Yrittäjän digityökalut 1: Somen mahdollisuudet yrittäjälle
Yrittäjän digityökalut -podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan eri sosiaalisen median kanavien mahdollisuudesta yrittäjälle. Miten somessa voidaan rakentaa yrittäjätarinaa, lisätä myyntiä ja kasvattaa brändin tunnettuutta?
Keskustelemassa ovat Metropolian lehtorit Otto Härkönen ja Erkki Alanen sekä yrittäjä ja osteopaatti Heidi Hautala.
Käsikirjoitus: Otto Härkönen
Kesto: 29:05
Podcast tiedostona: Lataa omalle laitteellesi (29.4MB)
MetroPodian RSS-syöte: RSS
[äänitehosteita]
Otto Härkönen: Tervetuloa MetroPodian Yrittäjän digityökalut -podcast-sarjaan, jossa keskustelemme yrittäjien kanssa digityökalujen käyttömahdollisuuksista. Minä olen Otto Härkönen ja toimin lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa.
Erkki Alanen: Ja tervetuloa myös minun puolestani nimeni on Erkki Alanen ja toimin markkinoinnin lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Näissä podcasteissa keskustelemme yrittäjien kanssa digityökalujen käyttömahdollisuuksista ja kokemuksista.
Otto: Ja vieraana meillä on ihana Heidin Osteopatia, Heidi Hautala. Kerro yrityksestäsi ja mitä teet.
Heidi Hautala: Okei. Mä olen siis Heidi Hautala ja mä olen osteopaatti, fysioterapeutti, joogaohjaaja ja yrittäjä ollut kohta kymmenen vuotta. Syksyllä tulee Heidin Osteopatia kymmenen vuotta täyteen. Helsingin keskustassa pidän vastaanottoa. Hoidan pääasiassa ihmisten tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja sitten mä opetan myös anatomiaa joogaopettajakoulutuksissa. Toinen intohimo on tämä jooga-anatomia ja sen parissa työskentely.
Eki: Oletko sä yksinyrittäjä?
Heidi: Mä olen täydellisen yksinyrittäjä. Mä välillä kuvailen itseä, että mä olen vähän sellainen yksinäinen prinsessa linnan tornissa. Mulla ei ole kivijalkaputiikkia, vaan mä olen neljännessä kerroksessa, että tavallaan mut pitää oikeasti löytää sieltä. On mulla toki siinä muutama kollega samassa tilassa, mutta me ollaan kaikki yksinyrittäjiä.
Otto: Kyllä, kyllä.
Heidi: Joo, kyllä.
Otto: Mä olen somessa törmännyt sulla luurankoon. Se on aika hieno [naurua].
Heidi: Joo, Seppo on mun hiljainen yhtiökumppani [nauraa].
Otto: Alright, eli oli siellä sitten kumppani kuitenkin.
Heidi: Joo, Seppo on mun assari [naurua].
Otto: Alright. Se ei pistä vastaan, kun tehdään päätöksiä.
Heidi: Joo, ei. Hän ei sano mitään vastalauseita.
Otto: Meillä tämä maailma on muuttunut tosi paljon. Korona muutti osittain, ja nyt kaikki sodat ja kaikki muut muuttaa, ja koko ajan tapahtuu muutoksia, mutta yksi joka on tullut, tuntuu siltä, jäädäkseen ja vaihtuu koko ajan, on erilaiset somekanavat. Siis mä olen itse Linkkarissa ja katselen TikTok-videoita, vaikka olenkin vanha ukko jo ja Facessa ja Instassa ja WhatsAppia käytän ja Signalia ja kaikennäköisiä muita. Näitä kanavia on ihan järkyttävästi. Kuinka sä näet, että yrittäjää jeesaa erilaisten somevälineiden käyttö siinä asiakashankinnassa ja siinä kaupantekemisessä?
Heidi: Se on hyvä kysymys. Välillä mä mietin sitä. Silloin kymmenen vuotta sitten, kun laitoin tuon putiikin pystyyn, enemmänkin Facebook oli se kanava, mitä käytettiin. Silloin ei oikeastaan näitä muita vielä ollut. Silloin sitä kautta mä koin sen aika ok silloin aikaa sitten. Mä laitoin kyllä silloin kymmenen vuotta sitten myös Instagramin tilin pystyyn, mutta se jäi vähän sinne hautumaan silleen, että mä en siellä ollut hirveän aktiivinen. Kunnes mä olin vuosi sitten Oona-hankkeessa yhdessä toisessa tämmöisessä yrittäjille suunnatussa hyvinvointihankkeessa. Siellä yksi, joka oli kanssa siinä hankkeessa, katso mun näitä sivuja ja totesi, että täällä Instagramissahan ei ole sulla hirveästi mitään, että nyt alat tsemppaamaan. Ja sitten hän mulle sano myös sitä, että nykyajan bisneksen teko ja tämä tällainen on se, että kun ihminen löytää jonkun uuden osteopaatin tai joogaopettajan tai jonkun muun, niin hän katsoo ehkä ne nettisivut, mutta menee kyllä aika monesti sinne Instagramiin. Ja se Instagram on semmoinen paikka, että siellä todetaan, onko tämä yrittäjä edes hengissä. Jos ei siellä ole postattu yhtään mitään viimeisen seitsemän vuoden aikana, sitten se katsoo että okei, mikäs tämä meininki on. Siitä mä sitten reilu vuosi sitten oikeastaan heräsin tähän juttuun ja sitten mä olen alkanut tätä Instagramia oikeastaan aktiivisesti pitämään. Sinne jotain aina postailee.
Eki: Onko Insta sun käyntikortti?
Heidi: Se on käyntikortti myöskin siinä mielessä. Mä itse olen aika visuaalinen tyyppi, ja mun mielestä on kiva tehdä sitä. Mun mielestä on kiva ottaa valokuvia. Sitä on kiva tehdä. Mulle se tulee aika luontaisesti. Kyllä mä sen koen, että se on mun käyntikortin jatke kyllä ihan.
Eki: Joo. Mitäs muita kanavia? Teetkö sä TikTok-videoita?
Heidi: Itse asiassa mä en tee TikTok-videoita vielä, mutta mulla [naurahtaa] on yksi mun ystävä, jonka kanssa me näitä somemarkkinointijuttuja ollaan… Hän on siis viestintäalan ammattilainen. Hän on mua hirveästi kannustanut, että ei ole ketään fysioterapeuttia tai osteopaattia vielä TikTokissa, että mene sinne. Mutta tämä on on process [naurua], vielä ei.
Eki: Mua tietysti markkinointi-ihmisenä kiinnostaa kontaktien ensinnäkin lukumäärä ja sitten niiden teho. Eli miten sä arvioit näitä sun aika ja mahdollisesti myöskin rahallisia satsauksia, mitä tämä somepresenssin ylläpitäminen sulle merkitsee, miten sä arvioit niiden tehon?
Heidi: Teho. Rahallista tehoa vai?
Eki: Lähinnä, että minkä verran sä koet, että syntyy kauppaa.
Heidi: Mä yllätyn aina välillä. Välillä mä aina ajattelen, että tästä ei ole mitään hyötyä. Tuossa mä just kaksi viikkoa sitten ajattelin, että mä laitan Facen kokonaan pois, koska mä en ehkä tavoita sitä mun porukkaa sieltä. Mutta sitten taas tuli siellä, että hei, sun juttusi tulee kokonaan mun feediin tällä viikolla, yksi nainen. Sitten mä aina totean, että vaikka mä yritän, että mä en enää jaksa sitä, mutta aina sieltä kuitenkin tulee porukkaa. Mä kyllä yleensä aina kysyn ihmisiltä, että mitä kautta he tulee, että mitä kautta he on nähnyt mut tai onko se suosituksen perusteella vai minkä perusteella. Kyllä sieltä jonkun verran tulee ihan Instagramista ja Facebookista, mutta en mä tiedä, onko se nyt taloudellisesti kultakaivos. Näin mä voisin sanoa, mutta ehkä mä pikemminkin ajattelen sitä niin, että se on vähän sellaista asiakkuuden ylläpitoa myöskin.
Eki: Kyllä, kyllä.
Heidi: Mä tiedän sen, että kun Googleen isketään ”hyvä osteopaatti Helsinki”, sieltä tulee se kauppa. Se on yleensä näin, mutta Instassa ei välttämättä se tapahdu niin, mutta mä koen, että mä ylläpidän siellä mun asiakkuuksia ja sitten mä vähän seurailen, mitä mun kilpailijat tekee [nauraa].
Eki: Sä äsken kutsuit sun kohderyhmääsi nimellä mun porukka.
Heidi: Niin [naurahtelua].
Eki: Mikä on sun porukka?
Heidi: Mun porukka on kaupunkilainen nainen, 30–45-vuotias, joogaa harrastava, itsestään huolta pitävä toimistotyöläinen.
Eki: Sellainen, joka jo tietää tavallaan, mitä on hakemassa.
Heidi: Joo, kyllä ja on kiinnostunut jo valmiiksi aika lailla omasta kehostaan. Se kiinnostus on aika… kun on ollut omia vammoja tai muuten vain kiinnostaa. Suurin osa porukkaa harrastaa kyllä joogaa tai sirkusta, akrobatiaa, jotain tällaista liikunnallista on siellä taustalla.
Otto: Eli toisin sanoen sä analysoit kuitenkin aika tarkkaan, vaan sä et lukuja välttämättä tiedäkään, että okei tähän me nyt tässä kuussa kaksi tuntia ja kolkyt euroa.
Heidi: Joo.
Otto: Sä analysoit kuitenkin sitä, että okei tätä kautta näitä asiakkaita tulee ja myös pystytään ylläpitämään sitä asiakassuhdetta.
Heidi: Joo, kyllä mä olen sitä miettinyt silloin itse asiassa, kun mä olin tällä yrittäjän digitalisaatiokurssilla vuosi sitten. Ja sitten mä olen kirjoittanut ja miettinyt sitä, että mikä on se mun asiakaskunta, ja mun asiakaskuntaa on aika paljon Instagramissa. Siellä on joogaopettajat, siellä on osteopaatteja, siellä on tällaisia kehoammattilaisia, niin kyllä se markkinointikanava on siellä. Tavallaan näkee, mitä muut tekevät ja myöskin joogaopettajakoulutusten kautta, kun mä olen opettamassa siellä jooga-anatomiaa, sitten monta kertaa ne lähtevät seuraamaan mua ja mä lähden seuraamaan mun oppilaita. Ja sitten yksi mielenkiintoinen tuttavuus on. Hänellä on retriittikeskus, ja mä jo mietin yhteistyötä, että okei tässä on tämä retriittikeskus ja vaikuttaa, että meillä menee kemiat hyvin yhteen, että mitä jos sieltä syntyisi jotain. Se on vähän semmoinen ehkä inspiraation lähde myöskin itselle.
Otto: Joo.
Eki: Niin, kyllä tuo kuulostaa siltä, että sulla on hyvät mahdollisuudet tavoittaa just sitä sun porukkaa tuolta Instan kautta.
Heidi: Joo kyllä ja mun mielestä joogaopettajatyypit on aika hyvin tässä koronan aikana tehnyt jonkun aika ison digiloikkauksen myöskin. Melkein kaikki joogakoulut ja joogaopettajat on Instassa ja mainostaa omaa juttua. Just kaikki nämä, kun salit suljettiin, piti tehdä jotain, eli tuli nämä kaikki etätunnit ja muut. Kyllä musta tuntuu, että tuo porukka on tehnyt tosi ison harppauksen siinä tai digiloikan niin sanotusti.
Otto: Kun mä olen katsonut sun sivuja, siis naamakirjaa Facebookia ja Insta-sivua, sulla on tosi hyvännäköisiä kuvia siellä. Oletko sä opiskellut kuvausta vai onko se ihan tullut vain…
Heidi: En.
Otto: …oman muun osaamisen kautta?
Heidi: En ole käynyt mitään. Mä olen joskus lukenut vain, että mitä kannattaa tehdä ja mitä ei kannata tehdä.
Otto: Joo.
Heidi: Sen mä olen oppinut, että jos on loisteputket pään yläpuolella, siitä tulee hirveät silmäpussit [naurua], että niin ei kannata ottaa kuvaa. Siis mä olen lukenut jotain juttuja ja sitten mä olen aika visuaalinen ihminen, että mä näen silleen, että tuosta tulee hyvä valo ja myöskin jotain tällaisia näin, että aamuvalo on hyvä ja iltavalo on hyvä. Mulla on yleensä mukana tuo puhelin, missä on ihan hyvä kamera, ja sitten vaikka ollaan jossain luonnossa tai missä tahansa ollaan, että nyt on todella hyvä valo. Ja sitten mä äkkiä räpsin kuvia, ja mulla on ihan tosi iso kuvapankki itselläni, mistä mä sitten poimin.
Otto: Joo. Sitten vähän filtteröi ja vähän photoshoppaa ja… [nauraa]
Heidi: Joo välillä filtteriä, mutta välillä ei.
Otto: Joo.
Heidi: Se vähän riippuu, mutta kyllä mä näen, että hei nyt on semmoinen photo moment.
Otto: Tuo on aika haastavaa. Jos mä mietin sitä, että sä olet yksinyrittäjä, selkeästi kouluttaudut koko ajan lisää, ammattitaitoinen siinä omalla sektorilla, niin sitten kuitenkin täytyy olla ammattilainen myös muussa hommassa eli digitalisaation parissa.
Heidi: Mm.
Otto: Aika kovaa temppua teet kokonaisuudessaan. Sullahan on ajanvarauskalenteri netissä ja…
Heidi: Joo, on kyllä.
Otto: Sä ole aika korkealla digitalisaation hyödyntämisessä omassa liiketoiminnassa.
Heidi: Joo, kyllä mä silloin kun mä laitoin mun firman kymmenen vuotta sitten pystyyn, silloin mä tunsin yhden tosi hyvä graafisen suunnittelijan, joka on kanssa joogaopettaja, Meri Mort, ja silloin mä jo päätin sen, että jos ja kun mä laitan firman pystyyn, mä haluan että Meri suunnittelee mun firman visuaalisen ilmeen ja nettisivut. Ja sitten mä silloin jo ajattelin niin, että vaikka se rahallisesti oli silloin ihan alussa iso satsaus, mutta mä ajattelin, että se kuitenkin on hyvä satsaus. Sitten me tehtiin tämä, että Meri teki mulle visuaalisen ilmeen, nettisivun, käyntikortin, logot, kaikki sen teki silloin jo valmiiksi. On kerran päivitetty ne sivut, vähän uudistettu. Se oli mun mielestä todella hyvä satsaus. Myös silloin heti nettiajanvaraus mahdollisimman yksinkertainen, sellainen mihin ei tarvitsisi kirjautua. Nykyään sinne vissiin tarvitsee kirjautua. Mutta otin heti tämän, että mahdollisimman hyvä heti alkuun. Mä muistan silloin vuosia sitten, kun aloitti homman, monet kun olivat Googlea katsoneet, että osteopaatti Helsinki, sitten ne oli vain silleen, että sulla oli hyvännäköiset nettisivut.
Otto: Noni, just näin.
Heidi: Kyllä se on tuonut tosi paljon. On tosi paljon visuaalisia ihmisiä, ja että se käytettävyys on helppo ja hyvännäköinen.
Eki: Sä lähdit rakentamaan brändiä heti silloin kymmenen vuotta sitten.
Heidi: Joo, ehdottomasti.
Eki: Mä mietin tätä Heidin Osteopatia. Miten Heidin Osteopatian someläsnäolo, somepresenssi eroaa sun henkilökohtaisesta vai onko se sama asia?
Heidi: Tietystihän mun yritys on myös minä. Tässä on silleen vähän vaikea erottaa ihan täydellisesti se henkilökohtainen ja firma, mutta kyllä se jonkun verran on mua. Toki kyllähän se silleen on vähän siloteltu. En mä sinne laita sitä juttua, että olen nukkunut kaksi yötä viime yönä ja lapsi itki kasvukipuja viisi tuntia [naurua]. En mä siitä laita sitä postausta, mutta…
Eki: Eli sulla on kuitenkin, vaikka niissä on paljon samaa, pidät kuitenkin erillään.
Heidi: Kyllä mä pidän ne erillään. Mulla on tosi vahva rajaus myös siihen, että en esimerkiksi omaa lastani tuo sinne. Se yhdessä kuvassa vilahtaa tai yhdessä videossa vilahtaa ehkä, mutta siinä mä olen tosi tarkka, että en esimerkiksi lasta… koska joillain saattaa olla tietysti, ketkä tekee vaikka vauvojen kanssa töitä tai tekee lasten osteopatiaa tai vauvojen osteopatiaa, heillä saattaa esimerkiksi omatkin lapset vilahtaa niissä kuvissa. Mutta mä olen tehnyt tosi tiukan rajauksen, että lasta ei nettiin missään nimessä.
Otto: Joo.
Heidi: Mutta kyllä mä sitten yritän siellä olla myöskin, että mä olen omasta mielestäni huumorintajuinen ja kiva [naurua]. Sitten mä yritän myös tuoda sinne vähän, että ei kaiken tarvitse olla niin helkkarin vakavaa, tuoda kuitenkin semmoista preesensiä sinne.
Otto: Seppo tuo hyvän lisän siihen.
Heidi: Seppo on vähän sellainen icebreaker [naurua].
Otto: Kuinka sä näet, jos pohditaan maailman eteenpäin menoa kuitenkin koko ajan myös digitaalista maailmaa ja muuta, ja nyt on tullut ChatGPT:t käyttöön, tekoälyt käyttöön ja Google hakukoneena alkaa vähentymään merkitystä, koska jengi tekee suoraan YouTubessa hakuja ja suoraan Instassa ja muualla hakuja. Tavallaan Googlen valta-asema ehkä on pikkuhiljaa murtumassa siinä hauissa ja näkyvyydessä. Esimerkiksi mä olen itse käyttänyt ChatGPT:tä hakuihin jo viikon verran. Mä en ole käyttänyt edes Googlea, vaan mä haen kaiken sieltä. Okei, kriittistä suhtautumista tekoälyyn ja muuhun tällaiseen vaaditaan. Kuinka sä seuraat, kuinka sä arvaat tulevaisuutta? Instan otit vuosi sitten käyttöön. Onko Facebook about 20 vuotta vanha jo siis lähelle…
Eki: 15 vuotta tuli mulla täyteen viime syksynä.
Heidi: Mm.
Otto: Niin. Se alkaa olemaan väline, jota yhä vähemmän ja vähemmän käytetään. Esimerkiksi en mä katso Facebook-päivityksiä enää edes päivittäin. Kuinka sä näet, että mistä sä tiedät, missä sun asiakkaat tulevaisuudessa on? Onko se arvaus vai onko se verkoston kautta saaminen vai?
Heidi: Se on hyvä kysymys. Tällä hetkellä se ainakin nyt siellä Instassa pyörii jonkun verran. Kuten sanottu, mulla on se yksi hyvä ystävä, joka tekee tätä verkkoviestintää ammatikseen. Sieltä mä olen kuullut just tästä TikTokista ja muusta, että kannattaisi mennä johonkin, mutta vaikea sanoa, että mikä sitten on tulevaisuus.
Eki: Eihän nämä ole itseisarvoja. Ei se TikTok ole itseisarvo…
Heidi: Sepä.
Eki: …jollei sillä ole sun liiketoiminnalle hyötyä.
Heidi: Niin.
Eki: Ja tämä ymmärrys on ehkä hyvä jollain tavalla itselleen rakentaa.
Heidi: Mm.
Eki: Vaikka on suosittuja aiheita, laajakin puheenaihe, mutta jos ei siellä ole sitä sun porukkaa…
Heidi: Niin.
Eki: …tai jos ei se ole tehokkain mahdollinen kanava sun porukan hakemiseen, sitten kannattaa oikeasti miettiä, onko ne parhaassa mahdollisessa paikassa ne investoinnit, mitä sinne teet.
Heidi: Sepä ja sitten mä olen miettinyt, kun mäkin olen yksinyrittäjä, että olen oikeasti yksin, niin mikä tulee mahdollisimman luonnostaan ja mahdollisimman helposti. Sitä mä arvostan, että mikä ei vie multa hirveästi aikaa myöskään. Mun tekisi mieli tehdä enemmän videota. Mun mielestä olisi kiva tehdä liikkuvaa kuvaa niin sanotusti enemmän, mutta se vaatisi sitten jo aika paljon aikaa ja siinä olisi ihan kiva, että olisi assari. Vaikka Seppo on hyvä assari, mutta ehkä joku, millä olisi lihoja luitten päällä. Ja YouTube-kanavaa mä olen kanssa miettinyt. On paljon mietinnän alla näitä eri kanavia, mutta sitten taas se oma aika…
Otto: Se on rajallinen, joo.
Heidi: Se on rajallinen, ja sitten mun työ sitä, että silloin kun mulla on vastaanottopäivä, mä teen vastaanotto ja mä olen siinä 150-prosenttisesti kiinni. Sitten mulla on yksi puskuripäivä viikossa, joka on yleensä perjantaina, että jos mulla jotain jää tekemättä. Ainahan nyt on jotain tekemättä. Se on tavallaan tosi rajallinen se aika.
Otto: Joo.
Heidi: Se rajoittaa. Tavallaan haluja olisi enemmän ottaa haltuun asioita, mutta se aika on haaste.
Otto: Paljon sulla on Instassa seuraajia?
Heidi: Siellä on vajaa 400 seuraajaa.
Otto: Vuodessa se on ihan hyvä määrä kasvua.
Heidi: Joo, se on ihan hyvä määrä. Vitsi kun mä en muista sitä Insta-seuraajamäärää silloin, kun mä aloitin. Vaikken mä ollut sinne mitään postannut, silti siellä oli vissiin 100 seuraajaa. Mä en tiedä, mitä ne seurasivat [naurua]. Mutta kyllä sinne on tullut sitten aika paljon kuitenkin porukkaa.
Otto: Joo, koska pitkäjänteistä työtähän se on.
Heidi: Niinpä.
Otto: Siis tosi pitkäjänteistä. Sä otat yhden kanavan haltuun ja…
Heidi: Sepä.
Otto: …sitten väännät siellä. Se ei tapahdu viikossa tai kahdessa eikä välttämättä vuodessakaan.
Heidi: Niinpä, niinpä.
Eki: Pyritkö sä aktivoimaan sun olemassa olevia asiakkaita ikään kuin viemään ilosanomaa eteenpäin?
Heidi: Mitä tarkoittaen?
Eki: Laitatko sä vaikka jaettavaksi heille jotain materiaalia tai pyydätkö sä heitä vaikka tägäämään sut?
Heidi: Joo. Tästäkin on aikaa, mutta mä olen tehnyt jotain videota siis sellaisia niskahartiajumppaa toimistotyön kangistamille ihmisille. Siellä on ollut jotain liikkeitä, ota tämä talteen. Ja sitten on ollut myös jotain, että mistä te haluaisitte tietää enemmän. Laittakaa mulle, niin voin tehdä tällaisia, että mistä kirjoitan vaikka tekstejä tai blogia tai jotain vastaavaa. Semmoisia tietoiskumaisia juttuja mä olen sinne tehnyt ja sitten myöskin arvontaa mä olen sinne laittanut, että kommentoikaa jotain alle. Jotain tällaista voisi tehdä kyllä enemmänkin, mutta jotain pientä…
Eki: Mä mietin sitä kautta, että jos sä saat omat tyytyväiset asiakkaat ikään kuin kertomaan sinusta omissa verkostoissaan, se on aika tehokasta kyllä.
Heidi: Sepä, sepä.
Eki: Se olisi ikään kuin vastikkeetonta vaikuttajamarkkinointia.
Heidi: Joo kyllä. Mä olen sitä ajatellut tuossa just… Itse asiassa Seppo tulee taas esimerkkinä. Mä tuossa just tulin vastaanotolta tänne näin ja olen ajattelut tätä näin, että se olisi aika hyvä, että ketä asiakkaita haluaa tehdä, ottaisi Sepon kanssa kuvan ja #heidinosteopatia [naurua].
Eki: Jos ei kaikille vielä tullut selväksi, kerro vielä kuka Seppo on.
Heidi: Seppo [nauraa] on siis luurankomalli, joka siellä seisoskelee mun työhuoneen nurkassa. Hän on siis luuranko [naurua].
Eki: Ja Seppo esiintyy sulla joskus näissä sun sisällöissä.
Heidi: Joo. Kyllä mä yritän sinne aina ottaa sitten tiettyä väriä ja Seppo aina vilahtelee siellä. Aina kun kausi vaihtuu, Sepolla on aina joku teemaan sopiva asu [naurua].
Otto: Mun mielestä se on tosi kiva. Se ehkä osoittaa osittain myös sitä ammattitaitoa. Luuranko on varmaan aika kalliskin.
Heidi: Se on kallis kapina. Se ei ole halpa, joo.
Otto: Niin, että ihan harrastuksekseen ei varmaan luurankoa hae.
Heidi: Joo ei.
Otto: Kyllä silloin pitää haluta osata tutkia sitä ja miettiä nyt sitten niveliä ja mitä siellä nyt sitten kaikkea onkaan.
Heidi: Mm.
Otto: Mun mielestä se tuo lisää ammattitaitoa.
Eki: Kyllä, kyllä.
Otto: Vaikka se onkin hauska [naureskelee].
Heidi: Niin.
Eki: Jos sä toivoisit jotain, että miten tätä sun Instagram-läsnäoloa voisi parantaa, mitä se olisi? Mitä sä haluaisit enemmän? Toivoisitko sä siltä välineeltä jotain enemmän vai toivoisitko sä itseltäsi vai kohderyhmän tavoitta(-) [epäselvää]? Mikä voisi olla sellainen, mitä saisi olla lisää?
Heidi: Mä toivoisin ehkä enemmän sellaista, että mä toivoisin itseltäni sitä, että mä saisin tehtyä sinne näitä videoita. Mä tykkäisin niitä tehdä ja mun mielestä olisi ihan hauska tehdä sinne. Myös ehkä mä toivoisin sellaista vähän keskustelua niiden mun seuraajien kanssa, että ne ehkä kommentoisivat aktiivisemmin sinne jotain. Kyllä välillä aina laitan sinne myös, jos mä postaan jonkun jutun, niin mä laitan sinne jonkun semmoisen herättelevän kysymyksen, että kommentoi alle, että mitä mieltä ja näin. Mun mielestä se olisi ihan hauskaa, että sinne sitten tulisi sitä keskusteluakin. Toki mulle kyllä yksityisviestien kautta on tullut kontakteja sieltä. Se on ihan mukava.
Eki: Enemmän dialogia.
Heidi: Dialogia ehkä joo.
Otto: Mulla oli yksi tuttu yrittäjäystävä, joka ensimmäiset viisi vuotta koitti saada Facebook-seuraajia. Sitten se sai niitä aika paljonkin. Sitten se jossain vaiheessa huomasi, että ei hän halua Facebook-seuraajia, hän haluaa rakastajia [nauraa] eli ihmisiä, jotka todellakin ovat aktiivisia ja kommentoivat ja koittavat kehittää sitä liiketoimintaa ja kehittää sitä tuotetta ja muuta tällaista. Silloin hän näki vasta, että on järkevä seuraaja, kun tulee just tätä vuorovaikutusta ja dialogia. Kutsui rakastajaksi näitä sitten, ketkä kommentoivat.
Heidi: Niinpä. Se on itsellekin mun mielestä ihan hauskaa, kun tosissaan on välillä yksinäistä tämä työnteko. Tokihan on totta kai asiakkaita, mutta mullakin muut kontaktit saattavat päivässä olla aika vähäisiä. Mulla ei ole lounasseuraa. Harvemmin mulla on ketään. Mä syön yksin lounaan ja menen töihin, siellä ei ole ketään ja lähden pois, siellä ei ole ketään. Niin mun mielestä se on ihan kiva semmoinen väline, että mä koen, että mulla onkin seuraa [nauraa] myöskin siinä päivän lomassa. Tai jos mä postaan sinne jotain, mun mielestä se on ihan hauskaa, että hei tässä oli tämä joogaopettajaporukka viime viikonlopulta ja sitten näkee, että ne katsovat ja heittävät jonkun kommentin. Se on silleen ihan hauska. Ja sitten mitä mä ehkä mietin tähän näin, mitä mä olen ajattelut, mutta ajatukset tulee ja menee. Just tämmöinen live, että tavallaan ottaisikin jonkun livehomman sinne. Sitä mä olen kanssa miettinyt, että aihe ja puhua ja siitä.
Eki: Tai joku vaikka Q&A siis kysymykset vastaukset tai joku tällainen.
Heidi: Nimenomaan just tällein, että olisi joku aihe ja sitten siellä porukka voisi kokoontua siihen. Se mun mielestä voisi olla kanssa ihan hauska, mitä voisi kokeilla.
Eki: Varmaan rakentaisi sellaista yhteisöllisyyttä siihen.
Heidi: Just näin, niinpä.
Otto: Tuo olisikin mielenkiintoinen livenä. Mulla kaveri korona-aikana pyöritti ravintolaa Espanjassa. Sitten se kyllästyi jossain vaiheessa (–) [epäselvää] kaiken maailman säännöksiä ja lähti ajamaan sieltä sitten Suomeen takaisin pakoon Espanjan koronaa, vaikka täällä sama korona olikin. Se veti liveseurantana sitä ajoa tosi paljon. Välillä katselin. Siellä oli tosi paljon jengiä katsomassa sitä. Se oli ihan kiva.
Eki: Kyllähän Facebook-livekin on ollut yhdessä vaiheessa aika käytettykin väline…
Heidi: Niin.
Eki: …koska se oli kaikille hirveän helppo toteuttaa.
Heidi: Mm.
Eki: Tavallaan väline tuottaa sisältöä ja väline seurata on melkein kaikkien taskussa. Mut mun mielestä niitä Facebook-livejä tehdään nyt jo vähän vähemmän. Ehkä se on Instan puolelle siirtynyt.
Otto: Se on ehkä jäänyt.
Heidi: Joo ja musta tuntuu, että Facebookissa on nykyään tosi paljon mainoksia. Se on vähän niin kuin jäänyt.
Otto: Totta.
Heidi: Se on vähän boomereitten [naurua]. Siellä on isovanhemmat.
Otto: Tässä boomerit istuu pöydän ääressä [nauraa].
Heidi: Niin, itsekin keski-ikäinen [nauraa]. Siellä ehkä viihtyy vähän.
Eki: Palataan siihen sun porukkaan taas, että mistä sä ne tavoitat.
Heidi: Niin.
Eki: Se ei välttämättä ole se Facebook.
Heidi: Niin. Tällä viikolla mä ajattelin, että nyt mä laitan sen pois, mutta tavallaan se tulee siinä samassa. Ei se multa…
Eki: Niin joo. Se julkaisu ei ole sen vaikeampaa.
Heidi: Että siinähän se on ja ainahan sieltä joku tulee.
Eki: Ei siitä varmaan haittaakaan ole.
Heidi: Ei siitä haittaa ole, joo.
Otto: Hei, se jäi kertomatta, mistä Sepon löytää.
Heidi: Sepon löytää Helsingin keskustassa Annankadulta neljännestä kerroksesta [naurua].
Otto: Mutta Instassa ja Facessa…
Heidi: Heidin Osteopatia.
Otto: Heidin Osteopatia.
Heidi: Heidin Osteopatia, innovatiivinen nimi. Mietin tätä pitkään, että mikä on firman nimi. Heidin Osteopatia [naurua].
Otto: Mutta se kertoo olennaisen.
Heidi: Niin.
Eki: Just näin.
Otto: Niin. Hei, kiitoksia. Nyt oikeastaan voitaisiin kannustaa jokaista kuulijaa tässä kokeilemaan edes ainakin jotain somevälinettä. Ja just kuten Heidi teki, eli miettimään, että missä ne sun seuraajat on ja missä sun asiakkaat on, eli koita sitä välinettä. Me vanhat boomerit tässä, Eki ja Otto, saatetaan käyttää vielä Facebookia [naurua], mutta aika moni on siirtynyt jo jonnekin muualle. On olemassa paljon erilaisia kanavia ja kannustetaan kokeilemaan. Se voi olla jopa hauskaa. Kuten Heidi hyvin kertoi, se on myös osa työyhteisöä.
Eki: Kyllä, kyllä. Joo ja sitten tietysti se, että kannattaa nyt vähän miettiä, mikäköhän sitä mun kohderyhmää mahdollisesti kiinnostaisi. Eli lisätä omaa ymmärrystä siitä, että mikä sitä mun porukkaa liikuttaa ja pyrkiä sitä vahvistamaan sitten, että luo sen siteen kiinteämmäksi välineestä riippumatta.
Otto: Näin. Kiitoksia kaikille ja tosissaan mukanasi tällä kertaa oli Eki, Otto ja ihana Heidi Heidin Osteopatiasta.
Heidi: Jes. Kiitoksia paljon.
Otto: Moi moi.
Heidi: Moi moi.
Eki: Moikka.
Otto Härkönen: Yrittäjän digityökalut -podcast-sarja on tuotettu Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeessa, jota osarahoitti Euroopan sosiaalirahaston vuosina 2020–2023
[äänitehosteita]
Ei kommentteja