Hyvinvoiva yrittäjänainen 3: Minä yrittäjänä

Puhujien merkinnät:

• Outi Pyrhönen
• Elviira Vainio
• Heini Maisala-McDonnell

Muut merkinnät:

• (-) Pois jäänyt sana tai sanan osa
• (–) Pois jäänyt jakso
• (sana) Epäselvä sana tai jakso
• [hakasulkeet] Litteroijan kommentti

Huomautukset: —

[rauhallista musiikkia]

Outi: Tänään olemme kokoontuneet Metropolia Ammattikorkeakoulun digistudioon yrittäjänaisen hyvinvoinnin äärelle. Sarjan nimi on Hyvinvoiva yrittäjänainen. Studiossa ovat keskustelemassa minä, Outi Pyrhönen, hankeasiantuntija ja yrittäjä.

Elviira: Mä olen Elviira Vainio. Olen myös yrittäjät ja myös teen palkkatöitä.

Heini: Minä olen Heini Maisala-McDonnell. Olen täältä Metropoliasta. Olen tässä hankkeessa asiantuntijana ja kokemusasiantuntijana yrittäjätaustalta.

Outi: Me ollaan kokoonnuttu keskustelemaan yrittäjänaisen identiteetistä. Identiteettiähän ajatellaan, että se on jotakin minuutta. Se kuvaa sitä, millainen olen tai se on kokemusta siitä millainen minä olen joko persoonana tai sosiaalisesti tai sitten se voi olla myös ammatillista identiteettiä, ja näistä syntyy sitten se yksilöllinen kokonaisidentiteetti, joka meillä kullakin on erilainen. Minkälaisia ajatuksia ensimmäisenä teille tuo tämmöinen ajatus yrittäjän identiteetistä?

Elviira: Se, että perustaa yrityksen ja vaikka virallisesti tulee yrittäjäksi, se ei välttämättä tunnu, että on yrittäjä identiteetissä. Yrittäjäidentiteetti tulee ajan kanssa, kun oppii ja saa lisää kokemusta. Ainakin itsellä on ollut semmoinen kokemus. Entäs teillä?

Outi: Mä ajattelen ihan samalla tavalla, että se ei ole pelkästään esimerkiksi sitä, että siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi, että sitten samalla muodostuisi siinä hetkessä myös yrittäjäidentiteetti. Se ei ole joku semmoinen nimike tai pelkkä teksti, vaan se on jotain, mikä koetaan.

Elviira: Se on myös semmoinen ajattelutapa, koska muistan, kun itsestäni tuli yrittäjä ja periaatteessa aikaisemmin olin tottunut tekemään töitä palkkasuhteissa elikkä kahdeksasta neljään. Sitten kun siirryin yrittäjäksi, periaatteessa on yrittäjän vastuu ja vapaus, mutta huomasin, että mä silti edelleen tein töitä ihan kuin olisin palkkasuhteessa. Jossain vaiheessa ymmärsin, että mä voin joskus lähteä kävelylle ja minä voin itse rakentaa omia työpäiviä omannäköiseksi.

Heini: Ehkä siinä on myös se, että yrittäjänä ymmärsi sen, että joskus päivät venyvät, mutta se on tavallaan sen oman yrityksen hyväksi myös ja sitten että ymmärtäisi ottaa sen jouston myös toiseen suuntaan, jos vain mahdollista. Kun ryhtyy yrittäjäksi, siinä myös ehkä se vastuu laajenee ja työtehtävät monipuolistuvat. Etenkin yksin tai pienyrittäjänä, siinä on monta roolia. Se ei ole enää vain se itse työrooli, vaan siinä ollaan sitten kaikki, mitä liittyy siihen yrittäjyyteen.

Elviira: Koska yrittäjä myy omia palveluita ja ennen sitä markkinoi ja tuottaa palvelua. Sitten pitää suunnitella taloutta. Siinä on tosi monta hattua. Jos on vaikka palkka… Vähän riippuu, missä on töissä, voi olla että sitten henkilö vain tuottaa palveluita ja on vain yksi hattu päässä.

Heini: Ja siihen saattaa liittyä siivousta ja tavaroiden hankintaa ja ihan semmoista kaiken pyörittämistä.

Outi: Tarkoittako siis yrittäjän identiteetti ainakin sitä usein, että on vastuussa monesta asiasta, että ei ole joku muu välttämättä, joka on vastuussa? Toki niitä asioita voi delegoida ja pitääkin mielellään delegoida. Pohjimmiltaan se vastuu on yrittäjällä itsellään, ja niitä hattuja on hyviä monia erilaisia.

Elviira: Joo. Ehkä kokonaisvastuu kyllä, mutta sitten jotenkin itse on opetellut ja tämä opettelu jatkuu, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaikka on vastuussa. Jos ajattelee periaatteessa mä voin tehdä kirjanpitoa, mutta onko se järkevää. Ei välttämättä, koska mulla menisi paljon aikaa ja sitten voi olla semmoinen kirjanpitäjä, joka neuvoo ja kyselee semmoista, oletko sä ajatellut sitä ja tätä ja haastaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse ja yksin. Toinen ehkä myynti ja markkinointi. Vähän ehkä pitää katsoa ja miettiä, missä on hyvää.

Heini: Missä on ne omat vahvuudet. Mä en ajattele sitä vastuuta välttämättä taakkana, vaan mä otin, että se vastuu oli myös, että pysty päättämään asioista itse ja tekemään niitä valintoja ja muokkaamaan oman näköiseksi koko sitä yritystä ja sitä toimintaa. Ei ollut välttämättä erilaisia portaita, mitä päätöksentekoon tarvittiin, ja se päätöksentekoprosessi voi olla aika nopeata.

Outi: Myös saa päättää ja saa…

Heini: Saa päättää ja saa kantaa vastuuta. Kyllä mä otin sen ehkä enemmän positiivisen kautta. Joo ja siinä yrittäjänä täytyy olla valmis myös ottamaan sen vastuun ja täytyy olla sillä lailla rohkea, että täytyy pystyä tekemään niitä päätöksiä, että kaikki menee eteenpäin.

[rauhallista musiikkia]

Outi: Te viittasittekin tuossa jo ihan ensimmäisessä puheenvuorossa oikeastaan siihen, että se identiteetti ei synny sillä hetkellä, kun perustaa toiminimen tai osakeyhtiön tai muun yritysmuodon, vaan että se kehittyy. Tällainen Outi Hägg on tehnyt väitöstutkimuksen siitä, miten yrittäjän identiteetti kehittyy ja minkälaiset asiat sen ympärillä on keskeisiä. Hän on sanonut, että se yrittäjäidentiteetti on ominaisuus, joka kehittyy itsessä ja jatkuvassa keskustelussa ihmisten ja toimintaympäristön kanssa. Miten tämä teidän yrittäjämatkalla on näkynyt, että se identiteetti on kehittynyt?

Heini: Tuo oli hyvä, mitä sä sanoit, että se on vuorovaikutus sen ympäristön kanssa, elikkä yrittäjänä ei missään nimessä voi olla irrallaan. Se on semmoista jatkuvaa reflektointia siinä ympäristössä ja tavallaan peilataan ja saadaan se vastaus sieltä ympäristöstä, että onnistuuko toiminta. Kaikki, miten jo se ihan yhteisö sellaisenaan kokee palvelun tai yrityksen. Sillä on paljon merkitystä, miten se muokkautuu myös se yritys ja oma identiteetti siinä samalla.

Outi: Tuosta mulla tulee mieleen ne yrittäjänä henkilökohtaiset verkostot, ja ainakin itselle tämmöiset yrittäjäjärjestössä ja paikallisjärjestöissä toimiminen on ollut tosi arvokasta sen oman yrittäjyyden sisäistämiseksi ja palautteen saamiseksi. Ei ole suoranaisia kollegoja, kenen kanssa tekee työtä, niin on tarvinnut muita yrittäjiä kuulemaan sitä omaa tarinaa.

Elviira: Perheessä tai ystäväpiirissä ihmisillä voi olla kaikenlaisia neuvoja ja mielipiteitä, mutta sitten on myös hyvä miettiä ja ajatella, että keneltä mielipiteet ottaa vastaan, koska mielipiteitä tulee olemaan, että mitä pitää tehdä, minkälaisia palveluja pitää tarjota, millä hinnalla. Sitten mielipiteet eivät tule välttämättä asiakkailta, vaan semmoisilta ihmisiltä, jotka eivät ole yrittäjiä. Jotenkin itse koen, että se on tosi tärkeätä löytää semmoisia omia verkostoja. Sieltä saa vertaistukea ja sieltä saa inspiraatiota. Ai, hänkin on tehnyt ja on tämmöisiä palveluita. Jos hän on tehnyt semmoista, minullekin se on mahdollista.

Heini: Ja ehkä se, että usein se paras tuki tulee toiselta yrittäjältä, joka on vähän eri alalla.

Elviira: Kyllä.

Heini: Saa uutta perspektiiviä siihen asiaan, ja kun ei ole kilpailutilannetta, se on sellaista aitoa se kannustus ja palaute. Kyllä semmoisella verkostolla on todella paljon merkitystä.

Outi: Mikä kokemus teillä on siitä, että millä tavalla esimerkiksi se, että kouluttautuu, tekee vaikka yrittäjän ammattitutkintoa tai mikä tahansa koulutus, tutkinto, osaamisen vahvistaminen onkaan kyseessä, mikä merkitys sillä yrittäjyyden osaamisen kerryttämisellä on yrittäjän identiteetille?

Heini: Mun mielestä se valmistaa tavallaan siihen päätöksentekoprosessiin, että on tavallaan varmempi. Sitten tämmöiset aina koulutuksen on myös hyviä paikkoja tavata muita yrittäjiä. Siinä molemmat tulee. Se on samalla verkostoitumista, mutta antaa varmuutta ja pohjaa sille omalle taipaleelle.

Elviira: Itse mietin, että se on yksi väylä, mitä kannattaa pohtia, jos haluaa ryhtyä yrittäjäksi tai toimii jo tuoreena yrittäjänä. Ehkä kannattaa myös pohtia, mitä tarvitsee. Jossain tilanteissa se voi olla ratkaisu. Joissain taas ehkä se kokeneempi yrittäjämentori. Ehkä itse mietin, että mikä se tarve on, mutta jos on tuore yrittäjä, ammattitutkinto voi olla tosi hyödyllinen. Ratkaisua on monia, ja lähtisin siitä, että mikä tarve on.

Heini: Niin ja just, että mikä on se kokemustausta jo ennestään. Jos ei ole kokemusta, silloin kannattaa kyllä sitä tietoa… Tieto on arvokasta ja voi ennaltaehkäistä virheiden tekoa.

Elviira: Kyllä. Se on totta. Ainakin tuotteistaminen, mitä palveluja tarjoaa ja kenelle ja millä hinnalla. Saa peruspalikat kuntoon.

Heini: Ja kyllä mä uskon, että vaikka ulkoistaa kirjanpidon ja tällaisia asioita, on kuitenkin hyvä olla itse tietoinen, että myös osaa kysyä oikeita kysymyksiä, ettei tavallaan sokeasti sitten luota siihen, mihin sitten tämän työn ulkoistaa.

Outi: Syntyy omaan mieleen semmoinen kartta, että minkälaiset asiat on tärkeitä, keskeisiä ja millaisilla poluilla se yrittäjyys voi kulkea. Saa sillä tavalla semmoista pääomaa kouluttautumalla ja verkostoitumalla ja mentoreiden kautta, jolla sitten on helpompi tehdä itsensä kannalta ja palveluiden kannalta hyviä päätöksiä.

[rauhallista musiikkia]

Outi: Jos alkuvaiheessa se identiteetti on jotain, joka hiljalleen syntyy ja siinä on se vuorovaikutus aika oleellista, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun jo tuntee itsensä yrittäjäksi? Miten se muuttuu siinä yrittäjyyden varrella vai muuttuuko se?

Elviira: Ehkä alussa kasvetaan, mutta sitten kun ympäristö muuttuu ja yritys kasvaa, tullaan ihan erilaisten haasteiden eteen. Silloin ehkä kannattaa miettiä, mitä kannattaa tehdä itse, mitä ostaa, koska kaikkeen ei riitä aikaa. Ei vaan pysty. Silloin ehkä se itsetuntemus on tosi tärkeä. Kuka minä olen? Mikä on se kokonaiskuva, mistä äskettäin puhuttiin? Mitä minun kannattaa tehdä ja mitä ehkä ostaa palveluna? Ja se ei ole aina helppoa, koska on tottunut tekemään kaiken itse. Sitten se yritys on vähän niin kuin oma vauva. Se ei ole aina helppoa ulkoistaa asioita ja pyytää apua ja ostaa palveluita.

Heini: Tässä on tärkeätä ehkä kuitenkin pitää kirkkaana mielessä, mitkä on ne omat tavoitteet, arvot ja mitä siltä yrittäjyydeltä haluaa, koska ympäristö voi asettaa ihan toiset oletukset, että mitä pitäisi tehdä, mutta aina pitää se oma visio siitä, mikä se yritys ja yrittäjyys on.

Elviira: Itse asiassa sä tulit tosi mielenkiintoisen aiheen pariin. Usein kun puhutaan yrittäjyydestä, helposti puhutaan euroista ja liikevaihdosta ja voitosta, mutta sitten toisaalta se on yksi mittari ja tärkeä mittari, mutta se ei ole ainoa. Esimerkiksi oma hyvinvointi ja pystyykö elämään omannäköistä elämää ja yrittäjyyttä. Jotenkin itse haluan korostaa sitä hyvinvointia tosi paljon, koska jos ei yksinyrittäjä voi hyvin, sittenhän on vähän hankalaa harrastaa ja tehdä yrittäjyyttä.

Heini: Ja pystyy tavallaan olla rehellinen niille omille arvoille. Mun mielestä on tosi tärkeä, että voi olla ylpeä siitä omasta työstä, mitä tekee, että se on sen näköistä kuin haluaa sen olevan. Se on ollut itselle yrittäjänä todella tärkeätä.

Outi: Se, minkä olen huomannut monissa keskusteluissa, kun yrittäjäryhmien kanssa ollaan toimittu, on se, että monesti on tarpeen palata sen perusajatuksen äärelle, että kuka minä olen ihmisenä, millainen minä haluan olla suhteessa muihin ja miten haluan, että mun yritys palvelee jotakin tarkoitustaan.

Elviira: Toisaalta yrittäjänä voi kokeilla. Kun tulee mahdollisuuksia, yrittäjänä on paljon helpompi kokeilla, että onko tämä mun juttu, olenko minä linjassa arvojeni kanssa. Ja jos tuntuu, että se suunta ei ole oikea, voi palata. Se on paljon helpompaa…

Heini: Voi tehdä korjausliikkeen.

Elviira: Voi tehdä korjausliikkeitä. Ainakin omalla kohdalla, jos ajattelee niitä palveluja, mitä lähdin kehittämään, ei se ollut näin, että ekalla kerralla tämä palvelu toimii ja näin, vaan se on kokeilu ja sitten reflektointi, toimiiko tai ei. Ja voin sanoa, että se ei ollut ihan se ensimmäinen palvelukonsepti, vaan se oli kolmas.

Outi: Mulla on ihan sama kokemus, että mä olen lähtenyt liikkeelle vähän eri ajatuksella ja erilaisin tuottein, vaikka palveluista onkin kyse, ja sitten olen tehnyt korjausliikkeitä. Hakenut myös lisää osaamista ja sitten sen mukaan muokannut sitä omaa.

Heini: Uuden oppiminen on lisännyt omaa työhyvinvointia yrittäjänä. Se aina tuo jonkun inspiraation, ja sitä aina ajattelee, että pystyy jollakin tavalla palvelemaan asiakkaita paremmin.

Elviira: Sitten ei tarvitse pelätä, että nyt mä teen suunnitelman, koska kun lähdetään yrittäjäksi, tehdään liiketoimintasuunnitelmat. Se on suunnitelma, jolla lähdetään liikkeelle. Osa toimii ja osa ei, mutta jos ei kokeile, ei tiedä.

Heini: Ehkä itsellä on aina ollut semmoinen tiivis vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, ja se on ollut se kaikkein paras semmoinen ohjaus siinä, mihin suuntaan se… ja ehkä saanut semmoista vahvistusta sille omalle ajattelulle ja arvoille, että jos suunta on oikea ja onko se sitten se palvelu siinä muodossa, että asiakkaat myös pitävät siitä.

[rauhallista musiikkia]

Outi: Nykyaikana usein yrittäjyys voi olla myös osa-aikaista yrittäjyyttä. Se voi olla työsuhteiden välissä olevaa yrittäjyyttä. Se voi olla yhtäaikaista yrittäjyyttä palkkatyön kanssa. Silloin se rajapinta sen esimerkiksi palkkatyön ja yrittäjyyden välissä ei ole niin selvä kuin se on silloin, jos sä toimit puhtaasti yrittäjänä. Mitkä piirteet silloin yrittäjänä olemisessa korostuvat, jos se ei olekaan niin suoraviivaista se tekeminen? Elviira, sulla on ainakin tästä kokemusta.

Elviira: Joo. Mä mietin sitä, että pitää tosi paljon miettiä, mikä on tärkeää ja mikä ei, mikä on olennaista ja sitten myös asettaa rajoja. Se on ihan oman hyvinvoinnin takia, koska aika on rajallinen. Tämä tulee itsetuntemukseen, mutta myös aika paljon itsensä johtamiseen.

Heini: Ja itsensä arvostamiseen tavallaan.

Elviira: Ja itsensä arvostamiseen, kyllä.

Heini: Tässä on tietty erona se, että onko tämä päällekkäisyys olla yrittäjä palkkatyönä, että onko se jatkumo, että se on sellainen tavallaan pysyvämpi olotila. Silloin se raja-aitojen pitäminen on tosi tärkeätä. Mutta sitten onko se siirtymävaihe, että on ollut palkkatyössä ja ensin ryhtyy osa-aikaiseksi yrittäjäksi ja tavoitteena on päästä täysiaikaiseksi yrittäjäksi. Se voi olla haastava se siirtymä vaihe ja niitten rajojen pitäminen.

Outi: Musta sä toit tosi tärkeän näkökulman sen takia, koska sellaiset identiteettisiirtymät esimerkiksi se vaihe, kun siirtyy vaikkapa palkkatyöstä puhtaasti yrittäjäksi, nehän ovat elämän eräänlaisia murroskohtia, jotka eivät aina ole kauhean helppoja. Niihin liittyy vaikeitakin tunteita.

Elviira: Jotenkin kun puhutaan hyvinvoinnista ja yrittäjyydestä, jotenkin on aika paljon semmoisia uskomuksia ja näkemyksiä, että yrittäjät eivät pidä lomaa ja yrittäjät tekevät koko ajan töitä. Mun tekisi niin mieli murtaa näitä uskomuksia, koska todennäköisesti kyllä varmasti osa yrittäjistä ei pidä lomaa ja tekee koko ajan töitä, mutta osa huolehtii omasta hyvinvoinnista. Jotenkin haluaisin, että nähdään erilaisia yrittäjiä, koska ei ole yhtä oikeaa kaavaa olla yrittäjä. Ja sitten jotenkin ajattelen myös, että moni yrittäjä huolehtii omasta hyvinvoinnista, koska ei voi tehdä yrittäjyyttä pitkällä aikavälillä ilman hyvinvointia.

Outi: Ja itse asiassa yrittäjyys voi olla valinta oman hyvinvoinnin puolesta.

Heini: Niin, mulle hyvinvointi liittyy vahvasti tasapainoon, että mikä on se tasapaino, minkä vaatii omaan elämäntilanteeseen ja omaan hyvinvointiin.

Outi: Tässä podcastissa me tultiin sellaiseen tulokseen, että yrittäjyys ja yrittäjän identiteetti syntyy ajan mittaan keskustelussa ympäristön ja ihmisten kanssa, verkostojen kanssa, asiakkaiden kanssa. Yrittäjäidentiteetillä on monella tapaa yhteyttä hyvinvointiin. Yrittäjänä tulee huolehtia hyvinvoinnistaan, mutta yrittäjyys voi olla myös tapa huolehtia omasta hyvinvoinnista, kun arvot kohtaavat sen tekemisen. Kiitos teille Elviira ja Heini, että tulitte keskustelemaan yrittäjyysteemasta ja yrittäjäidentiteetistä tänään tänne Hyvinvoiva yrittäjänainen podcastiin. Kiitos sinulle kuulijana, että olit mukana. Podcastsarja Hyvinvointia yrittäjänaisille on tuotettu osana Oona 2.0 – Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -ESR-hanketta.

[rauhallista musiikkia]