Korkeakouluyhteisössä vaikutetaan yhdessä

Podcast tiedostona: Lataa omalle laitteellesi (19.5MB)
MetroPodian RSS-syöte: RSS
Korkeakoulu on yhteisö, jonka toimintaan vaikuttavat niin opiskelijat kuin henkilöstökin. Kun vuorovaikutuksen paikkoja luodaan ja kehitetään, laajenee yhteistyö oppimisen ohessa moneen muuhunkin osioon. Kuuntele podcastista, miten kestävä kehitys nousi Metropolia Ammattikorkeakoulussa keskiöön ja millaisessa roolissa opiskelijat olivatkaan.
Podcastissa Metropolia Ammattikorkeakoulun dialogipäällikkö Minna Kaihovirta keskustelee kestävän kehityksen teemoista. Ensimmäisessä jaksossa vieraana on suuhygienistiksi Metropoliassa opiskeleva Ella Vainikka. Tämän jakson aiheena on korkeakoulun toimintakulttuuri ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet tärkeiksi kokemissaan teemoissa.
#Ammattikorkeakoulu #KesäväKehitys #MetroPodia
Haastattelija on dialogipäällikkö Minna Kaihovirta.
Puhuja on syyhygienistiopiskelija Ella Vainikka.
Haastattelija 1 [00:00:02]: Tervetuloa kuuntelemaan Metropodian podcastia kestävästä kehityksestä. Podcastissa avaamme näkökulmia yhteiskehittämiseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin korkeakouluyhteisössä. Tulokulmana on kestävä kehitys, joka teemana on noussut Metropolian strategiaan. Ensimmäisessä jaksossa puheenvuoron saavat opiskelijat, toisessa kestävän kehityksen päällikkö Elli Ojala. Minä olen Minna Kaihovirta, ja työskentelen Metropoliassa dialogipäällikkönä. Uudistin aiemmassa roolissani Metropolian toimintakulttuuria, pyrkien lisäämään yhteistyön paikkoja. Nyt dialogipäällikkönä edistän kohtaamista ja dialogia korkeakouluyhteisön sisällä, ja yhteisöstä ulospäin. Tänään keskusteluun liittyy suuhygienistiksi Metropoliassa opiskeleva Ella Vainikka. Hän on alakohtaisen opiskelijayhdistys MysteRy hallituksen jäsen, ja toimii myös muunmuassa tutor-vastaavana. Olen kiinnostunut kuulemaan, millaisina kestävän kehityksen tavoitteet ja yhteisöllisempi toimintakulttuuri opiskelijan arjessa näyttäytyvät.
Puhuja 1 [00:01:21]: Opiskelijathan pitävät tärkeänä että heidät otetaan huomioon ja heille kehitetään uutta. Että miten vaikutetaan opiskelun hyvinvointiinkin, mutta opiskelijoille on tärkeää juuri kestävä kehityskin myös.
Haastattelija 1 [00:01:36]: Miten kuvailisit Ella, että omissa opinnoissasi, kestävän kehityksen teemat ovat näkyneet tai olleet esillä?
Puhuja 1 [00:01:46]: Siinä että ei välttämättä heti meitä kuunnella, ettei äänemme mene Metropolian johtoon. Tai sitten että joudumme juuri kurssiemme kanssa taistelemaan. Jos tarvitsee apua, niin ei välttämättä sitä aina saada oman tutkinnon vastaavalta. Siinä ehkä. Ja sitten näitä opiskelijan hyvinvointipalveluita omissa opinnoissani ole paljoa tullut vastaan. Niihin ei ole keskitytty.
Haastattelija 1 [00:02:21]: Vaikuttaa siltä, että arkinäkymä on varsin erilainen kuin millaisena se meille Metropolia-tason toimijoille näyttäytyy. Voisin hiukan avata sitä, että mitä on tehty edellisellä strategiakaudella. Silloin nostimme keskiöön toimintakulttuurin uudistuksen, ja lähdimme aktiivisesti hakemaan yhtäältä metropolialaisten toimijoiden, henkilöstöjäsenten, opiskelijoiden, yhteisiä keskustelun paikkoja. Ja erityisesti vahvistamaan eri tahoja organisaatiossa, eri kulmia edustavien tahojen yhteistyön paikkoja. Meillä oli paljon osallistavia työpajoja, esimerkiksi kampusmuutoksen teemoihin liittyen. Ja osana tätä toimintakulttuurin uudistusta, siinä määrin otimme omaksi organisaatiossa yhteiskehittelyn osallistava työtapa, että elämään jäi parrutiimi, osallistavan prosessisparrauksen tiimi, joka auttaa metropolialaisia kutsumaan mukaan opiskelijoita ja henkilöstöä. Suunnittelee yhdessä teeman tai kokonaisuuden omistajan kanssa, kuinka parhaalla tavalla saataisiin yhteistyötä ja yhteiskehittelyä luotua. Onko sinulla Ella minkäänlaista kokemusta että Metropoliassa oltaisiin kutsuttu opiskelijoita yhteisiin keskusteluihin? Oletko itse päässyt sellaiseen, tai tunnetko jonkun joka tällaisissa keskusteluissa olisi mukana ollut?
Puhuja 1 [00:04:07]: En itse ole päässyt, mutta tiedän että meidän hallituksemme kautta on käyty keskustelemassa Metropolian johdon kanssa, ja ovat yhteistyössä. Ja muutenkin vastaavissa asioissa on meidän vastaavien vastaava, joka hoitaa näitä. Mutta en itse ole päässyt, ja koen juuri että normaali opiskelija, joka ei ole korkeammissa tehtävissä hallituksessakaan, ei välttämättä uskalla tuoda ääntänsä esiin. Ja pyytää jotain mitä tarvitsisimme. Sen kautta me tuolla hallituksessa ja järjestössämme sitten yritämme sitä kautta viedä, meidän PJ:mme kautta asioita eteenpäin.
Haastattelija 1 [00:04:51]: Kiva kuulla, että sinullakin on kokemus että varsinkin silloin kun opiskelijajärjestössä luottamustehtävissä on, niin silloin vaikutusmahdollisuuksia avautuu. Ja sehän oikeastaan onkin perimmäinen tausta-ajatus nimenomaan opiskelijajärjestöjen taustalla. Että kun opiskelijoita on tuhansia Metropolian tapauksessa, laskutavasta riippuen yli 10.000 tai jopa yli 20.000. Niin ei tietenkään jokainen opiskelija itsenäisenä toimijana voi kaikissa teemojen työpajoissa olla. Mutta kokemus siitä, että on lähellä se opiskelijaverkosto, jonka kautta pääsee mukaan, pääsee mukaan työpajoihin, pääsee mukaan keskusteluihin. Toki kaikki opiskelijat eivät ole aktiivisia opiskelijajärjestöissä, ja näkisin että Metropolian tahtotilana kuitenkin on myös se, että aivan jokaisella, kuten sanoit, ilman että on korkeammassa asemassa, voisi sanoa että aivan riviopiskelijallakin olisi se mahdollisuus päästä osallistumaan tai sanomaan sanasensa. Yksi esimerkki, mielestäni erittäin onnistuneesta opiskelijoiden yhteiseen keskusteluun mukaan lähtemisestä, liittyy kestävän kehityksen teemaan. Opiskelijat olivat tätä teemaa opintojaksoillaan käsitelleet. Ja eräältä opintojaksolta sitten keskustelut olivat kiteytyneet tai tiivistyneet adressiksi. Sellaiseksi adressiksi, jossa Metropolian opiskelijat lähestyivät suoraan Metropolian ylintä johtoa, toimitusjohtaja, rehtori Riitta Konkolaa. Ja esittivät, että kestävän kehityksen teemat nostettaisiin strategiaan. Tämä adressi oli osanen jo käynnissä olevaa keskustelua, ja osaltaan oli mukana vaikuttamassa siihen, että kun nykyistä strategiaa pohjustettiin, ja sitä valmistelevia työpajoja tehtiin, niin siellä yhdessä teemana oli kestävä kehitys. Ja aivan jokaisessa työpajassa mukana oli opiskelijoiden edustus, paikalla oli kaikkia Metropolian alakohtaisia opiskelijakuntia yhdessä edustavan Metkan edustaja. Eli saimme opiskelijoiden tärkeäksi kokema aihe keskusteluihin, ja opiskelijat näihin mukaan keskusteluihin. Tällainen läheltä nähty kulma siitä, kuinka yksikin aloite voi itse asiassa päätyä suht merkittäviin seuraamuksiin, tai voi saada suht vahvaakin painoarvoa. Oletko Ella törmännyt kestävän kehityksen ryhmään, tai ovatko nämä teemat tulleet sinulle jotain muuta kautta vastaan Metropoliassa?
Puhuja 1 [00:07:54]: Suoraan opinnoissani eivät ole oikeastaan tulleet. Enemmän kun on toiminut tutorina ja hallituksessa, niin siellä ehkä enemmän kuullut että jotkut ovat osallistuneet näihin. Mutta itse en ole näihin niin perehtynyt, tai ollut mukana.
Haastattelija 1 [00:08:13]: Mutta tuokin on jo varsin hyvä tilanne, että olet kuullut, ja tiedät että siellä henkilöitä on. Jos sinulle esimerkiksi tulisi palava halu jotain teemaa edistää, niin on tiedossa, että teiltäkin siellä yhdistyksessä aktiiveja on mukana.
Puhuja 1 [00:08:29]: Joo, meidän yhdistyksessämme on nyt todella hyvä porukka. Siellä paljon ihmiset haluavat esimerkiksi uudistaa ja kehittää, ja luoda opiskelijoille hyvää ilmapiiriä muutenkin koululle. Niin siellä on todella paljon nyt aktiivisia, jotka ovat mukana hyvinvointitapahtumissa ja muissakin. Niin todella paljon halutaan tehdä senkin eteen.
Haastattelija 1 [00:08:49]: Kyllä. Ja tämähän on nimenomaan yksi sellainen kulma kestävää kehitystä, joka ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen. Tuntuu että helposti keskustelu kapenee, tai huomio suuntautuu esimerkiksi hiilijalanjälkeen tai kierrättämiseen. Mutta myös tällainen sosiaalinen kestävyys, ja että opiskelijoilla on asiat hyvin. Niin sehän on myös kestävää kehitystä. Silloin jaksaa opiskella, ja jaksaa olla aktiivinen yhteisön jäsen, kun niistä omista voimavaroista huolehditaan. Näkisin, että aivan oikeiden teemojen äärellä siellä olette. Ja ihana kuulla, että siellä on teillä aktiivinen ja hyvä porukka. Sellaista on myös kaavailtu, että kaikille opiskelijoille tulisi osaksi opintojaan jonkinlainen kestävän kehityksen teemoihin keskittyvä kokonaisuus. Riippumatta siitä, mitä alaa opiskelee, ja mitä tutkintoa. Ja tässähän tietysti haetaan sitten kerrannaisvaikutusta. Eli kun opiskelijoita on melkoinen joukko, niin kun kaikilla opiskelijoilla olisi ainakin jonkinlainen kosketuspinta, perustuntuma, kestävän kehityksen ominaispiirteisiin, niin kun kaikille täältä työelämään siirtyville saataisiin aika lailla lisättyä näiden teemojen tietämystä ja tuntemusta. Minkälaisia mietteitä tällainen opintojaksoon liittyvä suunnitelma Ella sinussa herättää?
Puhuja 1 [00:10:24]: Luultavasti se olisi jokaiselle aivan hyväkin. Jokaiselle joo. Kyllä se luultavasti toimisi tässä koulussa. Ja olisi hyvä kaikkien käydä se kurssi tai opintojakso, mihin nyt päädyttäisiin.
Haastattelija 1 [00:10:43]: Joo. Todella mukava kuulla, että näet, että se voisi istua. Tässä tietysti jonkin verran taustakeskustelua käydään, että mikä sitten jää pois, tai minkä tilalle se tulee. Mutta näkisin, että kyllä tässä täytyy ajan mukana myös pystyä tutkintoja ja sisältöjä uudistamaan. No nyt kuulitkin tässä jo, että uuteen strategiaan on nostettu kestävä kehitys, ja tässä aivan huhtikuun aikana olemme lanseeraamassa kestävän kehityksen verkostoa. Miten näkisit, että mikä olisi opiskelijoille mieluisa tai luonteva tapa kutsua, ja saada heitä mukaan verkostoon, jossa kestävän kehityksen teemat ovat esillä?
Puhuja 1 [00:11:34]: Luulen, että matalan kynnyksen opiskelijajärjestötoiminta. Täältähän voisi tulla sinne sitten tuomaan äänensä esiin sitä kautta. Koska Myllypuron kampuksellakin näitä järjestöjä on monia. Ei ole vain yhtä. Eli heidän kauttaan.
Haastattelija 1 [00:11:56]: Näkisitkö, että parhaiten siellä opiskelijajärjestöissä pystytään valitsemaan ne edustajat, jotka edustavat koko ryhmää? Olisiko rinnalle hyvä tuoda myös jokin muu kuin järjestöön aktiivisesti liittyville opiskelijoille suunnattu mahdollisuus? Kaivattaisiinko jotakin rinnakkaista tapaa myös?
Puhuja 1 [00:12:19]: Siis kyllä luultavasti siihen rinnalle voisi tulla jokin toinen kuin vain se järjestö. En sitten itse tiedä että mikä siihen muodostuisi. Mutta se olisi, että ei olisi pelkästään se. Olisi sitten esimerkiksi sosionomien edustaja, että olisi kaikilta aloilta. Sekin olisi tärkeää, että kaikki alat tulisivat, tekisivät näitä asioita, niitä hoitaisivat.
Haastattelija 1 [00:12:46]: Erittäin hyvä näkökulma, koska sitten aina että jos on muutama edustaja, niin se väistämättä hieman kaventaa sitä, että miten laajalla kulmalla ja kirjolla he voivat asioita viedä eteenpäin, ja mikä se oma tausta on. Koetamme huomioida tätä toivetta jatkossa. Olisiko jotakin muuta vielä? Seuraavaan jaksoon vieraakseni on tulossa kestävästä kehityksestä vastaava päällikkö. Olisiko sinulla Ella jotakin opiskelijoiden terveisiä vielä, joita voisin viedä eteenpäin?
Puhuja 1 [00:13:21]: Ei kummoisesti. Kehittäkää, ja tehkää paremmaksi vielä opiskelijoiden kannalta asiat, niin sillä opiskelijatkin jaksavat, varsinkin nyt koronavuoden jälkeen. Sellaisia terveisiä. Ei muuta.
Haastattelija 1 [00:13:38]: Kiitos näistä terveisistä. Välitän ne eteenpäin. Tosiaan, kestävän kehityksen verkostoa ollaan lanseeraamassa tähän liittyvää kyselyä ja viestintää on tulossa. Voit Ella siellä vinkata omissa piireissäsikin pitämään silmiä auki tämän teeman tiimoilta. Kiinnostuneille tulossa paikkoja päästä mukaan yhteiseen keskusteluun. Ihanaa, kun pääsit tänään kanssani keskustelemaan tästä teemasta oikein hyvää kevään jatkoa sinulle.
Puhuja 1 [00:14:10]: Kiitos samoin.
Ei kommentteja