Miksi rokottaminen on tärkeää? Kenellä on lupa rokottaa?

[äänite alkaa]
Sari Nyman [00:00:14]: Miksi on tärkeää osata rokottaa? Olemme kokoontuneet pienellä porukalla keskustelemaan, miksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, ensihoitajan tai kätilön on tärkeää osata rokottaa ja myös ohjata ihmisiä rokotuksiin liittyvissä asioissa. Minä olen Sari Nyman, Metropolian opettaja. Minun kanssani ovat tänään keskustelemassa pian valmistuva terveydenhoitajaopiskelija Helmi Harju. Tervetuloa Helmi!

Helmi Harju [00:00:44]: Kiitos. Ja hei vaan kaikille.

Sari Nyman [00:00:47]: Ja sitten on myös keskustelemassa rokotusosaamisesta väitellyt terveystieteiden tohtori Anne Nikula. Tervetuloa Anne!

Anne Nikula [00:00:56]: Kiitos kutsusta.

Sari Nyman [00:00:58]: Ensin minä haluaisin kuulla, Helmi ja Anne, miksi rokottaminen on teille tärkeä asia. Helmi, kertoisitko sinä vaikka ensin, miksi rokottaminen on sinulle tärkeä asia?

Helmi Harju [00:01:11]: No kyllähän minä kerron. Voisin vaikka sanoa kolme perustetta tässä. Ensinnäkin kyllähän rokottaminen on ihan henkeä pelastavaa toimintaa. Jos vaikka jäykkäkouristusbakteerin saa haavasta elimistöön ja ei ole rokotussuoja kunnossa, niin kyllähän siinä voi käydä tosi huonosti. Sitten toisaalta, kun rokotuksilla ehkäistään sairauksia, niin samalla ehkäistään kärsimystä ja kaikkea turhaa harmia. Jos nyt ajatellaan jotakin pientä lasta, joka joutuu rotavirusripulin takia sairaalaan, niin onhan se tosi kurjaa. Pitää pistää, kanyloida ja nesteyttää, ja perhekin on tosi huolissaan. Kyllä minusta on tosi tärkeää, että sellaista voidaan ehkäistä. Ja sitten tietysti rokotuksissa on se hieno puoli, että ne koskevat kaikkia, koskevat koko väestöä. Siinä saa olla mukana tällaisessa isossa toiminnassa, joka ei ole mitään pientä näpertelyä, vaan oikeasti tärkeää ja kaikkia koskettavaa toimintaa.

Anne Nikula [00:02:12]: No minulle rokottaminen on tärkeä asia sillä tavalla, että minä ymmärrän rokotusten merkityksen monestakin näkökulmasta. Ensinnäkin olen itse sairastanut tuhkarokon, vihurirokon ja sikotaudin, ja myös vesirokon vielä 60–70-lukujen taitteessa. Eli olen siis itse kokenut ja nähnyt perheessä ja tuttavapiirissä sairastamisen tuomaa surua, tuskaa ja kipua. Sitten olen myös sairaalassa sairaanhoitajana työskennellessäni nähnyt näitä potilaita. Ehkä pysäyttävin asia minun työurallani on ollut se, että neuvolassa, jossa olin töissä, eräs alle kaksivuotias pikkulapsi menehtyi aivokalvontulehdukseen. Hib-rokotus oli silloin testivaiheessa, eli rokotetta ei ollut silloin vielä olemassa. Se oli pysäyttävä kokemus. Päätin, että jos joskus voin tehdä jotakin omassa elämässäni sille asialle, että yhdenkään lapsen ei tarvitse kuolla rokotuksilla ehkäistäviin tauteihin, niin teen sen eteen jotakin. Sen jälkeen minulla onkin ollut mahdollisuus tehdä sellaista uraa, jossa rokottaminen on ollut keskiössä. Olen voinut opettaa, kouluttaa, kehittää koulutusta ja myös tutkia tätä aihetta.

Sari Nyman [00:03:45]: Tosi tärkeitä näkökulmia tässä on nyt tullutkin esille. Itselläni myös on sairaanhoitajana työskennellessäni ollut sellainen kokemus, että olen hoitanut nuorehkoa henkilöä, joka tuhkarokon jälkitautina sairastui enkefaliittiin eli aivotulehdukseen. Hän vammautui pysyvästi sen seurauksena oltuaan sitä ennen normaalisti koulua käyvä nuori ihminen. Se oli aika pysäyttävää se hänen kohtalonsa silloin. Silloin sairaanhoitajana mietin, miten suuri merkitys todellakin sillä asialla on, että rokotuksia saadaan ja otetaan, että pystytään estämään asioita, jotka voivat muuttaa ihmisen elämän ihan lopullisesti. Eli rokottaminen sinänsä on tärkeä asia, nyt kuultiin tässä moniakin näkökulmia tähän asiaan.

Anne Nikula [00:04:56]: Tähän voisi varmaan lisätä vielä taloudellisen näkökulman. Rokotuksilla säästetään myös paljon ihan rahaa, eli erilaisia sairauspäiviä, sairaalakuluja, lääkekuluja tulee paljon sairastamisesta ja vammautumisen hoitamisesta, eli tätä taloudellista puolta on myöskin tärkeää kyllä pohtia.

Sari Nyman [00:05:25]: Kyllä. Sitä ei voi ohittaa, sillä on iso merkitys.

Sari Nyman [00:05:32]: Rokotusosaamiseen liittyy paitsi itse rokottaminen, niin myös se rokotuksiin liittyvä ohjaaminen. Mihin tällä ohjauksella pystyy vaikuttamaan, ja pääsee vaikuttamaan? Millaisiin asioihin?

Anne Nikula [00:05:48]: Minä ajattelen sillä tavalla, että on tärkeää herättää asiakkaiden luottamus ja ylläpitää sitä luottamusta myös sillä tavalla, että asiakkaat sitten ottavat niitä rokotuksia. Ja sitä kautta, kun asiakkaat ottavat rokotuksia, niin se vaikuttaa myös rokotuskattavuuteen, ylläpitämiseen tietysti, mutta erityisesti sen nostamiseen. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan on saatu tuloksia, että rokottajan suositus vaikuttaa myönteisesti asiakkaan rokotuspäätökseen eli sillä tavalla ohjauksella on kyllä iso merkitys.

Sari Nyman [00:06:32]: Mainitsit, Anne, tuon rokotuskattavuuden, sehän tietyllä tavalla liittyy laumasuojaan. Laumasuoja tarkoittaa, että kun riittävän iso osuus väestöstä on rokotettu jotain tautia kohtaan, niin saadaan laumasuoja, joka suojaa myös niitä henkilöitä, jotka eivät esimerkiksi sairautensa vuoksi pysty sitä rokotusta ottamaan. Eli todellakin tärkeä asia näiden tautien torjunnassa on sillä, että kattavuus saadaan riittävän korkealle. Mitä, Helmi, sanoisit tähän, mihin asioihin pääsee vaikuttamaan?

Helmi Harju [00:07:17]: Voisin vähän laajentaa vielä tuosta, mitä Anne sanoi, että on tärkeää synnyttää luottamusta. Jos se kokemus niistä rokotustilanteista ja niistä keskusteluista, joita rokotteista käydään, on myönteinen, niin kyllähän se silloin vaikuttaa varmasti yhteistyöhön jatkossakin. Ajatellaan vaikka neuvolaa, jossa vanhemmat epäröivät vähän, että mikähän tämä vesirokkorokote nyt on, ja kehtaanko siitä kysyä. Jos heille jää semmoinen kokemus, että olipa kiva keskustelu ja kylläpä minut kohdattiin mukavasti, niin sitten he uskaltavat jatkossakin kysyä rokotuksista ja ihan muista asioista. Sillä lailla sillä voi olla pitkät jäljet.

Sari Nyman [00:07:57]: Kyllä. On tärkeää ohjata. On tärkeää, että ihmiset saavat näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa rokotteiden hyödyistä ja haitoista. Ja on tärkeää, että ihmisille tarjoutuu mahdollisuus keskustella asiasta ammattilaisen kanssa, että ei ole vain sellaisen mutu-tiedon varassa, tai sen varassa, mitä vaikkapa sosiaalisesta mediasta kuulee. Meillä ammattilaisilla on aika tärkeä rooli, että me tarjoamme keskustelun paikkaa. No, minkä takia sitten on tärkeää osata rokottaa oikein?

Anne Nikula [00:08:41]: Yksi tärkeä asia on kyllä se, että ihan selkeästi on osoitettu, että haittavaikutuksia voidaan estää, kun osaa rokottaa oikein. Esimerkiksi nyt koronarokotusten aikaan on käynyt ilmi, että rokotteita on annettu jopa vääriin paikkoihin. Se on aiheuttanut niin sanotusti turhia haittavaikutuksia.

Helmi Harju [00:09:06] Joo, ja ehkä tällainen opiskelijan näkökulma tähän. Sitten, kun on vaikka harjoittelussa ja ensimmäisiä kertoja rokottaa, niin se on huomattavasti miellyttävämpää, kun tietää, mitä tekee. Se on tärkeää osata se asia ensin teoriassa ja sitten tietysti harjoitella käytännössä. Ja se on tietysti myös tärkeää niille rokotettaville, tai jos on lapsista kyse, niin heidän vanhemmilleen, että heille tulisi sellainen olo, että tämä rokottaja osaa asiansa. Olin viime kesänä lastenneuvolassa töissä ja sinne tuli lapsi, joka oli ollut siellä edellisenä talvena, kun minä olin harjoittelussa. Silloin olin antanut hänelle jonkun rokotteen ohjaajan valvonnassa. Nyt sitten hän tuli molempien vanhempiensa kanssa, kun taas silloin talvella oli ollut vain äiti mukana. Kun ruvettiin rokottamaan, niin äiti totesi isälle, että ”Juu, hän osaa rokottaa! Hän rokotti viimeksikin.” Minusta se oli ensinnäkin ihanaa, että olin opiskelijana osannut antaa vaikutelman, että osaan rokottaa. Ja sitten oli ihanaa, että hän halusi jakaa tämän isän kanssa, että ei ole mitään hätää, että lapsi on turvallisissa käsissä. Kyllä siitä huomasi, että se on vanhemmillekin tärkeä asia, että rokottaja osaa tehtävänsä.

Sari Nyman [00:10:20]: Varmasti vanhemmille ja lapselle ja itselle rokottajana mukavampi toimia, jos on semmoinen tunne, että osaan tämän. Olen opiskellut ja osaan, tiedän mitä tässä pitää tehdä.

Anne Nikula [00:10:35]: Vielä kerran nostaisin luottamuksen esille tässä. Eli on tärkeää juuri se, että asiakkaiden luottamusta voidaan vahvistaa sillä tavalla, että asiakas voi luottavaisin mielin tulla vastaanotolle. Ja sitten, että hän tulee tosiaan myös uudelleen, kun hän saa sitä laadukasta ja ammattitaitoista palvelua osaavassa kohtaamisessa. Tämä on ehkä vähän samaa, mitä Helmi on tuossa edellä jo kertonut. Jotenkin se luottamuksen saavuttaminen on tosi tärkeä asia, ja sitä ei voi koskaan liikaa alleviivata tai yliviivata.

Sari Nyman [00:11:16]: Näin on. Rokotus on tärkeää, se että rokotuksia osataan antaa turvallisesti ja niin, että vältyttäisiin turhilta haitoilta. Rokotukset toki voivat aiheuttaa myös haittavaikutuksia, mutta osaan niistä mahdollisista haitoista pystyy vaikuttamaan sillä, että se rokotustekniikka on hallussa ja päästään sitten välttymään turhilta haitoilta. No miten sitä rokottamista oikein kannattaisi opiskella?
Anne Nikula [00:12:00]: No, tässä onkin monenlaisia kohtia, mutta että erityisesti tietysti pitää olla ne teoriaopinnot ja sitten myös käytännön harjoittelua tarvitaan. Molempia tarvitaan. Jos vain on mahdollista liittää näihin opintoihin laboraatio-opetusta koululla ja simulaatioharjoituksia, ne ovat tosi paljon hyväksi. Ja sitten aina kertaus ja toistot ovat tässäkin asiassa kyllä kultaakin kalliimpaa. Ja käytännön rokottamisenhan oppii ihan siellä käytännön harjoittelussa niin, että on ihan niitä oikeita asiakkaita. Jos on mahdollista vielä niin eri-ikäisiä asiakkaita riippuen tietysti siitä, mihin tutkintoon on valmistumassa ja millainen se työpaikka joskus sitten tulee olemaan. Ja tärkeää on tietysti myös se, että on se ammattitaitoinen ohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa silloin kun ollaan siellä käytännön harjoittelussa. Mutta, että molempia tarvitaan, ja myös päivittäminen sitten myöhemmin on tärkeää.

Sari Nyman [00:13:13]: Helmillä onkin tuoreinta kokemusta tästä teorian opiskelusta ja myös siitä käytännön harjoittelusta. Mitä, Helmi, tähän sanoisit?

Helmi Harju [00:13:25] No kyllä. Muistan sen, että rokotusasioiden opiskelu alkoi teoriaopinnoilla ja muistan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuja tuli paljon luettua ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Sitten lastenneuvolaharjoittelu oli varmaan se ensimmäinen, jossa sitten pääsi ihan oikeasti ohjaajan ohjauksessa rokottamaan. Sitten, kun olin kesän lastenneuvolassa töissä, niin siellä sitten varsinkin se teoria ja käytäntö yhdistyivät. Oli tosi hyvä, että THL:n nettisivut oli tulleet tutuiksi, koska sitten löysi tarvittaessa tiedot nopeasti. Vaikka kaikkea ei muista ulkoa, niin muisti kyllä, mistä se tieto löytyy. Kerrankin kun MPR-rokotetta siinä sekoitin ja rupesin katsomaan, että kuuluuko tämän olla näin keltaista. Siinä on se kuiva-aine ja neste, ja sitten sekoitetaan. Ajattelin, että onko tämä nyt noloa, jos rupean vielä tarkistamaan tietokoneelta, mutta täytyihän se tarkistaa. Sieltä minä sitten nopeasti löysin sivuilta sen tiedon, että keltaista sen kuuluukin olla, ja saatiin sitten turvallisesti rokote annettua. THL:n nettisivuja suosittelen kaikille näiden rokotusasioiden opiskeluun ainakin.

Sari Nyman [00:14:38]: Tuo olikin hyvä vinkki ja ihan totta niin kuin, Helmi, sanoit, eihän kaikkea voikaan muistaa ulkoa. Kun niitä on tottunut jo opiskellessa asiaa selailemaan ja etsimään sieltä tietoa, niin todennäköisesti aika nopeasti sieltä löytyy myös, kun käytännön työssä tai harjoittelussa niitä tietoja tarvitsee.

Anne Nikula [00:15:03]: Tähän haluaisin ehkä vielä lisätä, että on erilaisia menetelmiä, joita voi myös harjoitella. Esimerkiksi rokotuksia epäröivien asiakkaiden kohdalla motivoiva keskustelu on sellainen menetelmä, jota kannattaa ihan opiskella ja sitten sitä käyttää. Eli tällaisia taitoja, kun puhutaan tästä opiskelusta.

Sari Nyman [00:15:29]: Tuo olikin hyvä lisäys taas myös siihen puoleen, että ei opiskella pelkästään rokotteisiin ja rokottamiseen liittyviä asioita, vaan myös sitä, miten ohjataan ihmisiä tai miten keskustellaan rokotuksista ja niihin liittyvistä asioista. Niihin on olemassa menetelmiä, joita voi opiskella. Tästä nyt vetäisin sillä tavalla yhteen, että näitä perus teoria-asioita kannattaa opiskella hyvin. Tietojen haku edesauttaa myös uusien tietojen löytämistä ja tietojen päivittämistä myöhemmin työelämässä, kun on tullut tutuksi, mistä niitä tietoja löytyy. No, keitä kaikkia ihmisiä rokotetaan ja missä sitä rokottamista tapahtuu?
Anne Nikula [00:16:28]: No kaiken ikäisiä ihmisiä voidaan rokottaa, että ihan sieltä vauvasta hyvinkin iäkkäisiin henkilöihin. Sehän näissä rokotuksissa on todella sellainen hieno asia, että kaikenikäisille voidaan rokotuksia antaa.

Sari Nyman [00:16:42] Sitten niistä vauvoista ja lapsista kun lähdetään neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta liikkeelle niin sittenhän sitä rokottamista tehdään terveysasemilla ja yksityisillä lääkäriasemilla. Esimerkiksi matkalle lähtevät ihmiset voivat vaikka näistä paikoista hakea tarvitsemiaan rokotuksia. Tällä hetkellä, kun ollaan keskustelemassa, eletään vielä korona-aikaa, niin rokotuksia annetaan myös massarokotustapahtumissa, joissa isoille määrille ihmisiä annetaan jotain tiettyä rokotusta. Toki vuosittain on influenssarokotustapahtumia, joihin ihmiset voi tulla tiettyinä aikoina hakemaan influenssarokotusta. Hyvin monella tavalla tätä rokotustoimintaa järjestetään. Sittenhän meillä on tietysti myös ihan ikänsä puolesta tai sairauksien tai sairauksien hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvia. He saavat usein rokotuksia hoitopaikoissa, ihan sairaaloiden osastoilla, palvelutaloissa tai iäkkäiden hoitopaikoissa, joissa henkilökunta rokottaa potilaita tai asukkaita.

Helmi Harju [00:18:10]: Minä voisin vielä lisätä työterveyshuollon. Siellä rokotetaan työntekijöitä, jotka työn vuoksi tarvitsee jotain rokotussuojaa. Esimerkiksi hoitoalan työntekijöillä on tiettyjä rokotteita, joita vaaditaan. Sitten voi olla työ, joka edellyttää matkustamista, tai ulkomaan komennuksia, joihin tarvitaan jotain rokotteita. Sama tietysti koskee myös opiskelijoita, joten opiskeluterveydenhuollossa rokotetaan esimerkiksi juuri hoitoalan opiskelijoita, jotka tarvitsevat vaikkapa hepatiitti B -rokotuksia. Ne ovat oma lukunsa myös.

Anne Nikula [00:18:46]: Ja yksi esimerkki ovat myös pääkaupunkiseudun synnytyssairaalat. Niissä synnytyssairaaloissa annetaan riskiryhmille, alle 7-vuotiaille lapsille, BCG- eli calmette- rokotus, joka on siis tuberkuloosia vastaan. Eli rokotuspaikkoja on tosiaan hyvinkin erilaisissa hoitoympäristössä.

Sari Nyman [00:19:12]: Kyllä vaan. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset, hoitotyöntekijät ja lääkärit, pääasiallisesti tietysti rokotuksia antavat. He ovat lain ja asetuksen mukaan myös oikeutettuja niitä antamaan. Mennäänpä siihen sitten itseasiassa vähän tarkemmin vielä. Kerrotko, Anne, kun olet ihan tutkinutkin tätä rokotusosaamiseen liittyvää asiaa, ketkä nyt sitten lain ja asetuksen mukaan saavat rokottaa Suomessa?

Anne Nikula [00:19:48]: Tämä onkin tosi tärkeä asia. Ja tosiaan ei ole ollenkaan yhdentekevää, kuka saa rokottaa eli pitää olla lupa rokottaa. Pitää olla valtuutus siihen, eli tämä on ihan lakiin perustuva asia. Rokotusasetushan sanoo sillä tavalla, että rokottajalla tulee olla terveydenhuoltoalan ammattitutkinto ja sitten on ihan nimetty ne tutkinnot, eli terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja lääkäri. Mutta haluan tässä mainita lisäksi tietysti ensihoitajat, joilla on sairaanhoitajan tutkinto. He myös saavat antaa rokotuksia ja tämä on nimenomaan se pistoksena annettava rokotus, josta siinä asetuksessa mainitaan. Tietysti on tärkeää, että on myös rokotuskoulutus, että ei pelkästään se ammattitutkinto riitä. Mutta poikkeustilanteissa myös siis muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset voivat antaa rokotuksia ja siitä säädetään aina erikseen. Esimerkiksi nyt, kun on tämä koronapandemia, niin asetuksen muutos tehtiin joulukuussa 2021, ja se koskee ainoastaan Covid-19-rokotetta. Sen mukaisesti rokotuksia saavat antaa myös laboratoriohoitaja tai nykyiset bioanalyytikot ja lähi- tai perushoitajatutkinnon suorittaneet sen jälkeen, kun he ovat saaneet siihen lisää koulutusta. He antavat näitä rokotuksia kokeneen rokottajan valvonnassa.

Helmi Harju [00:21:33]: Minä voisin vielä lisätä tietysti, että myös opiskelijat rokottavat. Heillä täytyy tietysti olla riittävä teoriakoulutus siinä taustalla. Harjoittelussa he pääsevät ohjaajan valvonnassa sitten rokottamaan ja harjoittelemaan sitä ihan käytännössä.

Sari Nyman [00:21:51]: Eli siihen tarvitaan ensin rokotusosaamisen koulutus ja sitten voi päästä harjoittelussa sitä harjoittelemaan ohjaajan ohjauksessa. Esimerkiksi Valtakunnallinen rokotusosaamisen perusteet -kurssi antaa hyvät perustiedot rokottamiseen näille ammattiryhmille, jotka lain mukaan saavat rokottaa. Hoitoalan tutkintojen opiskelijat ja hoitotyöntekijät varmaan enimmäkseen tekevät tätä Rokotusosaamisen perusteet -kurssia ja tarvitsevat rokotustoimintaansa. No nyt meillä on tosi tärkeitä asioita tässä tullutkin esille. Rokottamisella on myös vähän suuremmassakin mittakaavassa iso merkitys ihan kansanterveydellisesti ja sitten myös ihan globaalin terveyden kannalta. Olisiko sinulla, Anne, tähän jotain, mitä haluaisit sanoa?

Anne Nikula [00:22:57]: Kyllä minä haluaisin jotenkin tuoda esille sen, että ajattelen niin, että rokottamisen päämääränä on hyvän tekemisen tarkoitus. Eli rokotuksilla edistetään hyviä asioita sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ja tässä nyt yhtenä esimerkkinä voisi tuoda maailmanlaajuisesti espanjantaudin, joka oli siis influenssa, joka esiintyi pääasiassa vuosina 1918–1920. Silloin tämän pandemian aikana maailmassa joidenkin arvioiden mukaan kuoli jopa 100 miljoonaa ihmistä. Nämä arviot vaihtelevat 50–100 miljoonaan ja Suomessakin kuolleita oli silloin noin 20–35 tuhatta. Jos me vertaamme vaikka tämänhetkiseen koronaviruspandemiaan, niin tähän mennessä, kun elämme tammikuuta 2022, koko maailmassa on kuollut reilun parin vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin 1800. Ja täytyy muistaa, että nyt meillä on rokotukset käytössä ja meillä on myös rokottajia. Eli rokottajat ovat tosi tärkeässä asemassa tässäkin tilanteessa. Näkisin, että on aika tärkeää se, että rikkaat maat auttaisivat köyhiä kehittyviä maita oikeastaan vielä enemmän kuin tähän asti. Eli toimittamalla ainakin sinne rokotteita ja sitten mahdollisesti muulla tavalla rahoittamalla tai toimimalla siellä. Ja itse ajattelen vielä sillä tavalla, että rokottaminen on matkalippu tulevaisuuteen, se on pääsylippu elämään. Kehittyvissä maissa rokotustodistus saattaa olla kaikista kallein omaisuus, mitä sinulla voi olla. Ja tällä tavalla siis kaikki rokottajat voivat olla vaikuttamassa omalla toiminnallaan ja rokotteilla ihmisten tulevaisuuteen.

Sari Nyman [00:25:09]: Näin suuriin asioihin päästiin nyt lopulta tämän rokotustoiminnan keskustelun puitteissa ja tähän onkin nyt hyvä päättää tämä meidän keskusteluhetkemme. Tuli tosi arvokkaita ja tärkeitä asioita esille. Kiitos kovasti teille, Helmi ja Anne, tästä mielenkiintoisesta keskustelusta.

Anne Nikula [00:25:33]: Kiitos.

Helmi Harju [00:25:34]: Kiitos samoin.

[äänite päättyy]

Varför är det viktigt att kunna vaccinera? Vem får vaccinera?
[inspelningen inleds]

Sari Nyman [00:00:14]: Varför är det viktigt att kunna vaccinera? Vi har samlats i en liten grupp för att diskutera varför det är viktigt för en sjukskötare, hälsovårdare, förstavårdare eller barnmorska att veta hur man vaccinerar och även hur man ger råd om vaccination. Jag är Sari Nyman, lärare vid Metropolia. Med mig i dag för att diskutera detta är hälsovårdarstuderande Helmi Harju, som snart utexamineras. Välkommen Helmi!

Helmi Harju [00:00:44]: Tack. Och hej också till alla.

Sari Nyman [00:00:47]: I diskussionen deltar också Anne Nikula, doktor i hälsovetenskap, som skrev sin doktorsavhandling om vaccinationskunskap. Välkommen Anne!
Anne Nikula [00:00:56]: Tack för inbjudan.

Sari Nyman [00:00:58]: Jag skulle först vilja veta, Helmi och Anne, varför vaccination är en viktig fråga för er. Helmi, vill du först berätta varför vaccination är en viktig fråga för dig?

Helmi Harju [00:01:11]: Jo, visst kan jag berätta. Jag kan nämna tre orsaker till detta. Först och främst är vaccination faktiskt livsräddande. Om man till exempel får in stelkrampsbakterier i kroppen via ett sår och inte har vaccinskydd kan det gå riktigt illa. Dessutom, genom att förebygga sjukdomar genom vaccination förebygger man samtidigt lidande och onödiga besvär. Det är verkligen ledsamt att tänka sig ett litet barn som hamnar på sjukhus på grund av rotavirusdiarré. Man måste ge sprutor, sätta in kanyler och ge vätska, och familjen är mycket orolig. För mig är det mycket viktigt att sådant kan förebyggas. Sedan är det fina med vaccination förstås att det berör alla, hela befolkningen. Man får vara med i något stort som inte är en struntsak, utan verkligen viktiga åtgärder som berör alla.

Anne Nikula [00:02:12]: För mig är vaccination viktigt eftersom jag förstår vaccinationens betydelse ur många synvinklar. Först och främst har jag själv haft mässling, röda hund och påssjuka, och även vattkoppor på 60–70-talet. Jag har alltså själv upplevt och sett den sorg, det lidande och den smärta som sjukdom orsakat i min familj och bekantskapskrets. Jag har även sett sådana patienter när jag arbetade som sjukskötare på sjukhus. Den kanske mest omskakande händelsen i min karriär var att ett litet barn på under två år avled på grund av hjärnhinneinflammation på den rådgivningsbyrå där jag jobbade. Hib-vaccinationen var i testfasen då, så det fanns inget vaccin ännu. Det var en omskakande upplevelse. Jag beslutade att om jag någonsin kan göra någonting i mitt eget liv för att inget barn ska behöva dö på grund av sjukdomar som kan förebyggas med vaccination, ska jag göra det. Sedan dess har jag faktiskt haft möjlighet att ägna mig åt en karriär där vaccination står i centrum. Jag har kunnat undervisa, utbilda, utveckla utbildning och även forska om ämnet.

Sari Nyman [00:03:45]: Mycket viktiga synpunkter har kommit fram. Själv har jag även i mitt arbete som sjukskötare haft erfarenheten att vårda en ung person som fick encefalit, eller hjärninflammation, som följdsjukdom till mässling. Personen skadades permanent som följd, efter att tidigare ha varit en vanlig skolungdom. Det kändes omskakande, det ödet. Som sjukskötare reflekterade jag över hur stor betydelse det ändå har att vaccinationer ges och tas emot, och att det går att förhindra sådant som kan förändra en människas liv för alltid. Vaccination i sig är alltså viktigt, och vi har fått höra många synpunkter på detta.

Anne Nikula [00:04:56]: Här kan säkert också det ekonomiska perspektivet nämnas. Med vaccination sparar man också mycket pengar. Sjukdom och vård av skador leder till olika sjukledigheter, sjukhuskostnader och läkemedelskostnader, så det är viktigt att också ta hänsyn till det ekonomiska perspektivet.

Sari Nyman [00:05:25]: Ja. Det kan man inte bortse från, det har stor betydelse.

Sari Nyman [00:05:32]: Till vaccinationskunskap hör, förutom själva vaccinationen, också rådgivning i samband med vaccinationen. Vad kan man påverka med denna rådgivning? Vilka aspekter?

Anne Nikula [00:05:48]: Jag tänker att det är viktigt att skapa förtroende hos klienterna och även att upprätthålla detta förtroende så att klienterna sedan låter sig vaccineras. Och genom att klienterna vaccinerar sig påverkas även vaccinationstäckningen, genom att den upprätthålls förstås, men framför allt genom att den ökar. Flera internationella studier har visat på att vaccinatörens rekommendation har en positiv inverkan på klientens beslut om att vaccinera sig, rådgivningen har alltså på det sättet en stor betydelse.

Sari Nyman [00:06:32]: Anne, du nämnde vaccinationstäckning, som ju har att göra med flockimmunitet. Flockimmunitet skapas när en tillräckligt stor del av befolkningen har vaccinerats mot en sjukdom och ger även skydd för personer som till exempel inte kan bli vaccinerade på grund av sjukdom. För att bekämpa dessa sjukdomar är det alltså mycket viktigt att vaccinationstäckningen är tillräckligt hög. Helmi, vad säger du om detta: vilka saker kan man påverka?

Helmi Harju [00:07:17]: Jag skulle kunna vidareutveckla det som Anne nämnde om att det är viktigt att skapa förtroende. Om man har positiva erfarenheter av vaccinationstillfällena och av samtalen kring vaccin så påverkar det säkert samarbetet i framtiden. Ta till exempel en rådgivningsbyrå, där föräldrarna är lite osäkra på vad det där vattkoppsvaccinet egentligen är för något och om de vågar fråga om det. Om de upplever att det var ett trevligt samtal och att de fick bra bemötande vågar de även i fortsättningen fråga om vaccinationer och helt andra saker. På det sättet kan det få långvariga följder.

Sari Nyman [00:07:57]: Ja. Det är viktigt med rådgivning. Det är viktigt att människor får ta del av evidens- och forskningsbaserad kunskap om vaccinernas nyttor nytta och risker. Och det är viktigt att människor erbjuds tillfällen att diskutera ämnet med en yrkesutbildad person, så att de inte bara förlitar sig på ogrundade uppfattningar eller exempelvis på det som läggs ut på sociala medier. Vi som yrkesutbildade personer har en rätt viktig roll när det gäller att ge utrymme för diskussion. Varför är det då viktigt att kunna vaccinera på rätt sätt?
Anne Nikula [00:08:41]: En viktig sak är det helt tydligt har visats att biverkningar kan förebyggas om man vet hur man ska vaccinera på rätt sätt. Nu medan coronavaccinationerna pågår har det till exempel gått rykte om att vaccin till och med har getts på fel ställe. Det har orsakat vad vi kan kalla onödiga biverkningar.

Helmi Harju [00:09:06] Jo, jag skulle kunna ge en studerandes perspektiv på detta. När man under praktiken vaccinerar för de första gångerna är det mycket trevligare om man vet vad man gör. Det är viktigt att man först har den teoretiska kunskapen och sedan såklart att man övar i praktiken. Och det är såklart även viktigt för dem som blir vaccinerade eller, om det rör sig om barn, för deras föräldrar att de får känslan av att vaccinatören kan sin sak. Förra sommaren jobbade jag på en barnrådgivning, och ett barn kom dit som hade varit där föregående vinter när jag var på praktik. Då hade jag gett hen vaccin under tillsyn av en handledare. Nu kom hen tillbaka med båda sina föräldrar, medan endast mamman var med under besöket på vintern. När vi började vaccinera sade mamman till pappan: ”Jo, hon kan vaccinera! Hon vaccinerade förra gången.” Jag tyckte för det första att det var fint att jag som studerande hade kunnat ge intrycket av att jag kan vaccinera. Sedan var det också fint att hon ville berätta för pappan att det inte var någon nöd fara, att barnet var i trygga händer. Det märktes att det också var viktigt för föräldrarna att vaccinatören kan sin uppgift.

Sari Nyman [00:10:20]: Det är helt klart trevligare för föräldrarna och barnet och för mig som vaccinatör om jag känner att jag vet hur man gör. Jag har studerat och jag kan, jag vet vad som behöver göras här.

Anne Nikula [00:10:35]: Ännu en gång vill jag lyfta fram förtroende här. Det är särskilt viktigt att klientens förtroende kan stärkas så att klienten kan komma till mottagningen med förtroende. Och att hen sedan faktiskt kommer tillbaka när hen fått högkvalitativ och professionell service och ett kompetent bemötande. Det här är kanske det som Helmi redan tidigare nämnde. Att uppnå förtroende är någonting som är så viktigt och som inte kan understrykas tillräckligt eller förbises.

Sari Nyman [00:11:16]: Så är det. Vaccination är viktigt, att man kan ge vaccin säkert och på ett sådant sätt att onödiga biverkningar undviks. Vaccinationer kan dock också ge biverkningar, men en del av de möjliga biverkningarna går att påverka genom rätt vaccinationsteknik och därmed undviker man onödiga biverkningar. Hur ska man egentligen studera vaccination?

Anne Nikula [00:12:00]: Det finns många aspekter, men särskilt de teoretiska studierna är givetvis nödvändiga och sedan behövs också praktik. Båda behövs. Om det är möjligt att kombinera studierna med laboratorieundervisning på skolan och simuleringsövningar är det till stor nytta. Sedan är repetition förstås alltid mycket värdefullt, även här. Praktisk vaccinationskunskap får man under praktiken, då man får öva på riktiga klienter. Klienter i olika åldrar om möjligt, beroende på vilken examen man avlägger och var man kommer att arbeta i framtiden. Det är förstås också viktigt att ha en yrkeskunnig handledare som handleder den studerande under praktiken. Men båda behövs, och det är också viktigt att uppdatera kunskaperna senare.

Sari Nyman [00:13:13]: Helmi har de färskaste erfarenheterna av både teoretiska studier och praktik. Vad säger du om detta, Helmi?

Helmi Harju [00:13:25] Jo, visst. Jag kommer ihåg att vi började lära oss om vaccination genom teoretiska studier och att vi ofta och grundligt läste igenom webbsidorna för Insitutet Institutet för hälsa och välfärd. Praktiken på barnrådgivningen var förmodligen den första där jag på riktigt fick vaccinera under handledning av en handledare. När jag sedan sommarjobbade på barnrådgivningen kombinerades teori och praktik. Det var verkligen bra att vi hade bekantat oss med THL:s hemsidor, för då hittade man snabbt den information man behövde. Fastän jag inte mindes allt utantill, mindes jag var jag kunde hitta informationen. En gång när jag blandade MPR-vaccin började jag fundera på om det var meningen att vaccinet skulle vara så gult. Det finns torrsubstans och vätska, som man blandar. Jag undrade om det skulle vara pinsamt om jag kontrollerade på datorn, men det måste kontrolleras. På webbsidan hittade jag snabbt informationen om det var meningen att vaccinet skulle vara gult, så vi kunde ge vaccinet på ett säkert sätt. Jag rekommenderar THL:s webbsidor åtminstone för alla som vill lära sig om vaccination.

Sari Nyman [00:14:38]: Det var ett bra tips, Helmi, och det stämmer som du sade att man inte kan minnas allt utantill. När man redan under studierna vänjer sig vid att surfa och söka information om ämnet, så hittar man säkert ganska snabbt den information man behöver i arbetet eller under praktiken.

Anne Nikula [00:15:03]: Här vill jag kanske ännu tillägga att det finns olika metoder som man också kan öva på. Till exempel, för klienter som är tveksamma till vaccin är motiverande samtal en metod som är värd att studera och sedan använda sig av. Alltså den typen av kunskaper, när vi talar om studier.

Sari Nyman [00:15:29]: Det är en bra komplettering av den aspekten, att man inte bara kan studera vacciner och vaccination, utan även hur man ger råd till människor eller pratar med dem om vaccination och relaterade frågor. Det finns metoder som man kan studera. Jag skulle sammanfatta det som att det lönar sig att studera den grundläggande teorin ordentligt. När man känner till var man hittar information är det också lättare att hitta ny information och uppdatera sina kunskaper senare i arbetslivet. Vilka personer vaccineras då och var äger vaccinationen rum?
Anne Nikula [00:16:28]: Människor i alla åldrar kan vaccineras, från spädbarn till riktigt gamla personer. Det är ju en fin sak med vaccinationer, att de kan ges till människor i alla åldrar.
Sari Nyman [00:16:42] Som spädbarn och barn vaccineras man på rådgivningen eller av skolhälsovården, annars sker vaccinationen på hälsostationer och privata läkarmottagningar. Till exempel kan man få sina resevacciner på dessa platser. Nu när vi diskuterar är vi fortfarande i coronatider, vaccination ges alltså också i samband med massvaccinationer, där ett stort antal människor får ett visst vaccin. Årliga influensavaccinationer, då människor kan få influensavaccin vid särskilda tidpunkter, förekommer dock. Vaccinationer ordnas på många olika sätt. Sedan finns de personer som tillhör riskgrupper på grund av sin ålder, sina sjukdomar eller sjukdomsbehandlingar. Dessa personer vaccineras ofta på vårdinrättningar, på sjukhusavdelningar, servicehus eller äldreboenden, där personalen vaccinerar patienterna eller de boende.

Helmi Harju [00:18:10]: Jag kan ännu tillägga arbetshälsovården. Där vaccineras arbetstagare som behöver visst vaccinationsskydd på grund av sitt arbete. Till exempel måste arbetstagare inom vårdbranschen ha vissa vaccinationer. Det kan också finnas jobb som förutsätter resor, eller uppdrag utomlands, som kräver vissa vaccinationer. Detsamma gäller förstås även studerande. Studenthälsovården vaccinerar till exempel studerande inom vårdbranschen, som måste vaccineras bland annat mot hepatit B. De är ett kapitel för sig.
Anne Nikula [00:18:46]: Ett annat exempel är huvudstadsregionens förlossningssjukhus. På dessa förlossningssjukhus får barn under sju år som hör till riskgruppen BCG-vaccin, det vill säga Calmette-vaccin, mot tuberkulos. Vaccination sker alltså i mycket olika vårdmiljöer.
Sari Nyman [00:19:12]: Det stämmer. Yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården, vårdpersonal och läkare är förstås de som i huvudsak ger vaccin. De har också enligt lag och förordning behörighet att ge vaccin. Låt oss gå in på detta närmare. Anne, eftersom du har forskat om vaccinationskunskap, vem får enligt lag och förordning vaccinera i Finland?
Anne Nikula [00:19:48]: Det här är mycket viktigt. Och det kvittar verkligen inte vem som får vaccinera, det krävs nämligen tillstånd att vaccinera. Det krävs behörighet, så det är en juridisk fråga. Enligt vaccinationsförordningen måste vaccinatören ha en examen inom hälso- och sjukvård, och sedan nämns dessa examina, nämligen sjukskötare, hälsovårdare, barnmorska och läkare. Här vill jag såklart också nämna förstavårdare, som har sjukskötarexamen. De får också ge vaccin och detta är den vaccination i injektionsform som nämns i förordningen. Det är förstås också viktigt att ha vaccinationsutbildning, en examen är inte tillräckligt i sig. Men i undantagsfall får även andra yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården ge vaccin, och detta regleras alltid separat. Till exempel nu, när vi har en coronapandemi, gjordes i december 2021 en ändring av förordningen som endast berör covid-19-vaccinet. Enligt den får vaccination även ges av laboratorieskötare eller nuvarande bioanalytiker och personer med en närvårdar- eller primärskötarexamen efter att de har fått kompletterande utbildning. De ger dessa vaccinationer under tillsyn av en erfaren vaccinatör.
Helmi Harju [00:21:33]: Jag skulle ännu förstås kunna tillägga att även studerande vaccinerar. De behöver såklart ha tillräcklig teoretisk utbildning som bakgrund. Under praktiken får de sedan vaccinera och öva praktiskt under tillsyn av en handledare.

Sari Nyman [00:21:51]: Det behövs alltså först utbildning i vaccinationskunskap och sedan får man öva sig under praktiken med hjälp av en handledare. Kursen ”Grunderna i vaccinationskunskap” inom den nationella utbildningshelheten i vaccinationskunskap ger goda grundkunskaper i vaccination för de yrkesgrupper som enligt lagen får vaccinera. Vårdstuderande och vårdpersonal avlägger säkert främst kursen ”Grunderna i vaccinationskunskap” och behöver den för sin vaccinationsverksamhet. Vi har nu nämnt mycket viktiga saker här. Vaccination har också betydelse i ett större sammanhang för folkhälsan, liksom för den globala hälsan. Anne, har du något du vill säga här?

Anne Nikula [00:22:57]: Jo, jag vill på något sätt framhålla att jag anser att vaccinationens syfte är att göra gott. Vaccination bidrar till bra saker både nationellt och internationellt. Som ett exempel på detta kan jag nämna den världsomfattande spanska sjukan, som var en influensa som huvudsakligen förekom 1918–1920. Under denna pandemi dog enligt vissa uppskattningar hela 100 miljoner människor. Dessa uppskattningar varierar mellan 50 och 100 miljoner och också i Finland dog ungefär 20 000–35 000. Om vi till exempel jämför med denna coronaviruspandemi har det hittills, i januari 2022, på drygt två år dött ungefär 5,5 miljoner människor globalt och 1 800 människor i Finland. Och vi måste komma ihåg att vi nu har tillgång till såväl vacciner som vaccinatörer. Vaccinatörerna har en mycket viktig roll även i detta sammanhang. Jag anser att det är viktigt att rika länder hjälper fattiga utvecklingsländer i ännu större utsträckning än de har gjort hittills. Åtminstone genom att leverera vacciner till dem och eventuellt på annat sätt genom finansiering eller genom att bedriva verksamhet där. Jag tänker själv också att vaccination är en resebiljett till framtiden, det är en inträdesbiljett till livet. I utvecklingsländer kan ett vaccinationsintyg vara någons värdefullaste ägodel. Därmed kan alltså alla vaccinatörer påverka människors framtid genom sina insatser och genom vacciner.

Sari Nyman [00:25:09]: Så pass stora saker kom vi sist och slutligen fram till i diskussionen om vaccination, och det här är också ett bra tillfälle att avsluta vår diskussion. Vi har tagit del av mycket värdefulla och viktiga perspektiv. Tack så mycket, Helmi och Anne, för den intressanta diskussionen.
Anne Nikula [00:25:33]: Tack.

Helmi Harju [00:25:34]: Tack detsamma.

[inspelningen avslutas]