Digistudiot 2: Millaiseen tekniseen konseptiin päädyttiin?

Puhuja1 [00:00:22]: Tervetuloa tähän podcast jaksoon, missä käydään läpi minkälainen tekninen konsepti digistudio-projektissa tehtiin ja miten siihen päädyttiin. Nimeni on Kimmo Leiviskä ja toimin tässä projektissa projektipäällikkönä. Kanssani täällä Metropolian Myyrmäen kampuksella, Vantaan digistudiossa, on Hannu Turunen. Tervetuloa Hannu. Esittelisitkö itsesi?

Puhuja2 [00:00:45]: Kiitoksia. Olen Hannu Turunen, fysiikan lehtori. Olen ollut Metropolian digimentori-toiminnassa mukana digimentoreiden koordinaattorina. Olen opettajana yhä edelleen ja tuottanut itse lyhyitä opetusvideoita. Tähän projektiin olen tuomassa, digimentorointi toiminnan lisäksi, opettajanäkökulmaa videotuotantoon.

Puhuja1 [00:01:12]: Kiitoksia. Tämän podcastin aiheena on digistudion tekninen konsepti. Minkälainen siitä nyt lopulta tuli ja kuinka siihen päädyttiin? Mitä täältä meidän studiostamme löytyy?

Puhuja2 [00:01:27]: Meillä oli tavoitteena saada astetta parempaa laatua sekä äänen että videokuvan osalta. Meille tuli pari erillistä tilaa, joissa pystyy toteuttamaan lähinnä videoita ja podcasteja. Lisäksi isompi studio, joka soveltuu laajempien tapahtumien ja webinaarien, esimerkiksi johdon tiedotustilaisuuksien striimaamiseen. Sitten meiltä löytyy podcast piste ja lainalaite-setti, eli kaikkea ei tarvitse tehdä täällä studiossa vaan laitteet voi viedä sinne, missä haluaa kuvata. Esimerkiksi laboratorio-olosuhteissa. Näiden lisäksi teimme vielä editointihuoneet, etteivät nämä tilat ole editointien takia varattuina vaan vapautuvat muuhun käyttöön. Molemmilla kampuksilla, sekä Myyrmäessä että Myllypurossa, on ns. editointi huoneet.

Puhuja1 [00:02:45]: Nämä olivat meidän käytännön teknisiä konsepteja ja ideahan oli pystyä tuottamaan palveluita webinaareille, podcasteille ja videotuotannoille. Eli kolmelle digitaaliselle tuotokselle. Kerroit, että nyt on näitä selkeitä konsepteja, kun puhutaan mini- ja isosta studiosta, niin muistini mukaan projektin alkuvaiheessa oli ylätasoisemmat ymmärrykset, kun puhuttiin pop-up laboratorioista tai demostudioista ja niin edelleen. Se mielikuva oli ehkä epäselvä. Eikö ollut niin, että me kävimme benchmarkkailemassa useampia vastaavia ratkaisuja?

Puhuja2 [00:03:27]: Kyllä, Jyväskylän ammattikorkeakoululla on ollut samanlaisia vastaavia tiloja. Ja myöskin Haaga-Heliassa, sekä Aalto-yliopistossakin, kävimme benchmarkkausreissulla ja siellä oli sellainen automaattistudio, josta aika paljon otettiin ideoita omaan toteutukseen. Tässä projektiryhmässä oli mukana tekniset asiantuntijat, jotka tekivät ratkaisut tekniikan, kameroiden ja mikrofoneja hankinnan suhteen.

Puhuja1 [00:04:07]: Alkuvaiheessa johtoajatus oli, että näistä hankituista laitteista pitäisi saada mahdollisimman helppokäyttöiset. Yhden kaapelin taktiikalla jos päästään niin ollaan tyytyväisiä. Nyt kun katsoo studion ulkopuolelta, ei siihen ehkä ihan olla päästy. Ministudio kuitenkin on yhden johdon päässä omasta läppärilaitteesta. Kuitenkin käytännössä on huomattu, että tämä vaatii opastuksen ensimmäisellä kerralla, kun näihin tiloihin tulee.

Puhuja2 [00:04:40]: Kyllä, ehdottomasti. Helppokäyttöisyyttä ei ole ihan vielä sille tasolle saatu, että ensimmäisellä kerralla pärjäisi täysin yksin. Opastus ja ohjeistus sujuvoittaa alkuvaiheessa.

Puhuja1 [00:05:11]: Tässä oli kuvausta meidän konsepteistamme, että mihin päädyttiin. Siirrytään nyt pohtimaan, missä asioissa onnistuttiin tämän projektin aikana.

Puhuja2 [00:05:24]: Tämä on yksi todistus siitä, että jotain on saatu aikaiseksi. Nyt kun ollaan tässä Myyrmäen kampuksen digistudiossa ja tuotetaan tätä podcastia näillä laitteilla. Siinä mielessä on kyllä onnistuttu. Se alkuperäinen tavoite yhdestä kaapelista, joka kytketään ja siitä painetaan, ei olla ehkä ihan päästy. Mutta sillä tukifunktiolla kuitenkin pystytään käyttäjää tarpeellisella tavalla tukemaan.

Puhuja1 [00:06:05]: Tämä on varmaan juuri se oppi tästä projektista, että tekniikan haltuunotto käyttäjälle on pienistä asioista kiinni. Se voi olla yksittäinen johto, yksittäinen nappi tai vastaava. Eli on opittu kynnyksen madaltaminen, jos tällaista termiä haluamme käyttää. Käyttäjillä on todella voimakkaita oletuksia helppokäyttöisyydestä ja miten laitteita pitäisi käyttää. Käyttöohjeet pitäisi myös aina lukea ennen käyttöä. On kuitenkin huomattu, että parempi ja helpompi tapa on opastaa näissä käytännössä.

Puhuja2 [00:06:50]: Kyllä. Itse projektin aikana käyttäessä ja testatessa on käyty mahdolliset ongelmatilanteet läpi. Sen myötä osataan nyt ohjeistaa ja opastaa myös uusia käyttäjiä ja antaa siten ensivaikutelmasta parempi kuva.

Puhuja1 [00:07:17]: Palataan vielä helppokäyttöisyys-oletukseen. Yksi mielenkiintoinen avaus oli, että lainalaitteissa on gimpal , joka on puhelimen lisälaite, johon puhelin laitetaan kiinni. Siinä on applikaatio, jonka kautta kameraa ohjataan. Siinä keinoäly osaa kääntää kameraa kasvojen perusteella oikeaan suuntaan. Siinä lähestyttiin helppokäyttöisyyttä, mitä myös muihin laitteisiin kaivattaisiin. Paljon pieniä asioita on opittu. Yksi tekninen asia on, kuinka ihmiset ymmärtävät miten ääni kulkee johdoissa ja miten kameran autofocus toimii.

Puhuja2 [00:08:12]: Yksi onnistuminen on myös siinä, että projektin demovaiheessa tämä on herättänyt kiinnostusta ja innokkaita testaajia on saatu mukaan. Laitehankintojen viiveistä huolimatta on saatu nostettua tietoisuutta ja kiinnostusta podcasteihin ja videoihin.

Puhuja1 [00:08:49]: Tämä oli myös projektin alkuajatus, että ei hankita pelkkiä tiloja vaan myös palvelumuotoilullinen aspekti. Mitä aikaisemmassa vaiheessa saadaan loppukäyttäjä mukaan ja heiltä palautteen järjestelmien toiminnasta, se on hyvä.

Puhuja1 [00:09:11]: Jos pohditaan projektia, että mitä tehtäisiin toisin ja mitä on oikeasti opittu. Pandemian takia toimitusajat ovat laitteissa olleet todella pitkiä. Kun projektia suunniteltiin niin ajateltiin, että vuodessa tai puolessa tämä on tehty läpi, mutta nyt se on venynyt kahteen vuoteen. Jos nyt tekisin tämän toisin, niin laittaisin loppukäyttäjät niiden keskeneräisten studioiden keskelle vielä aikaisemmassa vaiheessa. Näin saataisiin se feedback mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Puhuja2 [00:09:58]: Meillähän oli se linjaus ”bring your own device” -periaate. Eli jokainen tulee tänne omalla läppärillään ja kytkee sen. Tässä olisi kannattanut varmistaa, että kaikki tarvittavat lisenssit ovat käytettävissä kaikilla. Meiltä löytyy Adobe Cloudin kautta Adoben lisenssit, mutta siellä ei ole videotuotantoon ja -tallennukseen varsinaista ohjelmaa. Tämä on omalta osaltaan hidastanut sitä, että podcastit ovat lähteneet hyvin lentoon, mutta tähän videotuotantoon ei ole ollut tarjota yhtä selkeää ohjelmaa alkuun.

Puhuja1 [00:10:58]: Videon saavutettavuus, näistä käytettävissä olevista järjestelmistä johtuen, ei siellä ole kätevää tekstitystyökalua. Mediaserverin tai videoiden jakoalustaratkaisua ei tässä projektissa ei otettu huomioon. Jos tekisi nyt toisin, niin pitäisi miettiä tämä ulottuvuus uudelleen. Tällä hetkellä jos opettaja tekee videon, niin hän laittaa sen esimerkiksi Youtubeen tai striimiin. Eli meillä olisi useita vaihtoehtoja.

Puhuja2 [00:11:34]: Kyllä. Ehkä se miksi sitä ei tehty, on niiden isojen lisenssimaksujen takia. Meillä lisäksi tietohallinto ottaa näihin kantaa ja todettiin, että tähän projektiin ei ehditä tarkempaa kilpailutusta lähteä tekemään näiltä osin. Ehkä se on myöhemmin ratkaistavissa, mennäänkö tällä samalla konseptilla, että jokaisella on oma laite vai onko tarvetta keskitetymmälle mediaserverille.

Puhuja1 [00:12:17]: Projektin aikana tehtiin ratkaisu ostaa laitteet suoraan talon omaisuudeksi, mutta siinähän voisi olla muitakin vaihtoehtoja. Jälkikäteen mietittäessä voisi testaamisen kannalta olla järkevää pohtia erilaisia määräaikaisia laina- ja leasing-ratkaisuja. Se mahdollistaisi erilaisten teknisten laitteiden käyttäjien todeta, jatketaanko vai ei niiden käyttöä kokemuksien pohjalta. Tässä projektissa ei ehditty vastaavaa kokeilua tehdä.

Puhuja2 [00:12:55]: Jos vielä palataan siihen, mitä olisi voinut tehdä toisin. Vaikka meillä oli palvelumuotoiluajatusta ja kartoitettiin sitä tarvetta, ehkä vielä voimakkaammin olisi käyttäjiä voitu demovaiheessa ottaa mukaan. Siitä olisi saatu erilaisia ongelmatilanteita esille ja pystytty huomioimaan ne. Sen korvasi nyt se, että itse olemme olleet tässä käyttäjiä eikä meistä kukaan ole ollut alan asiantuntija näissä aiheissa.

Puhuja1 [00:13:34]: Nyt osaisin sanoa, että edessämme olevan ministudion pienen zoom-kameran kyllä vaihtaisin, koska sen kuvanlaatu ei täyttänyt oletuksia.

Puhuja1 [00:13:53]: Tässä vaiheessa haluan kiittää Hannua. Olit kertomassa digistudion teknisestä konseptista. Kiitän myös kaikkia kuulijoita ja mikäli teitä kiinnostaa digistudio-projekti enemmänkin, niin meillä on tulossa tässä sarjassa seuraavaksi jakso, jossa käydään läpi erityisesti tätä palvelukonseptia. Eli teknistä tukea ja mitä oivalluksia on projektin aikana saatu tästä. Kiitos ja kuulemiin.

Puhuja2 [00:14:23]: Kiitos.

[äänite päättyy]