Strategiasta käytäntöön 5: Ei toista ilman toista

[äänite alkaa]
Puhuja 1 Riitta Konkola
Puhuja 2 Eeva Viitanen
Puhuja 3 Simo Mustila

Puhuja 1 [00:00:31]: Tervetuloa kuuntelemaan Metropolian johtoryhmän podcastia nimeltä Strategiasta käytäntöön. Meillä on tavoitteena tässä podcast-sarjassa johtoryhmän suulla avata niitä keskeisiä teemoja, mitä meidän strategiaan liittyy, miten strategia meillä muuttuu erityisesti käytännöksi. Olen Riitta Konkola ja toimin Metropoliassa toimitusjohtajana ja rehtorina. Viime jaksossa me keskusteltiin viestintäpäällikkö Liisa Salon kanssa siitä, kuinka Metropolian viisi strategista teemaa muodostavat systeemisen kokonaisuuden ja mitä systeeminen ajattelu ylipäätänsä tarkoittaa. Tällä kertaa olen kutsunut kanssani keskustelemaan kehitysjohtaja Eeva Viitasen ja varatoimitusjohtaja Simo Mustilan strategisesta teemasta kestävä kehitys ja kasvu. Tämän teeman avaaminen ja linkittyminen systeemiseen ajatteluun on tärkeää ja mielestäni kestävä kehitys on hyvä esimerkki siitä moniulotteisesta näkökulmasta, jota systeemisessä ajattelussa aina tuodaan esille. Se itsessään pitää sisällään sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen näkökulman, ja liittyy meidän kaikkiin muihin strategisiin teemoihin. Kestävä kehitys ja kasvu on ammattikorkeakoulujen näkökulmasta tärkeää, koska meidän on pyrittävä entistä paremmin vastaamaan yhteiskunnan moninaisiin haasteisiin. Yksi ratkaisuista varmasti linkittyy nimenomaan tähän teemaan, kestävään kehitykseen ja kasvuun. Toki meidän täytyy myös itse toimia vastuullisesti, siinäkin mielessä erittäin tärkeä strateginen teema. Mutta Eeva, miten sinä näet kestävän kehityksen merkityksen ammattikorkeakouluissa?

Puhuja 2 [00:02:37]: Ensin kiitos siitä, että kutsuit tänne keskustelemaan tästä tärkeästä aiheesta. Kestävä kehitys on hyvinkin vaikuttava ja merkittävä asia meille. Mehän ollaan iso yhteisö, eli meillä on 17 000 opiskelijaa ja tuhannen henkilöstö. Olemme iso toimija, joka voi todellakin olla vauhdittamassa muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Metropoliassa olemme tekemässä erityisesti kolmella eri näkökulmalla. Ensinnäkin näemme juuri niin kuin itsekin tuossa sanoit, että me haluamme olla vastuullinen korkeakouluyhteisö eli nimenomaan yksi asia on, että meidän oma toimintamme tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, ja sitä olemme viemässä eteenpäin. Toinen tapa millä voimme merkittävästi vaikuttaa tähän kestävän kehityksen eteenpäin menoon on sitten jatkuva oppiminen, eli halutaan varmistaa, että kaikki metropolialaiset, koko yhteisö olemme kestävän kehityksen osaajia eli sekä meillä opiskelevat, meillä työtä tekevät että meiltä valmistuvat. Tätä kautta meillä on suuri vaikuttavuus sitten suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Sitten kolmas tällainen ehkä suoran toiminnan tie on myös se, että meille tulee paljon tällaisia kestävän kehityksen ratkaisuja, eli kun me teemme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, niin siellä me rakennamme yhteistyössä ratkaisuja näihin kestävän kehityksen haasteisiin, jotka on tunnistettu muun muassa meidän ilmiölähtöisissä innovaatiokeskittymissä.

Puhuja 1 [00:04:11]: Tästä kestävästä kehityksestä ja kasvusta ja vastuullisuudesta puhutaan todella paljon tänä päivänä, ja hyvä niin. Eeva, miten sinä näet, mitä konkreettista me ollaan tehty tässä asiassa?

Puhuja 2 [00:04:23]: No hyvinkin paljon, eli ensinnäkin kestävässä kehityksessä me lähdimme varsinaisesti, kun tämä oikeastaan projektointiin lähdettiin viemään eteenpäin isosti, niin lähdimme liikkeelle siitä, että teemme tällaisen olennaisuusanalyysin, missä vertasimme Metropolian strategiaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja sieltä pystyimme sitten tunnistamaan kahdeksan tällaista tavoitetta, jotka erityisesti Metropolian tasolla ovat niitä, joita Metropoliana halauamme olla edistämässä ja viemässä eteenpäin. Sitten tämän jälkeen lähdimme yhteisesti ja osallistavasti Metropoliassa meidän ominaisella tavallamme kehittämään tällaista kestävän kehityksen tiekarttaa, eli mitkä olisivat ne olennaisimmat toimenpiteet, mitä meidän tulee viedä eteenpäin aikavälillä vuoteen 2030 asti. No sitten tämän jälkeen me olemme muun muassa tehneet vastuullisuussivuston, eli olemme tietyllä tavalla halunneet myös ulkoisesti asettaa näitä tavoitteita itsellemme. Viestimme jo nyt suoraan siitä, että mikä on meidän suunnitelma ja miten me etenemme näissä, myös Metropolian verkkosivuilla. No sitten yksi sellainen iso tavoite nimenomaan tälle vuodelle 2022 oli, että me olemme luoneet tällaisen kestävän kehityksen kurssin koko henkilöstölle ja tavoitteena olisi, että koko Metropolian henkilöstö suorittaa sen tämän vuoden aikana ja että me varmistetaan se, että meillä kaikilla on ensinnäkin yhteinen ymmärrys siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa ja myöskin yhteinen ymmärrys siitä, mitä se Metropoliassa tarkoittaa ja miten se liittyy meidän jokaisen työhön. Itse asiassa aika moni meidän yksiköistämmekin on valinnut tämän kestävän kehityksen tekemisen, tämän kurssin tekemisen ihan tulospalkkiomittarikseen omalle yksikölleen, eli sitäkin kautta vauhditetaan sitä kurssin tekemistä. Tämä tietysti itsessään edesauttaa sitten sitä, että loppuviimeksi se näkyy meidän työn jäljessä ja muun muassa sitten opetuspuolella siellä itse opetuksessa. Meidän tarkoitushan on, että meidän kaikessa opetuksessa kestävä kehitys on sellainen näkökulma, joka tulee sieltä läpi. Toki sen lisäksi, että meillä varmasti on sitten erityisesti myös sellaisia kursseja, jotka keskittyvät nimenomaan kestävään kehitykseen. No meillä myöskin tänä keväänä, itse asiassa juuri toukokuun lopussa julkaistiin meidän ensimmäinen vastuullisuusraportti, joka on tarkoitus sitten tästä lähtien tehdä joka vuosi. Sitten sellainen mitä me tietysti olemme tänä vuonna erityisesti myös tehneet on, että me olemme muutenkin tällaisessa strategiakehitysvaiheessa, että olemme Metropolian arvoista käyneet keskusteluja, niitä päivittäneet ja nyt tässä syksyllä sitten ehkä eniten kestävään kehitykseen liittyen, niin meillä on edessä työ, missä me luomme Metropolian eettiset toimintaperiaatteet.

Puhuja 1 [00:07:28]: Todella monipuolisesti ja hyvin käytännönläheisesti ollaan asioita edistämässä Metropoliassa ja niistä myös säännöllisesti kerromme. Eikö niin, sen minä vielä tarkistan, että tarkoitus on nyt myös että me käydään meidän kaikki tutkinto-ohjelmat läpi, jokainen tutkinto-ohjelma tekee omat suunnitelmansa ensi vuodelle ja yksi näkökulma siellä on nimenomaan kestävä kehitys? Tavoitteenahan meillä on, että jokaisessa tutkinnossa kestävän kehityksen osuus on varmistettu, eli että jokainen Metropoliasta valmistuva on myös osaaja tällä alalla.

Puhuja 2 [00:08:05]: Juuri näin, eli meillä on tällainen työ meneillään, missä katsomme ylipäätään tämän ehkä viimeisen parin poikkeusvuoden jälkeen, että miten nyt tässä uudessa koronan jälkeisessä tilanteessa, niin millä tavalla haluamme tutkintoja kehittää. Siihen on monta näkökulmaa, mutta kestävä kehitys on yksi olennainen näkökulma siitä, että miten tuodaan todellakin se kestävä kehitys kaikkeen siihen opetukseen. Meillä itse asiassa on myös kehitetty sellainen työkalu, missä jo nyt pystyy vertaamaan meidän opetussisältöjä tähän YK:n kestävän kehityksen sanastoon ja sitä kautta jo lähtötilanteessa tarkistamaan sen, että kuinka paljon jo näitä käsitteitä on meidän opetukseen liitetty.

Puhuja 1 [00:08:52]: No Simo, miten sinä näet erityisesti nyt tämän kestävän kasvun merkityksen Metropoliassa?

Puhuja 3 [00:09:00]: Ensinnäkin kiitos, että sain tulla mukaan keskustelemaan aiheesta. Kestävä kehitys ja kasvu on sellainen sanapari, että ei voi olla toista ilman toista. Tämä kestävä kasvu, se koskee kaikkea, kaikkia meidän kolmea ydintoimintoa eli oppimista, tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa sekä liiketoimintaa. Mehän ollaan tässä myös tekemässä tällaista sisäistä kulttuurimuutosta eli käytännössä tiedämme sen, että julkisen rahoituksen valtion budjettiin liittyy paljon haasteita ja sen tasoon tulevaisuudessa liittyy paljon kysymysmerkkejä. Sen takia on erittäin tärkeää, että sitten korkeakoulu tässä rakentaa myös muita tukijalkoja tähän sivuun ja tätä kautta varmistaa kestävän kasvun. Ilman kestävää kasvua ei ole turvattua Metropolian tulevaisuutta ja tätä kautta TKI ja liiketoiminnan merkitys varmasti tulee kestävän kasvun kautta kasvamaan korkeakouluympäristössä. Kestävään kasvuun liittyy aina myös nämä kolme eri dimensiota eli taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen näkökulma, ja näitä varmasti korkeakouluyhteisössä aina vaalitaan. Taloudellinen on varsin luonnollinen asia, se tulee näissä kaikissa meidän ydintoiminnoissa, pitää olla jonkin verran kasvua, jotta pystytään esimerkiksi vastaamaan inflaatioon. Palkat nousevat joka vuosi ja taas se edellyttää, että kestävää kasvua on pakko olla, jotta me pystytään meidän vastuut maksamaan. Tämä ekologinen näkökulma toteutuu meillä erittäinkin hyvin. Meillä on viisi innovaatiokeskittymää, josta me pystytään sitten ammentamaan näitä kestävän kasvun teemoja, eli tehdään tuotteita, niitä kaupallistetaan, jotka ovat myös ekologisesta näkökulmasta kestäviä. Myös tämä sosiaalinen näkökulma, niin otamme korkeakouluna sitten huomioon sen, että mihin me, kun meillä on paljon esimerkiksi kansainvälistä kauppaa, niin minkä tyyppisiä tuotteita me myydään ja mihin maihin, esimerkiksi tällaisia. Pysymme sellaisista toimialoista kyllä erossa, jotka eivät ole eettisesti kestäviä.

Puhuja 1 [00:11:26]: Mitä asioita te nostaisitte kestävässä kehityksessä ja kasvussa suurimmiksi onnistumisiksemme, mitä me ollaan tähän mennessä saatu aikaan? Ja sitten vastaavasti mitä meillä olisi seuraavina tavoitteina, mitä niistä nostaisitte? Eeva, sinä voisit jatkaa.

Puhuja 2 [00:11:47]: Tavallaan melkein sanoisin, että kaikki mitä ollaan nyt tehty tässä kestävässä kehityksessä. Mielestäni me ollaan hyvinkin tiiviillä aikataululla saatu vietyä isoja asioita eteenpäin. Siitä olen kovin ylpeä ja iloinen, että organisaationa olemme olleet näin ketteriä. Sellainen missä sitten ajattelisin ehkä, että varsinkin jos katsoo eteenpäin, että mitkä nyt ovat seuraavat isot askeleet, niin se on kyllä juuri se, että miten me nyt sitten sen perusteella kun koko henkilöstökin olisi kouluttautunut tähän kestävään kehitykseen, niin nimenomaan varmistamme sen, että se ajattelu on myös siellä kaikessa opetuksessa mukana ja sitä kautta ikään kuin orgaanisena osana siirtyy sitten ajatteluna tämän koulutuksen myötä myöskin sitten meillä opiskeleville henkilöille, jotka sitten tietysti omalta osaltaan menevät uudistamaan työelämää ja vievät sitten myös tätä kestävään kehitykseen pohjautuvaa ajattelua eteenpäin.

Puhuja 1 [00:12:48]: Eli kestävä kehitys ei ole mitään päälle liimattua?

Puhuja 2 [00:12:50]: No ei todellakaan.

Puhuja 1 [00:12:52]: Vaan sen tulee muodostua sitten osaksi opiskelijan osaamista?

Puhuja 2 [00:12:55]: Kyllä, ja sitten toki meidän tulee myös tehdä sillä tavalla, että me myös sanoitetaan heille se, että he myöskin tunnistavat, että se ei ole pelkästään siten, että automaattisesti totta kai osaavat toimia niin, mutta myöskin että osaavat kertoa siitä, jotta sitten pystyvät sitä myös nostamaan esimerkiksi omina vahvuuksinaan potentiaalisille työnantajille.

Puhuja 1 [00:13:16]: Entä Simo, minkälaisia asioita sinä nostaisit meidän onnistumisiksi ja mitä näet, että jatkossa seuraavaksi tavoitellaan?

Puhuja 3 [00:13:25]: Ehkä suurimpana onnistumisena pidän tähän asti sen, että me ollaan onnistuttu tekemään sellaista sisäistä kulttuurimuutosta liiketoiminnan osalta. Se ei ole ollenkaan korkeakoulumaailmassa ollut itsestäänselvyys, että korkeakoulussa tehdään liiketoimintaa ja kestävää kasvua. Meillä alkaa olla näyttäjä siitä, että meidän liiketoiminta euroissa kasvaa jo ihan merkityksellisesti ja olemme saaneet paljon sellaisia sisäisiäkin spokespersoneita, jotka edistävät korkeakoulun sisällä tätä ajattelumaailmaa ja sen yhdistämistä yhteen opetustoiminnan TKI:n kanssa. Siinä me ollaan menty iso askel eteenpäin. Ehkä sitten pari haastetta, jotka noistaisin, niin toinen liittyy myös Oy Suomi Ab:n haasteeseen, missä esimerkiksi Metropolia on erittäin keskeinenkin tekijä, eli meidän vientituote, koulutusvienti, joka samalla sitten ratkaisee Oy Suomi Ab:n ongelmia työvoiman saatavuuteen liittyen. Me tehdään eettisestikin todella arvokasta työtä, eli tuomme ulkomailta osaajia ja koulutamme heidät täällä meillä ja tarjotaan heille sitten mahdollisuutta työskennellä Suomessa ja sitä kautta koko kansantalous hyötyy. Tähän ollaan sitten kiinnitetty erityisesti huomioita muun muassa suomen kielen opetuksen kautta, että he olisivat sitten valmiita työelämään ja osaisivat riittävästi suomea, kun he meiltä valmistuvat. Toinen ehkä iso kokonaisuus, missä meillä on vielä tekemistä, mihin me ollaan kyllä panostettu eli TKI: tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta. Meillä on viisi hienoa, modernia innovaatiokeskittymää ja siellä tehdään hienoja hankkeita. Niiden hankkeista tuleva lopputulema, tuotteistus ja kaupallistaminen, että me saadaan tällaisia uusia vastuullisia tuotteita markkinoille ja saadaan sitten sitä kautta kasvua, niin siinä meillä on vielä tekemistä, mutta ollaan hyvällä tiellä.

Puhuja 1 [00:15:41]: Tässä Simon ja Eevan kanssa käytiinkin läpi varsin laajasti teemaa kestävä kehitys ja kasvu, joka on Metropoliassa yksi keskeinen teema. Ennen kaikkea nyt tätä valotettiin kokonaisvaltaisesti, otettiin taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen näkökulma esille, ja myös sitten mitä tämä kaikki käytännössä meillä tarkoittaa kaikissa meidän ydintoiminnoissamme. Iso asia, laaja ja sen takia keskustelu näistä eri näkökulmista ja ennen kaikkea siitä konkretiasta on siis tosi tärkeää. Kiitos Eeva, kiitos Simo tästä hyvästä keskustelusta ja ennen kaikkea kiitos kaikille meidän kuulijoille.

[äänite päättyy]

Podcastissa keskustelevat dialogipäällikkö Minna Kaihovirta (puhuja 1
ja kestävän kehityksen päällikkö Elli Ojala (puhuja 2.

Puhuja 1 [00:00:07]: Tervetuloa kuuntelemaan Metropolian podcastia kestävästä kehityksestä. Podcastissa avataan näkökulmia yhteiskehittämiseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin korkeakouluyhteisössä. Tulokulmana on kestävä kehitys, joka teemana on noussut Metropolian strategiaan. Ensimmäisessä jaksossa puheenvuoron saivat opiskelijat ja tässä toisessa jaksossa kestävän kehityksen päällikkö Elli Ojala. Minä olen Minna Kaihovirta ja työskentelen Metropoliassa dialogipäällikkönä. Uudistin aiemmassa roolissani Metropolian toimintakulttuuria pyrkien lisäämään yhteistyön paikkoja. Nyt dialogipäällikkönä edistän kohtaamista ja dialogia korkeakouluyhteisön sisällä ja yhteisöstä ulospäin.

Puhuja 1 [00:01:00]: Tänään kanssani keskustelemassa on Elli Ojala, Metropolian kestävän kehityksen päällikkö. Työssään Elli vastaa kestävän kehityksen kokonaisuuden tavoitteista ja toimenpiteistä. Yhteistyötahona on koko korkeakouluyhteisö, niin henkilöstö kuin opiskelijatkin. Kutsuin Ellin keskustelemaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä Metropoliassa. Erityisesti minua kiinnostaa korkeakouluyhteisön osallistaminen tähän teemaan. Kestävä kehitys on nyt siis saatu nostettua tänä vuonna käyttöön otettuun strategiaan. Taustalla on erilaista yhteistä valmistelutyötä. Siellä oli opiskelijoiden adressi tähän teemaan liittyen, strategiaa valmistelleet työpajat ja sitten strategian toimenpiteitä valmistelevat työpajat kaikkien Metropolian osaamisalueiden kanssa. Paljon pohjatyötä siis taustalla ja nyt vihdoin on tullut se aika, että päästään strategian toimiin käsiksi. Tervetuloa, Elli. Pääsetkin kertomaan, että mitä nyt alkaa tapahtua.

Puhuja 2 [00:02:16]: Kiitos, Minna. Joo, tosi mukavaa on ollut aloittaa Metropolialla tammikuussa työt ja juuri tämä hyvä pohjatyö mitä on tehty strategiatyössä, niin on ollut tosi kiva tulla niin sanotusti valmiiseen pöytään. On tahtotila ja niin kuin selvät sävelet, että mitä lähdetään tekemään. Minun tehtävänäni on sitten viedä käytäntöön ja meidän kaikkien arkeen sitä kestävää kehitystä ja sen kehittämistä. Ja nyt keväällä meillä on aika haipakkaa, eli meillä suunnittelutyötä nyt keväällä tehdään ja isoimpana puristuksena meillä sitten on, että kesäkuussa pyritään saamaan valmiiksi Metropolian kestävän kehityksen tiekartta. Eli että meillä olisi sitten selkeä tahtotila vuodelle 2030, sitten toimenpiteitä, joilla niihin tahtotiloihin ja tavoitteisiin päästään, ja sitten selkeät mittarit myös millä asioita sitten mitataan. Pitää olla hyvät mittarit, että me myös nähdään, että asioissa mennään eteenpäin. Ja yksi konkreettinen asia, joka meillä on jo, niin on hiilineutraalius 2030 -tavoite, joka on tullut OKM:ltä meille. Se on jo yksi tavoite, joka meillä on. Mutta nyt me mietitään sitten, että mitä muita olennaisia kestävän kehityksen teemoja meidän pitäisi lähteä talona yhdessä edistämään.

Puhuja 1 [00:03:35]: Kuulostaa kyllä haipakalta, tekemistä riittää.

Puhuja 2 [00:03:39]: Joo, ja sitten myös aiotaan viestiä tästä kaikesta, että sitten alkusyksystä tullaan ulos nettisivuillekin. Sinne tulee sellainen kestävän kehityksen kokonaisuus ja viestitään sitten tästä meidän tiekartasta muillekin, että mitä me ollaan tekemässä.

Puhuja 1 [00:03:56]: Kuulostaa kiinnostavalta. Sanoit tuossa, että tehdään ja mietitään. Millä tavalla huomioidaan nyt sitä, että monella ihmisellä on intressejä tähän teemaan liittyen ja varmasti ihan konkreettisia toimenpide-ehdotuksiakin? Otetaanko tähän metropolilaisia mukaan jo tähän tiekartan laadintaan vai tuleeko se osallistamisen vaihe sitten myöhemmin?

Puhuja 2 [00:04:20]: Joo, kyllä meillä on nyt keväällä tarkoitus osallistaa. Meillä on sidosryhmäkysely itse asiassa käynnissä ja sinne kerätään sitten tosiaan opiskelijoiden, henkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien mielipiteitä. On tosi tärkeää tietää, että mikä sidosryhmien näkökulma on, että miten meidän pitäisi lähteä viemään eteenpäin. Ja totta kai sitten meillä on strategia ja meillä on myös se, että mihin meillä oikeasti on isoin vaikutus, niin nämä ovat ne asiat joita pitää miettiä. Meillä on se kysely, sitten meillä on Kampusakatemia, jossa sitten mietitään yhdessä näitä kestävän kehityksen teemoja ja sitten vielä me perustetaan Metropolian kestävän kehityksen verkosto. Se on sitten sellainen kaikille avoin paikka, jossa tiedotetaan ja keskustellaan yhdessä asioista ja työstetään eri teemoja, eli se on sellainen matalan kynnyksen osallistumisen paikka sitten kaikille, niin henkilöstölle kuin opiskelijoillekin.

Puhuja 1 [00:05:18]: Kyllä, eli vielä jos täsmennän, niin kampusakatemia siis metropolialaisille, samoin tämä verkosto metropolialaisille, mutta nyt auki oleva kysely avoinna siis myös sidosryhmien edustajille?

Puhuja 2 [00:05:29]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:05:31]: Eli vahvasti talon sisällä läpinäkyvästi ja myös ulospäin avautuen edistetään?

Puhuja 2 [00:05:37]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:05:37]: Kuulostaa mainiolta jatkolta sille taustatyölle mitä tämänkin teeman tiimoilta on jo tehty. No minkä verran olet päässyt opiskelijakontaktiin tässä vaiheessa? Onko sinulla jo jotain käsitystä siitä miten opiskelijat tämän teeman kokevat ja näkevät?

Puhuja 2 [00:05:55]: Jonkun verran olen käynyt keskustelua, mutta ehkä juuri olisi kiva kuulla, että miten opiskelijat itse näkevät sen ja miten toivoisivat, että voisivat olla tässä työssä mukana. Minun mielestäni se on ehdottomasti tosi tärkeää, että opiskelijat ovat yhtä lailla tässä mukana kehittämässä näitä asioita. Metropolia on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen työpaikka ja opiskelupaikka, ja yhdessä asioita kehitetään. Sitten vaan pitää löytää juuri ne parhaat tavat toimia, että mitkä toimivat millekin ryhmälle parhaiten, niin tosi kiva kuulla sitten, että mitä opiskelijat itse tästä ajattelevat.

Puhuja 1 [00:06:35]: Edellisessä jaksossa vieraanani oli Ella Vainikka, neljännen vuoden suuhygienistiopiskelija ja yhden opiskelijoiden tällaisen alakohtaisen järjestön hallituksen eli Mysterin hallituksen jäsen. Ja häneltä vähän kyselin tätä näkymää miltä tilanne opiskelijan kulmasta näyttää. Kestävän kehityksen teemoista erityisesti tällaiset hyvinvoinnin, jaksamisen, kuulluksi tulemisen teemat olivat hänen kokemuksensa mukaan siellä lähellä arkea. Ja kun vaikuttamisen paikoista keskusteltiin, niin Ella nosti esiin nimenomaan tätä lähimmän opiskelijajärjestön tarjoamaan ikään kuin vertaisfoorumia ja sitten sieltä nostettavia edustajia ehkä muihin keskusteluihin. Ehkä hiukan sellainen pohdinnan sävy välittyi tästä ensimmäisestä jaksosta, että ei välttämättä ole opiskelijalle ihan helppo paikka nousta tasavertaiseksi keskustelijaksi metropolialaisten asiantuntijoiden ja osaajien kanssa, että se roolitus kuitenkin henkilöstön ja opiskelijan välillä kulkee mukana, vaikka teema toisikin yhteisen kiinnostuksen äärelle. Tällaisilla terveisillä ja kuulumisilla nyt ihan tuoreeltaan.

Puhuja 2 [00:07:58]: Joo, minä ymmärrän tuon haasteen, että varmasti juuri se yhteiseen työpajatyöskentelyyn osallistuminen voi olla vähän haastavaa etenkin opiskelijoille. Heillähän totta kai on opintoja joihin pitää ensisijaisesti osallistua ja niihin panostaa, että varmasti ihan ajankäytönkin kannalta sitoutuminen tällaiseen työryhmätyöskentelyyn voi olla vähän haastavaa. Sen takia pitäisi olla juuri sellaisia matalan kynnyksen osallistumisen paikkoja myös enemmän ja varmasti tosi hyvät opiskelijat myös yhdessä löytäisivät toisistaan tukea ja niitä keskustelukumppaneita tämän kestävän kehityksen ympärillä, että pystyisivät keskenäänkin myös työstämään näitä aiheita, niin varmasti tosi hyvä. Mutta mielellään kyllä otettaisiin opiskelijoita mukaan meidän työryhmätyöskentelyyn, että saataisiin kokonaisvaltaisempi lähestymistapa tähän meidän tekemiseen. Mutta varmaan paras win-win -ratkaisuhan tähän olisi se, että me saataisiin osaksi niitä opintoja tämä kestävän kehityksen työ eli se, että opiskelijat pääsisivät tekemään projekteja tai opinnäytetöitä tähän, joka edistäisi tätä meidän Metropolian keke-työtä, mutta myös olisi merkityksellistä heille. He saisivat edistettyä opintoja ja myös edistettyä kestävän kehityksen teemoja, niin minä itse kuvittelisin, että tämä olisi varmasti paras ratkaisu millä voitaisiin lähteä asioita viemään eteenpäin. Ja ehdottomasti minuun saa olla yhteydessä, jos on minkäänlaisia kestävään kehitykseen liittyviä projekti- tai opinnäytetyöideoita, niin mielellään viedään niitä yhdessä eteenpäin.

Puhuja 1 [00:09:41]: Ja tästä itse asiassa Ellalle mainitsinkin, että kaavailuissa on ollut tällainen kaikille yhteinen kestävän kehityksen teemoihin keskittyvä opintojakso, jonka kautta sitten lisättäisiin tietoisuutta ja ymmärrystä näistä asioista läpileikkaavasti kautta kaikkien alojen ja tutkintojen. Tähän hänen suhtautumisensa oli todella myönteinen ja näki kyllä tämän hyvät vaikutukset, että varmasti se opintoihin integroiminen on korkeakoulussa aika luontevakin tapa lähteä viemään teemaa eteenpäin muun osallistamisen rinnalla.

Puhuja 2 [00:10:16]: Kyllä, ja juuri sitten se, että tehdään se oma kestävän kehityksen kokonaisuus, mutta myös se, että meillähän on iso tavoite se, että jokainen Metropoliasta valmistunut on sitten kestävän kehityksen osaaja. Eli tarkoituksena on, että sitä kestävää kehitystä integroidaan kaikkeen opetussisältöön riippumatta siitä, että millä alalla on tai minkä kurssin sattuu valitsemaan, että sitä kestävää kehitystä osattaisiin niitä teemoja soveltaa sen jokaisen kurssin ja tutkinto-ohjelman sisällöissä, niin tämä on sellainen iso tavoite mitä me myös lähdetään nyt tässä edistämään.

Puhuja 1 [00:10:54]: Hieno ja voisi sanoa, että aika visionäärinenkin tavoite saada ihan läpileikkaavaksi. No nyt ollaan keskitytty Metropoliaan ja siihen mitä me täällä tehdään. Jos käännetään näkökulmaa hieman laajemmaksi muihin ammattikorkeakouluihin, ammattikorkeakoulujen yhteistyötahoon Areneen eli ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostoon OKM:ään. Mitä osaisit kertoa siitä ollaanko tässä pioneerina vai suuressa massassa vai perässätulijoina, miten me asemoidutaan sitten tämän teeman osalta suhteessa muihin?

Puhuja 2 [00:11:28]: Joo, kyllä tosiaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä on tullut toiveita ammattikorkeiden suuntaan, varsinkin juuri tämä hiilineutraaliustavoite on sellainen yksi selkeä mikä sieltä suunnasta on tullut. Ja sitten tämä Arene, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, niin Arenen työ on vienyt myös kestävää kehitystä tosi paljon eteenpäin, eli Arenella on tällainen kestävän kehityksen ohjelma, johon ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet ja meiltäkin on ollut ihmisiä sitä työstämässä. Ja Arenella on tällaisia työryhmiä, joissa sitten viedään näitä kestävän kehityksen teemoja eri osa-alueilla eteenpäin ja siellä ollaan myös mukana eli tehdään yhteistyötä muiden amk:ien ja muiden korkeakoulujen kanssa kyllä laajemminkin ja sanoisin, että ollaan ihan hyvällä tiellä Metropolia-talossa. Meillä on tosi kunnianhimoinen strategia ja kunnianhimoinen tämä tahtotila, että lähdetään tekemään tätä tiekarttaa, niin sanoisin, että olemme ihan hyvissä asemissa tällä hetkellä.

Puhuja 1 [00:12:34]: Joo, aina välillä ihan hyvä ottaa katse ympärille ja katsoa, että miten asettuu suhteessa muihin.

Puhuja 2 [00:12:41]: Kyllä, ja siis se on tosi tärkeää minun mielestäni ylipäätään niin kun vastuullisuus ja kestävän kehityksen työssä se, että tehdään yhdessä ja jaetaan niitä hyviä ideoita, ja ei tehdä omissa poteroissa asioita. Jos jossain amk:ssa on joku koettu hyväksi ja sitten on tässä ollut haasteita, niin se on ollut tosi antoisaa myös, että tuolla sitten avoimesti jaetaan niitä kokemuksia ja yhdessä kehitetään asioita ja viedään eteenpäin.

Puhuja 1 [00:13:06]: Ja ehkä sitten taas jos palataan laajemmalta tasolta Metropolia-tasoon, niin näkisin, että varmasti tuo sama toimintatapa myös meillä, eli kun jossakin tutkinnossa tai jollain alalla on hyviä käytäntöjä, oivalluksia, kokemuksia, niin niitä talon sisällä jaetaan avoimesti ja mahdollisuuksien mukaan sitten monistetaan tai jatkojalostetaan.

Puhuja 2 [00:13:28]: Kyllä, ehdottomasti ja varmasti tämä meidän kestävän kehityksen verkosto on sitten erinomainen paikka, jossa niitä voidaan sitten jakaa puolin ja toisin ja löytää ne hyvät caset ja hyvät esimerkit ja pioneerityypit Metropolian sisällä, ketkä tätä kestävää kehitystä haluavat viedä eteenpäin. Sen tiedän, että heitä on paljon, meitä on paljon.

Puhuja 1 [00:13:51]: Kyllä, ja ehkä joskus kuulee sanottavan, että jotkut strategian teemat jäävät siitä omasta arjesta etäälle. Täytyy oikein itselle muistutella, että mitä asioita siellä olikaan, niin tähän asti näkemäni ja kuulemani perusteella, niin tämä kestävä kehitys on nimenomaan sellainen, että siitä puhutaan me-muodossa kuten sinäkin äsken teit, eli se jollain tavalla puhuttelee arvopohjaa ja sellaista maailmankuvaa, jonka kannattajia, näin olen nähnyt ja kuullut, täällä korkeakouluyhteisössä paljon on. Voisi ajatella niin, että se että riippumatta siitä mikä oma asema organisaatiossa on tai onko roolina opiskelija vai henkilöstön jäsen, niin kun asia on linjassa oman arvopohjan kanssa, niin siihen on helppo heittäytyä mukaan, on helppo tehdä samaan suuntaan, eli siinä mielessä aika herkullinen tilanne. Kaikkien asioiden kohdalla isossa korkeakouluyhteisössä näin ei ole ja siltikin ollaan onnistuttu löytämään monta kertaa ratkaisu ja yhteistä tekemisen tapaa, mutta tässä ehkä ainakin oma Metropolia-taustani kertoo, että hyvistä asemista pääset tätä teemaa kyllä lähtemään eteenpäin viemään.

Puhuja 2 [00:15:10]: Kyllä, ja se on ollut ihanaa huomata näissä meidän työpajoissa mitä on nyt jo pidetty ja meidän kestävän kehityksen työryhmissä niin on kyllä tosi motivoitunutta ja osaavaa porukkaa. Ja kyllä se tämä arvopohjaisuus ja se, että kestävä kehitys ja vastuullisuus koetaan tosi merkityksellisiksi asioiksi, niin kyllähän se on erittäin motivoiva tekijä ihmisille ja tosi kiva yhdessä viedä asioita eteenpäin kun se on tärkeä teema, eikä vain siten, että teen koska on pakko ja tämä kuuluu työtehtäviin, vaan että ihmiset oikeasti kokevat sen merkitykselliseksi.

Puhuja 1 [00:15:45]: Kyllä. Yhdessä tekemistä ja työpajoja ollaan tässä jo jonkin verran sivuttukin. Tämä on tietysti kulma, joka itseäni erityisesti kiehtoo ja kiinnostaa. Mitkä nostaisit nyt sellaisiksi paikoiksi tai miten me nähtäisiin, että missä paikoissa nyt jo tehdään töitä tämän teeman edistämiseksi ja minkälaista toivetta tai tarvetta olisi kehittää tai luoda lisää yhteistyön paikkoja?

Puhuja 2 [00:16:14]: Joo, tällä hetkellä meillä tosiaan on näitä kestävän kehityksen työryhmiä, eli meillä on yleinen kestävän kehityksen työryhmä, sitten on koulutukseen keskittyvä ja sitten on hiilineutraaliuteen keskittyvät ryhmät. Ja sitten meillä on nyt tulossa touko-kesäkuussa teematyöpajoja, joissa sitten lähdetään rakentamaan sitä tiekarttaa konkreettisemmin. Sitten tosiaan tämä kestävän kehityksen verkosto on tulossa, johon sitten laajemmin toivottaisiin, että ihmiset tulevat mukaan ja se lähtee siitä sitten muotoutumaan, että minkä tyyppiseksi sitten muotoutuu. Varmasti pidetään yhteisiä tilaisuuksia ja tuodaan uusia asioita organisaation ulkopuoleltakin ajatteluun, ja käydään sitä avointa keskustelua siellä, mutta ehkä tällä tavalla uutena ihmisenä kun näin isoon organisaation tulen, niin mielellään otan myös ideoita vastaan siitä, että mikä on toimiva tapa lähteä tekemään sitä yhteistyötä. Mutta ainakin tämä verkosto on nyt se minkä minä nostaisin tässä sellaiseksi isoimmaksi mihin nyt pääsee mukaan ja siellä pääsee käymään sitä keskustelua yhdessä, ja miettimään sitten miten asioita kannattaa lähteä viemään eteenpäin.

Puhuja 1 [00:17:36]: Ja eikö niin, että tämä verkosto ja myös nämä teematyöpajat ovat siis avoimia koko korkeakouluyhteisölle, eli sekä henkilöstölle että opiskelijoille?

Puhuja 2 [00:17:45]: Kyllä, ja toivotaan ehdottomasti myös opiskelijoita mukaan tähän meidän keskusteluun.

Puhuja 1 [00:17:55]: Joo, ehkä sellainen yksi kehittämisnäkymä voisi olla sitten se, että kun verkostoon lähtee mukaan, ajattelee vaikka opiskelija-roolilla, että siellä voisi olla myös sellaisena vähän niin kuin seurailevampana tai mahdollisuus osallistua vaikka ajatuksia tekstimuodossa jakaen tai näin. Kaikkihan meistä eivät ole sellaisia, että heti ensimmäisenä nostaa käden, virtuaalisen tai oikean pystyyn, ja lähtee omaa näkökulmaansa tuomaan. Varmaan hyvä seikka huomioida, kun kehitetään näitä verkoston työskentelytapoja tai mietitään sitä toiminta-alustaa tai -ympäristöä, että huomioidaan erilaiset osallistujat ja jotenkin sellainen paineeton yhteisen teeman äärelle pysähtymisen tunnelma.

Puhuja 2 [00:18:41]: Kyllä, ja juuri pitää olla niitä erittäin matalan kynnyksen ja nopeitakin tapoja vaikuttaa ja tuoda ideoita, että ei aina tarvitse sitoutua siihen kolmen tunnin työpajaan, vaan että olisi niitä kevyempiäkin tapoja osallistua.

Puhuja 1 [00:19:00]: Joo, varmaan näiden yhteisvaikutuksesta alkaa pikkuhiljaa muotoutumaan sitten se tapa viedä näitä teemoja eteenpäin yhdessä. Tässä varmaan aika hyvä yleiskuva siitä mistä ollaan lähdössä liikkeelle. Toivottavasti jossain kohtaa päästään palaamaan tämän teeman äärelle. Olisi kiva ottaa kurkistus, että mihin on päästy ja sanoitkin, että ihan pian lanseerataan nyt tämä verkosto. Osaatko yhtään tarkempaa ajankohtaa vinkata?

Puhuja 2 [00:19:28]: Tässä huhtikuun puolivälissä eli Kampusakatemiassa 14.4. on tämä meidän verkoston lanseeraus.

Puhuja 1 [00:19:36]: Ja sen jälkeen varmasti myös sitten omassa tiedotusta?

Puhuja 2 [00:19:39]: Joo, kyllä, tiedotetaan sitten laajemmin siitä myös.

Puhuja 1 [00:19:44]: Mainiota, eli kaikki te tästä teemasta kiinnostuneet, pysykää kuulolla. Ihan pian alkaa tapahtua ja vaikuttamisen paikkoja on tarjolla monessa muodossa. Kiitos Elli, kun pääsit tähän keskustelemaan teemasta kanssani. Jäädään seuraamaan kuinka verkosto pyörähtää käyntiin.

Puhuja 2 [00:20:02]: Kiitos.

#KestäväKehitys #Metropolia #Ammattikorkeakoulu

Haastattelija on dialogipäällikkö Minna Kaihovirta.
Puhuja on syyhygienistiopiskelija Ella Vainikka.

Haastattelija 1 [00:00:02]: Tervetuloa kuuntelemaan Metropodian podcastia kestävästä kehityksestä. Podcastissa avaamme näkökulmia yhteiskehittämiseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin korkeakouluyhteisössä. Tulokulmana on kestävä kehitys, joka teemana on noussut Metropolian strategiaan. Ensimmäisessä jaksossa puheenvuoron saavat opiskelijat, toisessa kestävän kehityksen päällikkö Elli Ojala. Minä olen Minna Kaihovirta, ja työskentelen Metropoliassa dialogipäällikkönä. Uudistin aiemmassa roolissani Metropolian toimintakulttuuria, pyrkien lisäämään yhteistyön paikkoja. Nyt dialogipäällikkönä edistän kohtaamista ja dialogia korkeakouluyhteisön sisällä, ja yhteisöstä ulospäin. Tänään keskusteluun liittyy suuhygienistiksi Metropoliassa opiskeleva Ella Vainikka. Hän on alakohtaisen opiskelijayhdistys MysteRy hallituksen jäsen, ja toimii myös muunmuassa tutor-vastaavana. Olen kiinnostunut kuulemaan, millaisina kestävän kehityksen tavoitteet ja yhteisöllisempi toimintakulttuuri opiskelijan arjessa näyttäytyvät.

Puhuja 1 [00:01:21]: Opiskelijathan pitävät tärkeänä että heidät otetaan huomioon ja heille kehitetään uutta. Että miten vaikutetaan opiskelun hyvinvointiinkin, mutta opiskelijoille on tärkeää juuri kestävä kehityskin myös.

Haastattelija 1 [00:01:36]: Miten kuvailisit Ella, että omissa opinnoissasi, kestävän kehityksen teemat ovat näkyneet tai olleet esillä?

Puhuja 1 [00:01:46]: Siinä että ei välttämättä heti meitä kuunnella, ettei äänemme mene Metropolian johtoon. Tai sitten että joudumme juuri kurssiemme kanssa taistelemaan. Jos tarvitsee apua, niin ei välttämättä sitä aina saada oman tutkinnon vastaavalta. Siinä ehkä. Ja sitten näitä opiskelijan hyvinvointipalveluita omissa opinnoissani ole paljoa tullut vastaan. Niihin ei ole keskitytty.

Haastattelija 1 [00:02:21]: Vaikuttaa siltä, että arkinäkymä on varsin erilainen kuin millaisena se meille Metropolia-tason toimijoille näyttäytyy. Voisin hiukan avata sitä, että mitä on tehty edellisellä strategiakaudella. Silloin nostimme keskiöön toimintakulttuurin uudistuksen, ja lähdimme aktiivisesti hakemaan yhtäältä metropolialaisten toimijoiden, henkilöstöjäsenten, opiskelijoiden, yhteisiä keskustelun paikkoja. Ja erityisesti vahvistamaan eri tahoja organisaatiossa, eri kulmia edustavien tahojen yhteistyön paikkoja. Meillä oli paljon osallistavia työpajoja, esimerkiksi kampusmuutoksen teemoihin liittyen. Ja osana tätä toimintakulttuurin uudistusta, siinä määrin otimme omaksi organisaatiossa yhteiskehittelyn osallistava työtapa, että elämään jäi parrutiimi, osallistavan prosessisparrauksen tiimi, joka auttaa metropolialaisia kutsumaan mukaan opiskelijoita ja henkilöstöä. Suunnittelee yhdessä teeman tai kokonaisuuden omistajan kanssa, kuinka parhaalla tavalla saataisiin yhteistyötä ja yhteiskehittelyä luotua. Onko sinulla Ella minkäänlaista kokemusta että Metropoliassa oltaisiin kutsuttu opiskelijoita yhteisiin keskusteluihin? Oletko itse päässyt sellaiseen, tai tunnetko jonkun joka tällaisissa keskusteluissa olisi mukana ollut?

Puhuja 1 [00:04:07]: En itse ole päässyt, mutta tiedän että meidän hallituksemme kautta on käyty keskustelemassa Metropolian johdon kanssa, ja ovat yhteistyössä. Ja muutenkin vastaavissa asioissa on meidän vastaavien vastaava, joka hoitaa näitä. Mutta en itse ole päässyt, ja koen juuri että normaali opiskelija, joka ei ole korkeammissa tehtävissä hallituksessakaan, ei välttämättä uskalla tuoda ääntänsä esiin. Ja pyytää jotain mitä tarvitsisimme. Sen kautta me tuolla hallituksessa ja järjestössämme sitten yritämme sitä kautta viedä, meidän PJ:mme kautta asioita eteenpäin.

Haastattelija 1 [00:04:51]: Kiva kuulla, että sinullakin on kokemus että varsinkin silloin kun opiskelijajärjestössä luottamustehtävissä on, niin silloin vaikutusmahdollisuuksia avautuu. Ja sehän oikeastaan onkin perimmäinen tausta-ajatus nimenomaan opiskelijajärjestöjen taustalla. Että kun opiskelijoita on tuhansia Metropolian tapauksessa, laskutavasta riippuen yli 10.000 tai jopa yli 20.000. Niin ei tietenkään jokainen opiskelija itsenäisenä toimijana voi kaikissa teemojen työpajoissa olla. Mutta kokemus siitä, että on lähellä se opiskelijaverkosto, jonka kautta pääsee mukaan, pääsee mukaan työpajoihin, pääsee mukaan keskusteluihin. Toki kaikki opiskelijat eivät ole aktiivisia opiskelijajärjestöissä, ja näkisin että Metropolian tahtotilana kuitenkin on myös se, että aivan jokaisella, kuten sanoit, ilman että on korkeammassa asemassa, voisi sanoa että aivan riviopiskelijallakin olisi se mahdollisuus päästä osallistumaan tai sanomaan sanasensa. Yksi esimerkki, mielestäni erittäin onnistuneesta opiskelijoiden yhteiseen keskusteluun mukaan lähtemisestä, liittyy kestävän kehityksen teemaan. Opiskelijat olivat tätä teemaa opintojaksoillaan käsitelleet. Ja eräältä opintojaksolta sitten keskustelut olivat kiteytyneet tai tiivistyneet adressiksi. Sellaiseksi adressiksi, jossa Metropolian opiskelijat lähestyivät suoraan Metropolian ylintä johtoa, toimitusjohtaja, rehtori Riitta Konkolaa. Ja esittivät, että kestävän kehityksen teemat nostettaisiin strategiaan. Tämä adressi oli osanen jo käynnissä olevaa keskustelua, ja osaltaan oli mukana vaikuttamassa siihen, että kun nykyistä strategiaa pohjustettiin, ja sitä valmistelevia työpajoja tehtiin, niin siellä yhdessä teemana oli kestävä kehitys. Ja aivan jokaisessa työpajassa mukana oli opiskelijoiden edustus, paikalla oli kaikkia Metropolian alakohtaisia opiskelijakuntia yhdessä edustavan Metkan edustaja. Eli saimme opiskelijoiden tärkeäksi kokema aihe keskusteluihin, ja opiskelijat näihin mukaan keskusteluihin. Tällainen läheltä nähty kulma siitä, kuinka yksikin aloite voi itse asiassa päätyä suht merkittäviin seuraamuksiin, tai voi saada suht vahvaakin painoarvoa. Oletko Ella törmännyt kestävän kehityksen ryhmään, tai ovatko nämä teemat tulleet sinulle jotain muuta kautta vastaan Metropoliassa?

Puhuja 1 [00:07:54]: Suoraan opinnoissani eivät ole oikeastaan tulleet. Enemmän kun on toiminut tutorina ja hallituksessa, niin siellä ehkä enemmän kuullut että jotkut ovat osallistuneet näihin. Mutta itse en ole näihin niin perehtynyt, tai ollut mukana.

Haastattelija 1 [00:08:13]: Mutta tuokin on jo varsin hyvä tilanne, että olet kuullut, ja tiedät että siellä henkilöitä on. Jos sinulle esimerkiksi tulisi palava halu jotain teemaa edistää, niin on tiedossa, että teiltäkin siellä yhdistyksessä aktiiveja on mukana.

Puhuja 1 [00:08:29]: Joo, meidän yhdistyksessämme on nyt todella hyvä porukka. Siellä paljon ihmiset haluavat esimerkiksi uudistaa ja kehittää, ja luoda opiskelijoille hyvää ilmapiiriä muutenkin koululle. Niin siellä on todella paljon nyt aktiivisia, jotka ovat mukana hyvinvointitapahtumissa ja muissakin. Niin todella paljon halutaan tehdä senkin eteen.

Haastattelija 1 [00:08:49]: Kyllä. Ja tämähän on nimenomaan yksi sellainen kulma kestävää kehitystä, joka ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen. Tuntuu että helposti keskustelu kapenee, tai huomio suuntautuu esimerkiksi hiilijalanjälkeen tai kierrättämiseen. Mutta myös tällainen sosiaalinen kestävyys, ja että opiskelijoilla on asiat hyvin. Niin sehän on myös kestävää kehitystä. Silloin jaksaa opiskella, ja jaksaa olla aktiivinen yhteisön jäsen, kun niistä omista voimavaroista huolehditaan. Näkisin, että aivan oikeiden teemojen äärellä siellä olette. Ja ihana kuulla, että siellä on teillä aktiivinen ja hyvä porukka. Sellaista on myös kaavailtu, että kaikille opiskelijoille tulisi osaksi opintojaan jonkinlainen kestävän kehityksen teemoihin keskittyvä kokonaisuus. Riippumatta siitä, mitä alaa opiskelee, ja mitä tutkintoa. Ja tässähän tietysti haetaan sitten kerrannaisvaikutusta. Eli kun opiskelijoita on melkoinen joukko, niin kun kaikilla opiskelijoilla olisi ainakin jonkinlainen kosketuspinta, perustuntuma, kestävän kehityksen ominaispiirteisiin, niin kun kaikille täältä työelämään siirtyville saataisiin aika lailla lisättyä näiden teemojen tietämystä ja tuntemusta. Minkälaisia mietteitä tällainen opintojaksoon liittyvä suunnitelma Ella sinussa herättää?

Puhuja 1 [00:10:24]: Luultavasti se olisi jokaiselle aivan hyväkin. Jokaiselle joo. Kyllä se luultavasti toimisi tässä koulussa. Ja olisi hyvä kaikkien käydä se kurssi tai opintojakso, mihin nyt päädyttäisiin.

Haastattelija 1 [00:10:43]: Joo. Todella mukava kuulla, että näet, että se voisi istua. Tässä tietysti jonkin verran taustakeskustelua käydään, että mikä sitten jää pois, tai minkä tilalle se tulee. Mutta näkisin, että kyllä tässä täytyy ajan mukana myös pystyä tutkintoja ja sisältöjä uudistamaan. No nyt kuulitkin tässä jo, että uuteen strategiaan on nostettu kestävä kehitys, ja tässä aivan huhtikuun aikana olemme lanseeraamassa kestävän kehityksen verkostoa. Miten näkisit, että mikä olisi opiskelijoille mieluisa tai luonteva tapa kutsua, ja saada heitä mukaan verkostoon, jossa kestävän kehityksen teemat ovat esillä?

Puhuja 1 [00:11:34]: Luulen, että matalan kynnyksen opiskelijajärjestötoiminta. Täältähän voisi tulla sinne sitten tuomaan äänensä esiin sitä kautta. Koska Myllypuron kampuksellakin näitä järjestöjä on monia. Ei ole vain yhtä. Eli heidän kauttaan.

Haastattelija 1 [00:11:56]: Näkisitkö, että parhaiten siellä opiskelijajärjestöissä pystytään valitsemaan ne edustajat, jotka edustavat koko ryhmää? Olisiko rinnalle hyvä tuoda myös jokin muu kuin järjestöön aktiivisesti liittyville opiskelijoille suunnattu mahdollisuus? Kaivattaisiinko jotakin rinnakkaista tapaa myös?

Puhuja 1 [00:12:19]: Siis kyllä luultavasti siihen rinnalle voisi tulla jokin toinen kuin vain se järjestö. En sitten itse tiedä että mikä siihen muodostuisi. Mutta se olisi, että ei olisi pelkästään se. Olisi sitten esimerkiksi sosionomien edustaja, että olisi kaikilta aloilta. Sekin olisi tärkeää, että kaikki alat tulisivat, tekisivät näitä asioita, niitä hoitaisivat.

Haastattelija 1 [00:12:46]: Erittäin hyvä näkökulma, koska sitten aina että jos on muutama edustaja, niin se väistämättä hieman kaventaa sitä, että miten laajalla kulmalla ja kirjolla he voivat asioita viedä eteenpäin, ja mikä se oma tausta on. Koetamme huomioida tätä toivetta jatkossa. Olisiko jotakin muuta vielä? Seuraavaan jaksoon vieraakseni on tulossa kestävästä kehityksestä vastaava päällikkö. Olisiko sinulla Ella jotakin opiskelijoiden terveisiä vielä, joita voisin viedä eteenpäin?

Puhuja 1 [00:13:21]: Ei kummoisesti. Kehittäkää, ja tehkää paremmaksi vielä opiskelijoiden kannalta asiat, niin sillä opiskelijatkin jaksavat, varsinkin nyt koronavuoden jälkeen. Sellaisia terveisiä. Ei muuta.

Haastattelija 1 [00:13:38]: Kiitos näistä terveisistä. Välitän ne eteenpäin. Tosiaan, kestävän kehityksen verkostoa ollaan lanseeraamassa tähän liittyvää kyselyä ja viestintää on tulossa. Voit Ella siellä vinkata omissa piireissäsikin pitämään silmiä auki tämän teeman tiimoilta. Kiinnostuneille tulossa paikkoja päästä mukaan yhteiseen keskusteluun. Ihanaa, kun pääsit tänään kanssani keskustelemaan tästä teemasta oikein hyvää kevään jatkoa sinulle.

Puhuja 1 [00:14:10]: Kiitos samoin.