Tulevaisuusareena-podcast 5: Moninäkökulmainen ja sosiaalisesti kestävä hankeviestintä

[Intro] Tulevaisuusareena-podcast, yhteistoimin ja vastuullisesti vaikuttaen. 

Nea Vänskä 

Hei, tervetuloa podcastimme pariin, jossa tänään teemana on moninäkökulmaisuus viestinnän rikastuttajana ja sosiaalisesti kestävä hankeviestintä. 

Olen Nea Vänskä, toimin täällä Metropolia Ammattikorkeakoulussa lehtorina ja projektipäällikkönä. Olemme Metropoliassa kehitetty osallistuvaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- eli TKI-kumppanuutta, jonka ydin tekijät ovat yhdenvertainen osallistuminen moninaisen osaamisen hyödyntäminen ja systeeminen kehkeytyminen. 

Ainutlaatuista tämän luoteisessa TKI-toimintakulttuurissa on se, että tietoisesti yhdistellään kokemustoimijoiden opiskelijoiden, opettajien, ammattilaisten, tutkijoiden ja kaikkiin aiheisiin liittyvien toimijoiden erilaista ja toisia täydentävää osaamista ja näkökulmia, ihan TKI-prosessin kaikissa vaiheissa. Tänään keskitytään erityisesti siihen, miten osallistuva TKI-kumppanuus edistää sosiaalisesti kestävää hankeviestintää TKI-toiminnassa ja mitä tää moninäkökulmaisuus oikeastaan käytännössä. Viestinnässä tarkoittaa. 

Studiossa kanssani tänään on keskustelemassa Metropolian viestinnän asiantuntija Milla Åman Kyyrö sekä invalidiliiton kokemustoimija ja Metropolian hanketyöntekijä Sara Väisänen lämpimästi tervetuloa. Aloitetaanko sillä, että kerrotte hieman itsestänne ja minkälaisessa hanke- ja viestintätoiminnassa olette olleet mukana? Sara, haluaisitko sä aloittaa? 

Sara Väisänen 

Mä olen Sara Väisänen, oon tosiaan invalidiliiton kokemustoimia ja lähes valmis viestinnän ja markkinoinnin opiskelija. Olen työskennellyt Metropoliassa nyt kolmisen vuotta erilaisissa osallistuvaa tutkimuskumppanuutta ja osallistuvaa TKI-kumppanuutta kehittävissä hankkeissa kokemustoimijan roolissa, sekä nyt kun opiskelut on menneet eteenpäin, niin myös markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä. 

Mulla on synnynnäinen sairaus, jonka kautta on kokemusta karttunut erilaisista sosiaali- ja terveysalan palveluista lähes kolmenkymmenen vuoden ajan ja sieltä mä ammennan tätä kokemustietoani. 

Nea 

Kiitos, Sara, ja jatkatko sä Milla? 

Milla Åman Kyyrö 

Hei, mä olen Milla Åman Kyyrö ja toimin Metropolia Ammattikorkeakoulussa viestinnän asiantuntijana ja olen erikoistunut hankeviestintään, eli olen ollut käytännössä useita vuosia erilaisissa hankkeissa mukana, sekä kansainvälisissä että kotimaisissa niin kulttuurialan kuin tuolla tekniikan puolella. Ja toisin sanoen sydän sykkii tälle hanketoiminnalle. 

Nea 

Kiitos. Jatketaanko sitten teemalla, että mitä teidän näkökulmasta tää sosiaalisesti kestävä hankeviestintä oikein tarkoittaa? Jos ajatellaan, että sosiaalisen kestävyyden tarkoituksena on turvata ihmisten perusoikeudet, johon kuuluu esimerkiksi oikeudenmukaisuus, sananvapaus ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja yksi tärkeä tavoite on eriarvoisuuden vähentäminen, niin mitä sosiaalinen kestävyys hankeviestinnän näkökulmasta voi nyt merkitä? 

Sara 

Mä näkisin, että sosiaalisesti kestävän hankeviestinnän tavoitteena voisi olla yhdenvertaisen viestinnän mahdollistaminen hankkeessa, sekä hankkeen sisäisessä viestinnässä kuin myös ulospäin kohdistetussa viestinnässä. Että kaikilla mukana olijoilla olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua ja tuoda esiin omia näkökulmia, että esimerkiksi osallistuvassa TKI-kumppanuudessa, jonka ydinajatuksena on kuitenkin erilaisten näkökulmien ja osaamisen yhdistäminen yhteiskehittämissä. Niin sosiaalisesti kestävä hankeviestintä voisi tarkoittaa viestintää, jonka sisältö suunnitellaan yhdessä vaikuttavaksi ja ymmärrettäväksi hyödyntäen kumppaneiden erilaista osaamista. 

Nea 

Ja kumppaneilta tosiaan on monenlaista osaamista ja ja sitä hyödynnetään nyt sen hanketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja viestinnän levittämiseksi. Miten jatkaisit Milla? 

Milla 

Tää oli tosi tärkeää, mitä Sara sanoi siitä, että viestinnällä pyritään aina vaikuttamaan. Ja mä haluaisinkin muistuttaa oikeastaan meitä kaikkia siitä, että loppupeleissä viestintä on vallan käyttöä, ja meillä on, ei mennä liian kauas historiassa, mutta meillä on ollut se ajatus siitä, että hankkeesta viestitään ja se on usein ollut sellaista yksisuuntaista ja nyt on siirrytty siihen, että hetkinen, jotta me tavoitamme ne sidosryhmät, meidän täytyy ymmärtää heitä ja meidän täytyy miettiä, että minkälaisia tyyppejä ne on ne meidän kumppanit, joiden kanssa me tehdään ja meidän täytyy nimenomaan pystyä soveltamaan sitä viestintää, jota me toteutamme ammattimaisesti, enemmän siltä näkökulmalta, että mikä puhuttelee, käytetäänkö me minkälaista kieltä ja toisaalta myös se, että minkälaista arvomaailmaa välittyy siinä meidän hanketoiminnassa. 

Eli jos meillä on sellainen asenne, että esimerkiksi meidän sidosryhmien tai kumppanien edustajat on jotenkin vähemmässä roolissa, vähemmän tärkeitä kuin hankkeiden toteuttajat, niin sehän näkyy kaikessa tekemisessä ja viestinnällä voidaan tosi paljon vaikuttaa siihen, että minkälainen fiilis siitä hankkeesta tulee kaikille osallistujille. Onko sitä kiva tehdä kumppaneiden kanssa ja saadaanko innostettua sitten ne niin sanotut kohderyhmien edustajat vielä mukaan? Meidän täytyy pystyä puhumaan sitä kieltä, jota me kaikki ymmärrämme. Tämmöisiä näkökulmia. Itsellä tulee mieleen. Me ollaan aika paljosta vastuussa. 

Nea 

Oli erinomainen näkökulma, minkä nostit nimenomaan siitä vallankäytöstä, että viestintää viestintään liittyy tämäkin aspekti ja osallistuvassa TKI-kumppanuudessa tarkoituksena onkin, että ikään kuin sitä viestintävaltaa on nyt yhä laajemmalla ihmisjoukolla, että he pääsee vaikuttamaan nyt siihen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ihan sieltä alusta lähtien, yhdessä tutkijoiden ja opiskelijat ja kokemustoimijat, me kaikki käytetään sitä osaamista asiantuntijuutta myös tässä viestintätoiminnassa. 

Sara 

Niin ja sitten jos viestintä suunnitellaan yhdessä, niin se on tosiaan helpompi muokata eri kohderyhmille suunnatuksi ja sitten toisaalta monipuolisella kumppanijoukolla on jo myös valmiiksi luodut verkostot eri ryhmiin, joita kannattaa mun mielestä hyödyntää esimerkiksi tulosten viestinnässä, että itse vaikkapa vaikutan vahvasti invalidiliitossa, jossa olen myös markkinoinut osallistuvaa tutkimuskumppanuutta eteenpäin. 

Nea 

Toi on erinomainen näkökulma nimenomaan, että uusia viestintäväyliä ja -kanavia rakentuu eri kumppaneiden kautta eri suuntiin ja eri kohdejoukkoille, niin kuin Millakin mainitsi. 

Kertokaa vielä teidän näkökulmasta, miksi tähän sosiaalisesti kestävään hankeviestintään on niin tärkeätä panostaa? Haluatko Milla nyt aloittaa? 

Milla 

Kyllä, eli silloin kun me tehdään ja toteutetaan hankkeita, joissa pyritään tekemään jokin muutos, joka vaikuttaa ihmisiin, niin silloinhan me ollaan tekemisissä sosiaalisten kysymysten kanssa ja se voi tulla myös miltä alalta tahansa, että se voi olla sitä sosiaali- ja terveyspuolta, mutta myös teknologiaa kehittävissä hankkeissa. Voi olla, että kehitetään jotain välineitä, joita käyttävät lopulta ihmiset, ja siinä meillä se vastuu onkin, että me nähdään erilaisista lähtökohdista tulevat osallistujat ja myös sitten hanketta ympäröivä yhteiskunta, joka lopulta sitten toivottavasti saa hyödyn siitä hankkeen tuloksesta, vaikkapa jostain uudesta teknologisesta sovelluksesta, niin meidän täytyy pystyä kertomaan siitä, että mitä me ollaan tekemässä, miksi me ollaan tekemässä ja miten tämä tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan meidän ihmisten elämään ja arkeen. 

Se on sitä vastuuta pohjimmiltaan, että me muistetaan, että me ei tehdä vain hankkeita hankkeiden vuoksi, vaan me tehdään hankkeita, jotta me voidaan muuttaa ja ehkä parantaakin maailmaa siinä samalla. 

Nea 

Toi on tärkeä näkökulma, että meillä on yhteinen päämäärä just hyvän tulevaisuuden tavoittelussa ja nyt kutsutaan siihen mukaan eri toimijoita ja moninäkökulmaisesti kumppaneita mukaan. Tiivistänkö, että sosiaalisesti kestävässä hankeviestinnässä pyritään tämmöiseen yhdenvertaisuuteen tiedon saatavuudessa, tuotossa ja tiedon hyödyntämisessä nyt sen hyvän tulevaisuuden tekemisessä. 

Milla 

Ehdottomasti. 

Nea 

Miten täydentäisit Sara, että miksi hankeviestintään, sosiaalisesti kestävää hankeviestintään, on tärkeä panostaa? 

Sara 

No, mä näkisin myös, että tosiaan siihen kannattaa panostaa koko hankkeen alkumetreiltä asti läpi koko hankkeen ja sen lisäksi esimerkiksi isojen aseellisten muutosten juurruttaminen käytäntöön kestää aikaa. Ja jos tuloksista sitten viestii mahdollisimman monin mahdollisimman monessa verkostossa, niin viesti levittyy laajemmalle, jolloin sitten pikkuhiljaa muutosta voi tapahtua. 

Nea 

Just toi levittämisen näkökulma ja sitten toisaalta Milla puhuit myös siitä, että löydetään ne houkuttelevat sanat ja tavat ja keinot ja väylät, on ne sitten mitä tahansa videoita tai jotain muitakin muotoja. 

Joo tämmöinen sosiaalinen kestävyys edellyttää siis sen, että osallistumisen mahdollisuuksia rakennetaan, niin kuin Sara sanoit, sieltä hankkeen suunnitteluvaiheesta lähtien, että miten siihen pääsee kumppanit hyvin mukaan ja toisaalta niiden osallisuuden esteiden tietoista purkamista, ehkä sen vallankäytönkin tunnistamista, että miten hierarkkisia, perinteisiä asetelmia puretaan nyt myös viestinnän tavoin. No, mitä vinkkaisitte sitten kuulijoille, että mitä pitäisi teidän näkökulmasta huomioida, kun suunnitellaan sitä hankeviestintää, kun sanoittekin, että siihen kuuluu se hyvä suunnittelu, niin mitä asioita siinä olisi hyvä huomioida? 

Sara 

Mä näkisin, että no tosiaan se viestinnän suunnittelu ja ideointi todella tapahtuu yhdessä, että kun ryhmässä on paljon erilaista osaamista, joka on tärkeä hyödyntää ja kartoittaa ja käyttää erilaista osaamista hyödyksi muun muassa. 

Nea 

Hyvä 

Milla 

Haluaisin tähän jatkaa ja lisätä, tällaisia erilaisia hankehakemuksiakin nähneenä ja tehneenä, niin kun me tehdään kuitenkin sitten töitä täällä ammattikorkeakoulussa hankkeiden parissa, niin ihan kaikkeen täytyy muistaa laittaa tarpeeksi resursseja, koska toistaiseksi ainakin niin ihminen tekee myös sitä viestintätyötä. Eli jokuhan varmasti siellä hankkeessa koordinoi, vaikka tehdään yhteistyössä ideointia ja jopa toteutusta, niin on hyvin tärkeää muistaa suunnitella riittävästi sinne vaikkapa työtunteja, jotta ei tule sitten semmoinen tilanne, että meillä ei olekaan suunniteltuna tähän hankkeeseen semmoista valmistelujaksoa sen hankkeen käynnistyessä, jossa me voidaan lähteä suunnittelemaan hankkeen viestintää yhdessä. Se luultavasti tarkoittaisi sitä, että vaikkapa jotain työpajoja olisi hyvä heti hankkeen käynnistyessä sitten pystyä toteuttamaan, ja jos siihen ei ole rahaa tai aikaa, ne jää tekemättä ja silloin me vähän epäonnistutaan siinä meidän tavoitteessa. 

Nea 

Erinomaiset näkökulmat toitte esiin, eli nimenomaan lähdetään alusta saakka tekemään yhdessä, kutsutaan mukaan moninäkökulmaisesti kumppaneita, mutta edelleen tää vaatii nyt sitä resursointia ja ennakointia myös tähän, että se yhdessä tekeminen vaatii sitten myös aikaa sille yhdessä tekemiselle. 

Sara 

Ja sitten mä itse asiassa mietin myös, että kun pohditaan, pohditaan ja määritellään sitä, että mitä kukakin kumppani tuo siihen hankeviestintään, niin sitten kun on erilaista osaamista mutta on erilaisia, itsellä esim. on fyysinen liikuntavamma, niin sitten mietitään, miten kaikki pystyy osallistumaan mukaan, että esimerkiksi tässä itse kun on ollut Hytke-hankkeessa, niin on ollut mahdollista osallistua vaikka ei ole fyysisesti päässyt paikalle, niin sitten on mahdollistunut Teamsin kautta. Tai on pystynyt kuitenkin omilla apuvälineillä osallistumaan artikkeleiden kirjoittamiseen ja kaikkeen mukana oloon. 

Nea 

Joo tärkeät näkökulmat siitä, että minkälainen on esteetön sosiaalisesti ja fyysisesti saavutettava se toimintaympäristö, missä sitä viestintää toteutetaan ja miten siihen pääsee mukaan ja yksilölliset tarpeet. Minkälaisia vinkkejä jakaisitte nyt kuulijoille, että mitä eri tehtäviä voisi kumppaneilla olla nyt sen hankkeen viestinnän edistämisessä? 

Milla 

No mä itse lähtisin siitä, että olipa mitä tahansa, niin ne roolit ja vastuut on hyvä kuitenkin jakaa ja kirjata, niin että ne on kaikille selvät, ettei tule sitten yllätyksenä joku tehtävä, et sun olisi pitänyt tämäkin ehtiä vielä toteuttaa. Ja sitten se semmoinen alusta alkaen luottamuksellisen ilmapiirin luominen, eli kun me tehdään tavallaan melko uusilla toimintatavoilla hanketyötä ja hankeviestintää, niin sallitaan myös vähän sitä epävarmuutta tai siedetään epävarmuutta ja sallitaan ehkä niitä epäonnistumisiakin, ja semmoinen avoin mieli on ihan hyvästä. 

Sara 

Ja myös käytänteenä, että kumppaneiden verkostoja ja kumppaneita voisi hyödyntää niistä onnistumisista viestimiseen mahdollisimman monessa eri verkostossa, että sitten kun saadaan jotain uutta tutkimustietoa, niin hyödynnetään niitä eri verkostoja ja pystytään ehkä eri verkostoissa testaamaan käytännössä hankkeen tuloksia ja viestimään niistä eteenpäin. 

Nea 

Joo kiitos. Tuossa korostuu semmoinen arvioiva ote myös koko aikaa, että minkälainen viesti toimii ja arvioidaan että miten se saavuttaa ja houkuttelee ja kutsuu mukaan ihmisiä sen asian tiedon äärelle ja toisaalta tykkäsin, Milla, myös kovasti, miten toit esille sitä, että siedetään epävarmuutta, ja myös tavallaan semmoinen oppimisen näkökulma, että yhdessä tehtävä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja siihen liittyvä viestintä on myös oppimista koko aika ja koko prosessin ajan, ja kuvastuu upeasti, miten sosiaalinen kestävyys on tämmöistä vastavuoroisuutta siinä viestinnässä, että jokaisella on asiantuntemusta, jota yhdistellään aina tietoisesti sen hankkeen eri vaiheissa ja sen tavoitteen saavuttamiseksi. Ja kyllähän tällainen osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistely tuottaa sitä oppimista ja uutta ymmärrystä myös itse asiassa yhteisöllisyyden kokemusta ja hyvinvointiakin siihen toimintaan osallistuville ihmisille. 

Minusta on mielenkiintoista, että kansainvälisesti tällaisiin mahdollisuuksiin kokemustoimijoiden ja opiskelijoiden, opettajien ja eri alan ammattilaisten ja päättäjien yhdessä tehtävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on syntynyt ihan omanlaisia, uusia tutkimus-journaleita, esimerkiksi Research Involvement and Engagement -lehti, jossa kokemustoimijoita on ihan siellä arvioimassa näitä tutkimusartikkeleita. 

Haluaisitteko vielä vinkata, onko teillä mielessä jotain semmoisia kanavia, viestinnän väyliä tai muita, mitkä teidän mielestä houkuttaisi eri ihmisiä mukaan tai viestinnän muotoja? 

Milla 

No jos saan tähän taas tuoda tämmöisen metatason asian vähän ylempää katsoen, niin kaikessa ihmisten välisessä toiminnassahan me myös etsitään merkityksiä ja me innostutaan, kun meille kerrotaan, että mikä tässä tämän hankkeen toiminnassa on sinulle tärkeää. Mitä hyötyä sinä tästä saat ja se voi olla jokaiselle yksilölle totta kai erilainen, mutta siinä juuri on se yhdessä tekemisen voimavara, että minä en voi kuvitella mitä Nea ja tai Sara ajattelevat, että mitä hyötyä tästä on minulle vaan minun täytyy olla utelias ja kysyä, että hei, voitko kertoa, että miltä vaikuttaa nämä meidän suunnitelmat. Ja mä lähtisin semmoisella tutkivalla otteella siinä sitten eteenpäin, eli toisin sanoen en tuijottaisi pelkästään sitä, että kuinka monta ihmistä on klikannut vaikka Facebookista tai LinkedInistä postausta auki. Vaan mua kiinnostaisi enemmän, että mitä ne ihmiset jotka ovat ehkä harvalukuisemmat kuin toivoisimme, niin ovatko he saaneet siitä sisällöstä kuitenkin irti tosi paljon ja mikä tässä on arvokkaampaa, määrä vai laatu? 

Nea 

Mm, erinomaisesti taas kiteytetty vastavuoroisuuden voimaa viestinnässä. Mitä sulle, Sara, tulee vielä mieleen? Mitä vinkkejä jakaisit kuulijoille? 

Sara 

Tuloksista ja hankkeesta viestiminen mahdollisimman eri kanaviin, ja eri, tai kaikkiin kumppaneiden omiin kanaviin on tärkeää, koska siellä, jos hankkeeseen saadaan kiinnostumaan mahdollisimman erilaista osaamista, niin ne myös ne kanavat on mahdollisimman erilaiset ja se tietotaito on mahdollisimman erilaista ja vaikuttavaa. 

Nea 

Juuri niin. Eli kiteytettynä meistä jokainen voi olla viestijä ja myös vaikuttunut toisen viestinnästä, ja tykkäsin kovasti, Milla, toitkin esille sitä uteliaisuutta niiden muiden näkökulmia kohtaan ja kuinka kaikki tämä toiminta ja viestintäkin rikastuu siinä yhteisessä toiminnassa. Sosiaalinen kestävyys hankeviestinnässä on nimenomaan nyt siis sitä yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista ja vastavuoroisuutta viestinnässä. 

Lämmin, lämmin kiitos, Milla ja Sara, keskustelusta ja osallistumisesta tähän podcastiin, ja kiitos myös kuulijoille. 

[Outro] Tämä podcast käsittelee osallistuvaa TKI-kumppanuutta Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja verkostoissa kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi.