Digitaalisuutta yrittäjänaisille 4: Digitaalisuus strategian ja liiketoiminnan toteuttajana

Puhujien merkinnät: OH: Otto Härkönen
EA: Erkki Alanen
SS: Sanya Saarinen

[tunnusmusiikki]

OH: Mä olen Otto morjesta ja tervetuloa Metropolian podcastsarjaan, jossa on tarkoituksena käsitellä digitaalisuudesta lisää liiketoimintaa naisyrittäjille ja miksei muillekin yrittäjille. Tämä on vähän laajempi sarja. Me tehdään useampi jakso näitä. Meillä on jokaisessa sarjassa aina eri yrittäjävieraana mielenkiintoisia yrittäjiä, ja me keskustellaan aina eri teemoista. Teemana tänään on niinkin haastava kokonaisuus kuin digitaalisuus strategian ja liiketoiminnan toteuttajana. Se on pääteema, mutta katsotaan, minne me ajaudutaan tässä juttelussa. Mä olen siis Otto Härkönen. Mä toimin lehtorina Metropolialla ja mulla on pari yritystä. Mä jotain pientä tiedän yrittämisestäkin ihan myös käytännön kautta. Mulla on mukana Metropoliasta myös…

EA: Terve, mä olen Alasen Eki. Olen Metropoliassa liiketalouden yksikössä markkinoinnin lehtorina. Tausta lähinnä päivittäistavarapuolen markkinoinnista ja brändikehittämisestä ja markkinoinnin kehittämisestä. Digitaalinen sydänhän mulla käytännössä näihin tehtäviin on. Oona 2.0 on tämä hanke, jonka puitteissa me Oton kanssa näitä podcasteja tässä tehdään. Vieraana meillä on tänään Sanya Saarinen. Sanya, ole hyvä.

SS: Loistavaa. Aivan superhienoa olla täällä tänään. Mä olen tosiaan Sanya Saarinen. Mun yrityksen nimi on Someleontti. Se kertookin aika paljon. Mä olen sosiaalisen median kameleontti, elikkä teen paljon digisisältöjä, teen paljon automaatioita liiketoiminnan tueksi, jotta tehostetaan viestintää ja myyntiprosesseja. Sitten mä myös koulutan pienyrittäjille sosiaalista mediaa, että kaikki yrittäjät oppisi käyttämään sitä tehokkaasti, koska se on ihan oikeasti hyvä keino saada lisää näkyvyyttä, lisää myyntiä ja myös helpottaa niitä asiakaspalvelun toimenpiteitä.

OH: Mä soitan Sanya, että me tavattiin. Tästä on nyt jo hetken aikaa, seitsemän kahdeksan vuotta suunnilleen. Vuodet menee. Niistä nyt niin väliä. Mä silloin olin ottamassa vastaan sun yrittäjätutkintoa, eikö ollut näin? Sä silloin lähdit tuolla samalla. Tämä nimi oli sama, eikö ollut?

SS: Joo.

OH: Someleontti oli silloin jo.

SS: Kyllä.

OH: Mistä tämä nimi tuli? Tämä on ihan uskomattoman hieno nimi yritykselle.

SS: Joo, pieni tausta: Mä olen tosiaan ollut yrittäjänä jo vuodesta 2004, elikkä tämä on käytännössä mun toinen yrittäjyys. Silloin aikaisemmin mä lähdin yrittäjäksi suoraan ammattikorkeakoulun penkiltä opinnäytetyönä liiketoimintasuunnitelma ja tsup vaan, kun koulu loppui saman tien yrittäjäksi. Silloin mä showjuonto- ja laulukeikkoja, elikkä olin tuolla tapahtumapuolella aktiivisena. Silloin oli vähän eri systeemit. Silloin ei ollut näitä digitaalisia asioita, niin oli vähän työläämpää se uuden yrittäjän esiintuominen. Tosiaan me ollaan Otto tavattu 2015. Silloin kun mä käynnistelin tätä Someleontti-liiketoimintaa, olit yritysneuvojana täällä Vihdissä ja me nähtiin tuossa yrityshautomossa ja siellä tavattiin. Itse asiassa sen kahvipöytäkeskustelun yhteydessä sieltä tuli myös mun ensimmäiset asiakkaat. Siinä mielessä tosi hieno juttu. Jotenkin tässä ympyrä sulkeutuu, kun nyt ollaan täällä muille kertomassa, mitä siitä yrittäjätarinasta on oppinut. Tärkeä oli se, että tosiaan pyytää apua heti siinä alkuvaiheessa ja verkostoituu ihmisten kanssa. On kyllä tosi mielenkiintoinen tämä kehityskulku tässä ollut. Osa asioista on pitänyt oppia kantapään kautta, ja sen takia mäkin olen auttamassa nyt muita pienyrittäjiä, että he saa sen suoremman reitin eikä kompastele samoihin kohtiin kuin minä. Tosiaan täällä auttamassa.

EA: Mä mietin tätä, jos siirrytään tänne strategiseen kulmaan, mikä meillä aiheena tänään on. Mua jotenkin häiritsee se, että digitaalisuus ja strategia on kaksi eri sanaa ja puhutaan digistrategiasta. Eihän se ole enää tätä päivää. Eikö tavallaan strategia ole lähtökohtaisesti aika monella vahvasti digitaalinen?

SS: Joo. Kyllä mä näen sekä nämä digityökalut että kaikki muut toiminnot, mitä tehdään viestinnän markkinoinnin eteen ne on sen myynnin ja sen liiketoimintastrategian toteutusvaihe. Ne ei ole mitenkään irrallisena siitä muusta tekemisestä, vaan kaikki pitää keskittää siihen, mitkä on ne parhaat työkalut, millä toteutetaan sitä strategiaa, mikä sille yritykselle on laadittu. Totta kai siellä on se liiketoiminnan kannattavuus elikkä se myynti yksi tärkeä aihe.

EA: Kanavat, asiakashallinta, prosessit, tulon muodostus. Mitäs kaikkea muuta?

SS: Kyllä, elikkä kaikkihan lähtee just tosiaan siitä asiakastuntemuksesta liikenteeseen, koska sen perusteella, mikä se sun kohderyhmä on, rakentuu jokaiselle kohderyhmälle ideaalinen myyntiprosessi ja siihen ne työkalut. Edelleenkin osa yrityksistä tekee niin sanotusti perinteisellä tyylillä myyntityötä, mutta tämä digitaalisuus tuo siihen sen, että me saadaan skaalattua sitä toimintaa, saadaan tehostettua viestin perille menemistä, saadaan autettua sitä asiakasta ja luotua niitä yhteisiä yhteneväisiä kohtia siellä digitaalisessa ympäristössä. Nyt yritysten täytyy huomioida se, että asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut. Käytännössä yhdessä yössä on koko maailma siirtynyt verkkoyhteyksille, ja tämä on tullut jäädäkseen. Me ollaan opittu myös kuluttajina se digitaalisten palveluitten käyttö. Siellä on tosi paljon sitä potentiaalista asiakaskuntaa nyt, jotka odottaa sitä, että yritykset vaan pystyy skaalaamaan sitä toimintaa ja tuottaa heille niitä palveluita nyt tällä heidän uudella oppimallaan tavalla. Sitä miettiä, että miten sen, mikä toimi aikaisemmin, nyt skaalaa tänne digityökaluille, niin pystyy palvelemaan laajempaa kohderyhmää. Strategiassa on tosi tärkeä se, kun monesti pienyrityksillä on aika pienet resurssit myös käytössä, että me ollaan määritelty se kohderyhmä, mietitty ne tavoitteet. Kohderyhmiähän voi olla useita erilaisia. Yleensä niitä on viidestä seitsemään. Sitten aletaan rakentaa niitä ostopolkuja kullekin kohderyhmälle erikseen. Se on semmoinen kokonaisuus, mikä rakentuu pala palalta ja siinä on tosi tärkeä koko aika myös seurata sitä tekojen kannattavuutta. Nyt kun meillä on digitaaliset työkalut, me pystytään mittaamaan niitä tuloksia, me pystytään näkemään, minkälaiset sisällöt toimii, mitkä tuo eniten myyntiä, koko ajan kehittää sitä. Semmoinen vanha malli, että tehdään kerran vuodessa strategia ja pysytään siinä ja lähdetään sitä toteuttaa jonkun suunnitelmaa tai vähän sinnepäin olevan suunnitelman avulla, ei enää toimi, koska meidän pitää päivittää sitä koko ajan, kun se tilanne siellä kentällä muuttuu.

EA: Kyllä, kyllä. Sitten täytyy olla halu ja kiinnostuu tähän kehittämiseen myöskin, että haluaa testata ja ikään kuin hakee koko ajan parempaa.

SS: Kyllä ja paras juttu niissä digitaalisissa työkaluissa on se, että me voidaan ottaa se asiakas helposti mukaan siihen keskusteluun. Yrittäjä on yleensä aina itse liian lähellä sitä omaa liiketoimintaa. Se on se oma pieni lapsi, mikä on synnytetty sinne yritysmaailmaan. Sen takia me tarvitaan sitä ulkopuolisten mielipidettä. Siinä tärkeätä on just kokeneet yrittäjät niin kuin mulla esimerkiksi Otto silloin alkutaipaleella oli tosi tärkeä kontakti, häneltä sai paljon hyviä neuvoja, ja sitten se, että otetaan ne asiakkaat mukaan siihen keskusteluun. Digitaalisilla työkaluilla me voidaan tehdä kyselyitä tai sitten me voidaan ihan somekanavissa pyytää asiakkaitten kehitysehdotuksia tai kun on ollut joku vaikka koulutus tai vastaava, voidaan pyytää sitä sähköistä palautetta. Me pystytään myös somessa tutkimaan hiljaisia signaaleja. Vaikka se asiakas ei vastaisi suoraan meille, me nähdään ihmisten siinä sosiaalisessa käyttäytymisessä näissä somekanavissa, mitkä saattaa olla seuraavat trendit tai markkinoilta puuttuva palvelu, mihin meidän yritys voisikin vastata ja lähteä kehittää sen perusteella.

OH: Kuin sä sitten näät, että strategisesti sä pystyt vastaamaan siihen valtavaan kilpailuun? Mä alan olla vanha patu myönnettäköön jo, mutta nyt kun mä näen kilpailua, mitä tapahtuu tuolla verkossa, meillä on valtavasti erilaisia alustoja ja MIT:in proffat vetää luentoja verkkoon ja kertoo heidän omista tutkimusjutuistaan ja kaikki on saatavilla. Kuinka pienyritys ja kuinka pienyrittäjä pystyy strategisesti vastaamaan siihen kilpailuun, joka on eittämättä kasvanut digitaalisuuden ja verkostojen kautta?

SS: Siinä on tosi tärkeä se, että keskitytään tiettyyn asiakasryhmään, jota pystytään palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla, eli unohdetaan se, että meidän palvelu tai tuote sopii kaikille ja sitä koitetaan myös markkinoida kaikille. Toisaalta se erikoistuminen ja sitten toisaalta se, kun me käytetään niitä digityökaluja, me saadaan se viesti leviämään tehokkaammin. Mulla on ollut ilo ja kunnia olla mentoroimassa nyt reilun vuoden ajan yrittäjän ammattitutkintoa suorittavia. Olen nähnyt sitä puolta kanssa ja paljon keskustelen yrittäjien kanssa ihan somessa ja tosielämässä. Se, mitä näkee vähän liikaa, on se, että analysoidaan liikaa, mitä kilpailijat tekee. Käytetään hirveästi siihen aikaa. Toki täytyy tietää, missä mennään, mutta mä itse näen sen niin, että kaikki kilpailijat on potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Mä itse käytän mieluummin siihen oman toiminnan kehittämiseen kuin muitten toiminnan analysoimisemiseen, koska silloin pystyy tekee sitä omalla persoonallisella otteella, pystyy koko ajan pitää sen asiakkaan siinä keskiössä ja pystyy tekee ennalta semmoisia juttuja, mitä muut ei vielä edes tullut ajatelleeksikaan. Jos koko aika vaan tutkailee, mitä muut tekee ja sitten alkaa niitä vaikutteita ottaa siihen omaan tekemiseen, silloinhan se menee siihen, että kaikki näyttää, tuntuu ja maistuu samalta. Silloin kun rohkeasti ottaa sen oman linjan siinä ja tekee omille asiakkaille täydestä sydämestä ja antaa sen näkyä myös siellä julkisesti, koska se viesti ei mene eteenpäin, jos ei sitä julkaista, se on se yksi tapa. Keskittää sen siihen oman strategian kehittämiseen ja etenkin sen toteuttamiseen, elikkä suunnittelu ei riitä, vaan tarvitaan niitä tekoja. Keskittää sen energian sinne.

OH: Toi on tosi upea tapa ja valinta siitä, mitä sä olet tehnyt tuossa, että sä jaat omaa osaamistasi nyt myös uusille opiskelijoille ja muuten. Jossain vaiheessa mä juttelin sun kollegan Leijalan Antin kanssa. Hän puhui silloin teidän uudesta hienosta liiketoimintamallista. Nyt mä en muista ihan tarkkaan nimeä, mutta oliko se Rakentamo vai mikä se oli?

SS: BusinessRakentamo, joo. Voittoa tavoittelematon yhdistys, jossa on täysin pienyrittäjävetoinen hallitus. Ollaan ketterä toimija ja nimenomaan autetaan yrittäjiä erilaisissa asioissa.

OH: Tämä on mun mielestä tosi tärkeä strateginen valinta, kun se on voittoa tavoittelematon ja sä annat sinne omaa aikaa ja sä annat sinne omaa osaamista. Etkö sä saa sieltä myös aika paljon?

SS: Mä saan sieltä tosi paljon ihan suoria asiakkuuksia, kunhan itse on aktiivinen. Eihän kukaan tule kotoa hakemaan. Täytyy olla esillä ja jutella ihmisten kanssa. Se, mikä mun liiketoiminnassa on ollut merkittävin rooli tuolla BusinessRakentamolla: Ensinnäkin se, että pääsee toteuttaa sitä omaa missiotaan, että haluaa auttaa muita pienyrittäjiä. Toinen on se, että vuosi sitten mulle tuli semmoinen tilanne, että mä huomasin, että nyt mä olen itse tässä pullonkaulana, elikkä tulee tarjouspyyntöjä, mutta mä en pysty edes vastaa niihin missään järkevässä aikajänteessä saati sitten, että mä voisin ottaa vastaan uusia toimeksiantoja. Kysyntä alkoi olemaan niin kovaa, että mä en pystynyt enää yksin toteuttamaan näitä. Sitten mä kaksi vuotta sitten suurin piirtein lähdin jo miettimään, ketkä oli semmoisia tiimiläisiä, keitä voisi ottaa siihen tekemiseen mukaan. BusinessRakentamon kautta mä olen löytänyt nyt dream teamin. Sen sijaan, että mä yksin yrittäisin tehdä kaikkea somesisällön tuotantoa tai muuta, mulla on erikseen valokuuvajat ja tekstintuottajat ja me tehdään yhdessä sekä mun omaa markkinointia että asiakasprojekteja. Tässäkin nähdään se, että toinen olisi voinut nähdä toisen samalla paikkakunnalla toimivan saman alan yrittäjän kilpailijana ja kyräillä, että mitähän se nyt tekee, mutta mä näin heti, että ei vitsi, tuossa on tosi hyvä tyyppi, taitava tekijä. Nytpä jutellaan yhteistyömahdollisuuksista ja nyt sitten yhdessä tehdään erilaisia projekteja. Se on tosi hieno juttu. Se vapauttaa sitä yksinyrittäjän vastuuta ja omaa aikaa. Kun ei olla työsuhteessa, se on myös semmoista, että kun on alihankintakuvio, pystyy sen työtilanteen mukaan katsomaan ne parhaat yhteistyökumppanit kullekin asiakkaalle, ketkä pystyy sen projektin just toteuttaa parhaiten. Näitä ihmisiä mä en olisi ikinä tavannut ilman BusinessRakentamoa. Ne tuli sitä kautta, että tutustui muihin yrittäjiin, ja siitä se sitten lähti.

EA: Tämähän on tämän hetken työelämätaitoja, että osaa rakentaa ja ylläpitää hyviä verkostoja nimenomaan.

SS: Kyllä. Se on tosi tärkeä ihan kaikessa.

OH: Millä tavalla sä olet käsitellyt tuota asiaa? Oletko sä käyttänyt jotain työkalua? Toihan on poikkeuksellista ajattelua, että sä rakennat verkostot ja sä annat kauppaa muille saadaksesi lisää. Oletko sä tehnyt jonkun toimintolaskenta-analyysin tai piirtänyt jonkun business mapin tai business model canvaksen tai jonkun tällaisen, jolla sä olet päätynyt tällaiseen rakenteeseen vai onko se vain tullut, että hei, tämä on hyvä juttu?

SS: Mulla on kouluajoilta lähtien jäänyt tämä SWOT-analyysi takaraivoon. Aina kun tulee tämmöinen haastava tilanne ja joku niin sanottu ongelma liiketoiminnassa, mä analysoin sen nopeasti SWOT-kaaviolla, eli katson ne mahdollisuudet, uhat, vahvuudet ja heikkoudet yhdelle A4:lle ja sieltä lähden niitä uhkia ja heikkouksia rakentamaan ja kehittämään, että mites nyt voitaisi tehdä paremmin nämä asiat. Silloin kun esimerkiksi tuli tämä ongelma, että mä tajusin, että mä en ehdi vastaa sähköposteihin, että mitä nyt lähden tekemään, yksi oli se, että mä lähdin miettimään, ketkä olisi yhteistyökumppaneita, kelle mä voisin delegoida, koska mulla oli aikaisemmin yksi erittäin huono kokemus. Yksi mun ensimmäisistä yhteistyökumppaneista hävisi kesken projektin. Lähti maasta. Se oli mun ensimmäinen kokemus. Sen jälkeen mä olin tosi tarkka siitä, kenen kanssa mä lähden tekemään. Se vaatii sitä, että on se keskinäinen luottamus rakennettu. Lähtee analysoimaan sitä tilannetta ihan tuommoisella yksinkertaisella työkalulla ja sitten lähtee kehittämään sitä. Siinä samalla mä mietin, mitä kaikkia digityökaluja on käytössä, millä mä voisin kehittää tätä prosessia, koska mä tajusin, että mulla menee hirveästi aikaa esimerkiksi siihen, että mä sovin jotain tapaamisia ihmisten kanssa, kun sen voisi tehdä sähköisessä ajanvarauskalenterissa niin, että asiakas sieltä itse katsoo niitä. Mä otin näitä digityökaluja käyttöön ja mä otin ne vielä sillä tavalla, että mä aloin hyödyntää näitä automaattivastaajia ja linkittää näitä eri työkaluja toisiinsa, koska ei ollut semmoista all-in-one-työkalua, mikä hoitaisi kaiken, vaan mä aloin linkittää niitä. Mä mietin asiakkaan kannalta, että se polku nyt tällainen, miten me pystyttäisi saamaan sinne nopeasti se apu. Siitä se lähtee, että aina kun tulee joku haaste, huomaa, että joku asia ei toimi, istahtaa alas, alkaa miettiä, mikä tässä on nyt se ongelma ja miten lähtee parantamaan sitä. Sehän ei tule silleen, että yhdessä yössä tulee se ratkaisu silleen [napsauttaa sormiaan] ding. Sen takia se on sitä jatkuvaa kehittämistä. Mullakin on pitkän kokemuksen kautta tulleet nämä omat ratkaisut ja olen pystynyt rakentamaan semmoisen työkalun, mistä mä pystyn ikään kuin ulkoistamaan itseni osittain ja hoidan aika paljon myyntiä, asiakaspalvelua, viestintää ja markkinointia automatisoidusti.

OH: Tuossa oli tosi upea strateginen ajanhallinnan ratkaisu tuo sun sähköposti. Jossain vaiheessa pitkästä, pitkästä aikaa laitoin sulle sähköpostia. Se reply, minkä mä sain, mä luin sen kaksi kertaa, kolme kertaa. Sitten mä klikkasin kaikki paikat. Ei juma, nyt on kehittänyt muuten jotain sellaista, jossa voisi olla arvoa aika paljon tosi monelle. Uskallatko sä jakaa oman sähköpostisi, että nämä meidän kuulijat voisi laittaa sulle kyselyn? Mä en uskalla sanoa sun meiliä tässä, mutta uskallatko sä sanoa sen sun sähköpostisi, jos on kiinnostunut siitä, kuinka omaa ajanhallintaa hoitaa ja millä tavalla voi monistaa itsensä ihan tosissaan? Täyttyykö sun meiliboksi, jos sä jaat sen nyt?

SS: Ei haittaa kuule. Se saa täyttyä. Sitten vain katsotaan, miten se sieltä tyhjennetään. Tosiaan tuon automaattivastauksen viestin ideana on se, että kun multa kysytään yleensä niitä samoja asioita, siinä automaattivastauksessa on ne tärkeimmät strategiset linkit, mitkä on myös yrityksen liiketoiminnan ja myynnin kannalta niitä tärkeimpiä. Sä voit testata tuota automaattivastaajaa. Laita sanya.saarinen@someleontti.fi. Sieltä näet tuon email-vastaajan. Sitten jos haluat Facebookissa tai Instagramissa nähdä, minkälainen automaattivastaaja mulla siellä on. Siellä on strategisten linkkien lisäksi vielä aina jotain hyödyllistä yrittäjille. Lähtee joku ladattava vuosisuunnitelmaopas tai joku muu, joku hyödyllinen ohjevideo. Yksityisviesti Facebookissa tai Instagramissa Someleontti-tilille, niin näet sieltä sen automaation. Mä sain just itse asiassa tällä viikolla asiakkaalta palautetta. Oli uusi asiakas, joka oli joskus kolme vuotta sitten nähnyt mut puhumassa jossain, ja nyt tuli se tarve, että tarvitsi vähän opastusta tuossa mainonnan tekemisessä. Hän laitto mulle sähköpostin ja siinä just kyseli, että onko aikaa ja paljonko maksaa tunti. Sitten kun lähti tämä automaattiviesti, siinä oli heti ensimmäisenä, että jos haluat varata ajan, tässä on linkki sähköiseen ajanvarauskalenteriin. Hän klikkasi sitä. Sitten hän kävi varaamassa ajan. Vaikka mä olin itse varattu, mä näin, että sähköpostiin tuli nyt, että nyt on varattu aika. Sen jälkeen se mun järjestelmä ohjaa suoraan, kun se aika on varattu, missä se maksetaan. Jos ajatellaan yrityksen kassavirtaa, laskutus on se viheliäisin juttu pienyrittäjälle etenkin yksinyrittäjälle, kun ne laskut pitää omin pikku kätösin tehdä. Se myynnin automatisoiminen on tosi tärkeätä. Plus, että lisää rahan kiertoa kassassa. Laskussa on aina yleensä oletuksena 14 päivää netto. Mulla on kaikissa soppareissa 7 päivää netto. Sillä saadaan jo viikolla sitä kassavirtaa kierrätettyä nopeammin. Yleensä tämmöisissä, kun me saadaan vielä verkkokaupan kautta otettua se maksu, se on nopeasti hoidettu ja tehty ja siitä tulee asiakkaalle heti se kuitti. Sitten kun tuli tämä hetki, että istuttiin yhdessä siinä etäneuvottelussa ja oltiin käyty läpi tämä asia, mikä hänellä oli siinä kysymyksenä, mä kysyin, että miten sä koit tämän automatisoidun prosessin. Hän sanoi, että se oli ihan loistava. Siltä istumalta, kun hän laittoi sen yhden meilin, hän sai saman tien vastauksen niihin kahteen kysymykseen, mitä hän esitti, elikkä milloin voitaisi nähdä ja paljonko se maksaa. Hän sai tehtyä kymmenen minuutin sisällä sen koko systeemin. Tämähän ei sovi ihan kaikille asiakkaille, mutta suurimalle osa. Kaikki on aika hyviä digikäyttäjiä tänä päivänä jo. Näitä kannattaa kehitellä.

EA: (-) [päällekkäistä puhetta]

OH: Toi on tosi hieno juttu. Anteeksi Eki, mun täytyy puuttua kahteen aikaisempaan asiaan tässä vain. Tärkeätä, että otat jonkun asian käyttöön. Sä sanoit siitä SWOTista aikaisemmin. Tärkeää, että sä käytät jotain työkalua. Meillä on maailma täynnä työkaluja. On business mapeja, business model canvasia, liiketoimintasuunnitelmia, SWOTeja jne. jne. jne. Tärkeää, että sä käytät jotain, kunhan sä käytät sitä. Sitten toinen oli tuosta etukäteislaskutuksesta. Mä en ymmärrä, miksi jengi pelkää sitä. Siitä on ihan oikeasti tutkittua tietoa, että jos sä meet kuluttajana tai vaikka yritysasiakkaana Linnanmäelle, jos sä mä maksat etukäteen all inclusive liput, että sä pääset jokaiseen laitteiseen ja saat syödä siellä rauhassa ja niin poispäin, sulle jää hyvä mieli siitä kokemuksesta. Sitten kun sä olet siellä riehunut oikein kunnolla ja tulee kuukauden kuluttua luottokorttilasku, jossa on kaksi tonnia, voi hitto, olipa kallista.

EA: Kaksi tonnia Linnanmäelle.

OH: No joo, kaksi tonnia, kaksi tonnia, mutta ajatusmallia.

EA: Kyllä, kyllä. Toi on just, että nykyäänhän kuluttajat ja asiakkaat ovat enenevässä määrin tottuneet siihen, että maksetaan etukäteen. Se kannattaa käyttää hyödyksi, koska silloinhan se asiakas on varmasti jo sitoutuneempi etukäteen. Se odottaa vastinetta rahalle ja haluaa myös itse vaikuttaa siihen, mitä se sisältö on.

SS: Kyllä ja toi oli tosi tärkeä pointti: on sitoutuneempi siihen. Hän tulee valmistautuneena siihen tapaamiseen. Mulla lähteä kysymyspatteristo. Ne strategiset tavoitteet ja sen tapaamisen ja liiketoiminnan tavoitteet mulla on siitä jo kokonaisnäkemys siinä vaiheessa, kun me istutaan siihen. Sitten me aletaan katsoa, mitä sieltä lähdetään kehittämään ja millä työkaluilla.

EA: Kyllä, kyllä.

SS: Eli siihen kuuluu myös se ennakkotiedon hankintaprosessi, ja ne kysymykset on semmoisia, että ne ohjaa sitä asiakasta ajattelemaan strategisesti: Ai niin, mun tosiaan pitäisi miettiä näitä sometavoitteita eikä vain lätkiä niitä asioita sinne, tänne ja tuonne. Ai niin, mikähän se mun kohderyhmä onkaan, ketä mä haluan tavoittaa. Mulla tosiaan se SWOT on yleistyökalu, mutta mä käytän sitä just kaikissa business model canvasin tai liiketoimintasuunnitelman eri vaiheissa. Mä sitä samaa työkalua käytän siihen, että mä niitä asiakkuuksia analysoin tai digitaalisuutta analysoin tai myyntiä analysoin. Sitä samaa työkalua, kun sen oppii kerran käyttämään, voi käyttää tosi monessa ja jatkuvasti kehittyy se toiminta. Oton ensimmäiseen kysymykseen vastaus. Sä kysyit ihan alussa, mihin unohdin vastata, että miten tämä Someleontti-nimi tuli. Mulla oli se, että mä halusin olla somemaailman kameleontti, mutta se ei jotenkin kuulostanut hauskalta. Tämä kameleontti tulee siitä, että mä mukaudun siihen rooliin, missä mua tarvitaan joko kouluttajana, digisisällön tuottajana tai strategisena ohjaajana. Kolme kuukautta mietin sitä nimeä, ja se ei tullut. Työnimihän oli Sanyan Sisältöpalvelut. Sillä tämä lähti paperilla ensimmäisessä suunnitelmassa menemään. Siinä vaiheessa, kun mä olin perustamassa yritykselle pankkitiliä, virkailija kysy, että milläs yrityksen nimellä tämä avataan. Sitten mä olin silleen [napsauttaa sormiaan] Someleontti. Se alitajunta oli työskennellyt siellä, mutta se tuli vasta siinä pankin tiskillä se nimi. Siitä se sitten lähti.

OH: Mulle on ikuisesti jäänyt mieleen se Someleontti ja se Somesoppa, se oranssipunainen kattila, jossa keitetään sitä somesoppaa. Jotenkin se on jotain [naureskelee].

SS: Kyllä ja toi, että se brändi on rakennettu tietyn värimaailman ja tietyn esineen ympärille, auttaa siinä, että mulle tulee oikeasti ihmisiltä ympäri Suomea viestiä, että hei näin samaan sarjaan kuuluvan somesaavin, haluaisitko kuvan siitä [naurua]. Näitä tulee ympäri maailmaa. Etenkin kesällä täältä Suomesta tulee paljon.

EA: Palaan vielä tuohon tapaan, miten sä tällaisesta haasteesta, mikä sulla oli ajanhallinnan ja asiakaspalvelun kanssa, rakensit vahvuuden. Aika makea juttu. Jos tätä SWOT-kontekstia tässä miettii, haasteesta tuli sulle vahvuus.

SS: Kyllä ja mullehan on aina sanottu, että mun pitäisi keskittyy johonkin tiettyyn somekanavaan esimerkiksi, mutta mä olen mieltä, että koska pienyrittäjän pitää hallita se viestinnän kokonaisuus, mä olen se, joka testaa keinoja ja sitten kertoo, mikä milläkin hetkellä toimii. Mä olen se, joka näkee sen yleiskuvan ja auttaa löytämään ne parhaat työkalut sen mukaan, mitkä on ne tavoitteet. Se on kanssa tärkeä, että ei vaan pitäydytä siinä yhdessä somekanavassa, vaan mietitään sitä kokonaisuutta, miten niitä työkaluja on saatavilla siihen oman liiketoiminnan toteuttamiseen. Se auttaa kyllä tosi paljon.

EA: Mihin voi ja mihin kannattaa resursoida.

SS: Just näin. Etenkin kun ne resurssit on rajalliset, ne työkalut valikoituu sen mukaan, mitä on aikaresursseja käytössä tai raharesursseja. Siellä on paljon eri tasoisia työkaluja olemassa.

OH: Mä mietin tässä sitä, että kun sua katsoo ja sun brändiä ja niin poispäin, sä olet tehnyt siitä niin mahtavan jutun, että mä haluaisin kysyä, ajattelitko sä kasvaa koskaan, palkata työntekijöitä ja palkata ihmisiä tekemään? Vai onko sulla strateginen valinta, että sä teet itse tämän jutun, sä saat päättää, se et ota stressiä siitä työntekijäjutusta? Mä mietin liikkeen johdon kannalta sitä, että tuollaista tehoa, tuollaista tahtia, tuollaista brändiä, millä pirulla tuon vetäisi työntekijöille. Tuntuu ihan mahdottomalta haasteelta.

SS: Ei välttämättä. Silloin kun mä lähdin miettimään tuota brändisuunnitelmaa, sehän olisi ollut helppo alkaa rakentamaan vain yhtä brändiä, mutta mä lähdin silloin seitsemän vuotta sitten rakentamaan kolme brändiä. Ensin oli Someleontti-yritys ja sitten totta kai minä yrittäjänä, koska se myynti tehdään sen oman henkilöbrändin kautta. Ihminen ostaa aina ihmiseltä. Ei ne osta siltä yrityksen logolta. Sitten myöhemmin mä tajusin, että tämähän kannattaa jotenkin nyt turvata tämä brändi, kun tehdään hirveästi työtä sen eteen, ettei kukaan varasta sitä mun nenän edestä. Tämä täytyy jotenkin suojata. Se Someleontti-nimihän suojattiin siinä, kun mä rekisteröin se aputoiminimeksi ja sitten mä kehitin rinnalle vielä tavaramerkin elikkä Somesoppa, mikä tulee näihin koulutustuotteisiin. Siellä Somesopassa on se idea, että kun se rekisteröity tavaramerkki, siitä lähdetän jossain vaiheessa monistamaan niitä Somesoppa-kouluttajia ja näitä. Materiaalit ja oppi on valmiina, mutta sitten sinne saadaan sitä skaalautuvuutta. Suurin haaste on ollut se, että jos kaikki on kiinni siitä, miten mä käytän sinä omaa aikaani ja mulle maksetaan vain siitä, mitä mä teen just sillä hetkellä siinä ajassa, se on hyvin haavoittuva se bisnesmalli. Jos mä tulen kipeäksi tai tulee joku yllättävä maailman virus, voi käydä niin, että menee yhdessä yössä se koko paletti sekaisin, mutta kun me rakennetaan sinne digitaalinen malli taustalle, se mahdollistaa sen, että se asiantuntijuus voidaan tuoda automatisoituun digitaaliseen muotoon esimerkiksi verkkokursseiksi. Silloin jos minä sairastun, minä siirrän sen markkinoinnin painon sinne verkkokursseille, elikkä sieltä tulee tuloa sitten, vaikka itse ei olisi siellä justiinsa reaaliajassa tekemässä niitä asioita. Se kokonaisuus täytyy miettiä tarkkaan ja sitten vaan lähteä sitä rakentamaan.

OH: Hei, tämä oli tosi upea strateginen pohdiskelu. Ei strategian täydy olla tämän vaikeampaa. Mun mielestä me kuljettiin aika korkealla tasolla strategisissa asioissa mukana digitaalisuus, mutta samalla tosi käytännönläheistä. Ei strategian tarvitse olla tämän vaikeampaa. Tuossa tuli tosi upeita pointteja, tosi upeita juttuja. Kiitoksia, että jaksoitte kuunnella Oona 2 -podcastsarjaa. Kiitoksia Sanyalle, kiitoksia Ekille paljon ja lyhyet moi moi -viestit vielä jokaiselta. Mä toivon, että Sanya sä toistat sun putiikin nimen, koska mä toivon, että sä saat myös muutaman asiakkaan tämä kautta. Eki eka.

EA: Me ollaan puhuttu tätä strategiaa, mutta kuitenkin toi asiakas on meillä ollut koko ajan mielessä ja se asiakkaan palvelu, asiakkaan auttaminen. Pidetään se asiakas. Mun puolesta kiitos.

SS: Tosiaan asiakas kaiken keskiössä, ja sitten mietitään niitä digityökaluja, millä voit helpottaa sitä omaa toimintaa. Suurin osa näistä työkaluista on ilmaiseksi saatavilla. Joku somekanavan automaattiviesti tai sähköinen ajanvarauskalenteri tai joku muu on yleensä ilmaiseksi saatavilla. On kyse vain siitä, että kuka ne ottaa tehokkaaseen käyttöön. Tosiaan mä olen Sanya Saarinen. Löydät mistä tahansa somekanavasta hashtag Someleontti, sieltä vinkkejä yrittäjille.

OH: Jes, kiitoksia. Moi moi ja palataan seuraavaan jaksoon.

EA: Moi moi.

SS: Moikka.