Toivoa ja teetä yrittäjille 2: Yrittäjän hakukoneoptimointi menestyksen taustalla
Miten yrittäjä voi päästä Googlen-etusivulle yhdessä yössä ja mikä voi olla sen merkitys liiketoiminnalle? Podcast-sarjan toisessa jaksossa keskustellaan miten käytännössä saamme yrityksemme näkyviin Googlen hakutuloksissa itse tekemällä ja pienellä budjetilla. Lisäksi pohditaan karttatilien merkitystä ja hakukoneoptimoinnin tulevaisuuden suuntauksia. Keskustelijoina Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Oskari Vesterinen ja sekä yrittäjä, fysioterapeutti ja yritysvalmentaja Johannes Hesso.
Tallenteen kesto: 29 min.
Käsikirjoitus: Oskari Vesterinen ja Hanna-Maija Aarnio
Kuva: Nimimerkki dungthuyvunguyen, Pixabay
Podcast on tehty Toivo@Tee – Mikroyrittäjän hyvinvointi ja uusiutumisen mahdollisuudet kriisitilanteessa -hankkeessa, jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto vuosina 2021–2023.
Podcast tiedostona: Lataa omalle laitteellesi (32.7MB)
MetroPodian RSS-syöte: RSS
[teetä kaadetaan ja lusikka kilisee kupissa, kun teetä hämmennetään]
Naisen ääni: Tervetuloa Toivoa ja teetä yrittäjille -podcastiin. Tämä podcast on syntynyt osana Toivo@Tee-hanketta vuosina -22 ja -23. Tämän podcastin keskusteluissa syvennytään keinoihin, joilla voidaan edistää erityisesti mikroyrittäjien hyvinvointia ja uusiutumista kriisitilanteissa.
[lusikka kilisee teekupissa]
Oskari Vesterinen: Tänään meillä on aiheena Googlen etusivulle pienellä budjetilla yhdessä yössä. Mun nimi on Oskari Vesterinen, ja olen Lohjan Laurean lehtori liiketaloudessa. Vieraana täällä on Johannes Hesso. Tervetuloa Johannes.
Johannes Hesso: Kiitos.
Oskari Vesterinen: Kerro vähän omaa taustaa tähän alkuun. Käydään sen jälkeen asiaan.
Johannes Hesso: Joo. Mulla on tosiaan kaksi ammattia. Olen koulutuskonsultointihankkeissa digiliiketoimintaprojekteissa sosiaali- ja terveysalalla. Liittyy aika monesti Google-löydettävyyden ja asiakkaan polkuihin tilanteissa, joissa kohderyhmä datailee ja etsii epäselviin terveysvaivoihinsa syytä ja valitettavasti yleensä Googlesta eikä jostain vaikkapa terveyskeskuksesta tai lääkäriaseman vastaanotosta. Sitten mulla on itselläni pieni fyssarifirma, personal training -firma siinä kyljessä, mitä teen jonkun verran myös. Oikeastaan se koko firma on syntynyt siitä, että halusin oppia tämän hakukoneoptimoinnin tuossa 2009 ja tarvitsin nettisivut, joilla pelata sitä algoritmia vastaan. Eli oppia ja ymmärtää, että mistä se tykkää, eli millä se nostaa sitä verkkosivua, kun joku googlaa tietyn hakusanan ja mistä se rankaisee, eli millä se pudottaa sitä. Siitä sitten aina oppii, että aha, tämä on selkeästi osa sitä salaista algoritmia, kun se kerran toimii.
Oskari Vesterinen: Hyvä. Mä olen itse ollut tässä nyt yrittäjien kanssa tekemisissä erilaisten hankkeiden kautta jo pitkään. Ehkä tässä Toivo@Tee-hankkeessa yrittäjien osalta olen havainnut saman asian kuin aikaisemminkin, eli pienyrittäjillä usein ensinnäkään ei ole budjettia juurikaan markkinointiin tai vaikkapa hakukonemarkkinoinnin kehittämiseen, näkyvyyden siirtymiseen. Toisekseen heidän intohimonsa on kyllä muualla kuin hakukoneoptimoinnin käpistelyssä. Kyllä se on siinä tekemisessä, mitä he tekevät elääkseen. Näin ollen jotenkin tuntuu, että ihan perusasiat verkkosivuihin liittyen, näkyvyyteen liittyen on usein tekemättä. Ne ovat jotenkin ihan retuperällä. Niihin ei ole ollut ehkä aikaa eikä energiaa. Jos mietitään nyt tätä Googlea ja hakukoneoptimointia, mitä asioita siellä pitäisi nyt ottaa huomioon, jos ajattelee, että sitä lähtee pienellä budjetilla pienyrittäjä tekemään? Mitä hän voi itse tehdä?
Johannes Hesso: Nyt olen aika monen sisällönjulkaisualustan kanssa työskennellyt eli WordPress, Wix, Fonectalla on omansa ja niin edelleen. Ne ovat kehittyneet hakukoneoptimoinnin näkökulmasta todella paljon tässä viimeisen viiden vuoden aikana. Toisaalta se algoritmi, eli se Googlen salainen resepti, millä perusteella se näitä sivuja nostaa, on mun mielestä muuttunut semmoiseen suuntaan, että se ei niinkään analysoi jotain koodiin tehtyä kikkailua tai tulevaisuudessa myöskään välttämättä sitä, että kellä on eniten linkkejä. Vaan se jotenkin sen tekoälyn kautta pystyy päättämään, kuka tietää kulloinkin eniten siitä sanasta, jonka kohderyhmän edustaja googlaa. Sitten se pistää ne järjestykseen allekkain. Siitä muodostuu Googlen ensimmäinen sivu, toinen sivu jo kolmas sivu. Pienellä budjetilla pääsee pitkälle, koska jos sulla on paras tieto… Sanotaan nyt vaikka, että on ihosyöpiä leikkaava lääkäri, joka haluaisi edistää ihmisten kykyä huomata ihomuutokset ennen kuin ne ovat mahdollisesti levinneet jo muualle kroppaan. Tässä mun esimerkissä ja hypoteesissa Google tietää, että tämä kyseinen lääkäri, joka ottaa kuvia niistä luomimuutoksista ja ihojen solumuutoksista ja julkaisee niitä omilla sivuillaan… Vaikka se sivu ei ole teknisesti paras, se on tehty joskus vuonna yksi ja kaksi, mutta se on sisällöltään niin relevantti ja tärkeä, Google nostaa sitä ihosyöpä/luomimuutos tyyppisillä termeillä, vaikka se ei teknisesti ole läheskään samalla tasolla kuin jonkun vaikkapa ison lääkäriyhtiön satojen tonnien sivu. Eli Googlen hakukoneoptimoinnin näkökulmasta pienyrittäjä on oikeastaan ainoa, varsinkin jos on asiantuntija-alla, joka tietää siitä omasta substanssistaan riittävästi tehdäkseen siitä tekstin, jossa on kuvia ja videoita. Se ei sinänsä maksa mitään muuta kuin vaivan. Sitten kun sen tekee tietyllä tavalla kirjoittaen eli hiukkasen sitä algoritmia lipasten, se vain nousee ylemmäs kuin muut, jotka tekevät lähes samanlaisen tekstin.
Oskari Vesterinen: Eikö tämä tarkoita käytännössä sitten sitä, että jos sitä rahaa olisikin paljon ja ostaisi tämän palveluna, sä et välttämättä pysty ostamaan sitä asiantuntevaa kirjoitustyyliä ja sisältöä?
Johannes Hesso: Se on just näin. Sä joudut joka tapauksessa tekeen sen sisällön itse tai sitten käy vähän niin kuin tässä podcastissa, että sut viedään tämän kyseisen firman tiloihin tekemään se teksti yhdessä sen asiantuntijan kanssa, joka ei ole ihosyöpiin erikoistunut lääkäri tai ei ole optikko, joka tutkii vaikkapa harmaakaihia sivutyönään. Eli jos Google kerran palkitsee hyvästä sisällöstä, minä fyssarina en pysty kirjoittamaan vaikkapa ensihoidosta riittävän hyvää tekstiä. Mä osaan sen jälkikäteen hakukoneoptimoida, kun mä tiedän, mihin sanaan sillä tähdätään, mutta musta ei olisi tekemään semmoista blogitekstiä, että jos kilpailu olisi kovaa siitä kyseisestä sanasta, mä pystyisin tekemään hyvän tekstin, että mä ohittaisin vaikkapa Oskarin, joka on ensihoidon konkari Suomessa tässä hypoteettisessa esimerkissä. Siinä mielessä asiantuntijayrittäjä on paras tyyppi tekemään hakukoneoptimointia, koska kaikki se työläin osaaminen ja sisältö, millä se sivu nousee, on hänellä jo. Kyse on oikeastaan enää sen asettamisesta tietyllä tavalla sinne sivulle.
[lusikka kilisee teekupissa]
Oskari Vesterinen: Entä sitten jos kyseessä on yrittäjä, joka toimii paikallisesti esimerkiksi kivijalkamyymälä? Meillä on hankkeessakin paljon toimijoita, jotka toimivat hyvin paikallisesti. Ainahan tietysti halutaan sanoa, että toimitaan globaaleilla markkinoilla, mutta totuus on usein kuitenkin hieman toisenlainen. Miten tämä paikallisuus sitten tässä asettuu kontekstiin, mitä silloin voi tehdä?
Johannes Hesso: Vähän mutkia oikoen voi kylmästi sanoa, että googlattavan palvelun nimi plus paikkakunta. Siinä on ensimmäinen rahatermi eli sana, jolla kannattaa hakukoneoptimoida silloin, kun kohderyhmän edustaja on luottokortti kädessä tai rahatukko taskussa ja miettii, että ostan etänä tai fyysisesti läsnä ollessa palvelun nyt just heti. Mun tapauksessa se olisi personal trainer Helsinki. Hammaslääkäripäivystyksellä se olisi hammaslääkäripäivystys Sörnäinen ja niin edelleen. Sana on aika selkeä. Sitä voi hyvin testata, kun juttelee asiakkaiden kanssa ja kysyy, että nyt sulla hampaan ympäristö turpoaa ja särkee ja poski on pullistunut, mitä googlaisit, kun et aio selvitä aamuun asti kotona ilman särkylääkkeitä. Sitten tekee pientä tikkukirjanpitoa. Katsoo, mitä ihmiset kertovat. Sitten sieltä tulee tietynlainen säännönmukaisuus, että niin sanottu amatööri eli ei hammaslääkäri, vaan se, joka on tuskissaan, tuppaa laittamaan aina tuon sanan. Vaikka sinusta asiantuntijana se tuntuu täysin idioottimaiselta, mutta jos kerran kohderyhmä niin googlaa, silloin sut on pakotettu hyväksymään tämä kyseinen sana. Ja silloin sä kirjoitat sen palvelukuvauksen hakukoneoptimoiden sen kyseisen sanan näkökulmasta, eli tässä tapauksessa hammaslääkäripäivystys Sörnäinen. Ja se on sun hammaslääkäripäivystyspalveluiden laskeutumissivu.
Oskari Vesterinen: Mä olen huomannut, että jos ihmisiltä kysyy, millä termillä googlaisit ja antaa aikaa miettiä, nehän keksii jonkun järkevän hienon termin.
Johannes Hesso: Niinhän ne keksivät.
Oskari Vesterinen: Pitää selvästi kysyä silleen, mikä on se termi, millä googlaisit tässä tilanteessa. Älä mieti. Vastaa heti.
Johannes Hesso: Kyllä ja tekee pientä listaa siitä mielestään. Mä huomaan sen itse, että kun on aina liikkunut ja mullakin on erilaisia luunmurtumia elämän aikana lähemmäs 20, tikkejäkin on kymmeniä ympäri kroppaa, jotenkin suhtautuminen fyysiseen harjoitteluun ja kipuun on vinoutunut. Mä sanon, että mä olen paniikissa, jos mä menetän yöunet edes yhdeksi yöksi. Semmoinen, jolla on kolme lasta ja ollut vaikka koliikkia tai muuta, se on silleen pikkujuttu, puoli vuottakin selvitään. Jokainen on jonkun tietyn substanssin asiantuntija, ja sä näet aina biasoituneesti kohderyhmän, joka ei välttämättä tiedä esimerkiksi fyysisestä kivusta mitään tai niin kuin mun vaimo ei ole koskaan yhtään tikkiä saanut tai yhtään luunmurtumaa elämässään, mikä musta tuntuu aivan älyttömältä. Semmoinen ihminen googlaa eri tyyppisesti kuin sellainen, jolle luiden murtaminen on joka vuosittainen tapahtuma. Sitten pitää vain miettiä, keitä minä haluan asiakkaaksi. Ne, joita sä haluat asiakkaaksi, niitten käyttämien termien näkökulmasta sä tuut myös sisältösi tekemään, et fyssarin, joka kohtaa kipuasiakkaita ja kuntouttaa myös itseään viikoittain.
Oskari Vesterinen: Sulla on tämä fyssaritausta. Kerro se sun oma esimerkki. Miten sä nyt oman firman olet saanut Googlen etusivulle? Minkälaisilla käytännön teoilla? Mitä se vaatii? Mitä pitää ymmärtää?
Johannes Hesso: Joo. Tosiaan se lähti silloin 2009. Mä tein tämän verkkosivun. Se oli innosta.fi silloin. Yksi niistä hakukonealgoritmin suosimista tai mitkä selkeästi vaikutti silloin, ei kyllä vaikuta enää, oli se, että googlattava termi on osa domainia. Sitten mä muutin tämän firman nimen INNOSTA Personal Traineriksi, koska se rahatermi, mitä ihmiset googlasi oli tai on edelleen personal trainer Helsinki, personal trainer Tampere, personal trainer Espoo tai sama litania ja hinta-sana perään. Sitten mä rupesin testailemaan, mikä toimii ja aloin harjoittelemaan myös koodin näkökulmasta sitä hakukoneoptimointia ja huomasin, että kuitenkin verkkovastaavan työkalujen ja Ggooglen analytiikkatyökalun näytön perusteella suuri osa mun verkkosivuille tulijoista tuli jonkun oiredatailun perusteella. Ne eivät niinkään välttämättä etsineet palvelua, vaan ne tuskissaan miettivät, että mikä avuksi, kun selkään sattuu iltaisin tai mikä avuksi, kun polveen sattuu portaita alaspäin mennessä. Sitten mulle tuli asiakkaan polun ihan perinteinen malli, että mä ajattelin, että ennen kuin se on ostamassa mitään, voisi olla fiksu näkyä muutama steppiä aikaisemmin. Siitä on sitten tullut mun perusmalli, että mä aina koitan selvittää kohderyhmää haastattelemalla, mitä ne googlaa päivää, tuntia tai viikkoa ennen kuin ne päätyy googlaamaan sen ilmiselvän personal trainer Helsinki. Ja sieltä löytyy ulkoilevan liikkuvan ihmisen terveyshaasteita, kuten polvikipu portaissa, laihdutusmotivaatio, ilmainen laihdutusohjelma, niskat jumissa, säären kipu juostessa. Eli semmoisia, jotka mulle fyssarina ovat vähän semmoisia, että nämä ovat aika perusjuttuja, mutta jollekin, joka ei ole opiskellut fysioterapeutiksi, ne ovat oikeasti niitten tärkeintä juttua, eli vaikka koiran kanssa lenkkeilyä estävä tekijä. Jos talossa ei ole hissiä, sä joudut menemään portaat alas ja sulla kierukka oireilee ja koira tuhoaa kämppää, kun ei saa riittävästi liikuntaa, sulla on oikeasti aikamoinen soppa elämässäsi, josta sä haluat eroon. Tavallaan se mun asiakkaan polku on tässä, ja hakukoneoptimointi on keino näkyä koko tällä polulla. Pelimies- tai nainen on se, joka näkyy ennen muita, eli näkyy sillä ongelmaa edeltävällä ongelmalla, eli kun se koittaa ratkoa asiaa itse. Ja se on per blogiteksti, eli aina kun löytyy asiakkaan kipu… Voi olla kyse siis fyysisestikin kivusta, mutta missä tahansa muussa, missä he ratkovat kipua. Se voi liittyä vaikka auton vaihtoon tai johonkin muuhun, ja se datailee illalla. Siinä vaiheessa hyvin tehdyllä blogiteksti, jonka sä asiantuntijana siitä aihepiiristä pystyt tekemään, sä tavallaan muokkaat sen ajatusmaailmaan ja tuuppaat sitä kohti sun verkkosivuilla muita sivuston osa-alueita kuten osta, kysy lisää, jätä meilipyyntö, soita ja niin edelleen. Kaikki tietävät näkyä sillä rahatermillä eli lääkäri Helsinki, hammaslääkäri Helsinki, fysioterapia Helsinki, mutta pelisilmää käyttävä näkyy muutamaa pykälää aikaisemmin sillä ostajan polulla. Sitten se ei välttämättä koskaan edes googlaa sitä lääkäri Helsinki -sanaa.
Oskari Vesterinen: Ja eikö niin, että helppo virhe tuossa olisi tehdä niin, että sulla on polvikivulle tai niskajumille, sulla on kaikille joku lääketieteelle hieno termi?
Johannes Hesso: Joo.
Oskari Vesterinen: Perusvirhe voisi olla se, että sä vaikka optimoisit jotakin polven kierukan ongelma.
Johannes Hesso: Ja sitten siellä on tosiaan fyssariopiskelijoita sun sivuilla hirvittävä liuta lukemassa.
Oskari Vesterinen: Kyllä.
Johannes Hesso: Se on ihan fine, mutta ei niistä asiakkaita tule tai vaikka tulisikin, ne ovat liian tietäviä. Mä ohjaisin ne jonnekin muualle. Se on ihan tyypillinen, minkä tahansa asiantuntijan bias-haaste, eli tajuaa sen, että jos itse pyörii tietyn teeman sisällä niin kuin mulle on kipu ja liikunta, mä vain näen asiat liian liikkuvan ja kivusta ymmärtävän ihmisen silmin. Pitäisi hypätä semmoisen tyypin saappaisiin, joita sä haluat eniten asiakkaaksi. Ne ovat yleensä parhaita asiakkaita, koska ne tietävät aika vähän. Ne motivoituvat hyvin pikkujutuista, jotka sulle on siis pikkujuttuja, mutta niille elämässä tosi tärkeitä hommia, kuten ensimmäinen kuntosalikäynti, jotta se polvi ei enää oireilisi, ja ne ympäristönä vihaavat kuntosalia. Näkevät sen ehkä jotenkin pinnallisena tai että heitä tuijotellaan siellä tai jotain muuta, mikä mun mielestä on absurdia, mutta ainakin asiakashaastatteluiden perusteella on täysin realismia isolle osalle ihmistä. Sä saat ihan tosi optimaalista asiakasmassaa vastaanotolle, jotka on kiitollisia ihan perusjutuistakin ja sitten sä vielä autat niitä.
[lusikka kilisee teekupissa]
Oskari Vesterinen: Hyvä. Kysymys vielä paikallisuudesta. Sellainen termi kuin karttatilit. Miten ne liittyvät tällä hetkellä Googleen ja optimointiin?
Johannes Hesso: Se on tosiaan se Googlen Maps -karttatili eli Google Business nykyisin. Sen nimi tuppaa vaihtelemaan vuosittain. Toisin sanoen jos sä olet optimoinut itsesi paikallisesti hyvin esimerkiksi personal trainer Helsinki -sanalla tai fysioterapia Helsinki -sanalla ja olet top kolmessa, jos sä olet sen Googlen karttatilin täyttänyt hakukoneoptimoinnillisesti fiksusti, eli siellä on kuvia, jotka kuvaavat sitä aluetta, missä sä työskentelet… Googlen tekoäly alkaa pikkuhiljaa tajuamaan niitten kuvien sisältöä ilman tekstiäkin vaikka Tuomiokirkon tai jos käyttää Google Lensiä, sehän tunnistaa lintuja jo ihan huomattavan määrän ja niin edelleen. Koko se Googlen karttatili, joka on siis ilmainen, johon yrittäjällä on pääsy kunhan vain menee ja kirjautuu sinne sisään, sen pystyy täyttämään samalla logiikalla kuin sen laskeutumissivun sun verkkosivulla, jonka sä olet optimoinut sillä paikkakuntatermillä kuten personal trainer Helsinki. Kun se täyttää loogisesti ja vielä linkittää ne sivut toisiinsa, eli toisin sanoen niin, että jos mulla on INNOSTA Personal Trainerin etusivu, joka löytyy top kolmesta, kun joku googlaa personal trainer Helsinki, sitten vielä siltä sivulta mä laitan klikattavan linkin, joka johtaa karttatilille. Ja mä kerron siinä sen klikattavan linkin tekstissä, että lue vaikka suosituksia karttatililtä, minne asiakkaat käyvät jättämässä kommenttejaan. Nyt se algoritmi eli Googlen karttatili ja Googlen hakutili, nehän ovat saman firman tilejä, ne tavallaan ymmärtävät entistä paremmin, että tässä on paikallinen yritys, joka kahdessa eri kanavassa tuo paikallista palveluaan esiin kuvin, tekstein, videoin, asiakkaan suositteluin ja sitten se on vielä kirjoittanut niin, että se suorastaan tihkuu Helsinki-tyyppistä sisältöä. Se on vaan sen hakusanan näkökulmasta relevantti kombinaatio. Ne tuppaavat nousemaan synkassa. Jos sä olet top kolmessa hakusanalla personal trainer Helsinki ja ohjaat verkkosivuillesi riittävästi kävijöitä vaikka koulutuksista, sä olet myös siinä karttatilillä top kolmessa, jos sen googlettajan IP-osoite paikallistuu sille samaiselle markkina-alueelle eli esimerkiksi Helsingin keskustaan.
Oskari Vesterinen: Entä sitten jos ne asiakkaitten käyttämät termit on nyt meillä selvitetty ja ne on toimivia, meillä on siihen liittyen hyvää sisältöä ja me on menty sinne WordPressiin tai mitä käytetäänkin ja me on kirjoitettu blogeja ja etusivun tekstit oikein. Mitä muita keinoja meillä vielä on?
Johannes Hesso: Nyt kun tätä on reilu kymmenen vuotta tehnyt, kun asiakkaan polku on selkeä, asiakkaan termit eli tämä ostotermi ja sitä edeltävä tuskissa datailu -termi on selvät, sitten se malli… Ja tämä ei ole mun keksimä. HubSpot käyttää semmoista. Se Pillar Page on se teeman nimi englanniksi. Tarkoittaa käytännössä niin, että per teema kirjoitetaan leipäteksti, joka on siis runko ja se on jonkun ison teema pääteksti ihan niin kuin gradussa eli se pääsisältö. Sitten sen ympärille kirjoitetaan sitä tukevia pieniä blogitekstejä samasta aiheesta, mutta pykälää detaljimmalta tasolta. Eli toisin sanoen jos mä kirjoitan ihmiselle, joka datailee sitä polvikipuaihettansa ja miettii, miksi se on vain sisäpuolelta kipeä ja se googlaa polikipu portaissa, mun leipäteksti kertoo kaikista netin teksteistä jämäkimmin ja relevanteimmin aiheesta polvikipu eikä mäessä, eikä tiellä, eikä metsässä, vaan portaissa. Mä kerron nyt polvikivusta portaissa en polvikivusta mäessä. Tämän ympärille sieltä tekstistä sisäisin linkein jatkoille mä kirjoitan spesifimpiä teemoja. Mä kirjoitan kierukkakivusta. Mä kirjoitan ristisidekivusta tai ristisideleikkauksista. Mä kirjoitan nivelrikosta, polvilumpion alapinnan ärtymisestä eli kondromalasiasta. Eli semmoisista, jotka Google ymmärtää, että nämä kuuluvat polvikipuun. Sitten mulla on nippu. Mä olen tietyn aihepiirin eli polvikivun substanssi tässä hypoteettisessa tilanteessa, eli mulla on leipäteksti, joka on tosi jämäkkä ja sitä tukevat pienet sivuaiheet. Sitten jos kerran se algoritmi etenee linkkejä pitkin sivun osista toiseen, se käy eka siinä leipätekstissä, jonka se löytää sieltä Googlen listauksesta. Sitten se menee niistä sisäisistä linkeistä ymmärtämään kaikki ne mun sitä tukevat aiheet ja huomaa, että tämä kokonaisuus on ihan kuin jossain väitöskirjassa, mutta pienemmässä muodossa relevantti paketti aiheesta polvikipu portaissa.
Jos mä jatkan vielä. Sä kysyit, miten sen prosessi etenee. Käytännössä se on lopulta hyvin yksinkertaista. Jokaisessa tämmöisessä sivuston päivitysjärjestelmässä on siihen vaiheet vaikkapa nyt WordPressissä. Eli hakusana on selvillä, se kyseinen hakusana tulee lähes sellaisenaan titleksi, ja titlehän on siellä Googlessa näkyvä se sininen klikattava teksti. Monella siinä lukee etusivu tai siinä lukee firman slogan. Siitä näkee jo heti, että ne ei aio hakukoneoptimoida, vaan ne haluavat näkyä, kun joku googlaa Metropolia paras ammattikorkeakoulu Helsingissä. Kukaanhan ei googlaa sellaista. Jos haluttaisiin hakukoneoptimoida, siihen tulisi joku. Siihen tulisi vaikka ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Sen jälkeen me tiedetään, että me ollaan ankkuroitu maalisana. Ihan niin kuin hyvässä aineessa, nythän meidän pitää kertoa tämän titlen eli tämän ankkurisanan näkökulmasta vain siitä aiheesta niin, että se on jämpti paketti. Sitten tulee pääotsikko, joka kulkee nimellä Header 1. Nythän me jatketaan sitä termiä. Jos meillä se titteli oli lukittu nyt vaikka… Sovitaan nyt, että se olisi tämän meidän esimerkin mukainen personal trainer Helsinki eli se sininen klikattava teksti. Nyt me kerrotaan pääotsikossa siitä lisää. Me ei kerrota treenistä Turussa. Me ei kerrota siitä, että me toimitaan myös Tampereella ja Espoossa, vaan nyt meidät on lukittu kertomaan Helsingistä. Tämä on vähän luomisen tuskaa. Sun pitää ruveta miettimään, että sulla on pääotsikko, jonka asiakkaat näkee verkkosivuilla ja sut on pakotettu käyttämään nyt personal trainer Helsinki -sanaa ilman, että se vaikuttaa toistolta tai ei-luettavalta. Sitten voisi mennä vaikka näin se etusivun pääotsikko, että personal trainerit Helsingissä vaikka kotiin. Lukittu, ykkönen käytetty, eli H1, title ok. Nyt me kirjotetaan lyhyitä kappaleita ei Espoosta, ei Tampereesta, vaan personal training -palveluista Helsingissä. Me laitetaan sinne kuvia, koska Googlen hakukokemushan on myös visuaalinen. Me tallennetaan kuva tuon sanan näkökulmasta. Me annetaan niille niin kutsuttu alt-kuvaus. Puhuttiin tuossa käytettävyydestä. Alt-kuvaus näkyy, kun se selain ei välttämättä jaksa pyörittää sitä kuvaa. Se näkyy siinä päällä, mistä tämä kuva kertoo. Sitten ne kuvat parhaimmillaan kuvaavat personal trainingia Helsingissä eli toisin kuin mun sivulla. Jos mun pitäisi nyt päivittää, se kuva olisi otettu vaikka Mustikkamaan ulkosalilla, missä näkyy Suomenlinnan silhuetti. Ja mä lähden siitä, että Google ymmärtää, että tässä kaksi ihmistä treenaa ja takana näkyy Suomenlinna eli ollaan Helsingissä.
Sitten se stoori jatkuu. Meillä on alempiarvoiset otsikot eli H2–H6. Ne tukevat tätä aihetta. Edelleenkään me ei kauheasti puhuta nyt Tampereesta eikä Espoosta, koska se lukittu termi eli title oli personal trainer Helsinki. Me voitaisiin hyvin kertoa niissä alempitasoisissa otsikoissa vaikkapa tarkemmin niistä alueista, joista löytyy ulkosaleja Helsingissä. Sitten meidän taustoista, miten me ollaan kaikki helsinkiläisiä personal trainereitä luonnollisesti, kun se oli osa sitä termiä. Ja lopulta sisäisin linkein klikattavin otsikoin ohjataan kyllästymisherkät tyypit tekemään sen, mitä ne alun perin sivuilta halusi, eli katsomaan asiantuntijoitten taustat, ostamaan heti kun mahdollista eli klikattavin linkein, lataamaan joku treeniopas, mikä se ikinä onkaan se sivun rahanteon logiikka. Pääasia on se, että se tyyppi, joka tulee verkosta sivulle, pysyy siellä mahdollisimman pitkään ja lopulta pääsee tekemään sen, minkä se halusi. Eli se koko asiakkaan polku on myös sille googlettelijalle itselleen tyydyttävä. Sitten se ehkä jakaa sitä sivua. Se ohjaa sinne somesta porukkaa. Käyttää sitä verkkosivua esimerkkinä vaikka koulutuksissa. Sitten sinne verkkosivulle rupeaa tulemaan porukkaa. Mitä enemmän siellä on porukkaa, sitä helpommin sivu nousee ylös. Tätä mä pääsen itse testaamaan koulutuksissa.
Oskari Vesterinen: Ja varmaan sitten myös, jos saa linkin…
Johannes Hesso: Joo.
Oskari Vesterinen: …jonkun luotettavan tahon linkittämään sun sivulle. Olen ymmärtänyt, että Google tykkää ainakin tällä hetkellä myös siitä.
Johannes Hesso: Tällä hetkellä. Mä just luin Googlen hakukoneoptimointigurun haastattelun, missä se vähän niin kuin vihjasi, että se merkitys saattaa ruveta vähenemään pikkuhiljaa, mikä olisi aika loogista. Tämä on helppo selittää niin, että jos mä olen nyt vaikka täällä podcastissa ja mä tiedän, että Google arvostaa ammattikorkeakoulua, poliisia, yliopistoa, erilaisia riippumattomia medioita eli yhteiskuntarauhan ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeitä instituutioita, mä tiedän, että jos mä saisin linkin Metropolialta, mikä mulla on jo yhdestä blogitekstistä, jos mä saisin vielä toisen, se olisi vähän niin kuin injektio mun sivuille. Google katsoo, että tämäkin sivu on siis kova, koska Metropolia meni antamaan sen linkin. Yle ja Metropolia nehän eivät anna kauhean helpolla niitä linkkejä. Oletetaan, että se algoritmi perustuu siihen, että vähän niin kuin akateemisessa tutkimuksessa hyvät väitöskirjat tai viittaus väitöskirjaan, se ei tule, ellei se viittauksen kohteena oleva väikkäri ole oikeasti hyvä. Tässä on vähän sama. Yle ei anna linkkiä, koska se on hyvää journalistiikkaa vastaan, ellei sillä ole joku tosi hyvä syy. Ajatellaan, että mulla olisi vaikka vähän niin kuin sillä ihosyöpälääkärillä. Mulla olisi siellä sivulla ison akateemisen tutkimuksen tulema vaikkapa nyt masennuksen ja kipukokemuksen… Löytyy aika paljon näyttöä siitä, että ne kulkevat käsi kädessä. Ja siellä olisi tietynlainen testi, mikä olisi vaikka tehty Jyväskylässä, mikä oikeasti ennustaisi, kun sä syötät siihen tiettyjä vastauksia, se kertoo sulle jonkun tuleman. Jopa Ylellä saattaisi olla intressi ohjata asiakkaat tekemään se ilmainen testi teoriassa. Jos näin kävisi, mun sivun kaikki se kikkailu, mistä äsken puhuttiin, sen merkitys olisi paljon vähäisempää, koska Yle nostaisi sitä vähän niin kuin sanalla kuin sanalla ylös. Sitä voi ajatella niin, että tällä hetkellä, kenen sivulle johtaa parhaat linkit riippumattomista vaikeasti lahjottavista tahoista, se sivu voittaa sitten kun kaikki nuo sisällölliset veivaamiset ovat yhtä hyvät. Se on vähän niin kuin peruskuntoharjoittelu. Se, jolla on parhaat linkit, se on samanlainen tyyppi, joka on treenannut juoksua, pyöräilyä 20 vuotta 10 tuntia viikossa matalilla sykkeillä. Se tulee pärjäämään käytännössä lajissa kuin lajissa, jos ei tekniikasta puhuta kuntonsa puolesta. Linkit on hakukoneoptimoinnissa vähän samanlainen.
Oskari Vesterinen: Hyvä. Entä tähän lopuksi, jos haluamme arvioida, mihin on menossa hakukoneoptimointi tulevaisuudessa. Onko meillä mitään aavistusta, mitkä seikat tulevat kenties korostumaan?
Johannes Hesso: Yhteenvetona, nyt kun tätä on tehty aika pitkään, kaikki kikkailu ja sen merkitys vähenee ja lopulta se, joka tekee hakusanan näkökulmasta relevanteimman sisällön, vaikka siellä olisi kirjoitusvirheitäkin, tämä on mun hypoteesi, se tulee pääsemään ylimmäksi, jos se tarjoaa parhaan avun. Musta tämä osittain hypoteettinen ihosyöpälääkäriesimerkki on hyvä. Ei lääkärin tarvitse kirjoittaa kieliopiltaan parasta tekstiä, eikä sen tarvitse olla kuviltaan vimpan päälle pakattuja ne kuvat. Mutta jos siitä tulee semmoinen sapluuna, missä ihmiset käy vertaamassa omia syöpiään ja sillä saadaan porukka hoitoon ennen kuin tilanne eskaloituu ja tulee etäpesäkkeitä, tämän tyyppinen sivu tulee ansaitsemaan paikkansa ylimpänä, kun ihmiset googlaavat vaikka luomimuutos tai paha luomi. Ennen sen olisi saanut kikkailemallakin. Nyt näyttää siltä, että siitä algoritmista tulee jotenkin niin tekoälykäs, että se tajuaa sen kikkailun taakse ja nostaa parhaat sisällöt ykkösiksi. Ja yrittäjähän tuntee oman sisältönsä parhaiten. Jos tykkää tai kokee piston sydämessään ja kirjoittaminen on varsin jees, purat oman asiantuntemuksesi per maalisana verkkosivuille. Loppu on oikeastaan vain stilisointia.
Oskari Vesterinen: Kiitoksia Johannes Hesso. Tämä oli erittäin rohkaiseva puheenvuoro, eli meillä yrittäjillä on se asiantuntemus ja nyt vain se innostus siihen kirjoittamiseen, niin me pystytään pääsemään vaikka yhdessä yössä Googlen etusivulle. Olen sen itsekin nähnyt.
Johannes Hesso: Kyllä ja uskallusta. Se, joka pistää päänsä puskaan eikä näy, sillä ei ole ainakaan varaa huudella. Nyt vain rohkeasti omaa osaamista tuomaan esille.
Oskari Vesterinen: Kiitos vierailusta podcastissa ja kiitoksia kuuntelijoille.
Johannes Hesso: Kiitos.
[lusikka kilisee teekupissa]
Naisen ääni: Toivoa ja teetä yrittäjille -podcast on syntynyt osana Toivo@Tee-hanketta, jota on koordinoinut Laurea-ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneita ovat olleet Metropolia Ammattikorkeakoulu, Novago Yrityskehitys Oy sekä Osuuskunta Orrellan Putiikkiopisto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto.
[lusikka kilisee teekupissa]
Ei kommentteja