Hyvinvoiva yrittäjänainen 1: Voiko yrittäjä olla vapaalla?

Puhujien merkinnät:

• Outi Pyrhönen
• Taina Koskimäki
• Hanna Lindy
• Heini Maisala-McDonnell

Muut merkinnät:

• (-) Pois jäänyt sana tai sanan osa
• (–) Pois jäänyt jakso
• (sana) Epäselvä sana tai jakso
• [hakasulkeet]   Litteroijan kommentti

Huomautukset:                    

• —

[rauhallista pianomusiikkia]

Outi: Tänään olemme kokoontuneet Metropolia Ammattikorkeakoulun digistudioon yrittäjänaisen hyvinvoinnin äärelle. Sarjan nimi on Hyvinvoiva yrittäjänainen. Studiossa ollaan keskustelemassa minä, Outi Pyrhönen, hankeasiantuntija ja yrittäjätaustainen.

Taina: Tässä on Taina Koskimäki ja mun yrityksen nimi on Tietoisuuden talo. Ilahduin kovasti tästä kutsusta tulla keskustelemaan tänne.

Outi: Kiva. Tervetuloa.

Hanna: Ja mä olen Hanna Lindy. Mun yrityksen nimi on Lindyride Oy, ja mulla on ratsastuspalvelu. Kiitos kutsusta.

Heini: Mä olen Heini Maisala-McDonnell täältä Metropoliasta myös. Olen tässä mukana myös kokemusasiantuntijana yrittäjätaustalta. Mukava olla tässä yhdessä juttelemassa.

Outi: Me ollaan tänään keskustelemassa yrittäjänaisen hyvinvoinnista. Me ollaan kaikki osallistuttu tavalla tai toisella yrittäjänaisten hyvinvointia tukevaan pienryhmään, ja sieltä on syntynyt kokemuksia siitä, mikä on tärkeää ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Hyvinvointi on niin valtavan laaja käsite, että siihen voidaan lukea tosi monia asioita meidän elämässä ihan lähtien fyysisestä terveydestä aina ihmissuhteisiin. Mitä on yrittäjänaisen hyvinvointi? Minkälaiset asiat siinä teidän kokemuksen mukaan korostuvat?

Taina: Se onkin tosi iso ja laaja kysymys. Ensimmäisenä tulee mieleen näistä meidän pienryhmistä, että meidän tämä vertaistuki ja miten se vertaistuki tuo sitä hyvinvointia. Yrittäjälle se toinen yrittäjä on oikeastaan se kaikkein tärkein. Kukaan muu ei yrittäjää ymmärrä kuin toinen yrittäjä, kun välillä ne päivät pitenevät ja sitten unohtaa, että ai niin, mikä auttaisi omaa hyvinvointiani. Se keskustelu, puhelu toisen yrittäjän kanssa itselle on ollut kyllä ihan parasta antia tässä yrittäjän hyvinvoinnissa.

Outi: Sanoit tosi tärkeän asian, koska vaikka se on yrittäjälle tärkeää, varsinkin naisyrittäjistä suuri osa yksinyrittäjiä tai mikroyrittäjiä tai mahdollisesti työllistää ehkä yhden henkilön, mutta pienyrittäjiä kuitenkin ja työtä tehdään tosi yksin.

Hanna: Mä mietin tätä hyvinvointia siltä kantilta, kun tämä ihana Dakota teki meille sen resilienssitaloharjoituksen. Se, että kotiasiat pitää olla kunnossa. Tämä yrittäjyys vie niin paljon henkistäkin kapasiteettia, että mulla on aikuiset lapset, mitkä ovat muuttaneet pois kotoa. Mä en pystyisi tekemään tätä, jos mulla olisi vielä täysi härdelli siellä kotona. Sitten mä haluaisin, että meillä olisi kotona siistiä, mutta kun mies on insinööri ja se ei ehkä niin… Sitten meillä ei ole niin siistiä kuin mä haluaisin, mutta ei se mua haittaa.

Heini: Niin, siihen hyvinvointiin liittyy paljon se, miten pystyy tasapainottamaan kaikki elämän vaatimukset.

Hanna: Joo.

Heini: Ja ehkä pistämään tärkeysjärjestykseen.

Hanna: Joo.

Heini: Joskus se painotus on toisessa kohtaa ja joskus toisessa kohtaa, mutta tärkeää ehkä löytää jonkunnäköinen tasapaino, koska sitten se taas menee niin herkästi ylikuormittavuuden puolelle. Onko teidän mielestä naisyrittäjyydessä jotain erityisiä piirteitä tai erityisiä haasteita verrattuna yrittäjyyteen ylipäätään?

Taina: Ylipäätään hyvinvointiin, onko se nyt sitten yrittäjänä tai elämässä ylipäätään, että tulee kuulluksi ja nähdyksi ja kaikki ne omat tarpeet tulee nähdyksi ja kuulluksi, se on niin iso asia. Se, että naisyrittäjä… Mä en ehkä osaa lähteä sitä niin erittelemään tai jaottelemaan.

Hanna: Pitäisi olla ensin pari vuotta miesyrittäjä [naurua].

Taina: Sekin vielä.

Hanna: Sitten osaisi vastata tähän.

Taina: Ihan totta. Mulle tämä yritys on melkein niin kuin se lapsi ja kaikki. Kun ei ole omia lapsia, siitä yrityksestä on tullutkin jo niin tärkeä osa elämää ja olemista. Siihen sisältyy jo niin paljon, mitä joku toinen ihminen ei voi käsittää. Se on niin iso asia.

Hanna: On mullekin mun yritys tosi iso asia, vaikka mulla on lapsia.

Taina: Just näin.

Hanna: Tuntuu, että se täyttää ihan kaikki silleen positiivisella tavalla.

Taina: Kyllä se tuo elämään semmoista motivaatiota ja sisältöä ja intohimoa.

Hanna: Joo.

Taina: Ja aina haluaa opiskella lisää.

Hanna: Joo.

Taina: Se on elämän tuottama sisältö. Sitä ei näe silleen työtyönä.

Hanna: Mm.

Taina: Ja silti kuitenkin kyllähän se tuo paljon haasteita samalla.

Hanna: Mm.

[rauhallista musiikkia]

Outi: Sä mainitsit tuon opiskelun, ja osaaminenhan liittyy myöskin hyvinvointiin. Semmoinen hyvä osaaminen siinä omalla alueella voi lisätä hyvinvointia, kun taas se jos yrittää selvitä työtehtävissä, joissa tarvitsisi lisää osaamista, voi heikentää sitä hyvinvointia. Mitä se osaamisen hankkiminen ja osaamisen vaatimukset on yrittäjän elämässä?

Hanna: Tämä ei ole ehkä ihan vastaus tuohon, mutta kun mä en tajua kirjanpitoasioista mitään, jos mä kuulenkin sanan tosite, se on heti o-ouu. Just, että mulla on palkattu kirjanpitäjä, mikä hoitaa ne.

Heini: Ehkä siinä yrittäjän osaamisessa on sen oman alan osaamisen lisäksi…

Hanna: Niin.

Heini: …täytyy hankkia osaamista ihan yrityksen pyörittämisestä ja sitten mitä ulkoistaa, mutta kuitenkin lopulta se vastuu on itsellä.

Hanna: Joo.

Taina: Se on niin totta, että vaikka yrittää jotain mainontaa ja markkinointia ulkoistaa, sitten joku toinen ei kuitenkaan tiedä sitä kaikkea sisältöä, että mitä tässä sanotaan ja miten sen voisi tehdä, että ei se käytännössä sitten kuitenkaan ole mahdollista. Kyllä siitä tosi paljon pitää koko ajan oppia uutta.

Hanna: Mm.

Taina: Ja tämä digitalisaatio kun menee eteenpäin, ottaa hanskaan koko ajan uusia asioita. Semmoista jatkuvaa päivittämistähän tämä on, mitä ehkä tavallisena työntekijänä ei tarvitsisi miettiä. Kun laittaa oven kiinni, se oli sitten tässä [naurahtaa]. Yrittäjänä se todellakaan ei ole.

Hanna: Niin. Mullakin nykyään kun mä selaan Instaan, tulee mainoksia, mä katson niitä ihan eri lailla, että miten ne on tehty ja mikä puhuttelee. Ennen vanhaan mä vain, että ai tässä on tällainen ja veivaa vain eteenpäin.

Outi: Onko niin, että sä olet hakenutkin osaamista itsellesikin siihen, että tavallaan sä osaat tuottaa vaikka sisältöä someen ja niin edelleen sen yrityksen kautta juuri?

Hanna: Joo. Mulla on sellainen tunne, että jos joku muu tekisi mun markkinointia, ei se osaisi. Ei se ymmärrä tätä. Ihan niin kuin Tainakin sanoi.

Heini?: Joo.

Outi: Tämä on mielenkiintoinen, minkä olen kuullut tosi monelta, että vaikka on asioita, mitä voisi ostaa muilta, sitten kuitenkin voi olla, että itse tuntee parhaiten omat tuotteensa, omat palvelunsa, oman yrityksensä ja mitä haluaa esimerkiksi siellä somessa sanoa. Kaikkea ei voi kuitenkaan ulkoistaa.

Hanna: Niin.

Taina: Näin on joo ja sitten vielä kun se oma sisältö, mitä mä teen niissä työpajoissa, se on hankala ehkä jonkun ulkopuolisen edes täysin hahmottaa. Mulla ainakin menee tosi paljon aikaa sen sisällön tuottamiseen ja miten se tapahtuu ja mitä kaikkea se työpaja sisältää. Siihen menee ihan valtavasti aikaa, mitä ei ottanut huomioon silloin, kun tätä yrittäjyyttä ajatteli tai rupesi tekemään, että pitää olla semmoista tyhjää aikaa, että vaeltelee jossain luonnossa ja metsässä ja sitten yks kaks: ”Aa, tämä on se juttu. Nyt mä ymmärrän.”

Hanna: Mm.

Heini: Ehkä sekin on sitä hyvinvointia, että on aikaa asioille, oikeasti siihen luovaan puoleen. Ehkä sitten jos on yksinyrittäjä, se yritys liittyy niin vahvasti henkilöön.

Hanna: Mm.

Taina: Mm.

Heini: Sen takia ulkopuolinen ei ehkä näe sitä yrityksen sielua samalla lailla.

Hanna: Tuo sielu on muuten hyvä sana.

Taina: Joo.

Hanna: Just, että jos joku tekisi mun yrityksen myyntiä ja markkinointia, osaisinko selittää sille just ihan mitä mä haluan. Sitten mä maksan ison rahan ja sitten sieltä tulee joku ja ei se olenkaan ihan sellainen, mitä mä haluan.

Taina: Joo. Se on ihan totta, että on tosi haasteellista ulkoistaa jotain myyntiä ja markkinointia.

Hanna: Niin.

Outi: Joissain määrin täytyy siis olla osaamista siihen ihan itse.

Hanna: Joo.

Taina: Niin.

Outi: Toki jotain voi ostaakin. Taina sä sanoit siitä asiasta, mihin varmaan tosi moni törmää varsinkin siellä yrittäjyyden alkuvaiheilla, että kun tarjoaa palveluita, ne eivät synny itsestään, vaan se niihin käytetty suunnitteluaika on itse asiassa tosi suuri. Ja se taas vaikuttaa siihen tuotteen hinnoitteluun. Sille tuotteelle pitää laskea hinta, johon sisältyy myös se suunnittelu, jotta sitä voi tehdä niin kuin sanoit rauhassa ja ajan kanssa, ja se tuo itselle sitä hyvinvointia, kun ei tarvitse kiristää. Haluatko sä jatkaa tästä ajatuksesta vielä jotain?

Taina: Joo, tuo on kyllä niin tärkeä asia, kun puhuit ja mainitsit tuosta. Kauhean helposti sen itse unohtaa. Kaikki ne työtunnit, mitä mä olen käyttänyt aikaa siihen suunnitteluun ja sen sisällön tuottamiseen. Se on satoja tunteja. Sitten kun miettii sitä hintaa, herkästi unohtaa, että hetkinen kuinkas paljon mä olen oikeasti laittanut tähän aikaa ja mitä aikaa. Pitäisi muistuttaa itseään tuosta siinä vaiheessa kun rupeaa miettimään sen työpajan hintaa, että mistä kaikesta se koostuu. Herkästi sitä saattaa vähätellä tai aliarvioida, että jos se nyt muutaman tunnin kestää, mutta sitten miettii, mitä kaikkea sen takana on. Se opiskelu ja…

Hanna: Mm.

Taina: Kun sitä on niin itse täysillä siinä mukana, se kaikki työ, mitä on tehnyt jo itsensä kanssa. Puhumattakaan se muu opiskelu siihen päälle.

Hanna: Ja sitten oma historia ennen yrittäjyyttä. Ei nyt ihan teinistä lähtien, mutta varhaisaikuisuudesta.

Taina: Todellakin.

Hanna: Kun mulla on nyt reilu kolme vuotta takana, se helpottaa paljon, että alkaa tulla rutiineja. Voi toistaa niitä hyviä juttuja. Jos on jonkun asiakkaan kanssa tehnyt, sitten toiselle. Sitten alkaa olemaan sitä idea-/tietopankkia jo, mistä voi sitten ammentaa. Nyttenkin on ihana kun mulla on muutama vapaapäivä, mä pystyn nyt nämä ideat jalostamaan käytännön asioiksi. Semmoinenkin tarvitsee aikaa. En mä tuossa arjessa ja touhussa sitä pysty tekemään.

Taina: Joo, tuosta on hyvä ottaa koppia. Ymmärrän niin, että se tarvitsee sen tietyn ajan sulatella jotain asioita ja nukkua muutama yökin.

Hanna: Niin.

Taina: Sitten yks kaks sieltä pulpahtaa, että aa joo, tätä pystyy hyödyntämään siellä ja tämä tarkoittaa tätä. Pystyy yhdistelemään niitä palikoita.

Hanna: Niin. Tuokin, että kun on niitä ideoita, jos on vaikka kymmenen ideaa, neljästä voi tulla yksi kokonaisuus.

Taina: Todella.

Hanna: Aina kun netissä tai missä vain somessa tulee joku hyvä juttu, mä otan aina screenshotin. Mulla on ihan hirveästi niitä screenshotteja [naureskelua].

Heini: Yrittäjänä voi olla ongelma, että se ajatustyö on jatkuvaa.

Hanna: Joo.

Heini: Mutta millä sitä saisi välillä pois päältä ja pystyisi ne ajatukset jättämään.

Hanna: Joo.

Heini: Sekin olisi todella hyvä, koska sitten sen tauon jälkeen sieltä saattaakin tulla todella hyvää.

Hanna: Joo.

Heini: Semmoisten taukojen tärkeyskin on tosi tärkeätä. Muuten se on niin herkästi semmoista jatkuvaa, ja sitä ei huomaakaan, että sitä ei ajattelee.

Outi: Palautuminen.

Taina: Kyllä.

Hanna: Joo.

Taina: Mulle ainakin auttaa just, että kun menee luontoon, että ei ole mikään semmoinen päämäärä, että nyt mä tunnissa kävelen kuusi kilsaa. Ei mitään sellaista, vaan että täällä mä vain haahuilen ja katselen, että tuommoinen puu ja tuommoinen lehti ja kasvi ja noin paljon lunta tai mitä ikinä. Ettei ole semmoista suorittamista koko ajan elämässä mukana. Semmoinen liikunta ja urheilu siinä pääsee kyllä aika hyvin kehon kautta, että ei ole ne ajatukset koko ajan jossain työkuvioissa tai jossain.

Heini: Ja myös, että illalla pystyisi jättämään kaiken ajoissa pois mielestä, että pystyy oikeasti rauhoittumaan…

Hanna: Joo.

Hanna: …nukkumaan ihan hyvin ja että se on palauttavaa.

[rauhallista musiikkia]

Outi: Johtamisellahan tiedetään olevan vaikutuksia hyvinvointiin, mutta yksityisyrittäjänä, kukas se johtaja onkaan [naurua]. Mitä ajatuksia tästä teille herää? Mitä se johtaminen on teidän yrittäjyydessä? Kuka johtaa ja mitä asioita?

Taina: [naurahtaa] Tuo on niin ihana kysymys, kun yrittäjäksi ryhtyy, ei tule miettineeksi, että minä tässä myös johdan itseäni, en pelkästään tätä yrityskuviota.

Hanna: Niin.

Taina: Ne aikaraamit ja ne aikaikkunat, mihin mä sen ajan käytän tänään ja miten mä suunnittelen tätä viikkoa tai huomista päivää ja missä mä olen. Se kyllä todellakin meinaa unohtua, että minä johdan itse itseäni. Se kyllä herättää haasteita tosi paljon.

Hanna: Joo. Kyllä mäkin välillä kun teen jotain ja se voi kestää kauankin, välillä silleen, että jos mä olisin palkkatöissä, kuinka monta kertaa pomo olisi tullut jo kysymään, että milloin tämä on oikein valmis [naureskelua]. Sitten mä vaan, että en mä vielä edes aloittanut tätä [naurua].

Heini: Aikanaan mulla oli asiakas, joka oli yrittäjä ja mä olin sitten tulossa pitkälle lomalle. Hän sitten sanoi, että miten sä voit pitää lomaa. Mä sanoin, että kun mä laitoin lomahakemuksen mun esimiehelle ja hän puolsi sitä ilman muuta. Mulla on hyvä pomo.

Outi: Saako yrittäjä pitää lomaa?

Taina: Todellakin [nauraa].

Hanna: Ehdottomasti kyllä.

Taina: Suosittelen. Muuten se kyllä loppuu se yritys aika nopeasti, jos ei pidä taukoja ja pidä itsestään huolta ja arvosta sitä omaa itseään. Kyllä ne ovat niin tärkeitä ne vapaapäivät ja lomat ja kaikki muu oleminen.

Hanna: Muuta mikä ero on vapaapäivällä ja lomalla?

Taina: Eikö loma ole vähän semmoinen pidempi.

Hanna: Niin.

Taina: Vapaapäivä on semmoinen lyhyempi tauko. Tuli vielä mieleen, että mikä rikkaus on ystävät ja niitten kanssa vietetty aika ja hulluttelu ja hömpsöttely ja tehdä jotain ja nauraa ja ihmetellä elämää. Se on kyllä niin parasta hyvinvointia.

Outi: Mm. Sä veit meidät jo siihen, että mistä sitä hyvinvointia syntyy ja miten sitä voi vahvistaa. Sanoit, että läheiset. Mitä se teille muille on?

Hanna: Niin kuin mä sanoin ihan silloin aluksi, että perheasioiden pitää olla kunnossa.

Outi: Tarkoitatko sitä, että ihmissuhteiden laadullakin on merkitystä? Se, että perheasiat ovat kunnossa ja ne ihmiset, joiden kanssa on tekemisissä, että sillä tavalla tukevat sitä omaa yrittäjän polkua.

Hanna: Joo.

Outi: Eivät ainakaan väheksy, vaan ovat sun puolella.

Hanna: Joo.

Outi: Sellaiset ihmissuhteet tuo hyvinvointia.

Hanna: Joo. Totta kai niille, ketkä tukevat mua, olen niiden kanssa paljon enemmän yhteyksissä ja pystyn sanomaan, jos on jotain negatiivisiakin asioita. Tosiaan yksinyrittäjä, niin saa sitä perspektiiviä vähän, jos on jotain inhottavia juttuja, kun tietää, että sieltä tulee sitten tukea.

Outi: Aivan.

Heini: Ehkä se on semmoistakin työnjakoa eri tilanteissa läheisten kanssa ja perheen sisälläkin. Kun tekee sitä työtä, ei tarvitse tavallaan potea huonoa omatuntoa siitä, että jää liian vähälle huomiolle joku toinen asia elämässä.

Hanna: Mm.

Heini: On semmoinen jonkunnäköinen sopimus työnjaosta ja ajankohdista, että se pysyy tavallaan tasapainossa. Sitten pystyy keskittymään siihen, mitä tekee kerrallaan.

Outi: Mä olen kokenut myös yrittäjäyhdistystoiminnan aika tärkeänä itselleni. Tapaa eri aloilla työskenteleviä yksinyrittäjiä tai ammatinharjoittajia. Voi vaihtaa ajatuksia ja jopa saada ideoita.

Heini: Onko sulle ollut tärkeämpää se, että nämä yhdistykset ovat naisyrittäjiä vai yleisesti yrittäjiä?

Outi: Mä olen ehkä toiminut enemmän naisyrittäjien kanssa. Koen, että se on ollut tosi hyödyllistä. Jokin siinä yhdistää. Varmaan joku tämmöinen ehkä palvelu, terveysalakysymykset ovat sellaisia, mitkä monella tavalla tai toisella… Tässäkin pöydässä hyvinvointi ja terveys ovat läsnä, vaikka ollaan ihan eri alojen yritystaustoilla tässä keskustelemassa. Se on musta ollut. Sinällään toki se ei ole sukupuolikysymys, mutta itselleni on ollut tärkeää, että on ollut samankaltaisia.

Heini: Ja moni on just semmoisessa asiakaslähtöisessä yrittäjyydessä. Liittyy vahvasti palveluun…

Outi: Kyllä.

Heini: …ja sen tarjoamiseen. Ehkä on helppo olla sellaisten yrittäjien kanssa yhdessä, jotka ymmärtävät nämä haasteet ja ilot.

Hanna: Naisilla on enemmän hoivasysteemi kuin miehillä.

Outi: Palvelualoilla huomattavasti enemmän on yrittäjyyttä kyllä.

Hanna: Joo.

Heini: Ehkä sieltä se samanhenkisyys löytyy sitten.

Taina: Se yksi, miksi mä tykkään olla yrittäjänä, toisen hyvinvoinnin edistäminen on semmoinen iso mun tarve, miksi mä teen ylipäätään tätä. Se on yksi iso syy, että mä voin edistää sen toisen ihmisen hyvinvointia. Mitä kaikkea mä olen itse oppinut ja tehnyt ja saanut ja huomannut, että näistä on mulle hyötyä. Sitten se ilo ja halu jakaa sitä eteenpäin, että tämmöistäkin voi tehdä ja asioita voi tehdä tällä tavalla. Se on ollut tosi iso tärkeä asia.

Outi: Voiko ajatella, että yrittäjyys tuo sulle hyvinvointia itse asiassa?

Taina: Niinpä. Kyllä ehdottomasti.

Outi: Jollain tavalla.

Taina: Juuri näin, koska en mä tätä mitenkään muuten voisi tehdä kuin olla yrittäjänä. Se tuo mulle todella hyvinvointia. Tästä yrittäjyydestä mä saan vapauden tehdä niin kuin mä haluan tehdä. Tulee tietynlainen autonomia, vapaus toteuttaa itseäni niin kuin mä haluan ja tehdä asioita sillä tavalla kuin mä haluan. Kukaan ei tule määräämään, että tänään näin ja itse asiassa sun pitäisikin tehdä tämä asia näin. Ei, mä teen näin [nauraa].

Heini: Tuo on tosi tärkeätä. Mä olen itse huomannut, että syy, minkä takia ryhtyy yrittäjäksi, oli se halu tehdä ehkä tietyllä laadulla ja tietyllä tavalla ja sen oman ehkä kutsumuksen mukaan.

Taina: Se on oman näköistä elämää.

Heini: Niin. Se toi hyvinvointia, että tekee jotain merkityksellistä, josta on joku hyvä seuraus jollekulle toiselle.

Taina?: Joo.

Outi: Yksi onnellisuuden ja hyvinvoinnin lähde on hyvän tekeminen toisille.

Heini: Joo, ilman muuta.

Taina: Kyllä.

Hanna: Mullakin on näitä vanhempia naisia niin sanottuja takaisin satulaan -tyyppejä. Mulla on nyt sellainen ajatus tuolla päässä, en tiedä milloin se jalostuu, että mä teen siitä somepostauksen, kun niin usein ne sanovat, että miten sä viitsit olla mun kanssa, kun tämä mun ratsastus on tämmöistä ja tämmöistä. Sitten mä, että ei kun tämä on just tämän homman ydin. Sä et voi mennä tunnille. Sun pitää ottaa yksityisratsastustunti. Tämä on just tämä. Tämä on mun homman ydin. Miten mä positiivisen kautta laitan nämä asiakkaiden kommentit, että vähätellään ja lyttää itseään siinä.

Outi: Se on koko se sun ajatus olla avuksi ja auttaa…

Hanna: Niin!

Outi: …hankalissa ja vaivalloisissa kohdissa.

Hanna: Niin.

Outi: Joo.

Taina: Ihanaa semmoista kannattelua, miten sä kannattelet muita eteenpäin.

Hanna: Niin.

Taina: Kuulostaa aivan ihanalta.

Hanna: Joo.

[rauhallista musiikkia]

Outi: Me ollaan tässä keskusteltu yrittäjyyden ja hyvinvoinnin yhdistelmästä, jossa on tiettyjä asioita, joista puhuttiin, joita kannattaa huomioita. Ja toisaalta yrittäjyys voi olla myös positiivinen voima, joka mahdollistaa sen, että voi tehdä itselle tärkeitä asioita, voi tehdä hyvää toisille, voi tehdä sillä tavalla kuin haluaa. Toisaalta unohtamatta sitä, että vaikka olisi yksinyrittäjä, ei pidä olla yksin, vaan olla tavalla tai toisella muiden kanssa ja hyödyntää muita siinä omalla polulla.

Taina: Joo ja itse ainakin olen huomannut, että tämän yrityksen kautta on saanut tuoda semmoista omaa luovuutta esille, mitä ei ehkä ihan tavallisessa työpaikassa työroolissa pystyisi tekemään tai tuottamaan tai…

Hanna: Niin, palkkatyössä.

Taina: Niin, olemaan niin se oma itseni.

Hanna: Joo.

Taina: Siihen luovuuteen mä olen päässyt käsiksi, mitä mä olen vuosia kaivannut. Nyt tuntuu ihan ihmeelliseltä, että nyt mä voin vetää kaikkia tunneilmaistutyöpajoja ja kukaan ei tule sanomaan, että onko tämä vähän liikaa tai mites tämä. Ei, kun tämä on just tällainen [nauraa]. Se on niin ihanaa.

Outi: Kiitos Taina, kiitos Hanna ja kiitos Heini, että tulitte keskustelemaan hyvinvoinnista, josta voisimme jatkaa helposti vielä toisen podcastin verran, mutta tämä podcast päättyy. Kiitos sinulle kuulijamme, että olit mukana.

[rauhallista musiikkia]

Outi: Podcastsarja Hyvinvointia yrittäjänaisille on tuotettu osana Oona 2.0 – Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -ESR-hanketta.

[rauhallista musiikkia]