Toivoa ja teetä yrittäjille 4: Ennakointi mikroyrittäjän työkaluna
Mitä on ennakointi ja miten mikroyrittäjä voi hyödyntää sitä? Toivoa ja teetä -yrittäjille podcastin neljännessä jaksossa yliopettaja Leena Unkari-Virtanen ja lehtori Hanna-Maija Aarnio Metropolia Ammattikorkeakoulusta keskustelevat siitä, minkälaisia materiaaleja ennakointiin ja tulevaisuustyöskentelyyn on tarjolla sekä siitä, miten näitä materiaaleja voi soveltaa.
Tallenteen kesto: 25 min.
Käsikirjoitus: Hanna-Maija Aarnio
Kuva: Nimimerkki dungthuyvunguyen, Pixabay
Podcast on tehty Toivo@Tee – Mikroyrittäjän hyvinvointi ja uusiutumisen mahdollisuudet kriisitilanteessa -hankkeessa, jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto vuosina 2021–2023.
Podcast tiedostona: Lataa omalle laitteellesi (24.5MB)
MetroPodian RSS-syöte: RSS
[teetä kaadetaan ja lusikka kilisee kupissa, kun teetä hämmennetään]
Naisen ääni: Tervetuloa Toivoa ja teetä yrittäjille -podcastiin. Tämä podcast on syntynyt osana Toivo@Tee-hanketta vuosina -22 ja -23. Tämän podcastin keskusteluissa syvennytään keinoihin, joilla voidaan edistää erityisesti mikroyrittäjien hyvinvointia ja uusiutumista kriisitilanteissa.
[lusikka kilisee teekupissa]
Hanna-Maija Aarnio: Tämän jakson aiheena on ennakointi yrittäjän työkaluna. Minä olen Hanna-Maija Aarnio. Toimin Metropoliassa lehtorina ja olen toiminut tässä Toivo@Tee-hankkeessa myös ennakointityöpajojen vetäjänä. Minun kanssani keskustelemassa on tänään Leena Unkari-Virtanen. Leena olet Metropolian yliopettaja. Minkäs parissa tällä hetkellä toimitkaan?
Leena Unkari-Virtanen: Siirryin oikeastaan Toivo@Tee-hankkeesta, jossa olin aluksi mukana, Metropolian sisäisen kehittämishankkeen vetäjäksi, jossa me pohditaan koko organisaation ennakointikyvykkyyttä. Siinä mielessä tämä ennakointiaihe on mulle edelleenkin hyvin läheinen, ja työskentelen sen parissa edelleenkin, vaikken Toivo@Tee-hankkeessa hetkeen ole ollutkaan.
Hanna-Maija Aarnio: Olen ymmärtänyt Leena, että olet myös aikaisemmissa hankkeissa paljon ollut tähän tulevaisuuteen ja ennakointiin liittyvien asioiden kanssa tekemisissä.
Leena Unkari-Virtanen: Joo itse asiassa hyvin moneltakin kantilta. Just tätä kun pohdiskelin, niin muistin, että kun aikanaan valmistuin työnohjaajaksi, mä tein työnohjauksen koulutuksen lopputyön aiheesta työnohjaus ennakoinnin työvälineenä. Se on kulkenut monella tavalla mukana huomaamatta jo pitkään.
Hanna-Maija Aarnio: Yrittäjät. Kun ajattelee sitä, millaista se yrittäjän arki on, tulee vain mieleen, että he tekevät ihan hirveän paljon itse ja hirveän moninaisia hommia ja heillä on varmasti tosi paljon tehtäviä ja monenlaista tekemistä ja ehkä jopa kiire. Miten ihmeessä heidän pitäisi nyt vielä ehtiä tekemään jotain ennakointia?
Leena Unkari-Virtanen: Just sama on huomattu tosissaan monissa aikaisemmissakin hankkeissa ja yhteyksissä, että varsinkin jos on yksinyrittäjä ja pientä toimintaa tekevä yrittäjä, arki täyttyy just niistä tämän hetken hoidettavista asioista. Se onkin suuri haaste, että millä tavalla löytää ne hetket, joissa pääsee irti niistä ratkaistavista asioista, joita yrittäminen herkästi tuo. Niitä keinoja on pohdittu ja mietitty, ei pelkästään täällä Toivo@Tee-hankkeessa, ei pelkästään Metropolian hankkeissa, vaan hyvin paljon muutenkin. Esimerkiksi se, mitä Toivo@Tee-hankkeessa käytettiin menetelmänä, on sellainen three horizon thinking, kolmen aikahorisontin ajattelutapa, joka onkin kehitetty nimenomaan liiketoiminnan avuksi. Siinä on pyritty tavoittamaan niitä keskeisiä asioita, jotka yrittäjää kiinnostavat ja jotka ovat arjessa ajankohtaisia.
Hanna-Maija Aarnio: Eli minkä takia yrittäjien kannattaisi ylipäänsä tehdä tällaista ennakointityötä?
Leena Unkari-Virtanen: Niin kuin on sanottu, yksi tapa rakentaa onnistunutta yrittäjyyttä on rakentaa sitä tulevaisuudesta käsin. Kuvitella se hyvä tilanne, hyvä tulevaisuus ja miettiä, minkälaisin askelin tästä nykyhetkestä päästään siihen tulevaisuuteen. Eli silloin itse asiassa ajatellaankin tulevaisuutta vähän väärinpäin. Ei ajatellakaan tästä hetkestä tulevaisuuteen, vaan ajatellaankin sieltä hyvästä tulevaisuudesta takaisinpäin nykyhetkeen. On sanottu, että tämän polun kuvitteleminen sieltä tulevaisuudesta nykyhetkeen on se kriittinen asia, joka yrittäjällä pitäisi olla kirkkaana mielessä.
Hanna-Maija Aarnio: Tosi mielenkiintoista. Jotenkin miten mä itse ajattelen tätä, on semmoinen, että jos ei pysty kuvittelemaan niitä erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, on vaikea myös toimia jotain kohti, jos ei edes pysty tekemään sellaista mielikuva- ja harjoitustyötä sitä kohti.
Leena Unkari-Virtanen: Joo ja mulla on tullut sellainen vaikutelma, että jotenkin se tulevaisuusajattelu on ehkä kymmenen viime vuoden aikana noussut yhä tärkeämpään asemaan. Tietenkin koronayllätykset ja sota ja muut tällaiset entisestään nostavat esiin sitä varautumisen tulokulmaa ennakointiin. Toinen, mikä on kanssa mielenkiintoinen havainto, on se, kuinka hirmu paljon sitä tulevaisuuskuvittelua kiinnitetään esimerkiksi teknologiaan eikä löydetä niitä pieniä mahdollisuuksia, jotka jokaisen arjessa on muuntaa omaa toimintaa esimerkiksi kannattelemaan kestävää kehitystä tai muuten vain tuomaan parempaa tulevaisuutta. Kun sitäkin on tutkittu ja pohdittu, niin on huomattu, että hyvin herkästi me kuvitellaan tulevaisuus menneisyyden jatkumoksi, vaikka siellä on mahdollisuus tehdä hyppäyksiä toisenlaisiin tulevaisuuksiin.
Hanna-Maija Aarnio: Mitä se ennakointi oikeastaan on? Miten sä kuvailisit tämän omilla sanoillasi Leena?
Leena Unkari-Virtanen: Ennakoinnista on sanottu, että se on oikeastaan se ainoa kohta, missä ihminen voi johonkin vaikuttaa, koska me ei voida vaikuttaa menneisyyteen eikä me voida vaikuttaa nykyhetkeen, mutta tulevaisuuteen me voidaan vaikuttaa. Usein ajatellaan, että se ennakointi onkin nimenomaan tulevaisuuteen vaikuttamista ja toisaalta näkemysten muodostamista päätöksenteon tueksi. Nämä kaksi asiaa olisi ennakoinnissa ne kaikista keskeiset. Joskus ajatellaan, että ennakointi on sama kuin ennustaminen, mutta ennustaminenhan jatkaa vain nykyhetkeä. Ei se oikeastaan luo niitä vaikuttamisen näkökulmia. Voidaan ehkä valita jotakin vähän eri tavalla, kun ennustetaan, mutta ennakoinnissa keskeistä on nimenomaan se vaikuttamisen tulokulma.
[lusikka kilisee teekupissa]
Hanna-Maija Aarnio: Puhuit näistä näkökulmista, niin mistä sitten ennakointiin voi löytää erilaisia näkökulmia tai onko jotain apuvälineitä, minkä avulla sitä ennakointia voisi lähteä lähestymään?
Leena Unkari-Virtanen: Se onkin tosi mielenkiintoinen kysymys, että mitä se tulevaisuustieto oikeastaan on, koska tulevaisuutta ei voi muistaa eikä sitä voi aistia. Jostakin kuitenkin me voidaan saada tietoa tulevaisuudesta. Siinä sitten tuleekin hyvin monenlaisia näkökulmia mukaan. On ensinnäkin todettu, että tulevaisuustieto voi olla tulevaisuuskuvien rakentamista, ja niitä on hirmuisen paljon. Ei ole vain yhteä mahdollista tulevaisuuskuvaa. Tulevaisuuskuvat voivat olla paitsi mahdollisia, niin ne voivat olla myöskin sellaisia mitä ei toivota. Voi olla kauhuskenaarioita. Voi olla toivottuja. Voi olla todennäköisiä tulevaisuuskuvia. Siinä on hyvin herkkä sellainen siftaus, että minkälaisia tulevaisuuskuvia oikeastaan haetaankaan. Sitten yksi tärkeä asia, mikä on todettu, että jollakin tavalla toiveet ja pelot vaikuttavat paljon siihen, minkälaisia tulevaisuuskuvia hahmotellaan. Lähdetäänkö pelkojen mukana ikään kuin mielen matkalle luomaan näkemyksiä tulevaisuudesta vai onko luottavainen asenne ja rakennetaankin enemmän toiveiden varaan tulevaisuuskuvia. Esimerkiksi tällaiset asiat vaikuttavat siihen, mistä voidaan saada tietoa. Oikeastaan nostaisin vielä esiin sellaisenkin kuvan tulevaisuustiedosta, että sehän on oikeastaan prosessi. Jos me nyt luodaan joku tulevaisuuskuva, ei se tulevaisuuskuva säily samanlaisena, vaan se muuttuu. Se on jatkuva työtä oikeastaan se tulevaisuustiedon ja näkemysten muodostaminen.
Hanna-Maija Aarnio: Onko sitten jotain apua? Mä tiedän, että on olemassa trendejä ja on olemassa megatrendejä ja kaikenlaisia mustia joutsenia ja kuulin termin harmaa virtahepokin. Voiko tämmöisistä asioista olla apua tulevaisuustyöskentelyssä?
Leena Unkari-Virtanen: No totta kai. Ajatellaan, että tulevaisuuskuvat ovat vaikuttavia silloin, kun niissä pystytään tavoittamaan monia eri näkökulmia. Suomessa on esimerkiksi Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, joka tekee paljon työtä tulevaisuusajattelun eteen ja kokoaa megatrendejä, heikkoja signaaleja. Sitä työtä tehdään kauhean monella taholla. Jos googlaa kevyestikin tulevaisuustieto tai tulevaisuusajattelu tai ennakointi, saa hyvin paljon varsin käyttökelpoista materiaalia ja varsin käyttökelpoisia koosteita oman työnsä tueksi. Oikeastaan sanoisinkin, ettei kenenkään kannata ruveta tuosta vain itseksensä kuvittelemaan mahdollisia tulevaisuuksia, vaan kannattaa liittyä muiden kuvitelmiin. Yhdessä me toimitaan joka tapauksessa. Myöskin vaikka olisi yksin yrittämässä ja rakentamassa yrityksen toimintaa, silti siellä on monen monia toimijoita, asiakkaita, kumppaneita koko ajan mukana.
Hanna-Maija Aarnio: Tässä Toivo@Tee-hankkeen aikana esimerkiksi käytettiin futuristi Elina Hiltusen luomia tulevaisuuden kuluttajatrendejä hyväksi. Hiltunen oli luonut, kuvitellut, minkälaisia trendejä kuluttajat tulevat arvostamaan tulevaisuudessa. Sitten näiden pohjalta pohdittiin esimerkiksi yrittäjien kanssa, että jos yksi tietty trendi vahvistuu, niin mitä se tarkoittaa juuri sille mun toiminnalle ja liiketoiminnalle. Tai jos se trendi vaikka häviääkin yhtäkkiä, mitä se konkreettisesti voisi tarkoittaa. Ikään kuin käytettiin vähän niin kuin välineenä sen erilaisten tulevaisuuksien kuvittelun tukena.
Leena Unkari-Virtanen: Nimenomaan ja ikään kuin saateltiin puolimatkaan jo kohti tulevaisuutta, jolloin sen yrittäjän tulevaisuuskuvan rakentuminen ei tarvinnut lähteä siitä, että miettii, että mikä onkaan heikko signaali, mistä niitä löytää ja mihin niitä kokoaa, vaan olikin tällainen ikään kuin valmiiksi piirretty maisema, josta yrittäjä saattoi lähteä rakentamaan sitä omaa polkuaan tulevaisuudesta takaisinpäin nykyhetkeen.
Hanna-Maija Aarnio: Kyllä. Sä mainitsit tuossa aikaisemmin three horizon thinkingin, jonka pohjalta nyt tässä hankkeessa näitä työpajoja oikeastaan pidettiin. Haluaisitko vähän kertoa siitä vielä lisää, että mitkä ne on ne horisontit ja mitenkäs ne käytännössä auttavat yrittäjää ajattelemaan sitä omaa tulevaisuutta?
Leena Unkari-Virtanen: Joo kyllä. Tämä kolmen aikahorisontin malli on niin kutsuttu backcasting tulevaisuudesta nykyhetkeen -ajattelun malli, joka on kehitetty nimenomaan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, vaikka nykyisin sitä kyllä käytetään hyvin paljon kaikessa muussakin ennakointityössä. Siinä on sellainen yksinkertainen ajatus, että lähdetäänkin liikkeelle siitä hyvästä tulevaisuudesta, jota tavoitellaan. Ja verrataan nykyhetkeä siihen tulevaisuuskuvan ja pohditaan, minkälaisia muutoksia tulisi tehdä, jotta se nykyhetki liikahtaisi kohti sitä toivottua tulevaisuutta. Siinä on monia hauskoja puolia. Esimerkiksi ajatellaan, että nykyhetkessä on tulevaisuustaskuja, joissa on jo iduillaan tai oraalla sellaisia asioita, jotka tulevaisuudessa yrityksen toiminnassa tulevat yhä merkittävämmiksi. Se oikeastaan vähän tarkastelee sitä, miten niitä voisi huomata ja millä tavalla yhdistää yrittäjän arjessa se arkipäiväisen sälän hoitaminen siihen visiointityöhön ja kuvitteluun ja sen tavoitteluun. Sen lisäksi siinä on vielä keskeisenä kohtana niin kutsuttu toinen aikahorisontti. Jos nykyhetki on ensimmäinen aikahorisontti, tulevaisuus on kolmas aikahorisontti, niin toinen aikahorisontti on muutosten polku, jota usein ajatellaan, että siinä jotenkin se vanha toimintatapa ja uusi visio törmäävät. Sitten saattaa olla hämmennystä ja epätietoisuutta. Yrittäjällä voi olla aikapulaa ja muita käytännön haasteita, jotka näyttävät jotenkin estävän ja rajoittavan sitä tulevaisuuden rakentamista. Tässä aikahorisonttimallissa kiinnitetään oikeastaan ehkä enitenkin huomiota just siihen kakkoshorisonttiin, että miten ratkoa niitä käytännön kysymyksiä, joita hyvän tulevaisuuden tavoittelu tuottaa.
Hanna-Maija Aarnio: Eli miten päästään tosiaan siitä vallitsevasta nykytilasta sinne hyvään tulevaisuuteen. Se väliin jäävä polku on se mielenkiintoinen toinen horisontti juuri.
Leena Unkari-Virtanen: Kyllä ja siinä on asioita, joita pitää lisätä ja sitten on asioita, joista tulee luopua, koska kaikki ei mahdu samaan 24/7-arkeen.
Hanna-Maija Aarnio: Kyllä. Osaatko sanoa nyt tässä kohtaa jotain esimerkkejä? Tällaisen työskentelyn ansiosta ovatko yrittäjät huomanneet jotain siitä arjesta tai just, että mitä toisen horisontin tekoja tarvitaan, jotta päästään kohti sitä toivottua tulevaisuutta?
Leena Unkari-Virtanen: Siinä on varmasti yhtä monenlaisia huomioita kuin on yrittäjiäkin. Sellaiset, mitkä ensimmäiseksi tässä nousisivat mieleen, on esimerkiksi sellainen, jos yritys on vasta aluillaan ja hakee sitä toimintamalliaan ja laajuuttaan, niin voi olla hyödyllistä myöskin tarkastella sitä toimintaa muutenkin kuin nykyhetken tilanteena, joka on ehkä muodostunut ihan sattumanvaraisesti niistä mahdollisuuksista, jotka ovat olleet käytettävissä. Tarkasteleekin sitä siitä tulevaisuusperspektiivistä tai vähän sen oman arjen ulkopuolelta, niin yhtäkkiä löytyykin ihan uudenlaisia jäsennyksiä siihen toimintaan, jotka vaikuttavat esimerkiksi hinnoitteluun taikka työajan käyttöön tai johonkin muuhun. Toinen esimerkki taas on sellainen, jossa saattaa olla yrittäjä, joka on hyvin tarkkaan lähtenytkin tekemään omaa yritystä hyvin esimerkiksi arvolähtöisesti. Haluaa säädellä omaa arkeaan esimerkiksi lastenhoidon takia. Haluaa tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät luonnon säilymistä ja kestävää kehitystä. Jos näitä onkin pohtinut jo tarkasti etukäteen, voikin huomata, että onkin rakentanut hyvin tulevaisuuskestävän yrityksen.
Hanna-Maija Aarnio: Kyllä. Vielä tuli mieleen, että tiedän, kun olin itsekin niitä pitämässä, että näissä työpajoissa käytettiin kahta kuviteltua hahmoa. Oli manageri ja visionääri. Sitten otettiin välillä erilaisia rooleja tai hattuja päähän, että minkälaista ajattelua se toi näihin eri horisontteihin. Haluaisitko vielä avata pikkuisen tätä?
Leena Unkari-Virtanen: Joo. Se mielikuvitus on hyvin tärkeätä, jos lähdetään tulevaisuusmatkalle. Tässä kolmen horisontin mallissa on huomattu se, että sieltä nyt-hetkestä saatetaan katsoa vähän epäluuloisesti tulevaisuutta ja samaten tulevaisuudesta saatetaan katsoa hyvin monenlaisen tunnelman vallassa nykyhetkeä. Nämä kuvitteellinen manageri ja kuvitteellinen visionääri ovat hahmot, joiden avulla voi kokeilla sitä, miten nämä kaksi aikahorisonttia saadaan sovitettua yhteen. Jos manageri pitää hirveän tiukasti kiinni, että juuri nyt nämä minun toimintatapani ovat juuri ne oikeat ja mikään ei saa muuttua, niin voi kuvitella, että se visionääri on vähän helisemässä eikä saa ääntään kuuluviin. Sitten voi miettiä, mitä tekee viisas visionääri sellaisessa tilanteessa. Toisaalta taas visionääri saattaa paukuttaa niin kovaa kaikkia tulevaisuusvisioita, että tämän hetken hommat jäävät hoitamatta, ja siitähän ei verottaa ja moni muu tykkää. Silloin voi viisas manageri miettiä, että miten nyt pistää vähän jarruja sille visionäärille. Sillä tavalla voi kuvittelun avulla säädellä ikään kuin sitä omaa fiilispuoltakin.
Hanna-Maija Aarnio: Kyllä ja nämä molemmathan ovat läsnä meissä kaikissa kuten myös yrittäjissä, ja molempia tarvitaan, mutta just kumpaa tarvitaan missäkin asiassa ja miten he pystyvät yhdessä elämään, että molemmille on tilaa. Se onkin mielenkiintoinen kysymys.
[lusikka kilisee teekupissa]
Hanna-Maija Aarnio: Jos nyt joku yrittäjä kiinnostuu tällaisesta ennakointityöstä, minkälaista ennakointia voisi tehdä tai mistä voisi löytyä materiaalia tai miten voisi päästä asiaan käsiksi?
Leena Unkari-Virtanen: Ihan kevyesti googlettamalla ennakointi ja tulevaisuustieto löytyy hyvin monenlaisia työkaluja. Siellä on kaikenlaisia pelejä ja pelikortteja olemassa. Tuo äsken mainittu Sitra on julkaissut monenlaisia myöskin tulevaisuustietoa tuottavia sivustoja, joita voi käyttää avuksensa. Tietenkin tässä tekee mieli suositella meidän julkaisua, joka Hanna-Maijan kanssa tehtiin Toivo@Tee-hankkeessa.
Hanna-Maija Aarnio: Eli Yrittäjän tulevaisuustyökirja, sen niminen julkaisu.
Leena Unkari-Virtanen: Siihen julkaisuun me koottiin pikkaisen taustatietoa tästä kolmen aikahorisontin mallista sekä niitä hyväksi koettuja työkaluja, joita tässä mallissa on kehitetty ja kertomuksia siitä, miten me niitä sovellettiin Toivo@Tee-hankkeen työpajassa. Toivo@Tee-hanke lähti liikkeelle sellaisena aikana, jolloin korona rupesi jo vähän hellittämään otettaan, ja meidän työpajan nimi oli PreCrisis, elikkä me ajateltiin, että tarvitaan ennakointitietoa, jolla voidaan varautua uudenlaisiin haasteisiin. Sitten kun tämä hanke käynnistyi, me huomattiin, etteivät yrittäjät olleet niin kiinnostuneita siitä varautumisesta. Sen aika ikään kuin oli mennyt ohitse. Haluttiinkin katsoa tulevaisuutta hyvin laajasti, ei pelkästään kriisiskenaariona, vaan hyvien mahdollisuuksien skenaariona. Sen takia tämä kolme aikahorisonttia ja tulevaisuustyökirja oli tämän PreCrisis lopputuloksena.
Hanna-Maija Aarnio: Joo ja tässä Yrittäjän tulevaisuustyökirjassa on ihan käytännön harjoituksia, mitä voi tehdä. Pitää kuvitella sitä ja tätä ja voi kirjoittaa muistiin. Just tuossa puhuttiinkin jossain porukassa, että se on ihan mielenkiintoista, että jos siitä tekee vaikka nyt yhden version ja vaikka muutaman vuoden päästä voi tallentaa itselleen toisen version ja katsoa, miten se oma tulevaisuusajattelu on muuttunut. Onko kenties jotain niistä, mitä on kuvitellut tänä päivänä, jo näkyvissäkin seuraavan kerran, kun tällaista käyttää. Se on pidemmällekin ajalle hyödyllinen työkirja.
Leena Unkari-Virtanen: Kyllä ja käytettävissä nimenomaan siihen, niin kuin mä sanoin, jatkuvaan tarkistukseen, että missä mennään ja mitä pitäisi seuraavaksi tehdä.
Hanna-Maija Aarnio: Vielä tässä lopuksi kysyisin, kun sä vedit näitä hankkeen ennakointityöpajoja. Mäkin vedin niitä yrittäjille. Minkälaisia kokemuksia sulla oli, mitä vaikutuksia tällaisella työskentelyllä oli siihen yrittäjän arkeen tai siihen heidän elämäänsä?
Leena Unkari-Virtanen: Jos miettii Toivo@Tee-hanketta, niin mä ajattelisin niitä toisaalta kahta kautta. Toinen on se, että yksinyrittäjän ei tarvinnut yrittää yksin tehdä kaikkea. Mä lämpimästi suosittelisin kaikenlaista verkottumista. Jos on joku kaveri, jonka kanssa voi vaikka näitä tulevaisuustyökirjan tehtäviä tehdä, niin mä todella suosittelisin sitä, että ottaa siihen juttukaverin, joka ehkä kyselee, kommentoi, katselee vähän ulkopuolelta. Se muuttaa sitä omaakin näkemystä. Tämä oli yksi todella tärkeä puoli. Toinen on nimenomaan se, että suuntaa sitä katsetta vähän kauemmas ja nimenomaan rakentaa sitä omaa tulevaisuuskestävyyttään niin, että vaikka tulevaisuustieto on epävarmaa ja monenlaisia mahdollisuuksia on, voi silti tukevasti maatuneena harjoittaa omaa yritystoimintaa, kun on katsonut sinne tulevaisuuteen ja miettinyt polkuja tulevaisuudesta nykyhetkeen.
Hanna-Maija Aarnio: Kyllä. Just Leena, mitä sanoit, tässä tämän hankkeen aikana se vertaistuki oli ihan valtavan isossa roolissa. Tuntuu, että kaikki työpajojen ohjaajat ovat sanoneet tätä samaa, että välillä tuntuu, että se sisältö on jopa vähän jäänyt kakkoseksi. Se, että yrittäjät ovat päässeet jakamaan niitä oman arjen asioita ja kuulemaan toisten asioita ja verkottumaan, on ollut tässä tosi isossa roolissa. Tässä ennakoinnissa erityisesti on hyvä, jos niitä omia ajatuksia saa hieman myös kertoa muille, koska sitten saattaa itsekin kuulla vähän toisella lailla kuin jos vain tykönään miettii. Erittäin suositeltavaa.
Leena Unkari-Virtanen: Näin on, ja muistuttaisin vielä siitä, että tulevaisuus on tosiaan ainoa, mihin me ihmiset voidaan vaikuttaa. Menneisyys meni jo, ja nykyisyyskin on just kohta menneisyyttä.
Hanna-Maija Aarnio: Niinpä. Kiitos Leena. Tänään ollaan keskusteltu ennakoinnista ja miten sitä voi yrittäjä käyttää omana työkaluna. Ennakoinnissa ollaan puhuttu erilaisista näkökulmista, mistä siihen voi saada materiaalia ja näkökulmia. Ja sitten meillä on ollut tässä Toivoa@Tee-hankkeessa tehdyn Yrittäjän tulevaisuustyökirjan pohjana tämmöinen kolmen horisontin malli, three horizon thinking. Sen lisäksi suosittelemme kaikille työkirjan tehtäviä ja erityisesti sitä, että niistä voi keskustella vaikka jonkun toveriyrittäjän kanssa. Kiitokset Leena, ja ei muuta kuin hyvää tulevaa.
[lusikka kilisee teekupissa]
Naisen ääni: Toivoa ja teetä yrittäjille -podcast on syntynyt osana Toivoa@Tee-hanketta, jota on koordinoinut Laurea ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneita ovat olleet Metropolia Ammattikorkeakoulu, Novago Yrityskehitys Oy sekä Osuuskunta Orrellan Putiikkiopisto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto.
[lusikka kilisee teekupissa]
Ei kommentteja