AMKoodari 3: Ketterällä koulutuksella ratkaisuja suomalaiseen koodaripulaan

————————————————————————————————————————
[äänite alkaa]
Puhuja 1 Jenni Koponen
Puhuja 2 Janne Salonen

Haastattelija 1 [00:00:10]: AMK-koodari koulutuksella koodaavampaa Suomea. Tervetuloa tähän viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteiseen AMK-koodarihankkeen podcast-sarjaan. Tässä podcast-sarjassa me keskustelemme hankkeen tuloksista ja opeista. AMK-koodarihanke on vastannut suomalaiseen koodaripulaan kokoamalla yhteen viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa ja tarjoamalla ilmaista koodarikoulutusta kaikille koodaamisesta kiinnostuneille. Minun nimeni on Jenni Koponen ja toimin tässä AMK-koodarihankkeessa projektipäällikkönä. Tämän hankkeen toteuttajia on olleet Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. AMK-koodarihankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tervetuloa mukaan!

Haastattelija 1 [00:01:04]: Tässä jaksossa me keskustelemme suomalaisesta koodaripulasta ja miten tämä meidän AMK-koodarihanke on vastannut ketterällä koulutuksella tähän. Ja minun kanssani studiossa on tänään osaamisaluepäällikkö Janne Salonen Metropolian ICT- ja tuotantotalousosaamisalueelta. Tervetuloa Janne, kiva kun tulit!

Puhuja 1 [00:01:24]: Kiitos Jenni ja oikein hienoa olla täällä.

Haastattelija 1 [00:01:28]: Kiva. Ajattelin Janne, että aloitetaanko sillä, että kerro vähän mikä sinun roolisi on ollut tässä hankkeessa?

Puhuja 1 [00:01:35]: Joo, eli tämä hanke oli ajateltu niin, että meillä on opintopisteinä ajateltu. Ihan niinkuin itse olen insinööritaustainen, niin tykkään numeroista. Ja tässä oli, että 24 000 opintopistettä piti tuottaa tämän hankkeen aikana ja meidän osuus Metropoliassa oli 8000 pistettä. Ja vastasin siitä tuotannosta, sen tuotannon resurssoinnista ja osassa toimin myös opettajana näissä kursseissa. Se oli se minun pääasiallinen rooli.

Haastattelija 1 [00:02:10]: Joo, niin että sinulla on ihan hands on -kokemus tästä. Meillä on tänään tarkoitus puhua vähän tästä suomalaisesta ohjelmistoalasta ja koodaripulasta. Että mistä tämä johtuu tämä koodaripula ja miten se on näin kärjistynyt viime aikoina?

Puhuja 1 [00:02:29]: Joo, kiitos, tämä on mielenkiintoinen kysymys. Ja sinänsä ainahan aloissa on vaihtelua ja ne on kausivaihtelua, mutta nyt viime vuosina tämä koodaamispula on alkanut kärjistymään. Ja se oikeastaan johtuu siitä, että tällainen vanhempi, itse kun opiskelin silloin 2000-2001 niin silloin puhuttiin, oli tällainen termi kuin ubiikkitietotekniikka eli joka paikassa läsnäoleva. Ja siinä vaiheessa se ei ihan aktualisoitunut, koska radioverkot ei olleet sillä tasolla ja tämä tekniikka ei mahdollistanut sitä. Mutta nyt kun katsotaan tämän päivän tekniikkaa, niin tämä on todella nyt tullut todellisuuteen. Ja käytännössä mikä sitten liikuttaa näitä laitteita ja tietokoneita, on se ohjelmakoodi siellä sisällä, eli sitä koodia tarvitaan merkittävästi enemmän. Voin tässä esimerkkinä sanoa, en halua mainostaa, mutta esimerkiksi jos ajatellaan autoteollisuutta, niin ennenhän autoa on mietitty aina sitä kautta, että se on se ulkonäkö, kuinka paljon se kuluttaa hevosvoimia, polttoaineen kulutus, sitten nämä brändit. Niin nyt jos ajatellaan esimerkiksi tätä amerikkalaista Tesla-yritystä, niin keskeinen määräävä tekijä siellä ei olekaan enää se ulkonäkö, vaikka sekin sinänsä varmasti futuristinen verrattuna muihin, mutta jos katsotaan sitä eroa, niin se ei välttämättä tule sieltä, mutta se tulee siitä ohjelmistosta. Eli se ohjelmisto kokonaan määrääkin. Eli se auto on vaan kuljetin sille älykkäälle ohjelmistolle, joka sitten hoitaa sen. Eli se on mennyt päälaelleen. Ja tämä on vain yksi esimerkki tällaisesta, että kuinka tämä ohjelmistoala muuttuu ja muuttaa tätä maailmaa. Ja näitä tällaisia muutosesimerkkejä on sitten muitakin. Ja jos ajatellaan tätä koodaamista, kaikki pyörii sillä koodilla ja se on hyvin pitkälle edelleen käsityötä. Ihminen pystyy tekemään vaan tietyn verran sitä koodia päivässä tai näin. Ja sitten tarvitaankin näitä käsityöläisiä ja tekijöitä lisää. Ja sitten kun tämä tarve aukeaa isosti, niin silloin kysyntä tulee hyvin nopeasti. Vaikka sinänsä esimerkiksi Suomessa on tähän jollain tavalla varauduttu, että meillä on näitä aloituspaikkoja ja muita. Meillä on ollut, mutta ei ole ollut riittävästi, koska tämä on nyt avautunut näin isoksi tämä ala.

Haastattelija 1 [00:05:17]: Joo, tuossa sen ehkä tajuaakin, että se koodi on joka paikassa. Sitä ei tule sillä tavalla ajatelleeksikaan, että se menee juurikin näin. No mitäs tässä voi ajatella tulevaisuudesta sitten, jos kun kuvasit tuota aikajännettä, että se on aika lyhyt, mitä tässä on odotettavissa tulevaisuudessa?

Puhuja 1 [00:05:34]: Joo, eli tämähän on siinä mielessä, kun yleensä ajatellaan niin, että ohjelmistoala on sellainen, että meillä on tekoäly tai automatisaatio, joka poistaa manuaalisen koodaustyön, niin tällä hetkellä tämä tekoälyn kehitys ei ole sillä tasolla. Se auttaa virheiden vähentämisessä, auttaa tietyissä ohjelmointivaiheissa merkittävästi, mutta ei ole sellaista, että ihmisen aivotoimintoja ei osata sillä tavalla mallintaa eli tekoäly ei toimi sillä tavalla, miten ihmisen aivot. Ja sen tyyppinen tekoäly ei oikeastaan auta tähän koodaamispulaan. Eli se työn tarve ei ole sitä kautta vähentymässä. Voitaisiin ajatella, että nyt esimerkiksi jos ajatellaan bussikuskia, niin voidaan sanoa, että kymmenen vuoden päästä meillä voi olla autonomiset bussit, ne ajavat tiettyä linjaa. Mutta tämäntyyppinen, että sanon tietokoneelle, että ohjelmoi minulle tällainen sovellus, niin sen tyyppistä tekoälyä ei yksinkertaisesti tällä hetkellä ole. Paljon on tutkimushankkeita ja selvityksiä asian ympäriltä, mutta näillä nykyisillä tekoälymalleilla ei ole nähtävissä, että tämä olisi muuttumassa. Ja tämä tarkoittaa silloin sitä, että näitä käsityöläisiä tarvitaan lisää ja tarvitaan tulevaisuudessa enemmän. Ja sitten meillä on aina se iso asia, että ajatellaan aina, että tehdään uutta koodia. Kuten jos ajatellaan esimerkiksi tämä suomalainen Wolt, joka oli sellainen applikaatio, joka resurssit ja näin yhdisti tehokkaasti. Se uusratkaisu, mutta sitten meillä on paljon, hyvin paljon tällaista ylläpidettävää, mukautettua, muutettavaa koodia, joka täytyy saada uusille alustoille ja verkkoon ja muuta. Se vanha on siellä pohjalla ja se täytyy myös muuttaa eli se, että ei voida hylätä sitä, vaan että kun on tehty joku investointi johonkin järjestelmään, niin se pitää päivittää sitten uuteen ja tämä työ aiheuttaa kanssa sitä, että pula jatkuu varmasti pitkään ja ei ole nähtävissä, että se vähenee.

Haastattelija 1 [00:08:08]: Joo, tulee sitten mielenkiintoinen vastaus siihen, että tämä meidän AMK-koodarihanke, että te aloitte sitten ketterällä tavalla miettimään ratkaisuja, niin mitä siinä hankkeessa, miten vastasitte tähän koodaripulan tarpeeseen?

Puhuja 1 [00:08:29]: Joo, eli itselläni on aika pitkä tausta. Olen ollut ammattikorkeakoulussa mukana vuodesta 2005 ja olen ollut kaikenlaisissa tällaisissa täydennyskoulutushankkeissa. Mutta siinä miten me teimme tässä AMK-koodarissa eri tavalla, niin ensinnäkin meillä oli tällainen hieno viiden ammattikorkeakoulun konsortio, jossa me katsoimme mitä meidän opintosuunnitelma tarjoaa ja tämän lisäksi mitä me ainutlaatuisella tavalla hyödynsimme oli tämä tekoäly. Eli meillä oli kumppanina tässä yritys, joka auttoi meitä siinä kartoitustyössä. Eli kun edellisessä vastauksessa totesin, että tekoäly pystyy tiettyjä asioita tekemään. Niin tällaisia asioita se pystyy erittäin hyvin tekemään eli seulomaan esimerkiksi minkä tyyppistä osaamista markkinoilla vaaditaan ja sitä tietoa on sitten hyödynnetty ja profiloitu tänne meidän opintosuunnitelmiin ja verrattu niitä. Ja näitä kursseja ja sisältöjä on sitten tuotu tarjolle. Se on mielestäni, kun katsotaan sitä hankkeen etenemistä, että sehän on tosiaan kolmevuotinen hanke nyt lopussa. Niin mehän saimme nämä opintopisteet jo hyvin aikaisessa vaiheessa tuotettua ja valmiiksi ja kysyntä on jatkunut senkin jälkeen. Mikä on ollut hienoa, niin on ollut se, että kun meillä on tästä tietoa millaisia opiskelijoita meillä oli, niin se oli juuri sitä kohderyhmää, jotka ovat huomanneet siellä omassa asiantuntijatyössään, että maailma esimerkiksi sanotaan bisnesalalla tai sitten ihan myynnissä tai muuten, että tällainen ohjelmointi on se seuraava steppi. Mikä parantaa siellä tuottavuutta ja tekee sen, että siellä pystytään työtä hoitamaan ja asioita tekemään ja he ovat saaneet uralleen uutta pontta siitä, että ovat löytäneet meiltä. Eli tässä hankkeessa oli tietysti kohderyhmänä myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole tällä hetkellä työpaikkaa, mutta paljon se kuvaa sitä, että jos meillä on sellaisia henkilöitä, jotka ovat töissä ja aidosti tarvitsevat sitä osaamista ja he tulevat meille, niin silloin mielestäni se on vastaus siihen, että meidän sisältö vastaa sitä, mitä työmarkkinoilla tällä hetkellä tarjotaan. Että se on niinkuin happokoe sille voi sanoa. Ja mielestäni tämä onnistui todella hyvin ja mikä tässä oli ilahduttavaa oli se, että AMK:it puhaltaa yhteen hiileen. Että saimme tämän yhdessä hoidettua tehokkaalla byrokratialla ja yhdistettyä jokaisen ammattikorkeakoulun vahvuuksia. Ja saimme myös sitä ammattikorkeakouluille tärkeää alueellista vaikuttavuutta myös vähän kohdennettua sen perusteella, että missä tämä ammattikorkeakoulu sijaitsee. Minun mielestäni todella hienosti onnistuimme tässä.

Haastattelija 1 [00:11:59]: Kyllä. Monestakin näkökulmasta juuri näistä opintopisteistä ja puhuit siitä, että osallistujiltakin on paljon kysytty mielipiteitä ja siellähän näytti siltä, että valtaosa oli hyvin tyytyväisiä opintoihin. Ja meillä on yksittäisiä tapauksiakin, mistä tiedetään, että on saattanut henkilö siirtyä tutkinto-opiskelijaksi innostuneena näistä opinnoista tai saanut siihen omaan työelämään ihan uutta potkua juuri tälle uudelle aluevaltaukselle, että näistä kaikista näkökulmista niin todella onnistunut hanke.

Puhuja 1 [00:12:33]: Kyllä juuri tämä ja se, että kun on tämä jatkuvan oppimisen teema on nyt se. Että ihminen suorittaa ensimmäisen tutkinnon yleensä siinä noin 20-25 vuotiaana ja sitten tulee uudelle kierrokselle myöhemmin, niin tämä on juuri se malliesimerkki siitä, että resursseja yhdistämällä useasta koulusta olemme voineet tarjota sinne työmarkkinoille apua. Ja jos ajatellaan sitä vaikuttavuutta, että kuinka monta opiskelijaa, tässähän taisi olla meillä oli melkein 5000 opiskelijaa täällä Metropolian osalta. Ja teillä ne statistiikat siellä. Että jos ajattelee, että minkä tuottavuushypyn he tekevät työpaikalla ja kuinka paljon se sitten aktivoi uutta näkökulmaa, niin nämä ovat tietysti tieteellisesti varmaan aika hankalia mitata, mutta itsekin kun olen käynyt sellaisissa täydennyskoulutuksissa, jotka juuri antaa sitä sisältöä, niin kyllä sen hyödyn näkee sitten siellä työpaikalla.

Haastattelija 1 [00:13:39]: Kyllä. Joo, tässä on ollut hienoa se, että on päästy nimenomaan siihen osaamiseen ja ehkä yksilötasolla juuri se, mitä puhuit jatkuvastakin oppimisesta, että se yksilön osaamistarve ja siihen ketterä vastaus.

Puhuja 1 [00:13:53]: Kyllä, just näin.

Haastattelija 1 [00:13:57]: Meillähän jatkuu. Tämä AMK-koodarihankehan päättyy tänä vuonna, mutta me olemme saaneet jo jatkorahoituksen sen seuraajalle, AMK-osaajahankkeelle ja siinähän on tarkoitus tätä samaa toteutusmallia viedä muille aloille. Mutta eikö vaan, että teillä jatkuu koodariopinnot tässä myös ensi vuonna?

Puhuja 1 [00:14:17]: Kyllä. Eli tämä oli todella hieno, että ministeriö huomioi tämän onnistuneen tuloksen, mitä on tässä saatu. Ja tarvehan niinkuin todettiin, että tarve ei ole poistunut, vaan pikemminkin päinvastoin ja että saadaan jatkaa tässä. Ehkä me vähän profiloimme nyt siinä uudessa hankkeessa, että halutaan tätä monialaisuutta. Esimerkiksi yhdistetään teema terveysala ja tekoäly. Esimerkiksi kaksi alaa, että miten me voimme tarjota siinä osaa esimerkiksi ohjelmointikokonaisuus, millä ohjataan tekoälyä ja sitten yhdistetään siihen esimerkiksi terveydenhoitoalan asiat. Ja jos sieltä tulee henkilö, joka haluaa yhdistää ja sitten hän lukee nämä kaksi kokonaisuutta, niin hän ehkä saa ajatuksia, että miten hänen työssään voidaan sitten tekoälyä konkreettisesti hyödyntää ja se lienee tämän uuden hankkeen keskeinen profiili, että tämä monialaisuus on se.

Haastattelija 1 [00:15:24]: Kyllä, juuri näin. Että nämä hyvät kokemukset ohjelmistoalalta on tarkoitus jakaa nyt laajemmalle aloille, missä myös mahdollisesti ja ihan varmasti pystytään tällaista samantyyppistä ajattelua hyödyntämään.

Puhuja 1 [00:15:36]: Joo, kyllä.

Haastattelija 1 [00:15:39]: Kiitos Janne tästä keskustelusta. Tämä oli mielenkiintoista kuulla, että mitä ohjelmistoalalla on tarpeita ja mitä on tapahtunut ja miten on pystytty vastaamaan tällaisella yhteishankkeella siihen.

Puhuja 1 [00:15:50]: Kiitos oikein paljon. Ja oikein hyvää jatkoa kaikille ja tervetuloa kursseille.

Haastattelija 1 [00:15:56]: Juurikin näin, tervetuloa!

[äänite päättyy]