Sydämellä terveydelle 2; Sairaanhoitaja terveyden edistäjänä

Sairaanhoitajan työn lähtökohta tulee olla asiakkaan terveyden edistäminen. Myös ihmisen kohtaamis- ja vuorovaikutustaidot ovat merkittävässä roolissa hoitotyössä. Tässä jaksossa Noora Asplund ja Tinja Kaivolahti käyvät läpi terveyden edistämisen menetelmiä käytännön esimerkkejä tarjoillen. Asiakkaan ohjauksessa on hyödyllistä osata muutosvaihemallin vaiheet. Se edistää mm. dialogia asiakkaan kanssa. . Jaksoa voi hyödyntää terveysalan opiskelijat ja ammattilaiset. Tule mukaan kuuntelemaan Sydämellä terveydelle -podcastia!
Podcast tiedostona: Lataa omalle laitteellesi (25.4MB)
MetroPodian RSS-syöte: RSS
Äänite alkaa
[Popmusiikkia 00:00:03]
Asplund [00:00:07] Jos ihminen ei lainkaan ole sitoutunut siihen muutokseen tai ei halua sitoutua, niin häneen ei kannata käyttää aikaa. Mikä on aika karua sanoa näin. Poistyöntävää.
Kaivolahti [00:00:20] Terveydestä keskustelu, niin siitähän tulee sellaista terveysterrorismia, eli tuputetaan sitä tietoa mitä se ihminen ei ole valmis ottamaan vastaan. Siihenhän me ei pyritään.
Asplund: [00:00:33] Tervehdys jälleen.
Kaivolahti: [00:00:36] Tervetuloa kuuntelemaan Sydämellä terveydelle podcastin toista jaksoa.
Asplund: [00:00:41] Ja täällä tosiaan Noora Asplund puhuu ja mehän ollaan tosiaan terveyden edistämisen tiimistä, Terveys osaamisalueella Metropoliassa työskennellään.
Kaivolahti: [00:00:51] Kyllä ja minä olen Tinja Kaivolahti.
Asplund: [00:00:54] Mitä meillä tänään olikaan aiheena?
Kaivolahti: [00:00:57] Oli vähän mietitty sitä, että ruvetaan pohtimaan sitä miten sairaanhoitaja voi edistää terveyttää siinä omassa työssään.
Asplund: [00:01:05] Kyllä ja varmaan aika tärkeää ja kiinnostavakin aihe, koska sehän nimenomaan se käytäntöhän nyt kiinnostaa varmasti tulevia hoitotyön ammattilaisia hyvinkin paljon. Eli lähdetään vähän
purkamaan tätä teemaa ja tietenkin myös omien kokemusten mukaan tuodaan vähän niitä näkökulmia ja mahdollisia esimerkkejä.
Kaivolahti [00:01:29] Kyllä, sinullakin on pitkä työura, eikä vaan, takana terveydenhoitajana ja sairaanhoitajan tehtäviäkin etkö ole tehnyt?
Asplund: [00:01:37] Joo kyllä näin on pitää paikkansa, että noin kymmenen vuotta olen tehnyt niitä hommia. Ja olen tosiaan ihan sairaanhoitajan töitä tehnyt jopa tuolla Oslossa, että sieltäkin löytyy sellaista näkökulmaa. Mutta terveydenhoitajana tai terveydenhoitaja pohjakoulutukseltani olen, niin siellä olen kyllä myöskin terveyttä edistänyt aika paljon ja monessa eri ympäsristössä myöskin.
Miten sinulla Tinja oliko minkälainen työkokemus tausta sinulla?
Kaivolahti: [00:02:14] Minä olen kyllä varmaan kiertänyt kyllä yhtä lailla. Olen ollut siellä perusterveydenhuollossa neuvolassa yksityisellä puolella, erikoissairaanhoidossakin sielläkin sitten löytyy ihan somaattista ja psykiatrista työkokemusta. Monenlaista. Pisin työkokemus on tuolta työterveyshuollosta.
Asplund:[00:02:33] Juuri näin ja se antaakin sitä laajuutta, kun terveydenhoitajan työhän on myös sellaista aika, sanotaan vauvasta vaariin hommaa.
Kaivolahti: [00:02:39] Kyllä.
Asplund: [00:02:43] Eli itselläkin kun löytyy sitä kotihoidon näkökulmaa ja sitten taas neuvolasta ja sitten myös sieltä avoterveydenhuollosta eli terveysasema työssä olen ollut ja tosiaan tätä terveyden edistämistyötä saa jokaisessa työympäristössä tehdä. Ihan siis sairaanhoitajan todella tärkeää työnsuunta pitäisi lähteä tuosta terveydenedistämisestä se ihmisen hoitaminen. Tämä on ainakin minun näkökulma. Mitä sinä tästä ajattelet?
Kaivolahti: [00:03:16] Ajattelen, että tämä ehkä liittyy siihen kokonaisvaltaisuuteen ja siihen, että ei nähdä pelkästään sitä ihmistä sen sairauden kautta tai sen yhden ongelman tai terveyshaasteen kautta mikä se sitten onkaan, vaan katsotaan sitä laajemmin. Se ihminen oikeasti elää siinä ympäristösään ja siellä on niitä terveyttä edistäviäkin asioita, vaikka onkin jokin terveyteen liittyvä haaste. Tai sairaus.
Tai useita sairauksia.
Asplund: [00:03:43] No jos lähdetään sitten ihan aiheeseen niin sanotusti, niin miten sinä Tinja ajattelet, että sairaanhoitaja voi edistää työssään sitä terveyttä?
Kaivolahti: [00:03:54] Minä ajattelen niin, että ihminen on sellainen kokonaisvaltainen olento. Ei lähdetä sen sairauden kautta ajattelemaan, vaan kokonaisvaltaisesti sitä terveyttä. Ja niin, että kysytään vaikka,
että mitä sinulle kuuluu? Eikä ensimmäisenä lähdetä, että oletko kipeä ja kuinka kipeä olet? Positiivisesta näkökulmasta. Tokihan siellä voi olla kipuja selkeästikin, mutta tavallaan, että ei keskitytä pelkästään
vain ja ainoastaan siihen sairauden hoitoon, vaan huomioidaan se ihminen
ja sen ihmisen moninaisuus siinä hoidossa.
Asplund: [00:04:27] Kyllä. Ja jos nyt ymmärrän oikein niin pitkälti sitä sellaista ihmisen kohtaamista ja sellaista, että ollaan huolissaan ja pyritään kysymään asiakkaalta tai potilaalta, niin kuin en sitä sanaa
kuten tuossa edellisessä jaksossa tuli ilmi niin haluaisi itse käyttää, mutta pyritään kysymään häneltä sitä vointia, että ne on tosi tärkeitä asioita. Mitä voidaan joskus esimerkiksi kiireen takia sivuuttaa siinä työssä. Mutta sitten voi lähteä siltä näkökulmalta myöskin siihen asiaan, että onko se kiire sitä itse luotua tietyllä tavalla, että onko sinulla se hetki aikaa kohdata se asiakas kuitenkin siinä vastaanotolla mihin hän tulee, tai mihin tilanteeseen tuleekin yhtä lailla vaikka sairaalassa.
Voitaisiin tässä myöskin muutamia sellaisia työkaluja tuoda esille ihan sairaanhoitajille miten he voisivat siinä omassa työssään edistää terveyttä. Aika hyviä teorioihin perustuvia tapoja.
Kaivolahti: [00:05:33] Yksi varmaankin missä vaiheessa ihminen on omassa elämässään, että esimerkiski vaikka pienessä elintapamuutoksessa. Voidaan vaikka puhua liikuntatottumuksista, ruokailutavoista, päihteiden käytöstä, niin se muutosvaihemalli on sellainen mikä on mielestäni
oleellinen asia, että tunnistetaan missä vaiheessa se ihminen on menossa, jotta pystytään niitä oikeita keinoja käyttämään siihen interventioon tai keskusteluun. Miten me puututaan ja nähdäänkään, että tämä asiakas ja ihminen ei ole sellaisessa vaiheessa, että hän pystyy ottamaan tätä tietoa vastaan, vaan onko hän oikeasti vaikka kiinnostunut juuri siinä
kiireellisessä tilanteessa ottamaan sen tiedon vastaan.
Asplund: [00:06:15] Juuri näin, eli tavallaan sitä havainnointia siinä työssä. Tosiaan tämä mistä Tinja mainitsi, eli tämä muutosvaihemalli, niin se on kuvanneet Prochaska ja Diclemente, vaikeat nimet, tällaisen muutosvaihemallin ja ovat sitä mieltä, että hoitosuunnitelman pitäisi
myös jollakin tavoin perustua tähän muutosvaihemalliin. Me voitaisiin varmaan oikeasti käymään näitä mallin niin sanottuja kohtia läpi tai vaiheita. Malli tosiaan on tällainen, että tässä on myös monia eri nimityksiä näille vaiheille.
Kaivolahti: [00:06:54] Kyllä, että yhtä nimeä ei aina löydykään sitten.
Me käydää tätä vähän tämän Käypä hoito -suosituksen mukaan, eikö vaan?
Asplund: [00:07:04] Kyllä, eli mitä löytyy ihan vaikka, jos Googlettaa muutosvaihemallin, niin löytyy niinkin mutta toki tietenkin teidän ammattilaisten tuolta Duodecimin tiedostoissa paremmin tästä on tietoa. Mutta jos mennään ihan tähän malliin mitä se käytännössä tarkoittaa, niin ensimmäinen mallihan on tällainen esipohdintavaihe. Se voi olla toiselta nimeltään myös kiinnittymisvaihe.
Kaivolahti: [00:07:32] Kyllä ja tässä asiakas tai ihminen ei tunnista sitä terveyteen liittyvää haastetta. Se voi olla vaikka
tupakointi, eli tavallaan ei ajattele sitä, että mitä se vaikuttaa omaan ja muiden terveyteen. Tai yhtä hyvin se voisi olla vaikka aggressiivinen
liikennekäyttäytyminen.
Asplund: [[00:07:52] No miten sinä Tinja tällaisessa tilanteessa sitten lähtisit asiakkaan kanssa keskustelemaan?
Kaivolahti: [00:07:56] Täytyisi ruveta
miettimään sitä, että tunnistaako hän ongelmaa ja tavallaan sitä, että tässä on terveyteen liittyvä haaste. Miten sinä koet tämän oman terveyden ja näetkään mitä yhteyttä tällä on vaikka tupakoinnilla tai
liikennekäyttäytymisellä sinun tai muiden terveyteen.
Asplund: [00:08:21] Eli tavallaan sitä muutoshalukkuuden herättelyä jollakin tavalla ja joillakin kysymyksillä. Me varmaan nuo avoimet kysymykset käydään vielä tarkemmin tuossa motivoivan keskustelun
avulla, mutta tässäkin esimerkiksi voisi sellaisia avioimia.
Eli miten koet terveytesi tai miten tämä haaste sinua haastaa siellä käytännössä. Esimerkiksi tämmöisillä, että ihminen alkaisi miettimään sitä omaa haastettaan tai ongelmaa siellä mikä siellä arjessa on.
Kaivolahti: [00:08:55] Kyllä.
Asplund: [00:08:57] Tässä sekin täytyy itse omasta kokemuksesta sanoa, että jos ihminen ei lainkaan ole sitoutunut siihen muutokseen, ei halua sitoutua, niin häneen ei kannata käyttää aikaa sillä tavalla. Mikä on aika karua sanoa näin mutta jos ihminen ei ollenkaan lähde, että hän on ihan hyvinkin pois työntävää ja ei halua edes keskustella
asioista, niin silloinhan hänen kanssaan keskustelu
on hyvinkin vaikeaa ja sitä on turha jatkaa.
Kaivolahti: [00:09:26] Terveydestä keskustelustahan tulee sellaista terveysterrorismia. Eli tuputetaan tavallaan sitä tietoa mitä se ihminen ei ole valmis ottamaan vastaan. Siihenhän me ei pyritä.
Asplund: [00:09:40] Ei vaan me halutaan nimenomaan saada asiakas itse oivaltamaan asioita. Se on mielestäni hyvä sana se oivallus. Ja ohjaamaan asiakasta sinne terveyttä edistävään suuntaan. No jos lähdetään sitten
tuohon seuraavaan vaiheeseen, niin sehän on tällainen, kun pohdintavaihe. Eli suostutteluvaihe toiselta nimeltään.
Kaivolahti: [00:10:00] Kyllä ja siinä vaiheessa asiakas vähän kuin tunnistaa sitä haastetta ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Se voi nyt vaikka olla se, että ruokavaliossa on jotain mihin voisi kiinnittää huomiota. Oli se vaikka karkin syönti tai päivittäinen herkuttelu.
Asplund: [00:10:21] Eli voisi ajatella, että hänellä on setietty harkinnan ajatus siellä jo olemassa.
Kaivolahti: [00:10:28] Että minä syön vaikka päivittäin ihan liikaa karkkia.
Asplund: [00:10:31] Eli hän on ymmärtänyt niin, että näin nyt on ja hän on hyväksynyt sen asian, että hän varmasti nyt näin tekee. Ja toisena mihin usein tämän muutosvaihemalli myös yhdistetään on päihteidenkäyttö, niin tässä nyt tietysti helppo esimerkki on sanoa se tupakoinnin lopettaminen. Eli hän harkitsee lopettamista siinä vaiheessa. Hänellä on jonkin verran tietoa siitä asiasta mitä tupakka tekee. Mitä tässä vaiheessa sitten? Miten asiakasta nyt sitten motivoidaan?
Kaivolahti: [00:11:03] Niin aivan. No sitten on myöskin nämä terveydenhoitajan menetelmät tai ylipäätänsä hoitotyönmenetelmät,
eli keskustelu, haastattelu ja suuntaamista siihen toiminnan muutokseen. Millaisilla kysymyksillä tällaisessa vaiheessa Noora sinä voisit kysyä siltä henkilöltä, että miten jos syön nyt vaikka liikaa karkkia tai tupakoisin ihan hurjasti, niin miten minä tunnistaisin tämän minun ongelman?
Asplund: [00:11:30] Kyllä varmasti lähtisin sitä sinun lopettamispäätöstä tukemaan ja pyrkisin nimenomaan tuomaan sitä positiivista puolta siellä, että miten tavallaan olet toiminut niissä kerroissa, kun et ole ottanut sitä tupakkaa käteen. Tai mitä positiivista se on sinulle tuottanut siinä hetkessä? Eli lähtisikin sen positiivisen kautta tuomaan niitä asioita.
Mitä voisi vaikka ottaa sen tupakan tilalle, että onko jotakin sellaista mitä voisit vähentää vaikka sitä tupakkaa, miin mitä tekisit vaikka sillä sen sijasta. Sekin jollakin voisi toimia.
Kaivolahti: [00:12:14] Eli tällaista korvaavaa toimintaa.
Asplund: [00:12:16] Kyllä
Kaivolahti: [00:12:18] Onko se lasi vettä tai mikä se onkaan.
Asplund: [00:12:20] Ja ihan vaikka kysymällä, että haluaisitko kuulla lisää näistä hyvistä asioista mitä vaikka tämä tupakointi aiheuttaa sinun kehossa. Eli tämmöisessä tilanteessahan asiakas on vastaanottavainen, kun hän on tehnyt jo sitä pientä päätöstä siitä, eli silloin hänelle
kannattaa tuoda sitä tietoa. Ja asiakas kannattaa ohjata myös sen tiedon äärelle, että hän itse voi hakea ja mistä löytyy sitä luotettavaa tietoa siihen. Tietenkin yhtä ainoaa tapaa ei tässäkään ole, mutta siihen on monia sellaisia mikä tulee tavallaan tästä muutoksen vaiheesta missä asiakas pyörii ja mikä on se muutoksen hetki, niin se antaa niitä keinoja miten siinä tilanteessa kannattaa työntekijänä ja asiantuntijana
sitten toimia.
Kaivolahti: [00:13:12] Tämä on tavallaan myöskin myyntityötä, eli kun huomaa tällä asiakkaalla on kiinnostusta, niin sitten tavallaan lähtee myymään tätä ideaa. Että no oletko ajatellut lopettaa vaikka sitä tupakointia ja miten ajattelit, että mikä voisi olla sellainen hetki milloin se tuntuisi sellaiselta helpolta lopettaa. Ja sitten tulee vaikka, että nyt on tulossa tuo juhannus, että silloin ei kyllä pysty, että sitten vaikka, että heinäkuussa alkaa loma, niin entä jos silloin.
00:13:41
[Asplund:] Yhdessä sitä pohditaan ja mietitään, että mikä olisi se oikea hetki ja miten siinä tilanteessa voisi vahvistaa sitä omaa kykyä päästää irti siitä tupakan himosta esimerkiksi. Tai onko jotakin tuotteita mitä voisi käyttää siinä, että ei tekisi niin mieli tai pääsisi irtautumaan siitä tupakasta ja nikotiinista. Sellaista tukemista ja vierellä kulkemista. Ja siitä kyllä päästään nyt sopivasti ja eteenpäin tuohon valmistautumisvaiheeseen, jolloin sitten,tai toiselta nimeltään
suostutteluvaihe, jolloin siis tai ihminen, jos puhutaan edelleen tästä tupakasta, tai karkin syönnistä, niin päättää lopettaa. ja valmistautuu siihen lopettamiseen. Eli silloin hän ikäänkuin on siinä jo, että puhutaan siitä, että okei no sitten sen juhannuksen jälkeen, kun loma alkaa niin silloin.Tuetaan tietenkin sitä ja keksitään niitä keinoja, että millä tavalla siinä päätöksessä pystyy pitäytymään.
Kaivolahti: [00:14:42] Ja mietitään se päivä. Ja antaa sen asiakkaan tuoda se päivä esille ja hänellä on se hyvissä ajoin tiedossa, että no nyt siihen olisi vaikkapa se kolme viikkoa aikaa. Kun se on hänellä hyvin
tiedossa, niin tavallaan pystyy siihen valmistautumaan ja pitää ehkä se päivä mielessäkin, että silloin vaikka 1.7, kun se loma alkaa, niin siellä on sellainen etappi tähän muutokseen tulossa.
Tähän tupakanpolttoon tai karkin syöntiin.
Asplund: [00:15:13] No miten sitten tässä vaiheessa suhtautuisit tai nyt kun seuraavaksi tulee tämä toimintavaihe. Jossa siis asiakas itse riittää lopettaa, vähentää käyttöä tai saattaa toki vielä retkahdellakkin. Mutta miten nyt sairaanhoitajana toimisit tästä eteenpäin, jos asiakas tulee nyt valmistautumisvaiheessa sinun vastaanotollesi, niin miten tässä sitten toimit?
Kaivolahti: [00:15:38] No tässä pitäisi miettiä varmasti niitä toimintamalleja, että sitten jos tulee vaikka, no otetaan vaikka tämä karkinsyönti, kun se kuulostaa niin mehevältä, niin no sitten, miettisi ihan vaikka korvaavia toimintoja. Eli sitten kun tulee vaikka se karkin himo, tai jonkin muun, niin mitä minä voisin tehdä tai tavallaan, että olisi ne valmiit toimintamallit juuri silloin, kun tulee se pahin tilanne. Yhtälailla tupakassa, että sitten kun tulee se pahin tilanne, niin otanko vaikka korvaavan tuotteen. Minä hankin juuri jonkin tietynlaisen minulle sopivan nikotiinikorvaushoito tuotteen siihen
rinnalle niin, että se on tavallaan se käyttäytymismalli siellä mietitty.
Asplund: [00:16:22] Kyllä.
Kaivolahti: [00:16:23] Silloin se tavallaan tulee helpommaksi tämä muutos tehdä, kun se on tavallaan ennakkoon jo sovittu ja mietitty. Että ei tule sitten sitä, että nyt vaikka väsyneenä toiminkin näin jonkin vanhan opitun mallin mukaisesti.
Asplund: [00:16:38] Ja tosiaan siitähän on paljon tutkimuksiakin, että sen tietyn toiminnan muuttaminen vaatii toistoa. Eli tavallaan se, että on ne uudet ikään kuin toimintamallit iskostuvat sinne mieleen. Ja tässä itse varmasti sitten toimisin juuri niin, että asiakkaan kanssa mietittäisiin hyvä aika jolloin hän tulisi uudelleen vastaanotolle. Onko se sitten kolme kuukautta tai neljä kuukautta ja sitten käytäisiin tilannetta läpi, että oletko lopettanut, oletko onnistunut. Syyllistämättä, koska retkahduksiahan tulee hyvin usealle meistä ja mikä sitten on se retkahdus, että onko se sitten retkahdus vai onko se osa sitä prosessia, niin sitäkin on hyvä miettiä. Ja ehkä sitten sairaanhoitajana miettiä sitä, että millä tavalla suhtautua siihen asiakkaan niin sanottuun retkahdukseen. Eli tuleeko sieltä syyllistäviä lauseita, että etkö sinä nyt onnistunut vielä.Vai onko se osa prosessia?
Kaivolahti: [00:17:43] Aivan, että se voi olla sitten tavallaan ehkä jos on hankalasta tällaisesta riippuvuudesta esimerkiksi kyse,
niin sittenhän niitä kannattaa ottaa niitä sellaisia tukikäyntejä usein
ja kertoa, että tämä retkahdus kuuluu asiaan. Mutta sen jälkeen noustaan
ylös ja tehdään uudestaan. Se tavallaan toistetaan.
Jos miettii pientä lastakin, niin silloin kun se opettelee kävelemään ja
kaatuu, niin ei hän mieti siinä vaiheessa, että nyt kaaduin ja en nouse ikinä enää ylös, vaan hän nousee ylös ja kokeilee kävelemistä uudestaan. Sama on tässä muutosvaihemallissa, että tavallaan tämän retkahduksen jälkeen on vaan tehtävä sitä asiaa uudestaan ja uudestaan.
Asplund: [00:18:24] Ja tietysti vertaistuki on tosi tärkeä myös tässä toimintavaiheen aikana ja ehkä jo aikaisemminkin, mutta varsinkin siinä, että ohjata asiakkaita sitten missä tahansa ongelmassa sitten
ovatkaan, niin sinne vertaistuen piiriin.
Kaivolahti: [00:18:40] Kyllä.
Asplund: [00:18:43] Esimerkiksi Facebookissa on monia ryhmiä sellaisia mihin voi jo ohjata. Tietenkin nyt tunnetuimpana ihan nämä AA-kerhot ja muut missä sitten pystytään auttamaan. Ja missä on niitä vertaisia mitkä pystyvät tukemaan niissä haasteissa.
Kaivolahti: [00:19:01] Kyllä ja kun tavallaan ollaan siinä muutosvaihemallissa, niin sitten tietysti sieltä on hyvä tunnistaa sellaisia erilaisia keskustelumenetelmiä millä voisi tavallaan tuoda sen asian julki ja yksi on tietysti se motivoiva haastattelu tai keskustelu. Minä koen, että se keskustelu sana on paljon parempi tähän motivointiin, kuin se pelkkä haastattelu.
Asplund: [00:19:29] Kyllä.
Kaivolahti: [00:19:29] Pyritään sellaiseen dialogiin yhdessä näitä asioita mietitään.
Asplund: [00:19:34] Se on juurikin näin, että kyllä se on haastattelu tavallaan sellaista ylhäältä tulevaa.
Minulle kuvastaa ainakin ylhäältä tulevaa sellaista sääntöjä tai ohjeita.
Kaivolahti: [00:19:46] Minä kysyn ja sinä vastaat.
Asplund: [00:19:48] Kyllä juuri näin. Se olisi hyvä, jos se olisi sellaista vastavuoroista mihin tämä perustuukin, eli yhteistyöhän perustuva vuorovaikutusmenetelmä.
Kaivolahti: [00:19:58] Eikö se ole tehokas näissä elämäntapamuutoksissa?
Asplund: [00:20:01] Kyllä, se on tosi tehokas kun sitten tämän idean tässä ja perusmenetelmän ymmärtää. Tämähän on alun pitäen tämä menetelmä kehitetty siis päihderiippuvuuksien hoitoon. Ja sitten sitä on alettu käyttämään myös muussa terveyden edistämisessä ja on kyllä siihen ihan toimiva käytäntö. Motivoivan haastattelun keskeiset periaatteethan on, että sieltä löytyy muutamia sellaisia pääkohtia. Mitä sinulla tulee siitä mieleen nyt sitten, kun jos mietit, että olet käyttänyt tai mitä olet sitä teoriasta lukenut?
Kaivolahti: [00:20:37] No mitä tuossa alussakin oli se puhe, niin se vuorovaikutus tietenkin. Tavallaan saadaan semmoinen luottamuksellinen, hyvä, aito, vuorovaikutustilanne. Semmoinen kiireetön tunnelma siihen, että tavallaan minä olen täällä sinua varten ja katsotaan miten me yhdessä voidaan tätä asiaa lähteä ratkaisemaan. Eikö niin?
Asplund: [00:20:56] Kyllä se on juuri näin ja se sellainen empatian osoittaminen. Ja tietenkin myös se kohtaamisen tärkeys, eli katsotaan silmiin ja ollaan siinä tavallaan kontaktissa asiakkaaseen.
Kaivolahti: [00:21:08] Läsnä.
Asplund: [00:21:11] Konktreettisia esimerkkejä, niin ollaan kiinnostuneita. Sanotaan vaikka, kerro lisää, ymmärrän että sinusta tuntuu tältä. Tai miltä sinusta tuntui tämä? Kysytään tavallaan asiakkaalta miten hän kokee asioita. Tai asiakas kokee hyvin usein tulleensa kuulluksi tämmöisistä kysymyksistä, että häntä oikeasti kuullaan siellä vastaanotolla.
Kaivolahti: [00:21:38] Aivan. Me ollaan puhuttu tänään muussa yhteydessä vaikka pelaamisesta. Miten tämä pelaaminen vaikuttaa vaikka sinun terveyteen tai miten tämä voisi vaikuttaa sinun yöuniin tai vaikuttaako se sinun yöuniin? Tämmöisiä voisi olla ne kysymykset mistä voisi lähteä liikkeelle. Sitten siihen kuuluu myös tavallaan se asiantuntijan eli sen hoitajan reflektio. Että sinä nukut ilmeisesti huonosti, jos asiakas on kertonut näin. Niin kuinka monta tuntia sinä nukut? Tavallaan pyritään
sellaiseen avoimeen ja pyritään saamaan siitä ilmiöstä sen asiakkaan ilmiöstä mahdollisimman paljon irti. Jolloin hän itsekkin tajuaa, että nyt tämä voi ollakkin, että tämä haittaa minun terveyttä.
Asplund: [00:22:22] Ja kuten sinä tuossa kuvailit noita hyviä avoimia kysymyksiä, niin ne ovat tosiaan se yksi tapa toteuttaa tätä motivoivaa keskustelua. Eli sen tarkoituksenahan on saada se asiakas ajattelemaan aktiivisesti ja sitten niitä omia ajatuksia selventämään.Ja hyviä tämmöisiä avoimia kysymyksiähän on mitä, miten, miksi, kuinka ja kerro.
Esimerkiksi jos halutaan ihan konkretiaan lähteä. Se tavoite myöskin tälle keskustelulle on se, että asiakas puhuu enemmänkuin ammattilainen.
[Kaivolahti: 00:22:57] Ehdottomasti. Jsitten se, että pyritään tavallaan
sen asiakkaan kertoman kautta korostamaan sitä ristiriitaa
mikä siellä on sen asiakkaan tavoitteellisen
elämän vaikka se virkeys ja hyvä uni, niin sen ja sitten tämän hetkisen tilan välillä, jolloin tämä asiakas huomaa sen haasteen mikä siellä
on ja pystyy tavallaan vaikuttamaan myöskin siihen muutokseen.
Asplund: [00:23:23] Kyllä, juuri näin mitä juuri äsken hyvin käytiin läpi noita muutosvaiheita, niin tällä keskustelullahan niitä nimenomaan kaivetaan sieltä sitä muutosta. Missä vaiheessa muutosta asiakas on.
Kaivolahti: [00:23:36] Ja sitten mielestäni ihan hyvä on kysyä, että miten sinä ajattelet, että miten minä voisin sinua auttaa? Minkälaista tukea sinä tarvitsisit? Ainahan tietysti hoitaja ei pysty auttamaan. Voi tulla erilaisia pyyntöjä. Mutta tavallaan sitten, että okei sinulla
on tällainen haaste, että minä en pysty tähän auttamaan mutta minä voin ohjata sinua muihin palveluihin.
Asplund: [00:24:00] Kyllä, juuri näin. Sen takia on todella tärkeää
kysyä nimenomaan tuokin kysymys.Ja oikeastaan mikä on hoitosuunnitelmankin perusasia, niin se suunnitelman tekeminen.
Kaivolahti: [00:24:11] Kyllä.
Asplund: [00:24:13] Eli tehdään se ihan konkreettisesti se suunnitelma elämäntapamuutoksesta tai siitä lopetuspäätöksestä tai mikä se sitten onkaan pelaamisen vähentämisestä.Ja milloin sitä seurataan.
Kaivolahti: [00:24:27] Kyllä. Asiakas tietää ja sitähän varten me tehdään se. Se on sitä asiakasta ja ihmistä varten, eikä sitten sitä hoitajaa tai sitä järjestelmää varten.
Asplund: [00:24:37] Kyllä ja todellakin se, että se tehdään asiakkaan kanssa yhdessä se suunnitelma. Eikä sanella, vaan nimenomaan se asiakas kertoo sen ja se sitten kirjataan asianmukaisesti tietojärjestelmiin sitten ne välietapit.
Otetaan tähän vielä loppuun, että mitä ollaan tänään käsitelty, eli meillä oli siis aiheena sairaanhoitaja terveydenedistäjänä. Eli miten sairaanhoitaja edistää terveyttä siellä käytännössä.
Kaivolahti: [00:25:05] Kyllä ja sitten käytiin muutosvaihemalli ensin läpi. Ja sen jälkeen tätä motivoivaa keskustelua. Mitkä ovat ne työvälineet ja miten me voidaan ammattilaisena puuttua tähän. Tähän terveyteen ja tavallaan niihin terveyshaasteisiin silloin, kun se asiakas on valmis ottamaan sen tiedon vastaan.
Asplund: [00:25:25] Sieltä tosiaan nousi myöskin siitä motivoivasta keskustelusta se vastavuoroinen dialogi sellainen vuorovaikutus. Myöskin huolen puheeksi otto on yksi sellainen teoria missä nämä oikeastaan nämä samat, kuin motivoivassa haastattelussa ja keskustelussa korostuu, eli sellainen vastavuoroisen kommunikoinnin merkitys.
Tänään lopetellaan tähän ja muistakaa vuorovaikuttaa se on tosi tärkeää.
[Kaivolahti: [ 00:25:49] Kyllä!
Asplund: [00:25:52] Kiitos kaikille, että kuuntelitte.
Kaivolahti: [00:25:54] Kiitos, mukavaa päivänjatkoa.
[Popmusiikkia 00:25:57]
Äänite päätty 00:26:00
Ei kommentteja