AMKoodari 2: Toteutusmalli

[äänite alkaa]
Puhuja 1 Jenni Koponen
Puhuja 2 Taru Ruotsalainen

Puhuja 1 [00:00:10]: AMKoodari – koulutuksella koodaavampaa Suomea. Tervetuloa tähän viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteiseen AMKoodari-hankkeen podcast-sarjaan. Tässä podcast-sarjassa keskustelemme hankkeen tuloksista ja opeista. AMKoodari-hanke on vastannut suomalaiseen koodaripulaan kokoamalla yhteen viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa, ja tarjoamalla ilmaista koodarikoulutusta kaikille koodaamisesta kiinnostuneille. Minun nimeni on Jenni Koponen, ja toimin tässä AMKoodari-hankkeessa projektipäällikkönä. Tämän hankkeen toteuttajia ovat olleen Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. AMKoodari-hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tervetuloa mukaan! Tässä jatkossa keskustelemme AMKoodari-koulutuksen toteutusmallista. Kanssani studiossa on tänään päällikkö Taru Ruotsalainen Metropoliasta, Oppimisen verkostot ja palvelut -yksiköstä. Tervetuloa, Taru, ja kiva kun tulit tänne kertomaan sinun työstäsi tässä hankkeessa.

Puhuja 2 [00:01:25]: Kiitos, Jenni, oikein mielelläni. Olen toiminut tässä hankkeessa rahoituspäätöksestä lähtien, hankkeen päättymiseen saakka. Ja roolini siinä hankkeessa on ollut strategiaryhmän vetäminen. Eli olemme organisoituneet sillä tavalla, ja se organisoituminen on yksi osa, miten olemme toteuttaneet hankkeen. Meillä on tällainen ”kehittäminen ja hallinnointi” -elementti siellä, ja olemme rakentaneet sitä osiota niin, että meillä on ollut siellä operatiivinen ryhmä, joka on hoitanut sitten ne käytännön järjestelyt opetuksineen. Eli opettamisen asiantuntijat, sisällön asiantuntijat. Sitten meillä rehtoreista on muodostunut ohjausryhmä, joka on sitten ohjannut tätä, ja katsonut, että tulosten mukaan edetään. Ja sitten tämä strategiaryhmä, jota minä olen vetänyt, niin siinä on sitten nimen omaan kannettu vastuuta siitä luvatun toteutusmallin rakentumisesta ja käytäntöön viemisestä.

Puhuja 1 [00:02:32]: Joo. Mennään ajassa hetki taakse päin, sinne hankkeen lähtökohtaan. Eli minkä takia lähdettiin ylipäätään hakemaan rahoitusta tämän tyyppiselle hankkeelle, ja vielä viiden ammattikorkeakoulun yhteisvoimin?

Puhuja 2 [00:02:48]: Tässä olivat hyvinkin aloitteellisia meidän ammattikorkeakoulujemme rehtorit. Ja tämä syy myös juontaa juurensa tähän jatkuvan oppimisen tarpeeseen, ja siihen painopisteeseen, mikä se on nykyään kaikilla ammattikorkeakouluilla. Eli tarjota osaajapulaan osaajia, ja vahvistaa sitä ihmisten osaamista. Eli todettiin, että yhteiskunnassa oli tarve tällaisen ohjelmistoalan, koodaamisen osaajille, jolloin hankehakemuksessa sitten pyrittiin tuottamaan ratkaisua hankkeen avulla siihen, miten osaajapulaan voitaisiin viiden AMK:n yhteisellä ponnistuksella vastata. Se oli varmasti ydinlähtökohta. Eli tavallaan yhteiskunnan osaajia, osaamistarpeisiin vaikuttaminen.

Puhuja 1 [00:03:43]: Tässähän onkin ammattikorkeakouluilla todella tärkeä rooli, juuri tässä jatkuvan oppimisen asiassa meidän yhteiskunnassa. Miksi tuo ohjelmistoala juuri valikoitui tähän?

Puhuja 2 [00:03:56]: Se oli varmaan siihen aikaan, kun sitä hankehakemusta tehtiin, yksi niistä aloista, joka kärsi selkeästi työvoimapulaa, ja siellä oli osaamisvajetta. Ja se ihan yksinkertaisesti siitä syystä oli sitten tässä hankehakemuksessa se substanssialue.

Puhuja 1 [00:04:15]: Joo. Tässähän oltiin aika nopeita ja ketteriä ja ruvettiin miettimään sitten suoria ratkaisuja tähän osaajapulaan. Mistä te lähditte liikenteeseen?

Puhuja 2 [00:04:25]: Me lähdimme miettimään sitä, että okei, tiesimme, että se on tämä substanssialue. Niin meidän piti sitten lähteä miettimään, että kuinka sitten ketterästi tarjoamme niitä ratkaisuja. Myös sille yksilölle, joka on sitten se meidän asiakas ja oppija tässä näin. Ja meillä oli… se oli sillä tavalla helppo aloittaa, että tässä hankkeessa oli jo hakuvaiheessa mietitty, mitkä ovat ne elementit, jotka meidän pitää saada toimimaan, jotta se on sille yksilölle mahdollisimman sujuvaa. Ja nimen omaan hän pystyy ajasta ja paikasta riippumatta suorittamaan sen tyyppisiä sisältöjä, jotka on hänelle tarkoituksenmukaisia. Ja silloin siihen oli mietitty sellainen toteutusmalli, joka koostui muutamista elementeistä. Minä luettelen ne tässä ripeästi: yksi oli juuri tämä osallistujien aktivointi; eli mistä me tunnistamme, löydämme ne osallistujat. Sitten meillä oli toisena tämä olemassa oleva osaaminen, sen hyödyntäminen ja tunnistaminen. Ja sitten meillä oli verkkoalusta, josta periaatteessa se palvelu on saatavissa ja löydettävissä. Ja ne oppimisratkaisut sitten tulevat näistä moduuleista, joita tarjoamme. Ja sitten se toivon mukaan mahdollistaa uusia työtehtäviä ja myös mahdollistaa uusien yritysten syntymisen. Mutta se, että se kaikki toteutuu tämän meidän ajatteleman prosessin mukaan, vaatii myös tämän toteutusmallin elementtinä sen jatkuvan ohjauksen, mihin meillä on sen oppijan prosessin eri vaiheissa rakennettu todella paljon erilaisia toimintamuotoja. Kuin myös sitten sen kehittämisen ja hallinnoinnin, että saadaan toimimaan, mistä äsken jo tuossa mainitsinkin lyhyesti.

Puhuja 1 [00:06:24]: Joo. Tässä kuulostaa nyt siltä, että tämä on ollut hyvin oppijalähtöinen tämä malli. Se on vähän eri asia kuin se, että mietitään koulutustarjontaa pelkästään, mitä tarjotaan, jolloin oppija joko ottaa tai jättää. Mutta teillä on ollut tässä tällainen enemmän osallistujalähtöinen näkökulma selvästikin tässä suunnittelussa.

Puhuja 2 [00:06:48]: On joo. Me nimenomaan lähdimme siitä liikkeelle ihan alussa, että kuka, mikä, mitkä, ihmiset, ryhmät ovat niitä, jotka tätä tarvitsisivat nimen omaan. Tämän tyyppistä koodausosaamista. Ja heidän tavoittaminen. Ja siihen niitä ajatuksia. Ja itseasiassa meiltä sitten oikeastaan neljä sellaista ryhmittymää nousikin. Että siellä oli ihan nämä… yritysten henkilöstö, että me kävimme ihan suoraan markkinointia tekemässä tiettyihin yrityksiin. Sitten kaikki nämä TE-toimiston asiakkaat, iso ryhmä. Yksityishenkilöt. Meillähän on se asiakasprofiili, että siellä on esimerkiksi naisia tosi paljon ollut asiakkaina. Ja sitten ihan nämä toisen asteen opiskelijat, erilaiset, ovatpa he sitten lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Ja näihin me olemme aika vahvaa markkinointia käyttäneet. Myös hyödyntäneet sitä Työmarkkinatoria vahvasti. Eli se vaatii sellaista viestiä. Se onkin juuri, että miten tavoittaa ne henkilöt, joiden osaamisen vahvistamista nämä meidän vaihtoehdot tukisivat.

Puhuja 1 [00:08:04]: Juuri niin. Tämä on hyvin erilainen lähestymistapa kuin perinteinen tutkintokoulutus.

Puhuja 2 [00:08:09]: Joo. Kyllä. Koska tutkintoon ihmiset hakeutuvat, ja he hakevat ja he haluavat. Mutta sitten tällainen yksittäisen osaamisen vahvistaminen ja se, että onko korkeakoulun rooli vielä niin tunnettu, että ihmiset osaavat sieltä lähteä etsimään. Niin kyllä se edellyttää meiltä sellaista aktiivisuutta. Ja itseasiassa tulosten mukaan olemme aika hyvin tavoittaneet ihmisiä. Me olemme meille määritellyt opintopistetavoitteet ylittäneet. Ja varmaan olisi edelleenkin kysyntää, mutta se vaatii aina sen rahoituksen. Ja nyt se rahoitus tietenkin loppuu hankkeen loputtua.

Puhuja 1 [00:08:47]: Kyllä. Eli nämä opinnot ovat olleet todella kiinnostavia. Laskimme karkeasti, että noin 130 tutkinnon verran on jopa tuotettu opintopisteitä tässä, jos vertaa ihan perinteisiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Puhuja 2 [00:09:01]: Se on ihan hirveän suuri määrä. Olemmeko me tilastoista katsoneet, kuinka monta ihmistä tähän on osallistunut?

Puhuja 1 [00:09:08]: Ei kyllä. Että tarkemmin olemme niitä osallistujaprofiileja miettineet. Kyllä se nähtiin, että meille osallistujia tulee ihan mistä vain, jopa ympäri maailmaa, voidaan sanoa. Että hyvin paljon tarvetta kyllä tämän tyyppiselle koulutukselle näyttää olevan.

Puhuja 2 [00:09:25]: Mutta tuo myös, Jenni, oikeastaan kuvaa sitä, että se toteutusmalli on toimiva. Eli ihmiset voivat mistä tahansa, milloin tahansa suorittaa. Että siellä on niin paljon tällaista MOOC-tyyppistä virtuaaliopetusta. Ja itseasiassa siinä varmaan se yksi keskeinen, niin kuin tässä mallissakin, on se osaamisen tunnistaminen. Eli sinne on rakennettu niitä apuvälineitä tämän oppijan tai potentiaalisen oppijan tueksi. Että kun hän tekee niitä valintoja, mitä kannattaa suorittaa. Me olemme niitä rakentaneet tietynlaisiksi kokonaisuuksiksi ihan sen takia, että ne olisivat helpommin ymmärrettävissä ja löydettävissä. Ja sitten olemme myös rakentaneet verkkosivuille niitä ohjaavia kysymyksiä, joiden avulla voi sitten tehdä valintoja. Kuin myös olemme sen meidän mobiiliappin kautta, josta varmaan myöhemmissä podcast-sarjoissa tulee enemmän, niin myös sinne rakentaneet sellaista tiettyä älykkyyttä, jonka avulla sitten tämä oppija pystyy valitsemaan itselleen tarkoituksenmukaiset kurssit. Että kyllä tätä on mietitty. Samoin tuossa elementissä, mihin sisältyy tämä ohjaus. Siinä on myös todettu, että osa on todella iloisia siitä, että he saavat vaikka chatin avulla kouluttajan kanssa keskustella visaisista kysymyksistä. Tai sitten on rakennettu tällaisia vertaisryhmiä ja muita. Että tähän on kyllä panostettu aika paljon, ja on todella kiva kuulla, että ympäri maailmaa ja ympäri Suomea ihmiset tulevat. Silloin me olemme jossain onnistuneet.

Puhuja 1 [00:11:04]: Ihan varmasti. Että tarjontaahan useasti on paljon, mutta ehkä keskeistä on juuri se, miten löytää siihen omaan osaamistarpeeseensa ratkaisuja. Ja sellaisia ratkaisuja, mihin pystyy sitten osallistumaan. Ja myöskin sellaisia, nyt kun tässä on kerätty viiden AMK:n tarjontaa yhteen. Se on aika poikkeuksellista, että on voinut valita opintoja sieltä sun täältä, ja luomalla niistä juuri niitä osaamiskokonaisuuksia.

Puhuja 2 [00:11:29]: Tuo oli Jenni hyvä, kun nostit tuon. Koska tuohan oli se yksi alkulähtökohta. Että viisi suurta ammattikorkeakoulua. Niin se tarjonta, mitä voimme antaa ja tarjota potentiaalisille opiskelijoille, niin sehän on huikean suuri.

Puhuja 1 [00:11:44]: Niin on, todella. Tämä kattaa jo alueellisestikin Suomesta aika ison osan. No, mennään koulutusorganisaatioista sitten työelämään. Oliko tässä työelämä mukana jotenkin tässä suunnittelussa? Tai mikä se kontakti sinne on?

Puhuja 2 [00:12:03]: No siinä hankkeen alkuvaiheessa olimme yrityksiin yhteydessä. Ja lähinnä siinä markkinointimielessä. Mutta sitten teimme Headai-nimisen yrityksen kanssa sellaisen harjoituksen; heillä on dataa työpaikkailmoituksista. Niin me tsekkasimme, että miten meidän opetussuunnitelmamme ja nämä työpaikkailmoitukset, onko niissä vastaavuutta. Tai onko niissä työpaikkailmoitusten osaamiskuvauksissa jotain sellaisia osaamisvaatimuksia, jotka vaikuttaisivat tähän meidän tarjontaan. Eli tavallaan se työpaikkojen tarve tuli hyvin vahvasti tämän Headain datan kautta. Ja sen me teimme. Ja sen johdosta ei tullut kuin joitain pieniä täsmennyksiä siihen tarjontaan, mutta että siellä ei ollut mitään sellaista mullistavaa.

Puhuja 1 [00:13:02]: Joo. Ihan mielenkiintoista kyllä. Tekoälyä tässäkin. Mitenkä, jos ajattelee kokonaisuutena tätä toteutusmallia, niin minkälainen siitä nyt tuli? Olet noista elementeistä puhunut, mutta nyt voi hetken katsoa taaksepäin ja arvioida, että miltä näyttää. Ja ehkä jos ajattelee vielä sitä, että tätä mahdollisesti sitten soveltaisi jossain muussa, muulla alalla kuin tässä ohjelmistoalalla.

Puhuja 2 [00:13:27]: Joo. Siis hankkeessahan on aina se alku ja loppu. Ja yleensä hankkeisiin liittyy se problematiikka, että miten hyödyntää sitten niitä hyviä käytäntöjä ja tuloksia, mitä hankkeessa on syntynyt. Ja tämähän on sillä tavalla iloista, että mehän olemme saaneet jatkorahoitusta AMK-osaajalle, jossa lähdetään samalla ideologialla tällaiseen digitaalisuuteen ja siihen digitaalisten taitojen vahvistamiseen hakemaan ratkaisuja. Ja me pystymme sitä lähteä kehittämään. Ja samoin me varmasti olemme hyvin aktiivisia jatkossakin kaikissa hankehauissa. Että pääsemme nimenomaan tätä toteutusmallia rakentamaan niin, että se olisi vaikka tällainen vakiintunut osa ammattikorkeakoulujen tarjontaa. Jotta ne ihmiset löytävät näppärästi sitä, mitä he tarvitsevat. Että ehdottomasti tässä on todella paljon elementtejä jatkohyödynnettäväksi. Niin kokonaisuudessaan kuin näiden yksittäisten elementtien kautta. Esimerkiksi hakeva toiminta, se pitäisi systematisoida, miten me löydämme ne henkilöt, jotka eniten siitä mahdollisesti hyötyisivät, myös yksilöinä. Ja sitten toisaalta näitä ohjauksen eri tapoja, niin tässä tulee sen tyyppisiä, joita voi esimerkiksi muihin virtuaalikoulutuksiin viedä. Tai ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Että kun tässä on kuitenkin viisi ollut ideoimassa, ja viisi ammattikorkeakoulua on voinut käyttää erilaisia menetelmiä ja kokeilla niitä. Ja pystytään arvioimaan sitten sitä, mikä tuntuu toimivalta ja mikä ei. Niin se on varmaan tässä se vahvuus. Mehän tähän hankkeeseen kytkimme aika vankan seurannan. Eli kaikki nämä henkilöt, jotka ilmoittautuivat, niin heidän piti täyttää sellainen esitietolomake. Kuin myös lähetettiin sitten palautelomake. Ja ihan varmasti osa vähän manaili, kun niitä joutui täyttämään, mutta me saimme varsin arvokasta tietoa. Ja itse asiassa se tieto on tässä toteutusmallin kehitystyössä, jalkauttamisessa, ollut kyllä ensiarvoisen tärkeää. Siitä varmaan tulee kanssa meidän julkaisuihin jokin kooste?

Puhuja 1 [00:15:41]: Kyllä. Siitä on tulossa oma, missä kerrotaan myöskin juuri siitä, että keitä he olivat, ketä tähän koulutukseen nyt sitten hakeutui.

Puhuja 2 [00:15:49]: Juuri näin. Ja me haimme myös sitä, että onko näistä ohjaavista kysymyksistä verkkosivuilla ja tästä AI-tutorista, onko siitä ollut hyötyä. Haitta on vähän ehkä se, että kun ne eivät valmistuneet heti siinä alussa, niin me olemme aika vähän saaneet sitä dataa. Mutta nyt täytyy jatkohankkeessa pyrkiä erityisesti siihen tietoon, sitten panostaa.

Puhuja 1 [00:16:12]: Juuri näin. Eli AMKoodareilla on tulossa jatkoa, se laajenee vähän eri aloille. Myöskin osaajapula-aloille. Ja hyödynnetään tätä samaa kokemusta ja toteutusmallia siinä, sen hyviä puolia. Tuleeko sinulle vielä jotain mieleen? Tässä nyt on aikaa ajatella, että miten tätä voisi vielä kehittää. Jos mietimme ihan tätä meidän yhteiskuntaa, ja ehkä kansainvälisestikin tällaista tämän tyyppistä koulutusratkaisua siihen tarpeeseen, että yhteiskunnassa on osaajapula-aloja.

Puhuja 2 [00:16:48]: Joo. Ja silloin tällaisia ratkaisuja pitää olla tarjolla. Koska jos avoimessa ammattikorkeakoulussa on yksittäisiä opintojaksoja, jotka pyörivät aika usein sen oman vuosisuunnitelman mukaan, mikä tutkinnoille on tehty, niin se ei yleensä, tai aina, taivu niin paljon kuin tämän tyyppinen. Eli tämän tyyppisiä tarvitaan lisää. Mutta tarvitaan myös sitä, että pystytään myös kytkemään jollain tavalla vielä enemmän sitä oppimista sinne työntekemiseen. Eli mietin, että yksi kehittämisen alue voi olla sekin, että tietopuolista tulee tässä. Tai sitten tietopuolista jo kytketään, että hänen pitää työssään, ihminen tekee jotain. Ja sitten taas todentaa ja osoittaa vaikka osaamistaan jossain tällaisessa toteutusmallissa tai alustalla. Ja taas jatkaa. Että kyllä tässä varmaan paljon näitä vaihtoehtoja on. Ja todennäköisesti Suomessa tämä digivisiotyö tällä hetkellä pyrkii kanssa tämän tyyppiseen digitaaliseen ratkaisuun tässä oppimisessa.

Puhuja 1 [00:17:58]: Joo. Sinä aloitit yksilöstä ja yksilön osaamistarpeista. Ja meillä on kokemustakin hankkeen myötä siitä, että on henkilöitä, jolla on tullut vaikka uranvaihto eteen. Tai tässä pandemian myötä yllätyksiä työelämään. Johon on pystynyt AMKoodari-opinnoista sitten hakemaan ihan uutta suuntaa, ja jopa lähteä opiskelemaan uutta tutkintoa. Eli siinä se varmaan on tavoite täyttynyt tällaisten osaajien myötä.

Puhuja 2 [00:18:26]: Joo. Hyvin, Jenni, nostit nuo hyödyt. Että nyt tässähän enemmän minäkin omassa puheessani tähän toteutusmalliin painotin keskustelua. Mutta tuo juuri, että mitä kaikkea siitä sitten yksilölle on seurannut, niin oli hyvä nosto tähän lopuksi.

Puhuja 1 [00:18:41]: Joo. Tämä oli nyt AMKoodarin toteutusmalli. Kiitos, Taru, sinulle, että tulit kertomaan tästä. Ja homma jatkuu ensi vuonna.

Puhuja 2 [00:18:50]: Kiitoksia!

[äänite päättyy]