Digitaalisuutta yrittäjänaisille 2: Työn ulkoistaminen – alustatalous yrittäjän apuna

Puhujien merkinnät: OH: Otto Härkönen
EA: Erkki Alanen
AS: Antti Sekki

[tunnusmusiikki]

OH: Moi. Mä olen Otto Härkönen. Tervetuloa Metropolian podcastsarjaan. Meillä podcastsarjassa käsitellään useita eri teemoja. Pääsääntöisesti koitetaan käydä sellaisia asioita läpi, jotka kehittäisi digitaalisuutta, yrittäjien digitaalisuuden osaamista ja etenkin yrittäjänaisille. Mä olen siis Otto Härkönen ja mä toimin Metropoliassa lehtorina ja lisäksi mulla on pari omaa yritystä. Olen saanut tehdä yritysten kanssa erilaisia liiketoimintajuttuja aika paljon. Sitten meillä on vakiovieraana…

EA: Terve. Mä olen Eki Alanen Metropoliasta tuolta liiketalouden yksiköstä. Olen markkinoinnin lehtori siellä. Mulla on päivittäistavaramarkkinoinnin puolelta vahva bränditausta, markkinoinnin kehittämistä ja kuluttajien tavoittamista ja tällainen digitaalinen kulma edellä. Siinä näitä mun taustoja. Oona 2.0 -hanke, missä me ollaan toivottavasti tämän myötä pystytään avaamaan myöskin mahdollisuuksia naisyrittäjille. Antti, ole hyvä.

AS: No niin, tervehdys. Mun on Sekin Antti. Mä tulen Laureasta. Siellä vastaan opiskelijayrittäjyydestä yliopettajan roolissa. Muutaman kirjan olen kirjoittanut yrittäjyydestä. Tämä viimeisin kirja käsitteli alustataloutta, mistä nyt sitten tänään varmaan puhutaan vähän enemmän.

OH: Jes. Sä lähestyt alustataloutta hiukan eri näkökulmasta kuin mitä yleensä on ajateltu. Yleensä mitä kuuntelee alustatalouteen liittyviä keskusteluja, näyttäisi siltä, että keskustelu kulkee sillain, että se on kaiken pahan alku ja juuri ja sillä vältellään veroja ja valtio jää nuolemaan näppejä ja siellä vaan hyväksikäytetään ihmisiä ja kaikki on tosi heikosti. Mutta sun kirjassa oli hiukan erilainen lähestymistapa kokonaisuudessaan. Voisitko sä avata vähän sitä, miltä lähtökohdalta sä käsittelit alustataloutta?

AS: Lähtökohtaisesti opetan yrittäjyyttä ja tavallaan mietin niitä alustoja mahdollistajana ja katson sitä tietenkin yrittäjäperspektiivistä en työntekijäperspektiivistä. Tavallaan edellinen kirja, mitä Oton kanssa kirjoitettiin, oli se Kevytyrittäjyys. Siinä sen kirjan matkallahan myö ymmärrettiin vähän, mihin se työelämä menee. Tulevaisuuden tutkijat veikkaa, että 2030-luvulla Suomessakin jopa 60 prosenttia työvoimasta on yrittäjiä tai freelancereita. Tavallaan kun se työelämä tulee mullistuu niin paljon, että monet meistä tulee tekee työtä yrittäjänä tai ainakin siinä yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa, ja alustat on yksi tekijä siihen, että tämä murros tapahtuu. Sehän mua tässä uudessa kirjassa eniten kiinnosti, että mitä alustat mahdollistaa siinä työelämän yrittäjämäisen siirtymän näkökulmasta. Jos puhutaan nyt silleen, että mikä se keskustelu alustoista tällä hetkellä on yhteiskunnassa, totta kai isoin osa niistä alustoista, mistä puhutaan, on työvälitteisiä alustoja, missä tämmöistä suorittavaa työtä viedään alustoille. Totta kai ammattiliitot on kiinnostuneet siitä, koska enemmän tai vähemmän se ihmisten valinnan vapaus tavallaan menee ammattiliiton tontille. Niitten valta alustojen kautta tulee pienentymään tässä yhteiskunnassa. Sitä keskusteluahan tässä aika voimallisesti käydään suuntaan ja toiseen. Välillä tulee oikeusasteilta vähän erilaisia tuomioita, toinen päivä tuomio on taas vähän erilainen ja joka maassa on sama meininki käynnissä. Oikeastaan toinen iso asia, mikä tässä alustataloudessa nyt oikeasti on tapahtumassa, on se, että jos 2010-luku oli se suorittavaa työtä tekevien alustatalous, 2020-luvusta puhutaan, että asiantuntijatyö menee alustoille. Periaatteessa se on se yksi asia, mikä tämän viimeisen kirjan tutkimusmatkalla kiinnostaa, että mitä se asiantuntijatyön alustatalous tuo mukanaan. Tavallaan liikehdintäähän maailmalla on siihen suuntaan todella paljon. Esimerkiksi kiinalaisista kymmenen prosenttia hankkii jo periaatteessa päätyön alustojen kautta, kun se länsimaissa on yksi tai kaksi prosenttia. Tavallaan siellä on syntymässä nyt semmoisia alustoja sen asiantuntijatyönkin pariin, mitkä tulee mullistaa myös sitä asiantuntijatyön jakamista ja ostamista entistä voimallisemmin. Se murros tulee tapahtumaan 2020-luvulla. Tavallaan se on se, mistä pk-yritystenkin pitäisi olla kiinnostunut lähinnä resurssien hankkimisen näkökulmasta ja joillekin ehkä jopa tavallaan lisäasiakkuuksien näkökulmastakin.

EA: Tämä kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Onko sulla jotain esimerkkejä, että minkä tyyppiset toimialat tai missä tämä siirtyminen asiantuntijapalveluiden osalta on tapahtumassa ensiksi tai vahvistumassa?

AS: Tuossa kirjassa vähän niin kuin puhun kahdesta eri alustaluokasta. Toinen alustaluokka on freelanceralustat. Se tarkoittaa sitä, että perinteistä konsulttityötä jaetaan alustojen kautta paljon. Siellä on joitain suomalaisia mukana. Jos menee näille kansainvälisille alustoille, siellä löytyy muutamia kymmeniä suomalaisia, jotka on niihin talkoisiin lähtenyt mukaan. Tietenkin freelancertyö, konsulttityö sisällöt on laajoja, mutta etukenossahan nyt IT-osaaminen, koodaus, digitaalinen markkinointi, tämän tyyppisiä töitä jaetaan siellä aika voimallisesti. Itse asiassa siellä tapahtuu jopa sitäkin, että siellä joku ottaa työn, silleen isomman kakun, ja se jopa alihankinnan hakee alustojen kautta halpatuotantomaista, eli sinne tulee tämmöisiä arvoketjuja jopa sinne freelanceralustojen työn sisään.

EA: Mutta tällainen projektihallinnallinen osaaminenkin siirtyy alustatalou(-) [epäselvää]

AS: Tietyllä tavalla kyllä. Tavallaan se on se, mitä Jenkkilässä tapahtuu tosi paljon, että on näitä digitaalisia paimentolaisia, jotka haluaa tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumasta (ja jos on osaamista) [epäselvää] hankkii ne työt alustoilta. Jotkut tienaa aika hyvinkin. Siellä saattaa päästä sadan dollarin tuntiansioihin, jossa sulla on referenssit olemassa. Referensseillähän siellä taistellaan.

EA: Kyllä, kyllä.

AS: Sitten se toinen alustaluokka, mistä kirjassa puhun, on osaamisalustat. Osaamisalusta on vähän laajempi termi, mitä kaikkea menee sen alle. Sinnehän menee koulutusalustat. Sinne menee sitten tavallaan kaikki tämmöiset avoimet rajapinnat, missä koodarit pyörii. Sitten menee kaikki julkaisualustat. Kirjoja kirjoitetaan paljon, musiikkia julkaistaan paljon netissä, yms. yms. eli siellä on paljon erilaisia alaluokkia siellä osaamiskategoriassa. Se, mikä itseäni kiinnostaa tosi voimallisesti seurata, on osaamisalustojen koulutusalustaluokka. Maailmalla on Udemy, Skillshare. Nyt LinkedIn osti Lynda palvelun ja buustaa sitä kovasti. Eli tavallaan koulutus menee alustoille. Se verkko-oppiminen tapahtuu. Alustoilla tehdään erilaisia minikursseja. Ne saattaa kestää puolesta tunnista tuntiin. Siellä on ihan oppimistehtäviä integroitu sinne. Siellä pystyy verkottumaan opiskelijoitten kanssa. Tavallaan se oppimisen teema menee sinne alustoille. Se mahdollistaa asiantuntijoille sitä lisäansiota. Jos menee katsoo Udemya ja Skillsharea näitä isoja alustoja, siellä on tunnettuja professoreja, jotka niitten kautta kaupallistaa omia kursseja taikka sitten siellä on ihan tämmöisiä tuote-esittelyjä tai ripsien pidentämiskursseja. Se kirjo on tosi laaja. Siellä on oikeasti porukkaa paljon. Ne, jotka on mennyt sinne jo vähän aikaa sitten, jotkut on tehnyt siellä jo miljoonatilin, kun keskittää sen osaamisen sinne.

OH: Tuossa on mun mielestä yksi pointti, joka pitää ymmärtää, että okei meillä on alustoja vaikka Hotels.com. Vanha tuttu hotelliyrittäjä myy niitä viimeisiä huoneitaan Hotels.comin kautta ja saa sillä tavallaan hyödyntää alustaa omassa liiketoiminnassaan, hyödyntää sitä markkinoinnin keinoissa. Ei se laita kaikkea sinne, vaan se laittaa muutaman huoneen ja lisää sinne muutaman huoneen, jos sattuu näin. Sitten meillä on just näitä Wolt-tyyppisiä ja Foodoraa ja muuta tällaisia, joissa tehdään perusduunia, mutta harva on millään tavalla tutustunut just näihin korkeamman tason alustoihin. Toi oli erinomainen pointti, mitä sanoit aikaisemmin siinä, että jos mä saan alustalta keikan, mähän voi käyttää alustaa omana verkostona sitä kautta, että mä ostan osan siitä keikasta toisilta alustoilta, jolloin mä itse tuotan tavallaan arvoa käyttöä niitä alustoja hyväksi. Toi oli erinomainen pointti.

AS: Ja sitten jos puhutaan näistä freelanceralustoista, mistä sitä konsulttityötä haetaan ja ostetaan, joissain tapauksissa ne alustahan on vain semmoisia, että se on asiakashankintaa. Sä saat jonkun ison kansainvälisen vaikka vakuutusyhtiön koukkuun sitä kautta. Sä teet työt, toimeksiannot hyvin. Ennemmin tai myöhemmin käy niin, että sitten se jatkotyöskentely tehdään alustojen ohitse, eli siitä tuleekin silloin sulle fyysinen asiakas, jolloin se hinnoittelu ehkä on vähän reilumpaa. Alusta ei enää otakaan sitä pihviä välistä. Sitten koulutusalustat toimii taas eri tavalla. Ethän sä niitä kursseja ohi sen alustan pysty taas sillä tavalla, mitä sä olet alustalle tehnyt, et sä niitä sillä tavalla myy ohitse. Niitten logiikka toimii taas toisinpäin. Jos sä tuot koulutusalustoille itse porukkaa, sitten alusta maksaa sulle enemmän, eli siellä on tämmöisiä affiliate-ohjelmia taas alustat kehittänyt, mikä tavallaan kannustaa siihen, että sä keskität oman verkoston niille alustoille. Kun alustoille tulee enemmän porukkaa, alustan maine kasvaa ja koko kasvaa ja rahoittajat tykkää. Eli siellä on hyvin erilaisia liiketoimintamalleja, mikä pitää ymmärtää siellä alustoilla toimiessa myös.

EA: Joo. Hei, mä kelaan taaksepäin vähän. Tuossa kun aloitettiin te olitte oikeastaan molemmat sitä mieltä, että julkinen keskustelu suhtautuu kriittisesti alustatalouteen ainakin jossain määrin, mutta kun miettii kuluttajaa, kyllähän kuluttajille tämä on positiivinen asia ja suhtautuminen lähtökohtaisesti positiivisesti. Toki riippuu vähän profiilista, että mimmoisia kuluttajia on, mutta lähtökohtaisesti eikö kuluttajat ota tämän ihan hyvin vastaan?

AS: Kyllä mulla on hyvin fiilis. Mä nyt olen vuoden verran kohta pyörittänyt näitä alustakursseja Laureassa, ja siellä vähän niin kuin tehtävä on haastaa miettimään, mikä alustaluokka sopii itselle tai mitä voisi käyttää. Yllättävän moni meidän opiskelijoista on jo koulutusalustoilla pyörinyt ja Woltiahan käyttää melkein kaikki, mutta asiantuntija-alustoillakin pyörinyt sen osaamisen hankkimisen näkökulmasta. Se, mistä mä enemmän kirjoitan tai olen pohtinut, on se, miten mä saisin rahaa alustoilta. Otto sanoi, että yhteiskunta on vähän niin kuin rakentunut alustoja vastaan. Mä itse näen enemmän, jos mä katson yrittäjyyttä, että alustat on oivallinen paikka testata sitä omaa yritystoimintaa, testata, miten ne omat siivet kantaa sen osaamisen tai omien kehittämien palvelujen suhteen. En mäkään ole välttämättä sen linjan kannattaja, että kaikki työ, ansiot kannattaisi keskittää johonkin yhdelle alustalla, koska silloinhan sä olet alustan renki ja siinähän tapahtuu silleen, että alustat saattaa ottaa ison osan sun ansioista ja tavallaan se yrittäjyyden identiteetti vähän muuttuu siinä. Mutta osa tulosta voi tulla alustoilta. Etenkin mä kannustan omia opiskelijoita testaamaan, miten ne alustat toimii, koska sillä tavalla sä opit sitä, mihin se yhteiskunta menee. Se vaan digitalisoituu monella tavalla, ja tavallaan siitä työnhankkimisesta ja toimeksiantojen hankkimisesta tullaan käymään entistä kovempaa kilpailua.

OH: Toisaalta onhan se niinkin, että tarjoaahan alustat myös valtavan asiakaskunnan. Kyllähän siellä määrätyillä alustoilla on miljoonia ja taas miljoonia, jos ei jo satoja miljoonia käyttäjiä. Silloin se mahdollistaa sen todella, todella asiakaskunnan, jos vertaa sitä vaikka R-kioskiin, joka on jossain metroasema kupeessa.

AS: Se on just näin. Se mahdollistaa paljon, mutta nämä on loppupelissä strategisia päätöksiä, mihin sä keksityt. Jos sä keskityt vaikka johonkin koulutusalustaan ja sä haluat sieltä isot ansiot, sittenhän sä teet yhdellä koulutusalustalla, sä teet tosi paljon kursseja sinne ja tavallaan kurssia kurssin perään. Sieltä tulee sitä omaa fanikuntaa, joka katsoo niitä samoja kursseja. Jos ne tykkää, se mahdollistaa sen ideologian.

OH: Onko…

AS: Mutta toki siinä on aina se riski, että iso osa alustoista on kumminkin pääomarahoitettuja ja iso osa alustoista ei tee vielä kannattavaa liiketoimintaa. Jos tapahtuukin alustalle niin, että sijoittajarahat loppuu, alusta ajetaan alas. Yksittäisen henkilön liiketoiminta loppuu sitä myötä myös.

OT: Tämä oli oikeastaan se yksi kysymys mulla just, kun meillä kävi aika iso yritys kauppa tässä Suomen maassa. Oliko Wolt, joka oli silloin sen ostaja-alustan osakekaupan mukaan hinnoiteltuna, oliko se nyt noin seitsemän miljardia euroa sen hetkisellä hinnalla. Samaan aikaan se oli pehmeällä b:llä Bolt tuolta Virosta, taitaa toimii suunnilleen samoilla apajilla, keräsi taas ihan jumalattoman kasan rahaa itselleen. Voiko siellä ajatella, että kuka siellä on voittaja vai pitäisikö alustoilla toimia niin kuin muuallakin yritystoiminnassa, että hajautat riskejä. Hajauta riskejä sinne tänne ja kokeile vähän siellä täällä. Onko se järkevä strategia vai löytyykö toisen näköistä strategiaa alustojen hyödyntämiseen?

AS: Mun mielestä se on vähän niin kuin nyt on vähän puhuttu tästä, että jokainen alusta toimii kumminkin vähän eri tavalla. Siellä on erilaisia liiketoimintamalleja eri alustoilla. Varmaankin jos sä olet kuljetuslähetti, ei siitä varmaan hirveätä hallaa sille omalle yritystoiminnalle tule, vaikka sä et nyt muitten alustoilla tekisikään, että sä keskittäisit kaikki Woltiin esimerkiksi. Mutta sitten jos mennään sinne asiantuntijapuolelle koulutus- tai vaikka freelanceralustoille, kyllä mä itse olen taas sitä mieltä, että kyllä ehkä freelancereilla voisi olla sitä liiketoimintaa alustojen ulkopuolellakin. Jos sä pärjäät alustoilla, sä pärjäät kyllä varmasti perinteisilläkin markkinoilla. Väittäisin, että se on jopa niin päin. Perinteisesti paikallinen konsulttihan tekee kaikki toimeksiannot, mitä siltä pyydetään. Sitten tulee se kysymys, että onko sillä ihan joka toimeksiantoon sitä osaamista. Alustoilla on taas toisinpäin, että sä et saa toimeksiantoja, jos sä et ole sen jonkun osa-alueen tosi kova osaaja. Periaatteessa siellä se kilpailu on vähän kovempaa. Jos sä siellä pärjäät, sä kyllä pärjäät muuallakin.

OH: Joo eli toisaalta pitää ymmärtää myös se, että se oma ammattitaito pitää olla todella, todella huippuluokkaa niillä markkinoilla.

AS: Joo, mutta kyllä lähes kaikilla alustoilla on tietenkin se, että jotta sä siellä pärjäät, asiakkaiden pitää tykätä susta ja sulla pitää olla ne referenssit, ja mielellään ne referenssit pitää olla sieltä alustoilta, koska ostajat on taas opetettu siihen, että käy ensimmäisenä katsoo arviot, referenssit, palautteet, mitä niistä puhutaan. Jos siellä ei ole tavallaan palautetta, sä olet nobody alustalla, kukaan ei osta sulta. Ensimmäiset toimeksiannot on aina vaikeimpia saada. Sen jälkeen, kun niitä alkaa tulla ja asiakkaat tykkäät, sittenhän se lähtee liikkeelle.

OH: Samahan on muuallakin. Muna-kana-ilmiö on (–) [epäselvää]

AS: Kyllä.

EA: Tässä puhuttiin tuosta Woltista, ja DoorDash ilmoitti tästä ostamisesta. Osake oli silloin noin, olisiko ollut 220 dollaria. Kaupan jälkeen se pomppasi 250 dollariin. Sitten se on lähtenyt alaspäin. Nyt se on pikkusen alle 100 dollaria. Eli tämä seitsemän miljardia ei ole realistinen arvio millään tavalla nyt. Miksi tässä on käynyt näin? Osaatteko te arvioida miksi? Onko tässä ollut kupla taustalla vai miksi tämä valuaatio on käynyt näin?

AS: Kyllä mä veikkaan, että se enemmän johtuu ihan markkinatrendeistä. Osakemarkkinoilla trendit on nyt alaspäin, ja teknologiayhtiöt ehkä reagoi voimakkaammin niihin trendeihin.

EA: Okei.

AS: En mä usko, että tässä on sen suurempaa siihen kauppaan liittyen tai mitään sen tyyppistä. Näinhän ne markkinat menee.

OH: Niin, että niitä heilutellaan eri tavalla toisaalta. Markkinat heiluttelee yrityksiä.

AS: Niin.

OH: Olkoon se yritys teknologiayritys tai palveluyritys tai millä alalla tahansa, ne heiluu ja me ei koskaan tiedetä, koska ollaan ylihinnoiteltu.

AS: Niin.

OH: Sitten Reddit heittää jotain juttuja. Tulee videopeliyhtiölle jumalaton arvon nousu ja jes.

AS: Mutta jos katsotaan näitä kuljetuspalveluyritysmarkkinoita, kyllähän siellä tosi monesta muustakin yrityksestä on maksettu isoja summia ja tavallaan siellä on tehty tosi isoja listautumisia tosi isoista miljardimääristä. Tavallaan ne syythän on siellä, että ne on niin kovasti pääomitettuja, että rahastojen pitää saada tuottoja tavalla tai toisella. Listautumisessahan tietyllä tavalla se on ainakin osittainen exit sijoittajille. Jos luetaan nyt näitä kuljetuspalveluyritysten markkinoita tai vastaavaa, kyllähän ne visiot on tosi isoja, mitä ne kaikki suunnittelee. Mun mielestä Woltikin on sanonut, että kymmenen vuoden päästä heille nauretaan, että ne on ollut joskus ruokalähettiyhtiö. Kyllähän niillä on tarkoituksena, että ne arvoketjussa ottaa ihan eri paikan kymmenen vuoden sisällä. Tavallaan ne suunnitelmathan on siellä arvostuksessa sisällä.

EA: Joo tottahan toki.

AS: Mielenkiintoista nähdä, mitä tulee tapahtumaan.

OH: Nyt jos mä ajattelen niin tärkeätä asiaa kuin oman työn hintaa ja hinnoittelua, polkeeko alustat hintoja vai saako sieltä parempaa hintaa kuin peruskaupasta vai kuinka mä hinnoittelen itseni alustatalouden yhteydessä? Onko siellä paljon tavallaan julkista hintatietoa vai joudutko sä arvaamaan, että okei tämän ja tämän duunin hinta olisi vaikka tonnin? Millä tavalla se kulkee? Sä olet tutustunut vähän enemmän näihin.

AS: Joo. Tuo on tosi hyvä kysymys. Esimerkiksi Wolt-kuljetuslähettien palkkatasosta ja näistä on kirjoiteltu paljon ja ollaan montaa mieltä. Tosiasia on se, että osa tienaa sillä vähän, mutta sitten jos menee YouTubeen tai johonkin katsoo, sieltähän löytyy henkilöitä, jotka kertoo, että ne tienaa seitsemän, kahdeksan, yhdeksän tonnia kuukaudessa Wolt-lähettinä. Mun mielestä tässä suorittavassa Wolt-tyyppisessä työssä ne algoritmit on mun mielestä rakennettu tosi fiksusti niin, että siellä sisällä on se suoritepalkka, bonuspalkka. Mitä parempi lähetti sä olet, mitä nopeammin sä teet työn, sitä enemmän sä tienaat. Vastaavaan bonusjärjestelmään perinteinen yhtiö eihän se pysty. Joissain yrityksissä on ihan fiksuja bonuspalkkauksia, mutta monen yrityksen murheenkryyni on se, miten se bonuspalkkaus rakennetaan niin, että työntekijät on nälkäisiä.

OH/EA: No niinpä.

AS: Mutta algoritmit on pystyneet ratkaisemaan sen homman. Mun mielestä ne vaan toimia. Jos mä katson työelämää yrittäjälasien kautta, näinhän se pitäisi olla. Mitä parempi työntekijä sä olet, sitä parempi palkka sulle kuuluu. Toisin kuin jossain ammattiliittojen tavallaan puitesopimuksissa tai heidän agendalla (ei sillä tavalla niin voimakkaasti) [epäselvää] tätä ole. Sitten jos mennään sinne osaamisalustojen puolelle, kyllähän siellä sun pitää alussa esimerkiksi freelanceralustoilla hinnoitella se oma työ aika alhaiseksi, että sä saat niitä referenssejä, mutta sitten kun sä saat niitä referenssejä, se hinta pompsahtaa aika nopeastikin ylös. Se hinta on ihan eri luokkaa, mitä sä taas asiantuntijatyöstä saat palkollisena.

OH: Niin, eli toisin sanoen samaa hinnoittelumallia kuin kauppaopistossa aikanaan 80-luvulla on opetettu, että on kermankuorintahinnoittelu. Sitä ei alustoilla ihan tuosta vain käytekään [nauraa].

AS: Ei.

EA: Mä olen itse tutustunut esimerkiksi graafisen suunnittelun tai kuvittamisen hankintaan alustan kautta. Jollei sulla ole vielä semmoisia luottopartnereita, sehän on vähän niin kuin huutokauppaa. Siellä on vähän niin kuin vanha kolmioajatus siitä, että hinta, laatu ja toimitusaika. Kaksi niistä saat, mutta kolmea et koskaan.

AS: Joo.

EA: Toimii myöskin tuossa. Ne ensimmäiset tarjoukset, just niin kuin Antti sanoit, vaikuttaa houkuttelevilta, mutta sä et tiedä vielä, mitä sä saat ja millä aikataululla.

AS: Joo.

EA: Sitten kun syntyy luottamus ja suhteet kuntoon, sittenhän sä tiedät, kuinka se toimii ja mikä on reilu hinta.

AS: Joo.

EA: Mutta alussa joutuu hankkimaan ehkä vähän sikaa säkissä, mutta varmaan aika edullisesti.

AS: Mä veikkaan, että yrittäjän näkökulmasta graafisen suunnittelun alustat on aika julmia. Siellä on tosi paljon sitä porukkaa. Tässä alustataloudessa pitää muistaa just se, että en on globaaleja lähtökohtaisesti.

EA: Sepä se.

AS: Eli työmarkkinat, ketä vastaan taistelet, ne on aasialaisia ja tämmöisiä ns. halpismaalaisia.

EA: Kyllä mä muistan, kun parikyt vuotta sitten konsultit lähetti PowerPoint-aihiot Intiaan viimeisteltäväksi.

OH: Niinpä [naurahtaa]. Nyt se vaan välitetään toista kautta.

EA: Joo.

OH: Tämä on tosi laaja alue ja tosi laaja kokonaisuus. Kiitos Antti tästä lyhkäisestä briiffistä, mitä ne alustat voi kokonaisuudessaan olla. Kerro mulle, mistä sun kirjasi saa, koska jos mä yrittäjänä miettisin alustoja, jostainhan mä lisätietoa tarviin. Okei Google on totta kai yksi paikka, ja alustat on yksi paikka, ja toivottavasti kuulijat kirjautuu edes yhdelle alustalle katsomaan, mitä siellä on, mutta jotta ymmärtäisi sitä kokonaisuutta vähän paremmin, mistä sun kirja saa ostettua?

AS: Kyllä se mun mielestä ainakin on ollut Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupassa, Akateemisen verkkokaupassa. Kyllä se löytyy aika monesta. Melkein joka kirjakaupan kautta sen saa.

OH: Eli Alustatalous ja Antti Sekki.

AS: Joo. Kirjan nimi oli Alustatalousyrittäjyys – opas sivutuloista kiinnostuneelle.

OH: Alright. Hei kiitoksia tästä lyhkäisestä podcastsessiosta. Me oltiin tosi ison asian äärellä ja ikävä kyllä meillä ei aika riitä ihan kokonaisuudessaan tämän kaiken käsittelyyn. Mä sanon omasta puolestani morjesta, mutta mä toivoisin, että Eki kertoo vielä kovimman jutun, mitä tuli alustasta itselleen mieleen ja Antti sitten kanssa, mitä pitäisi eniten tietää alustoista.

EA: Kyllä mä näen, että alustojen kautta voi keskittyä ehkä siihen ydinosaamiseen. Jos miettii myymistä, voi keskittyä siihen, mitä osaa tehdä ja mitä siihen liiketoimintaan muuhun liittyy semmoista ei ehkä niin mielekästä sen se alusta hoitaa.

AS: Tämä just, että kenen näkökulmasta tätä asiaa nyt pohdiskelee. Jos mä hyppään yrittäjän saappaisiin, mun mielestä pienyrittäjienkin pitäisi ymmärtää se, että alustat mahdollistaa täsmäosaamisen hankinnan eri tarpeisiin. Jos niitä vaan osaa hyödyntää omassa liiketoiminnassa, sieltä löytyy paljon erilaisia eri kehitysvaiheeseen, eri tarpeeseen osaajia, jos vain englannin kielen taito on riittävä.

OH: Jes, hyvin kiteytetty kummaltakin. Kiitoksia tästä ja Metropolian podcastsarja Oona 2:sta palaa vielä asiaan. Kiitti. Moi moi.

EA: Moikka.

AS: Kiitos.