Sydämellä terveydelle 2; Sairaanhoitaja terveyden edistäjänä

Äänite alkaa

[Popmusiikkia 00:00:03]

Asplund [00:00:07] Jos ihminen ei lainkaan ole sitoutunut siihen muutokseen tai ei halua sitoutua, niin häneen ei kannata käyttää aikaa. Mikä on aika karua sanoa näin. Poistyöntävää.

Kaivolahti [00:00:20] Terveydestä keskustelu, niin siitähän tulee sellaista terveysterrorismia, eli tuputetaan sitä tietoa mitä se ihminen ei ole valmis ottamaan vastaan. Siihenhän me ei pyritään.

Asplund: [00:00:33] Tervehdys jälleen.

Kaivolahti: [00:00:36] Tervetuloa kuuntelemaan Sydämellä terveydelle podcastin toista jaksoa.

Asplund: [00:00:41] Ja täällä tosiaan Noora Asplund puhuu ja mehän ollaan tosiaan terveyden edistämisen tiimistä, Terveys osaamisalueella Metropoliassa työskennellään.

Kaivolahti: [00:00:51] Kyllä ja minä olen Tinja Kaivolahti.

Asplund: [00:00:54] Mitä meillä tänään olikaan aiheena?

Kaivolahti: [00:00:57] Oli vähän mietitty sitä, että ruvetaan pohtimaan sitä miten sairaanhoitaja voi edistää terveyttää siinä omassa työssään.

Asplund: [00:01:05] Kyllä ja varmaan aika tärkeää ja kiinnostavakin aihe, koska sehän nimenomaan se käytäntöhän nyt kiinnostaa varmasti tulevia hoitotyön ammattilaisia hyvinkin paljon. Eli lähdetään vähän
purkamaan tätä teemaa ja tietenkin myös omien kokemusten mukaan tuodaan vähän niitä näkökulmia ja mahdollisia esimerkkejä.

Kaivolahti [00:01:29] Kyllä, sinullakin on pitkä työura, eikä vaan, takana terveydenhoitajana ja sairaanhoitajan tehtäviäkin etkö ole tehnyt?

Asplund: [00:01:37] Joo kyllä näin on pitää paikkansa, että noin kymmenen vuotta olen tehnyt niitä hommia. Ja olen tosiaan ihan sairaanhoitajan töitä tehnyt jopa tuolla Oslossa, että sieltäkin löytyy sellaista näkökulmaa. Mutta terveydenhoitajana tai terveydenhoitaja pohjakoulutukseltani olen, niin siellä olen kyllä myöskin terveyttä edistänyt aika paljon ja monessa eri ympäsristössä myöskin.
Miten sinulla Tinja oliko minkälainen työkokemus tausta sinulla?

Kaivolahti: [00:02:14] Minä olen kyllä varmaan kiertänyt kyllä yhtä lailla. Olen ollut siellä perusterveydenhuollossa neuvolassa yksityisellä puolella, erikoissairaanhoidossakin sielläkin sitten löytyy ihan somaattista ja psykiatrista työkokemusta. Monenlaista. Pisin työkokemus on tuolta työterveyshuollosta.

Asplund:[00:02:33] Juuri näin ja se antaakin sitä laajuutta, kun terveydenhoitajan työhän on myös sellaista aika, sanotaan vauvasta vaariin hommaa.

Kaivolahti: [00:02:39] Kyllä.

Asplund: [00:02:43] Eli itselläkin kun löytyy sitä kotihoidon näkökulmaa ja sitten taas neuvolasta ja sitten myös sieltä avoterveydenhuollosta eli terveysasema työssä olen ollut ja tosiaan tätä terveyden edistämistyötä saa jokaisessa työympäristössä tehdä. Ihan siis sairaanhoitajan todella tärkeää työnsuunta pitäisi lähteä tuosta terveydenedistämisestä se ihmisen hoitaminen. Tämä on ainakin minun näkökulma. Mitä sinä tästä ajattelet?

Kaivolahti: [00:03:16] Ajattelen, että tämä ehkä liittyy siihen kokonaisvaltaisuuteen ja siihen, että ei nähdä pelkästään sitä ihmistä sen sairauden kautta tai sen yhden ongelman tai terveyshaasteen kautta mikä se sitten onkaan, vaan katsotaan sitä laajemmin. Se ihminen oikeasti elää siinä ympäristösään ja siellä on niitä terveyttä edistäviäkin asioita, vaikka onkin jokin terveyteen liittyvä haaste. Tai sairaus.
Tai useita sairauksia.

Asplund: [00:03:43] No jos lähdetään sitten ihan aiheeseen niin sanotusti, niin miten sinä Tinja ajattelet, että sairaanhoitaja voi edistää työssään sitä terveyttä?

Kaivolahti: [00:03:54] Minä ajattelen niin, että ihminen on sellainen kokonaisvaltainen olento. Ei lähdetä sen sairauden kautta ajattelemaan, vaan kokonaisvaltaisesti sitä terveyttä. Ja niin, että kysytään vaikka,
että mitä sinulle kuuluu? Eikä ensimmäisenä lähdetä, että oletko kipeä ja kuinka kipeä olet? Positiivisesta näkökulmasta. Tokihan siellä voi olla kipuja selkeästikin, mutta tavallaan, että ei keskitytä pelkästään
vain ja ainoastaan siihen sairauden hoitoon, vaan huomioidaan se ihminen
ja sen ihmisen moninaisuus siinä hoidossa.

Asplund: [00:04:27] Kyllä. Ja jos nyt ymmärrän oikein niin pitkälti sitä sellaista ihmisen kohtaamista ja sellaista, että ollaan huolissaan ja pyritään kysymään asiakkaalta tai potilaalta, niin kuin en sitä sanaa
kuten tuossa edellisessä jaksossa tuli ilmi niin haluaisi itse käyttää, mutta pyritään kysymään häneltä sitä vointia, että ne on tosi tärkeitä asioita. Mitä voidaan joskus esimerkiksi kiireen takia sivuuttaa siinä työssä. Mutta sitten voi lähteä siltä näkökulmalta myöskin siihen asiaan, että onko se kiire sitä itse luotua tietyllä tavalla, että onko sinulla se hetki aikaa kohdata se asiakas kuitenkin siinä vastaanotolla mihin hän tulee, tai mihin tilanteeseen tuleekin yhtä lailla vaikka sairaalassa.
Voitaisiin tässä myöskin muutamia sellaisia työkaluja tuoda esille ihan sairaanhoitajille miten he voisivat siinä omassa työssään edistää terveyttä. Aika hyviä teorioihin perustuvia tapoja.

Kaivolahti: [00:05:33] Yksi varmaankin missä vaiheessa ihminen on omassa elämässään, että esimerkiski vaikka pienessä elintapamuutoksessa. Voidaan vaikka puhua liikuntatottumuksista, ruokailutavoista, päihteiden käytöstä, niin se muutosvaihemalli on sellainen mikä on mielestäni
oleellinen asia, että tunnistetaan missä vaiheessa se ihminen on menossa, jotta pystytään niitä oikeita keinoja käyttämään siihen interventioon tai keskusteluun. Miten me puututaan ja nähdäänkään, että tämä asiakas ja ihminen ei ole sellaisessa vaiheessa, että hän pystyy ottamaan tätä tietoa vastaan, vaan onko hän oikeasti vaikka kiinnostunut juuri siinä
kiireellisessä tilanteessa ottamaan sen tiedon vastaan.

Asplund: [00:06:15] Juuri näin, eli tavallaan sitä havainnointia siinä työssä. Tosiaan tämä mistä Tinja mainitsi, eli tämä muutosvaihemalli, niin se on kuvanneet Prochaska ja Diclemente, vaikeat nimet, tällaisen muutosvaihemallin ja ovat sitä mieltä, että hoitosuunnitelman pitäisi
myös jollakin tavoin perustua tähän muutosvaihemalliin. Me voitaisiin varmaan oikeasti käymään näitä mallin niin sanottuja kohtia läpi tai vaiheita. Malli tosiaan on tällainen, että tässä on myös monia eri nimityksiä näille vaiheille.

Kaivolahti: [00:06:54] Kyllä, että yhtä nimeä ei aina löydykään sitten.
Me käydää tätä vähän tämän Käypä hoito -suosituksen mukaan, eikö vaan?

Asplund: [00:07:04] Kyllä, eli mitä löytyy ihan vaikka, jos Googlettaa muutosvaihemallin, niin löytyy niinkin mutta toki tietenkin teidän ammattilaisten tuolta Duodecimin tiedostoissa paremmin tästä on tietoa. Mutta jos mennään ihan tähän malliin mitä se käytännössä tarkoittaa, niin ensimmäinen mallihan on tällainen esipohdintavaihe. Se voi olla toiselta nimeltään myös kiinnittymisvaihe.

Kaivolahti: [00:07:32] Kyllä ja tässä asiakas tai ihminen ei tunnista sitä terveyteen liittyvää haastetta. Se voi olla vaikka
tupakointi, eli tavallaan ei ajattele sitä, että mitä se vaikuttaa omaan ja muiden terveyteen. Tai yhtä hyvin se voisi olla vaikka aggressiivinen
liikennekäyttäytyminen.

Asplund: [[00:07:52] No miten sinä Tinja tällaisessa tilanteessa sitten lähtisit asiakkaan kanssa keskustelemaan?

Kaivolahti: [00:07:56] Täytyisi ruveta
miettimään sitä, että tunnistaako hän ongelmaa ja tavallaan sitä, että tässä on terveyteen liittyvä haaste. Miten sinä koet tämän oman terveyden ja näetkään mitä yhteyttä tällä on vaikka tupakoinnilla tai
liikennekäyttäytymisellä sinun tai muiden terveyteen.

Asplund: [00:08:21] Eli tavallaan sitä muutoshalukkuuden herättelyä jollakin tavalla ja joillakin kysymyksillä. Me varmaan nuo avoimet kysymykset käydään vielä tarkemmin tuossa motivoivan keskustelun
avulla, mutta tässäkin esimerkiksi voisi sellaisia avioimia.
Eli miten koet terveytesi tai miten tämä haaste sinua haastaa siellä käytännössä. Esimerkiksi tämmöisillä, että ihminen alkaisi miettimään sitä omaa haastettaan tai ongelmaa siellä mikä siellä arjessa on.

Kaivolahti: [00:08:55] Kyllä.

Asplund: [00:08:57] Tässä sekin täytyy itse omasta kokemuksesta sanoa, että jos ihminen ei lainkaan ole sitoutunut siihen muutokseen, ei halua sitoutua, niin häneen ei kannata käyttää aikaa sillä tavalla. Mikä on aika karua sanoa näin mutta jos ihminen ei ollenkaan lähde, että hän on ihan hyvinkin pois työntävää ja ei halua edes keskustella
asioista, niin silloinhan hänen kanssaan keskustelu
on hyvinkin vaikeaa ja sitä on turha jatkaa.

Kaivolahti: [00:09:26] Terveydestä keskustelustahan tulee sellaista terveysterrorismia. Eli tuputetaan tavallaan sitä tietoa mitä se ihminen ei ole valmis ottamaan vastaan. Siihenhän me ei pyritä.

Asplund: [00:09:40] Ei vaan me halutaan nimenomaan saada asiakas itse oivaltamaan asioita. Se on mielestäni hyvä sana se oivallus. Ja ohjaamaan asiakasta sinne terveyttä edistävään suuntaan. No jos lähdetään sitten
tuohon seuraavaan vaiheeseen, niin sehän on tällainen, kun pohdintavaihe. Eli suostutteluvaihe toiselta nimeltään.

Kaivolahti: [00:10:00] Kyllä ja siinä vaiheessa asiakas vähän kuin tunnistaa sitä haastetta ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Se voi nyt vaikka olla se, että ruokavaliossa on jotain mihin voisi kiinnittää huomiota. Oli se vaikka karkin syönti tai päivittäinen herkuttelu.

Asplund: [00:10:21] Eli voisi ajatella, että hänellä on setietty harkinnan ajatus siellä jo olemassa.

Kaivolahti: [00:10:28] Että minä syön vaikka päivittäin ihan liikaa karkkia.

Asplund: [00:10:31] Eli hän on ymmärtänyt niin, että näin nyt on ja hän on hyväksynyt sen asian, että hän varmasti nyt näin tekee. Ja toisena mihin usein tämän muutosvaihemalli myös yhdistetään on päihteidenkäyttö, niin tässä nyt tietysti helppo esimerkki on sanoa se tupakoinnin lopettaminen. Eli hän harkitsee lopettamista siinä vaiheessa. Hänellä on jonkin verran tietoa siitä asiasta mitä tupakka tekee. Mitä tässä vaiheessa sitten? Miten asiakasta nyt sitten motivoidaan?

Kaivolahti: [00:11:03] Niin aivan. No sitten on myöskin nämä terveydenhoitajan menetelmät tai ylipäätänsä hoitotyönmenetelmät,
eli keskustelu, haastattelu ja suuntaamista siihen toiminnan muutokseen. Millaisilla kysymyksillä tällaisessa vaiheessa Noora sinä voisit kysyä siltä henkilöltä, että miten jos syön nyt vaikka liikaa karkkia tai tupakoisin ihan hurjasti, niin miten minä tunnistaisin tämän minun ongelman?

Asplund: [00:11:30] Kyllä varmasti lähtisin sitä sinun lopettamispäätöstä tukemaan ja pyrkisin nimenomaan tuomaan sitä positiivista puolta siellä, että miten tavallaan olet toiminut niissä kerroissa, kun et ole ottanut sitä tupakkaa käteen. Tai mitä positiivista se on sinulle tuottanut siinä hetkessä? Eli lähtisikin sen positiivisen kautta tuomaan niitä asioita.
Mitä voisi vaikka ottaa sen tupakan tilalle, että onko jotakin sellaista mitä voisit vähentää vaikka sitä tupakkaa, miin mitä tekisit vaikka sillä sen sijasta. Sekin jollakin voisi toimia.

Kaivolahti: [00:12:14] Eli tällaista korvaavaa toimintaa.

Asplund: [00:12:16] Kyllä

Kaivolahti: [00:12:18] Onko se lasi vettä tai mikä se onkaan.

Asplund: [00:12:20] Ja ihan vaikka kysymällä, että haluaisitko kuulla lisää näistä hyvistä asioista mitä vaikka tämä tupakointi aiheuttaa sinun kehossa. Eli tämmöisessä tilanteessahan asiakas on vastaanottavainen, kun hän on tehnyt jo sitä pientä päätöstä siitä, eli silloin hänelle
kannattaa tuoda sitä tietoa. Ja asiakas kannattaa ohjata myös sen tiedon äärelle, että hän itse voi hakea ja mistä löytyy sitä luotettavaa tietoa siihen. Tietenkin yhtä ainoaa tapaa ei tässäkään ole, mutta siihen on monia sellaisia mikä tulee tavallaan tästä muutoksen vaiheesta missä asiakas pyörii ja mikä on se muutoksen hetki, niin se antaa niitä keinoja miten siinä tilanteessa kannattaa työntekijänä ja asiantuntijana
sitten toimia.

Kaivolahti: [00:13:12] Tämä on tavallaan myöskin myyntityötä, eli kun huomaa tällä asiakkaalla on kiinnostusta, niin sitten tavallaan lähtee myymään tätä ideaa. Että no oletko ajatellut lopettaa vaikka sitä tupakointia ja miten ajattelit, että mikä voisi olla sellainen hetki milloin se tuntuisi sellaiselta helpolta lopettaa. Ja sitten tulee vaikka, että nyt on tulossa tuo juhannus, että silloin ei kyllä pysty, että sitten vaikka, että heinäkuussa alkaa loma, niin entä jos silloin.

00:13:41
[Asplund:] Yhdessä sitä pohditaan ja mietitään, että mikä olisi se oikea hetki ja miten siinä tilanteessa voisi vahvistaa sitä omaa kykyä päästää irti siitä tupakan himosta esimerkiksi. Tai onko jotakin tuotteita mitä voisi käyttää siinä, että ei tekisi niin mieli tai pääsisi irtautumaan siitä tupakasta ja nikotiinista. Sellaista tukemista ja vierellä kulkemista. Ja siitä kyllä päästään nyt sopivasti ja eteenpäin tuohon valmistautumisvaiheeseen, jolloin sitten,tai toiselta nimeltään
suostutteluvaihe, jolloin siis tai ihminen, jos puhutaan edelleen tästä tupakasta, tai karkin syönnistä, niin päättää lopettaa. ja valmistautuu siihen lopettamiseen. Eli silloin hän ikäänkuin on siinä jo, että puhutaan siitä, että okei no sitten sen juhannuksen jälkeen, kun loma alkaa niin silloin.Tuetaan tietenkin sitä ja keksitään niitä keinoja, että millä tavalla siinä päätöksessä pystyy pitäytymään.

Kaivolahti: [00:14:42] Ja mietitään se päivä. Ja antaa sen asiakkaan tuoda se päivä esille ja hänellä on se hyvissä ajoin tiedossa, että no nyt siihen olisi vaikkapa se kolme viikkoa aikaa. Kun se on hänellä hyvin
tiedossa, niin tavallaan pystyy siihen valmistautumaan ja pitää ehkä se päivä mielessäkin, että silloin vaikka 1.7, kun se loma alkaa, niin siellä on sellainen etappi tähän muutokseen tulossa.
Tähän tupakanpolttoon tai karkin syöntiin.

Asplund: [00:15:13] No miten sitten tässä vaiheessa suhtautuisit tai nyt kun seuraavaksi tulee tämä toimintavaihe. Jossa siis asiakas itse riittää lopettaa, vähentää käyttöä tai saattaa toki vielä retkahdellakkin. Mutta miten nyt sairaanhoitajana toimisit tästä eteenpäin, jos asiakas tulee nyt valmistautumisvaiheessa sinun vastaanotollesi, niin miten tässä sitten toimit?

Kaivolahti: [00:15:38] No tässä pitäisi miettiä varmasti niitä toimintamalleja, että sitten jos tulee vaikka, no otetaan vaikka tämä karkinsyönti, kun se kuulostaa niin mehevältä, niin no sitten, miettisi ihan vaikka korvaavia toimintoja. Eli sitten kun tulee vaikka se karkin himo, tai jonkin muun, niin mitä minä voisin tehdä tai tavallaan, että olisi ne valmiit toimintamallit juuri silloin, kun tulee se pahin tilanne. Yhtälailla tupakassa, että sitten kun tulee se pahin tilanne, niin otanko vaikka korvaavan tuotteen. Minä hankin juuri jonkin tietynlaisen minulle sopivan nikotiinikorvaushoito tuotteen siihen
rinnalle niin, että se on tavallaan se käyttäytymismalli siellä mietitty.

Asplund: [00:16:22] Kyllä.

Kaivolahti: [00:16:23] Silloin se tavallaan tulee helpommaksi tämä muutos tehdä, kun se on tavallaan ennakkoon jo sovittu ja mietitty. Että ei tule sitten sitä, että nyt vaikka väsyneenä toiminkin näin jonkin vanhan opitun mallin mukaisesti.

Asplund: [00:16:38] Ja tosiaan siitähän on paljon tutkimuksiakin, että sen tietyn toiminnan muuttaminen vaatii toistoa. Eli tavallaan se, että on ne uudet ikään kuin toimintamallit iskostuvat sinne mieleen. Ja tässä itse varmasti sitten toimisin juuri niin, että asiakkaan kanssa mietittäisiin hyvä aika jolloin hän tulisi uudelleen vastaanotolle. Onko se sitten kolme kuukautta tai neljä kuukautta ja sitten käytäisiin tilannetta läpi, että oletko lopettanut, oletko onnistunut. Syyllistämättä, koska retkahduksiahan tulee hyvin usealle meistä ja mikä sitten on se retkahdus, että onko se sitten retkahdus vai onko se osa sitä prosessia, niin sitäkin on hyvä miettiä. Ja ehkä sitten sairaanhoitajana miettiä sitä, että millä tavalla suhtautua siihen asiakkaan niin sanottuun retkahdukseen. Eli tuleeko sieltä syyllistäviä lauseita, että etkö sinä nyt onnistunut vielä.Vai onko se osa prosessia?

Kaivolahti: [00:17:43] Aivan, että se voi olla sitten tavallaan ehkä jos on hankalasta tällaisesta riippuvuudesta esimerkiksi kyse,
niin sittenhän niitä kannattaa ottaa niitä sellaisia tukikäyntejä usein
ja kertoa, että tämä retkahdus kuuluu asiaan. Mutta sen jälkeen noustaan
ylös ja tehdään uudestaan. Se tavallaan toistetaan.
Jos miettii pientä lastakin, niin silloin kun se opettelee kävelemään ja
kaatuu, niin ei hän mieti siinä vaiheessa, että nyt kaaduin ja en nouse ikinä enää ylös, vaan hän nousee ylös ja kokeilee kävelemistä uudestaan. Sama on tässä muutosvaihemallissa, että tavallaan tämän retkahduksen jälkeen on vaan tehtävä sitä asiaa uudestaan ja uudestaan.

Asplund: [00:18:24] Ja tietysti vertaistuki on tosi tärkeä myös tässä toimintavaiheen aikana ja ehkä jo aikaisemminkin, mutta varsinkin siinä, että ohjata asiakkaita sitten missä tahansa ongelmassa sitten
ovatkaan, niin sinne vertaistuen piiriin.

Kaivolahti: [00:18:40] Kyllä.

Asplund: [00:18:43] Esimerkiksi Facebookissa on monia ryhmiä sellaisia mihin voi jo ohjata. Tietenkin nyt tunnetuimpana ihan nämä AA-kerhot ja muut missä sitten pystytään auttamaan. Ja missä on niitä vertaisia mitkä pystyvät tukemaan niissä haasteissa.

Kaivolahti: [00:19:01] Kyllä ja kun tavallaan ollaan siinä muutosvaihemallissa, niin sitten tietysti sieltä on hyvä tunnistaa sellaisia erilaisia keskustelumenetelmiä millä voisi tavallaan tuoda sen asian julki ja yksi on tietysti se motivoiva haastattelu tai keskustelu. Minä koen, että se keskustelu sana on paljon parempi tähän motivointiin, kuin se pelkkä haastattelu.

Asplund: [00:19:29] Kyllä.

Kaivolahti: [00:19:29] Pyritään sellaiseen dialogiin yhdessä näitä asioita mietitään.

Asplund: [00:19:34] Se on juurikin näin, että kyllä se on haastattelu tavallaan sellaista ylhäältä tulevaa.
Minulle kuvastaa ainakin ylhäältä tulevaa sellaista sääntöjä tai ohjeita.

Kaivolahti: [00:19:46] Minä kysyn ja sinä vastaat.

Asplund: [00:19:48] Kyllä juuri näin. Se olisi hyvä, jos se olisi sellaista vastavuoroista mihin tämä perustuukin, eli yhteistyöhän perustuva vuorovaikutusmenetelmä.

Kaivolahti: [00:19:58] Eikö se ole tehokas näissä elämäntapamuutoksissa?

Asplund: [00:20:01] Kyllä, se on tosi tehokas kun sitten tämän idean tässä ja perusmenetelmän ymmärtää. Tämähän on alun pitäen tämä menetelmä kehitetty siis päihderiippuvuuksien hoitoon. Ja sitten sitä on alettu käyttämään myös muussa terveyden edistämisessä ja on kyllä siihen ihan toimiva käytäntö. Motivoivan haastattelun keskeiset periaatteethan on, että sieltä löytyy muutamia sellaisia pääkohtia. Mitä sinulla tulee siitä mieleen nyt sitten, kun jos mietit, että olet käyttänyt tai mitä olet sitä teoriasta lukenut?

Kaivolahti: [00:20:37] No mitä tuossa alussakin oli se puhe, niin se vuorovaikutus tietenkin. Tavallaan saadaan semmoinen luottamuksellinen, hyvä, aito, vuorovaikutustilanne. Semmoinen kiireetön tunnelma siihen, että tavallaan minä olen täällä sinua varten ja katsotaan miten me yhdessä voidaan tätä asiaa lähteä ratkaisemaan. Eikö niin?

Asplund: [00:20:56] Kyllä se on juuri näin ja se sellainen empatian osoittaminen. Ja tietenkin myös se kohtaamisen tärkeys, eli katsotaan silmiin ja ollaan siinä tavallaan kontaktissa asiakkaaseen.

Kaivolahti: [00:21:08] Läsnä.

Asplund: [00:21:11] Konktreettisia esimerkkejä, niin ollaan kiinnostuneita. Sanotaan vaikka, kerro lisää, ymmärrän että sinusta tuntuu tältä. Tai miltä sinusta tuntui tämä? Kysytään tavallaan asiakkaalta miten hän kokee asioita. Tai asiakas kokee hyvin usein tulleensa kuulluksi tämmöisistä kysymyksistä, että häntä oikeasti kuullaan siellä vastaanotolla.

Kaivolahti: [00:21:38] Aivan. Me ollaan puhuttu tänään muussa yhteydessä vaikka pelaamisesta. Miten tämä pelaaminen vaikuttaa vaikka sinun terveyteen tai miten tämä voisi vaikuttaa sinun yöuniin tai vaikuttaako se sinun yöuniin? Tämmöisiä voisi olla ne kysymykset mistä voisi lähteä liikkeelle. Sitten siihen kuuluu myös tavallaan se asiantuntijan eli sen hoitajan reflektio. Että sinä nukut ilmeisesti huonosti, jos asiakas on kertonut näin. Niin kuinka monta tuntia sinä nukut? Tavallaan pyritään
sellaiseen avoimeen ja pyritään saamaan siitä ilmiöstä sen asiakkaan ilmiöstä mahdollisimman paljon irti. Jolloin hän itsekkin tajuaa, että nyt tämä voi ollakkin, että tämä haittaa minun terveyttä.

Asplund: [00:22:22] Ja kuten sinä tuossa kuvailit noita hyviä avoimia kysymyksiä, niin ne ovat tosiaan se yksi tapa toteuttaa tätä motivoivaa keskustelua. Eli sen tarkoituksenahan on saada se asiakas ajattelemaan aktiivisesti ja sitten niitä omia ajatuksia selventämään.Ja hyviä tämmöisiä avoimia kysymyksiähän on mitä, miten, miksi, kuinka ja kerro.
Esimerkiksi jos halutaan ihan konkretiaan lähteä. Se tavoite myöskin tälle keskustelulle on se, että asiakas puhuu enemmänkuin ammattilainen.

[Kaivolahti: 00:22:57] Ehdottomasti. Jsitten se, että pyritään tavallaan
sen asiakkaan kertoman kautta korostamaan sitä ristiriitaa
mikä siellä on sen asiakkaan tavoitteellisen
elämän vaikka se virkeys ja hyvä uni, niin sen ja sitten tämän hetkisen tilan välillä, jolloin tämä asiakas huomaa sen haasteen mikä siellä
on ja pystyy tavallaan vaikuttamaan myöskin siihen muutokseen.

Asplund: [00:23:23] Kyllä, juuri näin mitä juuri äsken hyvin käytiin läpi noita muutosvaiheita, niin tällä keskustelullahan niitä nimenomaan kaivetaan sieltä sitä muutosta. Missä vaiheessa muutosta asiakas on.

Kaivolahti: [00:23:36] Ja sitten mielestäni ihan hyvä on kysyä, että miten sinä ajattelet, että miten minä voisin sinua auttaa? Minkälaista tukea sinä tarvitsisit? Ainahan tietysti hoitaja ei pysty auttamaan. Voi tulla erilaisia pyyntöjä. Mutta tavallaan sitten, että okei sinulla
on tällainen haaste, että minä en pysty tähän auttamaan mutta minä voin ohjata sinua muihin palveluihin.

Asplund: [00:24:00] Kyllä, juuri näin. Sen takia on todella tärkeää
kysyä nimenomaan tuokin kysymys.Ja oikeastaan mikä on hoitosuunnitelmankin perusasia, niin se suunnitelman tekeminen.

Kaivolahti: [00:24:11] Kyllä.

Asplund: [00:24:13] Eli tehdään se ihan konkreettisesti se suunnitelma elämäntapamuutoksesta tai siitä lopetuspäätöksestä tai mikä se sitten onkaan pelaamisen vähentämisestä.Ja milloin sitä seurataan.

Kaivolahti: [00:24:27] Kyllä. Asiakas tietää ja sitähän varten me tehdään se. Se on sitä asiakasta ja ihmistä varten, eikä sitten sitä hoitajaa tai sitä järjestelmää varten.

Asplund: [00:24:37] Kyllä ja todellakin se, että se tehdään asiakkaan kanssa yhdessä se suunnitelma. Eikä sanella, vaan nimenomaan se asiakas kertoo sen ja se sitten kirjataan asianmukaisesti tietojärjestelmiin sitten ne välietapit.
Otetaan tähän vielä loppuun, että mitä ollaan tänään käsitelty, eli meillä oli siis aiheena sairaanhoitaja terveydenedistäjänä. Eli miten sairaanhoitaja edistää terveyttä siellä käytännössä.

Kaivolahti: [00:25:05] Kyllä ja sitten käytiin muutosvaihemalli ensin läpi. Ja sen jälkeen tätä motivoivaa keskustelua. Mitkä ovat ne työvälineet ja miten me voidaan ammattilaisena puuttua tähän. Tähän terveyteen ja tavallaan niihin terveyshaasteisiin silloin, kun se asiakas on valmis ottamaan sen tiedon vastaan.

Asplund: [00:25:25] Sieltä tosiaan nousi myöskin siitä motivoivasta keskustelusta se vastavuoroinen dialogi sellainen vuorovaikutus. Myöskin huolen puheeksi otto on yksi sellainen teoria missä nämä oikeastaan nämä samat, kuin motivoivassa haastattelussa ja keskustelussa korostuu, eli sellainen vastavuoroisen kommunikoinnin merkitys.
Tänään lopetellaan tähän ja muistakaa vuorovaikuttaa se on tosi tärkeää.

[Kaivolahti: [ 00:25:49] Kyllä!

Asplund: [00:25:52] Kiitos kaikille, että kuuntelitte.

Kaivolahti: [00:25:54] Kiitos, mukavaa päivänjatkoa.

[Popmusiikkia 00:25:57]

Äänite päätty 00:26:00

Popmusiikkia [00:00:05]

Kaivolahti [00:00:07]
Mitä sinulle
merkitsee terveys?

Asplund [00:00:11]
Minulle terveys on kyllä kaikki kaikessa ja yksi hyvin keskeinen oma arvo. Jos sen terveyden
menettää, niin sitten sen arvon oikeasti sieltä löytää.

Kaivolahti [00:00:23]
Niinä sellaisina päivittäisinä pieninä valintoina, että vaikka, ett` miten vaikka tuolla ympäristössä liikun. Käytänkö vaikka suojateitä tai käytänkö pyöräilykypärää
ja, että mitkä näen siinä arjessa sellaisiksi terveellisiksi vaihtoehdoiksi.

Asplund [00:00:43]
Tervetuloa kuuntelemaan sydämellä terveydelle podcast -sarjaa. Täällä puhuu Noora Asplund. Olen terveys osaamisalalla ja opetan terveyden edistämisen tiimissä.

Kaivolahti [00:00:55,638]
Ja minä olen Tinja Kaivolahti ja olen Nooran kanssa tässä ihan samassa tiimissä samoja aihealueita terveyden edistämisen osa-alueella.

Asplund [00:01:07]
Me nyt lähdettiin tekemään tämmöistä podcast sarjaa, koska ollaan todettu tarvetta
esimerkiksi juuri näitä käsitteitä terveyden edistämiseen liittyen käydä vähän läpi ja avata. Ja tosiaan kun tässä nyt ollaan tätä aihetta työstetty ja tehty, niin ollaan ihan itsekkin huomattu, että nämä käsitteet on aika sellaisia laajoja ja oikeastaan aika yksilökohtaisesti ymmärrettäviä aiheina.

Kaivolahti [00:01:34]
Kyllä ja se, että sellaista selkeää rajaa ei voi vetää näiden käsitteiden läpi, että mitä mikäkin tarkoittaa, että niissä on paljon yhteneväistä. Mutta käydään kuitenkin
ihan niitä peruskäsitteitä läpi ja ajateltiin lähteä liikkeelle ihan tällaisesta hoitotyön paradigmasta, eli mikä se on se hoitotyön viitekehys. Miten me se ajatellaan.

Asplund [00:02:01]
Kyllä, eli paradigmahan
tarkoittaa sitä mitä hoitotiede tutkii siinä tieteessä. Siellähän on tosiaan näinä tutkimisen kohteina löytyy: ihminen, terveys, ympäristö ja myös hoitotyön toiminnot ovat yksiä, mitä siellä tutkitaan. Ja sitten jos me mietitään tätä terveyden edistämisen näitä niin sanottuja ilmiöitä tai ihan sanoja, miten sen halutaan miettiä, niin tämä oli mielestäni sellaista mielenkiintoista, kun tästä tuossa aikaisemmin Tinjan kanssa juteltiin. Miten me sulautetaan tämä terveyden edistäminen näihin neljään osa-alueeseen.

Kaivolahti [00:02:48]
Kyllä ja mietittiin tätä ihmistä, että miten me ajatellaan tätä ihmistä. Tai miten tämä ihmiskäsitys on tässä muokattu. Tuolla politiikan tasolla ajatellaan ehkä väestö tai ryhmiä eikä niinkään ehkä tehdä yksilöihin liittyviä ratkaisuja, vaan sen väestön näkökulmasta. Kun taas sitten esimerkiksi terveydenhoito työssä neuvoloissa tai muissa terveyden edistämisen työpaikoilla, niin se on se asiakas. Ja sitten taas tuolla sairaalassa se on se näkökulma on siihen potilaaseen. Mutta kuitenkin se lähtökohta on se ihminen, eikö vaan?

Asplund [00:03:26]
Kyllä ja tosiaan, jos mietitään ihan tätä terveyden edistämisen käsitettä ylipäätänsä, niin ihminenhän on aika ratkaisevassa roolissa siinä. Tokikin terveyden edistämistyössä ja
terveyden edistämisen käsitteessä, jos sitä selitetään ja siinä ainakin itselle tulee mieleen hyvinkin vahvasti tämä salutogeneesi. Eli tällainen voimavaralähtöisyys. Eli siinähän on lähtökohtana ihminen, eli ihminen on aktiivisesti toimiva subjekti siinä omassa elämässään ja myöskin tämä koherenssin tunne siihen liittyy. Haluatko sinä Tinja jatkaa tästä lisää?

Kaivolahti [00:04:10]
Eli Antonovsky syntyi 1920-luvulla. Oli sosiologi ja oli kiinnostunut terveydestä ja stressistä ja niihin
liittyvistä tekijöistä. Hän tutki menopaussi ikäisiä naisia, jotka olivat toisen maailmansodan juutalaisia. Jotka olivat siis olleet keskitysleirillä. Nämä naisethan olivat kokeneet ihan hurjasti tällaisia negatiivista kärsimystä ja muita tällaisia todella pahoja kokemuksia siellä.
Monella oli erilaisia terveysongelmia, jotka näkyivät siellä arki- ja työelämässäkin. Mutta näistä
stressitekijöistä huolimatta osa näistä naisista kuitenkin pystyi elämään aivan normaalia elämää.
Ja siellä tuli ennen kaikkea esiin se, että nämä ihmiset kokivat elämän haasteeksi ja tunnistivat elämän tarkoituksenmukaisuuden näistä huonoista oloista huolimatta. Nämä naiset myös uskoivat, että kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu. He pyrkivät ihan tietoisesti ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Tavallaan se asenne, että kyllä tämä elämä tästä järjestyy. Se oli tavallaan se kantava voima. Siinä he pystyivät käyttämään niitä omia voimavaroja, sekä sen yhteisön voimavaroja hyväkseen siihen, että ne ovat selvinneet näistä pahoista ja epäinhimillisistäkin kohteluista huolimatta ja pystyneet
jatkamaan elämää normaalisti.

Asplund [00:05:57]
Kyllä, tuo on todella mielenkiintoinen näkökulma ja todella sellainen tärkeä, mikä ihan nykyään yhteiskunnassakin tuodaan, että sillä yksilöllä pitäisi olla tärkeä rooli siinä oman terveytensä edistämisessä. Eli tässä juuri se voimavaralähtöisyys nousee hyvin keskeiseksi asiaksi, mistä sitten myöhemmissä jaksoissa tuodaankin lisää niitä keinoja miten sitten esimerkiksi opiskelijana tai
työntekijänä pystyy sitä voimavaralähtöisyyttä edistämään siinä asiakkaan kanssa. Ja itse tosiaan tykkään kyllä aika paljon enemmän tästä asiakas nimestä, kuin potilas nimestä, koska se nimenomaan luo sitä voimavaralähtöisyyttä sitten tälle asiakkaalle ja ihmiselle. Eli ei nähdä vaan
sellaisena subjektiivisena potilaana, joka ottaa hoitoa vastaan.

Kaivolahti [00:06:51]
Joo kyllä minäkin näen, että tämä asiakaslähtöisyys ja sellainen voimavaralähtöinen
malli on minunkin työotteessa ollut se ensisijainen näkökulma.

Asplund [00:07:02]
Kyllä. Ja haluan oikeastaan ihan vain maininnan tasolla tuoda myös tuohon Aaron Antonovskyn teoriaan liittyen myöskin tämän positiivisen psykologian kehittäjän, eli tämän Viktor L Frankl, joka on myös siellä keskitysleirillä ollut ja logoterapian kehittänyt, eli ne jotka haluavat siitä esimerkiksi Googlettaa lisää tietoa ja lukea hänen kirjojaan, niin on myös tosi avaavia siitä positiivisen psykologian vaikutuksesta siihen elämänhallintaan.

Kaivolahti [00:07:35]
Kyllä ja se positiivisuus siellä monessa paikassa kantaakin.

Asplund [00:07:40]
Kyllä. Lähdetäänkö tuohon terveyteen sitten. Eli meillä oli tosiaan tarkoitus käydä nämä kaikki neljä sanaa läpi. Ja vähän näiden käsitteiden avulla avata sitä terveyden edistämistä ja mitä se tarkoittaa.

Kaivolahti [00:07:54]
Aivan ja WHO on tällaisen aika vanhankin määritelmän mukaan 1948 määritellyt terveyden tarkoittavan täydellistä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvoinnin tilaa. Se on tällainen koko elämän jatkuva oppimisprosessi ja terveyden edistämisprosessi. Mitä sinä olet Noora mieltä tällaisesta täydellisestä terveyteen pyrkimisestä?

Asplund [00:08:20]
No joo tietenkin pyrkimyksenä todella hyvä, että pyritään siihen terveyteen. Mutta sitten taas itsellä
ajatuksena taas sieltä, kun tykkään siitä yksilönäkökulmasta myös. Ja kokonaisvaltaisesta terveyden edistämisestä. Eli juuri sitä, että pystytäänkö määrittämään ylempää sitä, että mitä on se täydellinen terveys. Eli tähän nimenomaan nyt voidaan taas viitata tuohon Aaron Antonovskyn –
teoriaan, jossa on tämä koherenssin tunne. Eli nimenomaan se, että jokainen subjektina elämässään sitten kokee sen oman terveyden omalla tavallaan. Eli vaikka olisi syöpää sairastava
ihminen, niin hän saattaa kokea itsensä hyvinkin terveeksi siltikin, vaikka hänellä on tällainen yleisesti yhteiskunnallisesti vakava sairaus.

Kaivolahti [00:09:15]
Tai jokin muu pitkäaikaissairaus, vaikka verenpainetauti, niin eivät he kulje siellä sairas leima selässä, vaan kyllä he yleensä ovat ihan tällaisia aktiivisia
kansalaisia. Eikö vaan?
Asplund [00:09:29]
Kyllä. Ja kuten huomataan, niin tosiaan se terveys on hyvin moniulotteinen käsite eli sitä voidaan määritellä hyvin monella tapaa ja riippuen mikä instanssi ja minkälainen ihminen tai yhteisö
määrittelee tätä käsitettä, niin riippuu tietysti siitä, miten sitä sitten tulkitaan ja mitä siitä kerrotaan.

Kaivolahti [00:09:50]
Niinpä.

Asplund [00:09:53]
Sen takia oikeastaan ei ehkä sitten voida ihan yksiselitteistä määritelmää muuta kuin näyttöön perustuvaa. Nyt WHO esimerkiksi määrittelee sen juuri näin, mutta minusta näistä on hyvä
keskustella myöskin, että mitä se itselle tarkoittaa nimenomaan se terveys ja sitä kautta lähteä tuomaan siinä omassa työssään sitä myöskin sitä omaa näkökulmaa sen näyttöön perustuvan
tiedon lisäksi esille.

Kaivolahti [00:10:24]
Mitä sinulle merkitsee terveys?

Asplund [00:10:27]
Minulle terveys on kyllä kaikki kaikessa ja yksi hyvin keskeinen oma arvo. Ja sitä arvostan sillä tavalla, että pyrin elämään niin sanotusti terveyttä vaalivin elintavoin. Minulle itselleni terveys
on todella tärkeä silläkin tavalla, että pyrin edistämään esimerkiksi, että olen paljon luonnossa. Eli sitä kautta pyrin sitä terveyttä edistämään itse siellä arjessa. Se on kyllä niin, että ainakin itse koen, että jos sen terveyden menettää, niin sitten sen arvon oikeasti löytää. Ja sen kuinka
kokonaisvaltaista se on ja miten mitä enemmän itselle tulee ikää, niin sitä enemmän saa tehdä asioita sen terveyden eteen, että ei ihan aina välttämättä menekään niin, että sitten kun nuorempana sai syödä vaikka herkkujakin enemmän eikä missään näkynyt, mutta nykyään täytyy vähän katsoa sitä syömistäkin. Eli mitä sinne suuhunsa laittaa, jos sitä terveyttä haluaa miettiä. Tietenkin liikunta myös ja Henkiset asiat, eli rauhoittuminen ja joogaaminen ja tämmöiset mielen huoltamiset ovat tärkeitä asioita.

Kaivolahti [00:11:48]
Psyykkisen terveyden osa-alueita myöskin.

Asplund [00:11:52]
Kyllä, mitä sinulle Tinja tämä terveys merkitsee?

Kaivolahti [00:11:56]
Mitä sinäkin sanoit, että se on se yksi arvo siellä, että kyllähän se näkyy niinä sellaisina päivittäisinä
pieninä valintoina. Vaikka, että miten tuolla ympäristössä liikun.
Käytänkö suojateitä tai käytänkö pyöräilykypärää ja mitkä minä näen siinä arjessa sellaisiksi
terveellisiksi vaihtoehdoiksi. Yhtä lailla mitä sinä merkitsit näitä henkilökohtaisia valintoja, niin niitä jokainen varmasti tuolla arjessa tekee. Joka paikassahan voimme
miettiä, että otammeko hissin vai vedänkö nuo rappuset ylös. Niin aivan, että sellaisia pieniä päivittäisiä tekoja, joissa tavallaan näkyy se terveysarvo.

Asplund [00:12:48]
Kyllä, juuri näin. Näin juuri ja sellainen tietyn näköinen kokonaisvaltaisuus
minun mielestäni tässä itselle ainakin korostuu. Ja mielestäni olisi hyvä, että sitä myöskin sitten ne ihmiset, jotka terveyttä pyrkivät edistämään tuolla käytännössä, niin käyttäisivät eli pyrkisivät ymmärtämään sen terveyden hyvinkin kokonaisvaltaisina pieninä päätöksinä. Se on kuitenkin kokonaisvaltainen asia. Mikä sitten tietyille ihmisille voi tarkoittaa vähän eri asioita, kuin toiselle
että se on sitten tietenkin sellaista keskustelun avulla selville saatavaa asiaa.

Kaivolahti [00:13:25]
Kyllä.

Asplund [00:13:27]
Lähdetäänkö sitten seuraavaan käsitteeseen tai tuohon sanaan, eli ympäristö. Mikä kuuluu siis tähän hoitotyön paradigmoihin, eli niihin asioihin, mitä tiede tutkii.

Kaivolahti [00:13:39]
Kyllä joo. Ja tässä nyt varmasti se, että kun meitä ei voi tästä meidän ympäristöstä oikein erottaa, että meille kuuluu jokaiselle se oma perhe miten se ikinä määritelläänkään.

Ketä siinä ympärillä ne ihmiset on?
Onko se työpaikka, onko siellä työkaverit ja minkälainen se on se ympäristön tila siellä?
Tai että minkälainen yhteiskuntajärjestelmä meillä on?
Meillä on tasavalta ja hyvinvointiyhteiskunta on se Suomen pyrkimys.
Kaikilla ei ole samanlaiset olosuhteet.

Asplund [00:14:18]
Kyllä, että tässä korostuu myöskin se sellainen eriarvoisuuden ja eriarvoistumisen käsite myöskin tässä ympäristön kohdalla.
Ja todella tärkeä siis on, mitä voidaan kanssa miettiä nimenomaan, kuten sinäkin Tinja äsken kuvasit sen yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta.
Ja itsellä nousee tässä nyt esiin ja oikeastaan haluan sen ottaa esiin tämän ekologisen systeemiteorian. Se on siis myös tällainen millä terveyden edistämistä välillä selitetään. Eli sen on kehittänyt Urie Bronfenbrenner.Hiukan vaikea sana sanoa.
Eli kehityspsykologian teorian kehittänyt. Se tosiaan siinäkin teoriassa nähdään se yksilö.
Yksilön kehitys nähdään tapahtuvan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, eli se vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti siihen.
Tämä Bronfenbrenner siis jakaa kehityksen myöskin viiteen systeemiin.
Eli juuri tästä mistä puhutaan yksilöstä yhteiskuntaan, eli tällaisiin mikro-, meso-,
ekso- ja makrosysteemeihin.
Eli ne tavallaan sitten kuuluvat siihen sen yksilön alueisiin. Eli voidaan miettiä toisin sanoen nämä: Eli on se yksilö, joka on keskellä ja sitten tulee ympärille lähipiiri. Eli juuri tämä perhe ja ne ystävät ja mitä siihen sitten kuuluu.

Kaivolahti [00:15:54]
Ehkä ne sellaiset lähimmät sosiaaliset kontaktit. Voisivatko ne olla siinä?

Asplund [00:16:00]
Kyllä ja sitten seuraavana, jos mietitään ihan sellaisena kehänä. Itse tykkään aina hyvin visuaalisesti kuvata, kun tykkään kuvioista. Lähipiirin jälkeen sitten yhteisö ja organisaatio.
Eli juuri se, että tavallaan vaikka juuri työyhteisö mitä siellä ja minkälaisia ihmisiä ja miten
heidän kanssaan toimitaan.
Ja se organisaatio missä on töissä tai onko sitten harrastusyhteisö.
Tai mitä voisi tulla mieleen sinulle Tinja tähän vielä?

Kaivolahti [00:16:29]
Koulut ja päiväkodit.

Asplund [00:16:29]
Kyllä.

Kaivolahti [00:16:32]
Ylipäätänsä siellä missä aikuiset ihmiset päivällä käy.

Asplund [00:16:35]
Kyllä.

Kaivolahti [00:16:35]
Tai iltaisin yhtä lailla. Harrastukset ja muut.

Asplund [00:16:35]
Kyllä, juurikin näin. Ja sitten ihan tämmöisenä alueena kuvataan seuraava, eli onko se sitten
asuinalue esimerkiksi ja missä liikkuu ja onko metsäseutua vai asuuko maaseudulla, kaupungissa, siihen liittyviä asioita.

Kaivolahti [00:16:56]
Aivan se, että mikä se on se ylipäätänsä se infrastruktuuri, että mitä siellä on.

Asplund [00:17:03]
Tosi tärkeitä ympäristöön ja sen terveyden edistämiseen liittyviä asioita. Ja sitten ihan siellä uloimmalla kehällä löytyy yhteiskunta ja politiikka. Mikä tietysti nyt lakien muodossa ja asetusten muodossa hyvin paljon vaikuttaa meidän elämään ja meidän terveyden edistämiseen.
Ja terveysvalintoihinkin jopa.

Kaivolahti [00:17:20]
Kyllä. Ja jos mietitään vielä siitä, niin kyllähän meillä tämä EU on yksi sellainen, joka sitten josta lähtee erilaisia säädöksiä ja siellä sitten pyritään tietysti siihen sellaiseen terveyden edistämisen
näkökulmaan myös siinä päätöksen teossa. Ja esimerkiksi näitä ilmastonmuutokseen liittyviä asioita pyritään hillitsemään, jotka sitten ovat suorassa yhteydessä jollakin tavalla sitten sinne yksilöön.
Miten se meidän esimerkiksi vaikka, että mistä me saadaan ruokaa?
Onko sitä riittävästi?
Onko sitä riittävästi kaikille?

Asplund [00:17:59]
Juurikin näin. Todella tärkeitä asioita ja tuo ympäristö on kyllä mielestäni tosi tärkeä.
Kun tiedetään vaikka uusimpia tutkimuksia metsän merkityksestä terveydelle, minkä haluan tässä nyt nostaa, niin se on todella voimallinen. Ja ihan se, että 15-minuuttia kävelee metsässä, niin tuo hyviä bakteereita sinne kehoon, jotka sitten laskevat verenpainetta ihan tutkitusti.

Kaivolahti [00:18:28]
Kyllä ja sitten sen tavallaan sen psyykkisen voimavaran sieltä myös samalla saa sen rauhoittumisen mielessä, kun sanoit myöskin näistä bakteereista.

Asplund[ 00:18:40]
Kyllä. Mennäänkö sitten viimeiseen hoitotyön toiminnot asiaan vielä, mikä tietysti on myös tärkeä terveyden edistämisen yksi osa-alue?

Kaivolahti [00:18:54]
Se on ehkä sitä meidän ammatillista osaamista eikö vaan?
Tai kaikkien terveysalan ammatillista osaamista tulee nämä hoitotyön toiminnot, että miten me tehdään sitä työtä ja minkälainen ideologia siellä meillä on taustalla, että nähdäänkö me vaan se ihminen, yksilö, asiakas, potilas, vai miten me nähdään tämä asia ja miten me tehdään sitä työtä?
Minkälainen näkökulma meillä siihen on?

Asplund [00:19:20]
Kyllä. Olen samoilla linjoilla, eli nämä kaikki edelliset, kuten sanoit ja ymmärsinkin sen näin, että vaikuttavat siihen sitten miten me sitä niin sanottua asiakasta ja potilasta hoidetaan sitten siellä.
Ja jos meillä on näistä kaikista edellä mainituista hyvät ja sellaiset terveet ja laajat näkökulmat, niin silloin me myös voidaan sitten hoitaa ja kohdata ihminen ja asiakas erittäin terveyttä edistävästi.

Kaivolahti [00:19:51]
Kyllä ja ehkä terveyden edistämisestä tulee se kokonaisvaltaisuus huomioon, eikö vaan?
Lähdetään siihen kokonaisvaltaiseen terveyteen. Että ei tavallaan oteta mitään sellaista yhtä asiaa puheeksi tai ei hoideta yhtä juttua, vaan kokonaisvaltaisesti katsotaan se ihminen näillä kaikilla tasoilla, eli siinä ympäristössään ja perheessään ja missä hän onkaan.

Asplund [00:20:16]
Kyllä. Ja sitten nähdään, eikä unohdeta sitä voimavaralähtöisyyttä, eli nimenomaan sieltä asiakkaasta nouseva asia mikä sitten häntä vaikka motivoi.

Kaivolahti [00:20:27]
Ja sitten juuri ehkä ne positiiviset näkökulmat, eikö vaan?
Ei katsota, että mitä sinulta puuttuu, vaan mitä sinulla on.

Asplund [00:20:32]
Joo, kyllä se on juurikin näin.

Kaivolahti [00:20:37]
Ja sitten tässä vielä muutama tämmöinen peruskäsite, mitkä tässä terveyden edistämisessä kulkevat, niin on tämä promootio ja preventio.
Mitä tämä promootio sinun mielestäsi Noora on?

Asplund [00:20:53]
Minä jotenkin näkisin, että tämä on hyvin vahvasti ja kiinteästi siihen terveyden edistämiseen liittyvä käsite. Voisin jopa osittain ja limittäin pitää sitä jopa sen terveyden edistämisen alakäsitteenä tai jopa limittäin vähän samana käsitteenä.

Sehän on sellaista terveyden laajamittaista edistämistä joka tasolla. Juuri näistä ympäristön
tasoista, mistä äsken puhuttiin.Sillä tavalla sen näen.

Kaivolahti [00:21:25]
Ja sitten ehkä miettii, että yhteiskunta luo sellaiset olosuhteet, että meillä on terveellistä täällä elää.
On puhdasta vettä ja vaikka viemärijärjestelmä. Ja tavallaan se, että on huolehdittu siitä ympäristön terveydestä ja meidän yhteisön terveydestä niin, että on vaikka tällainen perusterveydenhuolto.
Tai neuvolajärjestelmä tai kouluterveydenhuollon järjestelmä ja opiskelijan terveyshuolto.

Asplund [00:21:50]
Kyllä.

Kaivolahti [00:21:58]
Se kattaa koko elämänkaaren.

Asplund [00:22:01]
Kyllä juuri samantyylisesti näen ja joissain lähteissä saattaa olla se, että tämä tavallaan kohdistuu terveisiin ihmisiin ja sitten se sairaiden promootio unohdetaan, niin en ehkä ihan niin sitä näkisi itse. Siinä kuitenkin myös niitä niin sanottuja sairaita ihmisiä.
Puhuttiin äsken siitä koherenssin tunteesta, niin hehän voivat kokea itsensä terveeksi
ja myöskin tottakai heidän terveyttään pitää edistää tai jos mietitään vaikka promotiivisiä toimintoja vaikka katujen hiekoitus talvella.

Kaivolahti [00:22:42]
Tupakkavero.
Olisiko se promitiivistä toimintaa?

Asplund [00:22:46]
No kyllä minä näkisin sen sellaiseksi.

Kaivolahti [00:22:48]
Alkoholiveroa on nostettu tässä vuosien mittaan myöskin.

Asplund [00:22:53]
Kyllä eli tavallaan nämä kuuluvat kaikille ja myös niille niin sanotusti sairaille, mitkä me nimetään sairaiksi, niin heille myös toki se promootio kuuluu.

Kaivolahti [00:23:05]
Aivan, että tällaista yhteiskuntalähtöistä terveyden edistämistä.

Asplund [00:23:15]
Kyllä. Hyvien olosuhteiden luomista.

Kaivolahti [00:23:19]
Kyllä. Ja sitten tämä preventio ajattelu.
Nämä rajat eivät tässä todellakaan ole mitenkään selvät, että milloin me kuljetaan näitä.
Preventiossa on kolme tasoa:
Primaaripreventio, sekundaari, – ja tertiaaripreventio.
Miten liikutaan niiden välissä, että milloin katsotaan mikäkin terveyden edistämisen tasoksi.
Ainakin minÄ näen, että siinä on se sairauksien ehkäisy ja tässä ehkä vielä sellainen, jos miettii niin minä ajattelen tietysti terveydenhoitajan näkökulmasta, niin tässä on se ongelmalähtöinen ajattelutapa. Se sellainen, että vaikka estetään se sairaus.
Eikö vaan?
Pyritään siihen sairauden ehkäisyyn.

Asplund [00:24:05]
Kyllä. Karkeasti voidaan ehkä jaotella se, että niin sanotut terveet ihmiset sulkuihin laitettuna tai heittomerkkeihin. Siellä sitten voi olla juuri, puhutaan sellaisesta terveysneuvonnasta
ja elintapaneuvonnasta. Niillä sitten pyritään tuomaan sitä tietoa.
VälittÄmään ihmisille ja ohjaamaan heitä oikean tiedon lähteille. Jotta he löytävät sieltä niitä neuvoja ja voivat edistää itse sitä omaa terveyttään tai lastensa terveyttä.

Kaivolahti [00:24:42]
Kyllä. Tai yhteisön tai mikä siellä onkaan.

Asplund [00:24:46]
Kyllä. Niin sitten on tosiaan tämä primaaripreventio.
Se on sitä sairauksien ehkäisevää toimintaa, kuten juuri sitä mitä sinä äsken sanoit.
Terveysneuvontaa, esimerkiksi rokotuksethan kuuluvat sinne. Mitä vielä sinne voisi kuulua?
Perusterveydenhuoltoon kuuluvat asiat.

Asplund [00:25:06]
Kyllä ja sehän on mielestäni tosi tärkeä vaihe, eli tämä on juuri nimenomaan sitä jos mietitään
vaikka tällaista esidiabetesta, mistä puhutaan vaikka MBO:na eli metabolinen oireyhtymä.
Ihminen vaikka on ylipainoinen ja hänellä on alkanut tulemaan tiettyjä oireita vaikka diabetekseen liittyen, niin sitten siinä vaiheessa annetaan kohdennettua ohjeistusta tai vaikka elintapaohjausta.
Ja ohjataan asiakasta siihen, että hän pystyisi alkamaan vaikka sitten vähän hallitsemaan sitä painoa ja saamaan sitä elämänhallintaa siihen, jotta ei sitten pääsisi tilanne siihen, että puhkeaisi se diabetes.

Kaivolahti [00:25:56]
Niin, aivan. Ja sitten jos alkaa olla näitä merkkejä, eikö vaan, että sieltä voisi tulla, että on kaikki metabolisen oireyhtymän nämä markkerit jo koholla, niin siellähän sitten tarkoitus on ehkäistä niitä.
Sitä diabetesta tai verenpainetautia. Ja sittenhän me puhutaan siitä sekundaaripreventiosta.

Asplund [00:26:20]
Kyllä.

Kaivolahti [00:26:25]
Eli yritetään erilaisin terveys keskusteluin miettiä niitä sen ihmisen voimavaroja, millä me saataisiin niin, että se tauti ei puhkeaisi. Eikö vaan?

Asplund [00:26:35]
Kyllä. Se on juuri sitä.
Äsken puhuttiin siitä, että nämä rajat ovat vähän häilyviä, niin tässä voidaan miettiä sitä, että se on jo sitä sairauden hoitoa, että hoito ja ehkäisy menee osittain päällekkäin. Mutta tavallaan, että siinä sitten voidaan seurata sitä vaikka lääkehoitoa tai ottaa asiakasta käymään uudelleen siellä vastaanotolla ja katsotaan, että miten vaikka verensokerit onko ne laskeneet omamittauksissa tai sitten, että onko ihan laboratoriokokeissa laskenut vaikka pitkäsokeri.
Vaikka tämän tyylisiä ihan konkreettisia esimerkkejä ihan käytännössä.

Kaivolahti [00:27:27]
Ja tähänhän kuuluu näitä seulontoja. Eikö vaan?

Asplund [00:27:30]
Kyllä.

Kaivolahti [00:27:32]
Mammografiat, papaseulonta, esimerkiksi siinä katsotaan sitä kohdunkaulan syöpää ja sitä, että kuinka niitä muutoksia siellä on ja missä vaiheessa siihen puututaan.

Asplund [00:27:42]
Kyllä. Niitä esimerkiksi ja tässä myös juuri tuossa puhuttiin äsken siitä primaaripreventiosta, että sehän voi olla niin sanotusti tämä mammografia tai nääÄ seulonnat ylipäätäänsä pystyy myöskin laskemaan näihin molempiin, eli primaariin tai sekundaaripreventioon.
Se katkoviiva on hieman sillä tavalla laaja tai on nimenomaan katkoviivalla tämä väli, että mihin se sitten kuuluu.

Kaivolahti [00;28:13]
Tällainen liukuvärjäys.

Asplund [00:28:13]
Kyllä, ja juuri se, että siitä riippuvainen, että kuka sitä tarkastelee.

Kaivolahti [00:28:19]
Kyllä.

Asplund [00:28:23]
Sen takia on tärkeää itselle selittää nämä käsitteet mitä ne itselle tarkoittavat, jotta sitten pystyy vähän kategorisoimaan asiakasta ja siinä terveyden edistämisestä kohdentamaan sitä ohjausta oikein.
Nämä ovat siihen tosi tärkeitä nämä jaottelut.

Kaivolahti [00:28:43]
No sitten on vielä tämä tertiaaripreventio. Ja sehän on sitten sitä, että pyritään jos on sairastunut, niin sitten pyritään vähentämään niitä haittoja ja pahenemisvaihetta. Pyritään estämään se paheneminen, eli esimerkiksi COPD, joka on eteenpäin menevÄ tauti, eli pyritään siihen, että ne pahenemisvaiheet olisivat jollain tavalla hallinnassa tai niihin pyrittäisiin puuttumaan.
Eli tavallaan on tauti, mutta silti sitä omaa terveyttä voidaan ylläpitää.

Asplund [00:29:21]
Kyllä juurikin näin. Eli siellä on sitten niin sanotusti varsinainen hoito ja kuntoutus myöskin kuuluu tähän tertiaaripreventioon. Tietenkin tavoitteena on tässäkin kuten näissä aikaisemmissa, mutta tässä erityisesti, kun se tauti ja sairaus jo on, että se toimintakyky ylipäätään säilyisi siellä normaalina tällä ihmisellä. Että hän pystyisi täysipainoisesti elämään siellä yhteiskunnassa.
Selvä kyllä ruvetaan
olemaan loppusuoralla, eli tiivistetään vielä tähän loppuun mitä ollaan tänään käyty läpi näitä käsitteitä. Eli ollaan sitä hoitotyön paradigmat käytiin läpi.

Kaivolahti [00:30:10]
Käsitys terveydestä.
Mitä terveys ja hyvinvointi ovat?
Millä tasoilla sitä tehdään?

Asplund [00:30:21]
Kyllä ja ympäristön näkökulmaa käytiin läpi. Tietyn teoriankin mukaan.
Ekologinen systeemiteoria käytiin hyvin pintapuolisesti läpi.

Kaivolahti [00:30:34]
Ja sitten tämä koherenssintunne. Mistä se tulee. Ehkä hauskin tähän koherenssintunteeseen
tulee sellainen, kun minun tuttavan savolaismummo sanoi aina, että ei oo mittään niin pahhoo
etteikö ois jotain hyvvee.
MielestÄni se kuvaa tätä koherenssintunnetta tosi hyvin.

Asplund [00:30:56]
Kuulostaa kyllä tosi hyvältä, eli juurikin näin ja tosi hyviä viisauksia kyllä ikääntyneiltä ihmisiltä tulee, jotka ovat oikeasti kokeneet vaikka ja mitä kuten tiedetään meidän Suomen historiasta.

Kaivolahti [00:31:12]
Ja sitten nämä promootion ja prevention käsitteet.

Asplund [00:31:17]
Ja sitten avattiin vähän mitä tarkoittaa primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiot.
Ja myöskin siellä sitten se voimavaralähtöinen teoria käytiin läpi.
Se salutogeneesi, mikä oli se Aaron Antonovskyn luoma teoria tästä elämänhallinnan tunteesta.

Kaivolahti [00:31:39]
Kyllä.

Asplund [00:31:41]
Tähän me päätämme tällä kertaa.

Kaivolahti [[00:31:45]
Kyllä, kiitos kuulijoille.
Lisää on tulossa.

Asplund [00:31:47}
Terveyttä edistävää päivää!

Popmusiikkia [00:31:53]