mutta tarvitaan myös sitä, että pystytään myös kytkemään jollain tavalla vielä enemmän sitä oppimista sinne työntekemiseen. Eli mietin, että yksi kehittämisen alue voi olla sekin, että tietopuolista tulee tässä. Tai sitten tietopuolista jo kytketään, että hänen pitää työssään, ihminen tekee jotain. Ja sitten taas todentaa ja osoittaa vaikka osaamistaan jossain tällaisessa toteutusmallissa tai alustalla. Ja taas jatkaa. Että kyllä tässä varmaan paljon näitä vaihtoehtoja on. Ja todennäköisesti Suomessa tämä digivisiotyö tällä hetkellä pyrkii kanssa tämän tyyppiseen digitaaliseen ratkaisuun tässä oppimisessa.

Puhuja 1 [00:17:58]: Joo. Sinä aloitit yksilöstä ja yksilön osaamistarpeista. Ja meillä on kokemustakin hankkeen myötä siitä, että on henkilöitä, jolla on tullut vaikka uranvaihto eteen. Tai tässä pandemian myötä yllätyksiä työelämään. Johon on pystynyt AMKoodari-opinnoista sitten hakemaan ihan uutta suuntaa, ja jopa lähteä opiskelemaan uutta tutkintoa. Eli siinä se varmaan on tavoite täyttynyt tällaisten osaajien myötä.

Puhuja 2 [00:18:26]: Joo. Hyvin, Jenni, nostit nuo hyödyt. Että nyt tässähän enemmän minäkin omassa puheessani tähän toteutusmalliin painotin keskustelua. Mutta tuo juuri, että mitä kaikkea siitä sitten yksilölle on seurannut, niin oli hyvä nosto tähän lopuksi.

Puhuja 1 [00:18:41]: Joo. Tämä oli nyt AMKoodarin toteutusmalli. Kiitos, Taru, sinulle, että tulit kertomaan tästä. Ja homma jatkuu ensi vuonna.

Puhuja 2 [00:18:50]: Kiitoksia!

[äänite päättyy]

————————————————————————————————————————
Puhuja 1 Jenni Kopone
Puhuja 2 Päivi Laine
[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:11]: AMKoodari – koulutuksella koodaavampaa Suomea. Tervetuloa tähän viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteiseen AMkoodari -hankkeen podcast-sarjaan. Tässä podcast-sarjassa me keskustelemme hankkeen tuloksista ja opeista. AMKoodari-hanke on vastannut suomalaiseen koodaripulaan kokoamalla yhteen viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa, ja tarjoamalla ilmaista koodarikoulutusta kaikille koodaamisesta kiinnostuneille. Nimeni on Jenni Koponen, ja toimin tämän AMKoodari-hankkeen projektipäällikkönä. Tässä hankkeessa meillä on ollut toteuttajakorkeakouluina Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. AMKoodari-hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tervetuloa mukaan. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, keitä koulutuksiin osallistujat olivat, mitä he ajattelivat näistä koulutuksista, ja miten he kokivat hyötyneensä tästä meidän hankkeestamme. Nyt meillä on tässä käsillä marraskuinen kaunis päivä, ja kanssani studiossa on tänään lehtori Päivi Laine Metropoliasta. Tervetuloa Päivi! Kiva kun tulit kertomaan tästä sinun työstäsi tässä meidän hankkeessamme. Päivi on tutkinut osallistujien antamia palautteita, ja keskustelemme vähän niistä tuloksista. Aloitetaan Päivi tästä tämän hankkeen taustasta. Miten ja miksi tässä hankkeessa päädyttiin siihen, että kerätään palautetta opiskelijoilta?

Puhuja 2 [00:01:57]: Kiitos Jenni. Ja ensinnäkin oli hienoa tulla kertomaan tästä AMKoodari-hankkeesta ja vastaamaan ”Millainen opiskelija, sellainen koulutus” -podcastiin. Eli palautteita kerättiin kahdesta syystä. Ensimmäinen oli opiskelijan oma näkökulma; hänen toiveensa ja tarpeensa. Ja toinen oli tietysti työelämän tarve, ja se yhteiskunnallinen näkökulma. Opiskelijoiden omat tarpeet ja toiveet on tärkeä tuntea siksi, että me pystyimme tarjoamaan heille juuri niitä koulutuksia, niitä oppimismahdollisuuksia, jotka he kokivat tarvitsevansa.

Puhuja 1 [00:02:35]: Sinä mainitsit, Päivi, tuon yhteiskunnallisen näkökulman. Mitä sinä sillä tarkoitit?

Puhuja 2 [00:02:42]: Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Vielä on pimennossa, miltä se tulevaisuus tarkalleen näyttää. Ja on todennäköistä, että tällä hetkellä vielä ei niitä tulevaisuuden työtehtäviä ole olemassakaan, ja on myös muistettava, että työelämässä mukana olevien ammattitaidon on kehityttävä koko työuran. Ja toisaalta vastuullisina kouluttajina meidän tulee kuunnella myös tarkkaan työelämän tarvetta, millaisia osaajia työelämä tarvitsee.

Puhuja 1 [00:03:17]: Sinä mainitsit, Päivi, tuosta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mitä sinä sillä tarkoitit?

Puhuja 2 [00:03:23]: Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Ja vielä on pimennossa se, millaiselta tulevaisuus tulee näyttämään. Ja meillä ei varmaan ole vielä edes tietoa eikä ymmärrystä siitä, että minkälaisia koulutuksia ja työtehtäviä tulevaisuudessa tarvitaan. Minkälainen on se osaamistarve, joka vastaa tulevaisuuden kysymyksiin. On myös muistettava, että jo työelämässä mukana olevien ammattitaidon on kehityttävä läpi työuran. Ja toisaalta vastuullisina kouluttajina meidän tulee kuunnella tarkkaan työelämän tarpeita ja toiveita. Minkälaista osaajaa työelämä tarvitsee tulevaisuudessa.

Puhuja 1 [00:04:07]: Aivan. Minkälaiselle osaamiselle siellä työelämässä on sitten kysyntää?

Puhuja 2 [00:04:13]: Teknologia kehittyy nopeasti, ja uudet sovellutukset otetaan nykyään ripeästi käyttöön. Teknologia vaikuttaa meidän toimintatapoihin, yhteiskunnan rakenteisiin ja ihmisen arkipäivään. Kun Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roihaa haastateltiin Kauppalehteen kesäkuussa 2021, niin hänen mukaansa ohjelmistoalalla olisi heti tarjolla kymmenelle tuhannelle työpaikka. Mutta sitten Roiha korostaa myös, että ohjelmistoalalle suuntautuvien ei kaikkien suinkaan tarvitse itse ajatella, että heistä tulee koodareita, vaan sitä osaamista ja ymmärrystä koodaamisesta tarvitaan laaja-alaisesti. Ja sitten on vielä tärkeää, että miten ohjelmistoja osataan käyttää. Eli että miten oivalletaan ja keksitään tarpeita siihen, miten ohjelmistokehityksellä voidaan luoda uusia ja erilaisia ratkaisuja ja parannuksia ihan meidän jokaisen omaan työhön. Eli kun meillä on ymmärrys siitä koodaamisesta, niin me voimme miettiä omaa työnkuvaakin. Että olisiko siinä jotain, mitä voitaisiin ratkaista tällä koodaamisella.

Puhuja 1 [00:05:35]: Niinpä. Tässä meidän hankkeessahan oli opiskelijan ääni keskiössä, mutta miten sitten opiskelijan omista toiveista saatiin tietoa? Miten sitä opiskelijaa pyrittiin kuulemaan?

Puhuja 2 [00:05:50]: No hankkeessa oltiin kiinnostuneita siitä, millaisia opiskelijoita meillä tuli siihen, meillä oli. Sekä minkälaisesta osaamisesta he olivat kiinnostuneita. Tätä lähdettiin kartoittamaan systemaattisesti ihan hankkeen alussa palautekyselyillä, haastatteluilla, ja työllistymis- eli vaikuttavuuskyselyillä. Ja kvartaaleittain me keräsimme tätä palautetta vuodesta 2019. Eli meillä on tällä hetkellä jo 1500 vastausta. Ja lisäksi haastattelimme palautekyselyyn vastanneita. Sellaisia henkilöitä, joilla oli vaikeuksia opinnoissa, tai sitten opinnot olivat keskeytyneet. Haastatteluja on nyt kiertänyt 28 kappaletta. Tietysti olimme kiinnostuneita myös siitä, miten koulutus vaikutti opiskelijoiden urakehitykseen. Tämä on tärkeää, kun hankkeita tehdään. Tämä vaikuttavuus. Se on haastavaa, mutta sitä pitää aina tehdä. Ja siksi me keräsimme palautetta myös vaikuttavuuskyselyllä. Eli meille ammattikorkeakouluttajina ei riittänyt se, että pystyimme vastaamaan vain opiskelijoiden tarpeisiin, mikä tietysti on tärkeää, mutta me halusimme myös tietää, miten koulutus vaikutti opiskelijoiden elämään.

Puhuja 1 [00:07:16]: Joo. Tämä on mielenkiintoista nyt kuulla, Päivi, että keitä nämä koulutukseen osallistujat oikein olivat? Sinulla on valtava määrä niitä palautteita, mitä olet käynyt läpi. Niin miltä se nyt näytti, että ketkä olivat tulleet näihin meidän koulutuksiimme?

Puhuja 2 [00:07:32]: No meillä oli opiskelijoina naisia ja miehiä suunnilleen saman verran. Ja tämä oli ilahduttavaa. Että naistenkin osuus oli näin korkea. Koska sovellusalaa pidetään perinteisesti miehisenä ja teknisenä alana. Ja nyt näyttää siltä, että meidän naisemme ovat aktivoituneet. Eli hyvä esimerkki tästä toiminnasta on Mimmit koodaa -toiminta, joka on saanut suurta suosiota. Kouluttajina me tietysti toivomme yhtä lailla miehiä kuin naisiakin. Näiden meidän opiskelijoidemme keski-ikä oli noin 40 vuotta. Suurin osa opiskelijoista asui Suomessa, mutta meillä oli opiskelijoita myös Espanjasta, Norjasta, ympäri Eurooppaa. Kaukaisin haastateltava tuli Afrikasta. Ja tyypillisesti he olivat työelämässä, taustakoulutus heillä oli ammattikorkeakoulu. Toiseksi eniten meillä oli ammattiopiston käyneitä, sitten yliopiston. Olipa meillä muutama lukio-/peruskoululainenkin.

Puhuja 1 [00:08:37]: Joo. Tuliko niistä selvää, niistä palautekyselyistä… tai kävikö niistä ilmi, että miksi nämä henkilöt ovat hakeutuneet koulutukseen?

Puhuja 2 [00:08:47]: No ensinnäkin, suurin osa meidän opiskelijoista ei ollut koodannut koskaan, mutta meillä oli myös jonkin verran alan harrastajia. Vähiten meillä oli näitä ammattilaisia. Ja se, että enemmistö ei ollut koodannut koskaan, selittää myös sitä, mitä he toivoivat koulutukseltaan. No mitä he toivoivat, niin kolme keskeisintä olivat ammatillinen kehittyminen, mielenkiinto aiheeseen ja ammattialan vaihto. Haastatteluissa ilmeni, että he olivat kiinnostuneita koodaamisesta siitä näkökulmasta, että miten he voisivat hyödyntää tätä omaa osaamistaan nykyisessä työssään. Eli tavallaan heillä oli ajatuksena kehittää ja kasvattaa omaa osaamistaan ja ymmärrystään koodaamisessa. Mutta jotkin opiskelijat hyödynsivät näitä opintoja myös niin sanottuna kurkistuskursseina alaan. Eli voisiko tästä tulla uusi ammatti. Haastatteluissa ilmeni, että vaikka jonkun opiskelijan jokin opintojakso jäisi suorittamatta, niin he saivat niin paljon uskoa itseensä ja innostusta opiskelemaan, että jotkin jopa lähtivät jatko-opintoihin tämän jälkeen. Muita syitä tähän, miksi he hakeutuivat koulutukseen, oli työllistyminen, tietojen päivittäminen, ja joillain oli hienosti tavoitteena myös yrityksen perustaminen. Ja nämähän on yhteiskunnan kannalta merkittäviä asioita.

Puhuja 1 [00:10:16]: On. Se on juuri tätä monipuolisuutta, mitä olemme tällä hankkeella hakeneetkin. Mitenkä he kokivat hyötyneensä tästä hankkeesta muuten, osallistujat?

Puhuja 2 [00:10:26]: No kun mietitään näitä meidän opiskelijoita, joista enemmistö ei ollut koodannut koskaan, ja kun he miettivät tämän uuden osaamisen hyödyntämistä omassa nykyisessä ammatissaan, niin selkeä enemmistö koki kehittyneensä ammatillisesti ja tietojen päivittämisessä. Sitten seuraavaksi opinnot auttoivat ammattialan vaihdossa, ja vähentämään työttömyysuhkaa, mikä on mielestäni valtavan tärkeä ja merkittävä tulos. Ja jotkin opiskelijat saivat opiskelupaikan ja jotkin kokivat, että koulutus auttoi työllistymisessä.

Puhuja 1 [00:11:05]: Sinä kerroit, Päivi, myös, että olit haastatellut näitä osallistujia, että monet täyttivät kyselyn. Mutta lisäksi sinulla oli sitten vielä henkilöitä, jotka lupautuivat tulemaan haastatteluun. Onko sinulla niistä joitain esimerkkejä?

Puhuja 2 [00:11:21]: Joo. Esimerkiksi yksi nuori vastavalmistunut ammattilainen, joka oli sillä hetkellä töissä, niin kertoi, että työpaikkahakemuksessa haetaan aina kokeneita työntekijöitä. Mutta koska on vastavalmistunut, niin hänellä ei ole sitä kokemusta. Niin hän halusi koulutuksella korvata tämän puuttuvan työkokemuksen. Eli kiinnostuksena alaan. Ja hän koki, että kouluttautuminen lisää hänen haluttavuuttaan työnantajan näkökulmasta. Mielestäni tämä on hieno asennoituminen kouluttautumiseen. Sitten minusta yksi merkittävä onnistuminen hankkeen ja opiskelijan itsensä kannalta ja jopa yhteiskunnan kannalta oli myös se, että eräs opiskelija kertoi, että hän suunnitteli alanvaihtoa ja mietti, että koodaamisesta tulee hänelle uusi ammatti. Hän suoritti opintoja, ja totesi, että ihan mielenkiintoista, mutta ei tästä kyllä hänelle ammattia tule. Että tästä tuli hyvä, mielenkiintoinen harrastus.

Puhuja 1 [00:12:26]: Juurikin näin. Tässä hankkeessahan on tuotettu ihan valtava määrä opintopisteitä. Laskimme karkeasti, että 120 ammattikorkeakoulututkintoa. Mutta kaikillahan ei mennyt opinnot sitten kuitenkaan ihan loppuun asti. Kerroit, että osan näistä, ketä haastattelit, ei saanut opintoja suoritettua. Miksi joillain sitten nämä opinnot keskeytyivät?

Puhuja 2 [00:12:56]: No he olivat noin 40-vuotiaita ja työelämässä. Oletan, tätä tietenkään ei kysytty, että tuossa iässä useimmilla on perhettä ja lapsia. Myös urakehitys voi olla kiihkeimmillään. Siksi on ymmärrettävää, että keskeisin ja suurin syy keskeyttämisiin oli ajanpuute. Elämäntilanne muuttui, jotkin joutuivat auttamaan vanhempiaan, joidenkin työelämässä tuli muutoksia, kiireisiä työtehtäviä. Ja oli myös sitä, että opiskelija innostuksissaan ilmoittautui monelle opintojaksolle, jopa neljälle uudelle opintojaksolle. Ja sitten vaan aika ei riittänyt kaikkeen. Tämän vuoksi me kehitimme AMKoodari-sivustolle tällaisen ”vinkit AMKoodari-opintojen suunnitteluun ja valintaan”. Ja siellä on ihan konkreettisia laskuesimerkkejä siitä, esimerkiksi paljonko viiden opintopisteen suorittaminen vaatii työtä. Ne ovat viitteellisiä arvoja, ja tätä voi hyödyntää tätä vinkkilistaa myös muihin opintoihin. Että se on niin yleinen, että sieltä saa ideoita myös muuhun opiskeluun.

Puhuja 1 [00:14:14]: Oikein hyvä. Oliko joitain muita keskeyttämisen syitä, mitä osallistujat mainitsivat?

Puhuja 2 [00:14:22]: Sitten koettiin muun muassa, että opintojakso ei vastannut odotuksia. Ja jotkin kokivat, että tehtävät olivat liian vaikeita. Ja koska enemmistö ei ollut koskaan aikaisemmin koodannut, niin varmaankin oli vaikea löytää siitä meidän runsaasta tarjonnasta omia toiveita ja omaa tasoa vastaavaa koulutustarjontaa. Ja tähän me kehitimme opintojen valintoja helpottamaan apuvälineen, ”Haluatko apua opintojen valintaan, vastaa seitsemään kysymykseen”. Ja sitten sieltä tuli ihan sellaisia konkreettisia ehdotuksia, että nämä opintojaksot voisivat olla sinulle hyviä ja niin edelleen.

Puhuja 1 [00:15:04]: Kyllä. Nämä olivat hyvin keskeisiä ohjauksen muotoja tässä hankkeessa. Että yritimme auttaa opiskelijaa löytämään niitä hänelle sopivia opintoja. No olivatko ne opiskelijat tyytyväisiä tähän koulutukseen? Me tietysti toivomme kovasti, että he olivat, mutta mitä kertoivat palautteet?

Puhuja 2 [00:15:25]: No kaiken kaikkiaan viimeisten palautekyselyjen mukaan opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä. Ja tyytyväisyys on noussut koko opintojen ajan. Me olemme kehittäneet tätä AMKoodari-koulutusta rinta rinnan palautteiden kanssa, ja se näkyi ihan selkeästi tyytyväisyydessä. Että se on noussut ihan koko ajan. Erityisesti oltiin tyytyväisiä koulutusten tarjoamiin verkkomateriaaleihin. Ja siihen, että heidän tavoitteensa, siis itse itselleen asettamat, täyttyivät. Ja tässä vaiheessa minun täytyy kiittää meidän opettajia, jotka ovat kuunnelleet herkällä korvalla koko ajan palautteita. Ja sitä mukaa muokanneet verkkomateriaaleja. Jenni, olet tämän AMKoodari-hankkeen ja alkavan AMK-osaajan projektipäällikkö. Onko tämän tyyppisille koulutuksille tulossa jatkoa?

Puhuja 1 [00:16:22]: Kyllä vain on tulossa. Tämä AMKoodari oli kokonaisuudessaan, voi sanoa, että menestys. Ja tämä vastasi nyt suomalaiseen koodaripulaan, mutta meillä on myös muita osaajapula-aloja. Ja nyt ensi vuoden alusta sitten me jatkamme uudella hankkeella, jossa sitten laajennetaan tätä opintotarjontaa muille aloille. Ja siitä tulee nyt sitten heti alkuvuonna tietoa sinne meidän AMKoodari.fi -sivustolle. Eli voin iloisesti todeta, että tämä laajenee nyt muille aloille, ja yhä enemmän osallistujilla on sitten mahdollisuus tulla tämän tyyppiseen koulutukseen mukaan. Mutta tosiaan, meidän AMKoodari-hanke ei sinänsä ole vielä päättynyt, tässä on pieni pätkä vielä vuotta jäljellä. Niin mitä tässä on, Päivi, vielä tulossa? Onko teillä tarkoitus vielä kerätä jonkinlaista palautetta tai analysoida sitä tarkemmin?

Puhuja 2 [00:17:22]: Kyllä. Meillä on viimeiset palautteet vielä tässä työpöydällä, ja niitä analysoidaan. Ja sen jälkeen me yhdistämme kaikki nämä aineistot ja aletaan tiedottaminen näistä tuloksista. Varmaankin AMK-osaajien sivustolla voimme kertoa jotain näistä tuloksista?

Puhuja 1 [00:17:42]: Kyllä, ilman muuta. Kiitos, Päivi, sinulle tästä puheenvuorostasi. Ja sinä vastasin hyvin tähän meidän teemaamme, ”Millainen opiskelija, sellainen koulutus”. Kiitos!

Puhuja 2 [00:17:56]: Kiitos, Jenni! Oli hienoa päästä kertomaan AMKoodari-hankkeen tuloksista ja siitä, miten opiskelijapalautteiden kanssa rinta rinnan kehitimme opintojaksotarjontaa ja verkko-opintoja.

[äänite päättyy]