AMKoodari 1: Millainen opiskelija – sellainen koulutus

————————————————————————————————————————
Puhuja 1 Jenni Kopone
Puhuja 2 Päivi Laine
[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:11]: AMKoodari – koulutuksella koodaavampaa Suomea. Tervetuloa tähän viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteiseen AMkoodari -hankkeen podcast-sarjaan. Tässä podcast-sarjassa me keskustelemme hankkeen tuloksista ja opeista. AMKoodari-hanke on vastannut suomalaiseen koodaripulaan kokoamalla yhteen viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa, ja tarjoamalla ilmaista koodarikoulutusta kaikille koodaamisesta kiinnostuneille. Nimeni on Jenni Koponen, ja toimin tämän AMKoodari-hankkeen projektipäällikkönä. Tässä hankkeessa meillä on ollut toteuttajakorkeakouluina Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. AMKoodari-hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tervetuloa mukaan. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, keitä koulutuksiin osallistujat olivat, mitä he ajattelivat näistä koulutuksista, ja miten he kokivat hyötyneensä tästä meidän hankkeestamme. Nyt meillä on tässä käsillä marraskuinen kaunis päivä, ja kanssani studiossa on tänään lehtori Päivi Laine Metropoliasta. Tervetuloa Päivi! Kiva kun tulit kertomaan tästä sinun työstäsi tässä meidän hankkeessamme. Päivi on tutkinut osallistujien antamia palautteita, ja keskustelemme vähän niistä tuloksista. Aloitetaan Päivi tästä tämän hankkeen taustasta. Miten ja miksi tässä hankkeessa päädyttiin siihen, että kerätään palautetta opiskelijoilta?

Puhuja 2 [00:01:57]: Kiitos Jenni. Ja ensinnäkin oli hienoa tulla kertomaan tästä AMKoodari-hankkeesta ja vastaamaan ”Millainen opiskelija, sellainen koulutus” -podcastiin. Eli palautteita kerättiin kahdesta syystä. Ensimmäinen oli opiskelijan oma näkökulma; hänen toiveensa ja tarpeensa. Ja toinen oli tietysti työelämän tarve, ja se yhteiskunnallinen näkökulma. Opiskelijoiden omat tarpeet ja toiveet on tärkeä tuntea siksi, että me pystyimme tarjoamaan heille juuri niitä koulutuksia, niitä oppimismahdollisuuksia, jotka he kokivat tarvitsevansa.

Puhuja 1 [00:02:35]: Sinä mainitsit, Päivi, tuon yhteiskunnallisen näkökulman. Mitä sinä sillä tarkoitit?

Puhuja 2 [00:02:42]: Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Vielä on pimennossa, miltä se tulevaisuus tarkalleen näyttää. Ja on todennäköistä, että tällä hetkellä vielä ei niitä tulevaisuuden työtehtäviä ole olemassakaan, ja on myös muistettava, että työelämässä mukana olevien ammattitaidon on kehityttävä koko työuran. Ja toisaalta vastuullisina kouluttajina meidän tulee kuunnella myös tarkkaan työelämän tarvetta, millaisia osaajia työelämä tarvitsee.

Puhuja 1 [00:03:17]: Sinä mainitsit, Päivi, tuosta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mitä sinä sillä tarkoitit?

Puhuja 2 [00:03:23]: Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Ja vielä on pimennossa se, millaiselta tulevaisuus tulee näyttämään. Ja meillä ei varmaan ole vielä edes tietoa eikä ymmärrystä siitä, että minkälaisia koulutuksia ja työtehtäviä tulevaisuudessa tarvitaan. Minkälainen on se osaamistarve, joka vastaa tulevaisuuden kysymyksiin. On myös muistettava, että jo työelämässä mukana olevien ammattitaidon on kehityttävä läpi työuran. Ja toisaalta vastuullisina kouluttajina meidän tulee kuunnella tarkkaan työelämän tarpeita ja toiveita. Minkälaista osaajaa työelämä tarvitsee tulevaisuudessa.

Puhuja 1 [00:04:07]: Aivan. Minkälaiselle osaamiselle siellä työelämässä on sitten kysyntää?

Puhuja 2 [00:04:13]: Teknologia kehittyy nopeasti, ja uudet sovellutukset otetaan nykyään ripeästi käyttöön. Teknologia vaikuttaa meidän toimintatapoihin, yhteiskunnan rakenteisiin ja ihmisen arkipäivään. Kun Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roihaa haastateltiin Kauppalehteen kesäkuussa 2021, niin hänen mukaansa ohjelmistoalalla olisi heti tarjolla kymmenelle tuhannelle työpaikka. Mutta sitten Roiha korostaa myös, että ohjelmistoalalle suuntautuvien ei kaikkien suinkaan tarvitse itse ajatella, että heistä tulee koodareita, vaan sitä osaamista ja ymmärrystä koodaamisesta tarvitaan laaja-alaisesti. Ja sitten on vielä tärkeää, että miten ohjelmistoja osataan käyttää. Eli että miten oivalletaan ja keksitään tarpeita siihen, miten ohjelmistokehityksellä voidaan luoda uusia ja erilaisia ratkaisuja ja parannuksia ihan meidän jokaisen omaan työhön. Eli kun meillä on ymmärrys siitä koodaamisesta, niin me voimme miettiä omaa työnkuvaakin. Että olisiko siinä jotain, mitä voitaisiin ratkaista tällä koodaamisella.

Puhuja 1 [00:05:35]: Niinpä. Tässä meidän hankkeessahan oli opiskelijan ääni keskiössä, mutta miten sitten opiskelijan omista toiveista saatiin tietoa? Miten sitä opiskelijaa pyrittiin kuulemaan?

Puhuja 2 [00:05:50]: No hankkeessa oltiin kiinnostuneita siitä, millaisia opiskelijoita meillä tuli siihen, meillä oli. Sekä minkälaisesta osaamisesta he olivat kiinnostuneita. Tätä lähdettiin kartoittamaan systemaattisesti ihan hankkeen alussa palautekyselyillä, haastatteluilla, ja työllistymis- eli vaikuttavuuskyselyillä. Ja kvartaaleittain me keräsimme tätä palautetta vuodesta 2019. Eli meillä on tällä hetkellä jo 1500 vastausta. Ja lisäksi haastattelimme palautekyselyyn vastanneita. Sellaisia henkilöitä, joilla oli vaikeuksia opinnoissa, tai sitten opinnot olivat keskeytyneet. Haastatteluja on nyt kiertänyt 28 kappaletta. Tietysti olimme kiinnostuneita myös siitä, miten koulutus vaikutti opiskelijoiden urakehitykseen. Tämä on tärkeää, kun hankkeita tehdään. Tämä vaikuttavuus. Se on haastavaa, mutta sitä pitää aina tehdä. Ja siksi me keräsimme palautetta myös vaikuttavuuskyselyllä. Eli meille ammattikorkeakouluttajina ei riittänyt se, että pystyimme vastaamaan vain opiskelijoiden tarpeisiin, mikä tietysti on tärkeää, mutta me halusimme myös tietää, miten koulutus vaikutti opiskelijoiden elämään.

Puhuja 1 [00:07:16]: Joo. Tämä on mielenkiintoista nyt kuulla, Päivi, että keitä nämä koulutukseen osallistujat oikein olivat? Sinulla on valtava määrä niitä palautteita, mitä olet käynyt läpi. Niin miltä se nyt näytti, että ketkä olivat tulleet näihin meidän koulutuksiimme?

Puhuja 2 [00:07:32]: No meillä oli opiskelijoina naisia ja miehiä suunnilleen saman verran. Ja tämä oli ilahduttavaa. Että naistenkin osuus oli näin korkea. Koska sovellusalaa pidetään perinteisesti miehisenä ja teknisenä alana. Ja nyt näyttää siltä, että meidän naisemme ovat aktivoituneet. Eli hyvä esimerkki tästä toiminnasta on Mimmit koodaa -toiminta, joka on saanut suurta suosiota. Kouluttajina me tietysti toivomme yhtä lailla miehiä kuin naisiakin. Näiden meidän opiskelijoidemme keski-ikä oli noin 40 vuotta. Suurin osa opiskelijoista asui Suomessa, mutta meillä oli opiskelijoita myös Espanjasta, Norjasta, ympäri Eurooppaa. Kaukaisin haastateltava tuli Afrikasta. Ja tyypillisesti he olivat työelämässä, taustakoulutus heillä oli ammattikorkeakoulu. Toiseksi eniten meillä oli ammattiopiston käyneitä, sitten yliopiston. Olipa meillä muutama lukio-/peruskoululainenkin.

Puhuja 1 [00:08:37]: Joo. Tuliko niistä selvää, niistä palautekyselyistä… tai kävikö niistä ilmi, että miksi nämä henkilöt ovat hakeutuneet koulutukseen?

Puhuja 2 [00:08:47]: No ensinnäkin, suurin osa meidän opiskelijoista ei ollut koodannut koskaan, mutta meillä oli myös jonkin verran alan harrastajia. Vähiten meillä oli näitä ammattilaisia. Ja se, että enemmistö ei ollut koodannut koskaan, selittää myös sitä, mitä he toivoivat koulutukseltaan. No mitä he toivoivat, niin kolme keskeisintä olivat ammatillinen kehittyminen, mielenkiinto aiheeseen ja ammattialan vaihto. Haastatteluissa ilmeni, että he olivat kiinnostuneita koodaamisesta siitä näkökulmasta, että miten he voisivat hyödyntää tätä omaa osaamistaan nykyisessä työssään. Eli tavallaan heillä oli ajatuksena kehittää ja kasvattaa omaa osaamistaan ja ymmärrystään koodaamisessa. Mutta jotkin opiskelijat hyödynsivät näitä opintoja myös niin sanottuna kurkistuskursseina alaan. Eli voisiko tästä tulla uusi ammatti. Haastatteluissa ilmeni, että vaikka jonkun opiskelijan jokin opintojakso jäisi suorittamatta, niin he saivat niin paljon uskoa itseensä ja innostusta opiskelemaan, että jotkin jopa lähtivät jatko-opintoihin tämän jälkeen. Muita syitä tähän, miksi he hakeutuivat koulutukseen, oli työllistyminen, tietojen päivittäminen, ja joillain oli hienosti tavoitteena myös yrityksen perustaminen. Ja nämähän on yhteiskunnan kannalta merkittäviä asioita.

Puhuja 1 [00:10:16]: On. Se on juuri tätä monipuolisuutta, mitä olemme tällä hankkeella hakeneetkin. Mitenkä he kokivat hyötyneensä tästä hankkeesta muuten, osallistujat?

Puhuja 2 [00:10:26]: No kun mietitään näitä meidän opiskelijoita, joista enemmistö ei ollut koodannut koskaan, ja kun he miettivät tämän uuden osaamisen hyödyntämistä omassa nykyisessä ammatissaan, niin selkeä enemmistö koki kehittyneensä ammatillisesti ja tietojen päivittämisessä. Sitten seuraavaksi opinnot auttoivat ammattialan vaihdossa, ja vähentämään työttömyysuhkaa, mikä on mielestäni valtavan tärkeä ja merkittävä tulos. Ja jotkin opiskelijat saivat opiskelupaikan ja jotkin kokivat, että koulutus auttoi työllistymisessä.

Puhuja 1 [00:11:05]: Sinä kerroit, Päivi, myös, että olit haastatellut näitä osallistujia, että monet täyttivät kyselyn. Mutta lisäksi sinulla oli sitten vielä henkilöitä, jotka lupautuivat tulemaan haastatteluun. Onko sinulla niistä joitain esimerkkejä?

Puhuja 2 [00:11:21]: Joo. Esimerkiksi yksi nuori vastavalmistunut ammattilainen, joka oli sillä hetkellä töissä, niin kertoi, että työpaikkahakemuksessa haetaan aina kokeneita työntekijöitä. Mutta koska on vastavalmistunut, niin hänellä ei ole sitä kokemusta. Niin hän halusi koulutuksella korvata tämän puuttuvan työkokemuksen. Eli kiinnostuksena alaan. Ja hän koki, että kouluttautuminen lisää hänen haluttavuuttaan työnantajan näkökulmasta. Mielestäni tämä on hieno asennoituminen kouluttautumiseen. Sitten minusta yksi merkittävä onnistuminen hankkeen ja opiskelijan itsensä kannalta ja jopa yhteiskunnan kannalta oli myös se, että eräs opiskelija kertoi, että hän suunnitteli alanvaihtoa ja mietti, että koodaamisesta tulee hänelle uusi ammatti. Hän suoritti opintoja, ja totesi, että ihan mielenkiintoista, mutta ei tästä kyllä hänelle ammattia tule. Että tästä tuli hyvä, mielenkiintoinen harrastus.

Puhuja 1 [00:12:26]: Juurikin näin. Tässä hankkeessahan on tuotettu ihan valtava määrä opintopisteitä. Laskimme karkeasti, että 120 ammattikorkeakoulututkintoa. Mutta kaikillahan ei mennyt opinnot sitten kuitenkaan ihan loppuun asti. Kerroit, että osan näistä, ketä haastattelit, ei saanut opintoja suoritettua. Miksi joillain sitten nämä opinnot keskeytyivät?

Puhuja 2 [00:12:56]: No he olivat noin 40-vuotiaita ja työelämässä. Oletan, tätä tietenkään ei kysytty, että tuossa iässä useimmilla on perhettä ja lapsia. Myös urakehitys voi olla kiihkeimmillään. Siksi on ymmärrettävää, että keskeisin ja suurin syy keskeyttämisiin oli ajanpuute. Elämäntilanne muuttui, jotkin joutuivat auttamaan vanhempiaan, joidenkin työelämässä tuli muutoksia, kiireisiä työtehtäviä. Ja oli myös sitä, että opiskelija innostuksissaan ilmoittautui monelle opintojaksolle, jopa neljälle uudelle opintojaksolle. Ja sitten vaan aika ei riittänyt kaikkeen. Tämän vuoksi me kehitimme AMKoodari-sivustolle tällaisen ”vinkit AMKoodari-opintojen suunnitteluun ja valintaan”. Ja siellä on ihan konkreettisia laskuesimerkkejä siitä, esimerkiksi paljonko viiden opintopisteen suorittaminen vaatii työtä. Ne ovat viitteellisiä arvoja, ja tätä voi hyödyntää tätä vinkkilistaa myös muihin opintoihin. Että se on niin yleinen, että sieltä saa ideoita myös muuhun opiskeluun.

Puhuja 1 [00:14:14]: Oikein hyvä. Oliko joitain muita keskeyttämisen syitä, mitä osallistujat mainitsivat?

Puhuja 2 [00:14:22]: Sitten koettiin muun muassa, että opintojakso ei vastannut odotuksia. Ja jotkin kokivat, että tehtävät olivat liian vaikeita. Ja koska enemmistö ei ollut koskaan aikaisemmin koodannut, niin varmaankin oli vaikea löytää siitä meidän runsaasta tarjonnasta omia toiveita ja omaa tasoa vastaavaa koulutustarjontaa. Ja tähän me kehitimme opintojen valintoja helpottamaan apuvälineen, ”Haluatko apua opintojen valintaan, vastaa seitsemään kysymykseen”. Ja sitten sieltä tuli ihan sellaisia konkreettisia ehdotuksia, että nämä opintojaksot voisivat olla sinulle hyviä ja niin edelleen.

Puhuja 1 [00:15:04]: Kyllä. Nämä olivat hyvin keskeisiä ohjauksen muotoja tässä hankkeessa. Että yritimme auttaa opiskelijaa löytämään niitä hänelle sopivia opintoja. No olivatko ne opiskelijat tyytyväisiä tähän koulutukseen? Me tietysti toivomme kovasti, että he olivat, mutta mitä kertoivat palautteet?

Puhuja 2 [00:15:25]: No kaiken kaikkiaan viimeisten palautekyselyjen mukaan opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä. Ja tyytyväisyys on noussut koko opintojen ajan. Me olemme kehittäneet tätä AMKoodari-koulutusta rinta rinnan palautteiden kanssa, ja se näkyi ihan selkeästi tyytyväisyydessä. Että se on noussut ihan koko ajan. Erityisesti oltiin tyytyväisiä koulutusten tarjoamiin verkkomateriaaleihin. Ja siihen, että heidän tavoitteensa, siis itse itselleen asettamat, täyttyivät. Ja tässä vaiheessa minun täytyy kiittää meidän opettajia, jotka ovat kuunnelleet herkällä korvalla koko ajan palautteita. Ja sitä mukaa muokanneet verkkomateriaaleja. Jenni, olet tämän AMKoodari-hankkeen ja alkavan AMK-osaajan projektipäällikkö. Onko tämän tyyppisille koulutuksille tulossa jatkoa?

Puhuja 1 [00:16:22]: Kyllä vain on tulossa. Tämä AMKoodari oli kokonaisuudessaan, voi sanoa, että menestys. Ja tämä vastasi nyt suomalaiseen koodaripulaan, mutta meillä on myös muita osaajapula-aloja. Ja nyt ensi vuoden alusta sitten me jatkamme uudella hankkeella, jossa sitten laajennetaan tätä opintotarjontaa muille aloille. Ja siitä tulee nyt sitten heti alkuvuonna tietoa sinne meidän AMKoodari.fi -sivustolle. Eli voin iloisesti todeta, että tämä laajenee nyt muille aloille, ja yhä enemmän osallistujilla on sitten mahdollisuus tulla tämän tyyppiseen koulutukseen mukaan. Mutta tosiaan, meidän AMKoodari-hanke ei sinänsä ole vielä päättynyt, tässä on pieni pätkä vielä vuotta jäljellä. Niin mitä tässä on, Päivi, vielä tulossa? Onko teillä tarkoitus vielä kerätä jonkinlaista palautetta tai analysoida sitä tarkemmin?

Puhuja 2 [00:17:22]: Kyllä. Meillä on viimeiset palautteet vielä tässä työpöydällä, ja niitä analysoidaan. Ja sen jälkeen me yhdistämme kaikki nämä aineistot ja aletaan tiedottaminen näistä tuloksista. Varmaankin AMK-osaajien sivustolla voimme kertoa jotain näistä tuloksista?

Puhuja 1 [00:17:42]: Kyllä, ilman muuta. Kiitos, Päivi, sinulle tästä puheenvuorostasi. Ja sinä vastasin hyvin tähän meidän teemaamme, ”Millainen opiskelija, sellainen koulutus”. Kiitos!

Puhuja 2 [00:17:56]: Kiitos, Jenni! Oli hienoa päästä kertomaan AMKoodari-hankkeen tuloksista ja siitä, miten opiskelijapalautteiden kanssa rinta rinnan kehitimme opintojaksotarjontaa ja verkko-opintoja.

[äänite päättyy]