Hyvinvoiva yrittäjänainen 4: Menestyksen mittareita

Puhujien merkinnät:

• Outi Pyrhönen
• Heini Maisala-McDonnell
• Elviira Vainio

Muut merkinnät:

• (-) Pois jäänyt sana tai sanan osa
• (–) Pois jäänyt jakso
• (sana) Epäselvä sana tai jakso
• [hakasulkeet] Litteroijan kommentti

Huomautukset: —

[rauhallista musiikkia]

K: Tänään olemme kokoontuneet Metropolia Ammattikorkeakoulun digistudioon yrittäjänaisen hyvinvoinnin äärelle. Sarjan nimi on hyvinvoiva yrittäjänaineen. Studiossa ovat keskustelemassa minä, Outi Pyrhönen, hankeasiantuntija ja yrittäjä.

V: Mä olen Heini Maisala-McDonnell. Olen täällä Metropoliassa myös, mutta olen myös tässä kokemusasiantuntijana. Tulen yrittäjätaustalta.

V1: Ja olen Elviira Vainio ja olen myös Metropoliassa töissä ja toimin yrittäjänä.

K: Meillä on tänään podcastissa aiheena yrittäjänaisen menestys. Mä haluaisin ensin kuulla teidän ajatuksia siitä, että miten te ymmärrätte menestyksen. Mitä se teille on?

V1: Joo. Kun miettii menestystä ja erityisesti yrittäjän menestystä ehkä usein tulee tietynlaisia mielikuvia mieleen. Tulee ehkä taloudellinen näkökulma tumma puku, hieno auto, mutta onko se menestystä. Ei välttämättä. Se on yksi näkökulma menestykseen. Vaikka olisi semmoinen taloudellinen menestys, jota mitataan euroina ja liikevaihtona ja liikevoittona, ainakin minulle jos ei voi hyvin, ei se ole menestystä. Sitten tietenkin tämmöinen omannäköisyys, että pystyy tekemään omannäköistä yrittäjyyttä. Nämä ovat ne kolme elementtiä, mistä mun menestysmääritelmä koostuu.

V: Mun mielestä on tosi tärkeätä kunnioittaa aina kunkin yrittäjän omaa määritelmää menestyksestä ja mitä sillä yrittäjyydellä tavoittelee. Usein ympäristöstä tulee se paine kasvaa esimerkiksi tai lisätä liikevaihtoa. Se ei ole välttämättä sen yrittäjän tavoitteissa, vaan ehkä siihen liittyy niiden omien arvojen mukainen yrittäjyys. Se on menestymistä. Toki se taloudellinen menestyminen siinä mielessä, että saa siitä sen, minkä on tavoitteeksi laittanut, että tarvitsee ja myös se, että mitä yrittäjyydellä hakee. Hakeeko sillä sitä tiettyä joustavuutta? Sitä, että pystyy itse päättämään asioista ja ohjaamaan yrityksen suuntaa. Sekin on menestystä, että pystyy tekemään ja viemään sitä yritystä omien arvojen mukaisesti.

V1: Jotenkin ajattelen, että niiden pitää olla balanssissa, tasapainossa. Vaikka mä puhun omannäköisestä yrittäjyydestä ja hyvinvoinnista, mutta jos tämä talousnäkökulma ei toimi, silloinkin menetetään yöunia ja mietitään, että miten pärjätään. Niiden kaikkien pitää olla balanssissa. Sitten toinen näkökulma: Kun mä kuuntelin Heini, tuli mieleen, että jotkut haluavat työllistää itsensä ja elää semmoista omannäköistä elämää ja nauttia omannäköisestä yrittäjyydestä. Ja heille riittää tämä. He eivät tarvitse muuta. Mutta sitten on myös toisenlaisia yrittäjiä, jotka haluavat ratkaista jotain maailman haasteita ja luoda ratkaisuja ja kasvaa ja skaalautua. Ajattelen, että ei ole yhtä oikeata tai väärää. Me tarvitaan molempia.

K: Eikö noissa ole semmoinen yksilöllisyys, että se on tärkeää omakohtaisesti miettiä, että mikä mulle on menestys? Jos itse ajattelen, että menestystä olisi se, että tulee sillä omalla työpanoksella hyvin toimeen, jos ajattelee taloudellista näkökulmaa, silloinhan voisin katsoa olevani menestynyt, kun ansaitsen sillä riittävästi, vapaa-aikaa jää riittävästi ja niin edelleen. Jollekin toiselle se voi olla taas ihan toisen mitallinen tämä talouden tasapaino ja toisaalta tämmöinen hyvinvointinäkökulma. Jollekin se ei nouse samalla tavalla merkittäväksi, ja siinä voi olla myös erilainen aikajänne siinä ajatuksessa. Toiselle voi olla menestys sitä, että saa tehdä tätä valitsemaansa uraa valitsemallaan tavalla mahdollisimman pitkään, ja toiselle voi taas olla tarve jotenkin kasvattaa, tehdä suurta ja ehkä sitten luopua. Ehkä siellä takana siintää jo alussa semmoinen ajatus, että mä jossain vaiheessa ehkä luovun tästä ja tämä jatkaa elämäänsä jonkun muun käsissä.

V: Ja silloinhan on tärkeä pystyä osoittamaan niillä luvuilla, jos esimerkiksi tavoitteena on yrityksen myyminen, silloinhan on ihan… Sä olet ihan oikeassa, että tässä puhutaan todella yksilöllisistä määrityksistä, mitä se menestys on ja mitkä ovat ne tavoitteet. Aina pitäisi pitää se mielessä eikä vain ajatella sitä, mitkä on sen ympäristön oletukset, milloin on menestynyt.

K: Me puhuttiin nyt tässä ehkä taloudellisesti menestyksestä ja sitten jostakin tämmöisestä hyvinvointi, mielenrauha, minun näköiseni elämä menestyksestä, mutta sitten mä ajattelen, että on ehkä vielä kolmaskin näkökulma, joka voisi liittyä tällaiseen sosiaaliseen puoleen. Se on jotakin asemaa, asiantuntijuutta omalla alallaan oman tekemisen kautta.

V1: Siinä on vaikuttavuutta.

K: Niin, voisiko sanoa, että tämmöinen sosiaalinen menestys voisi olla jotakin esimerkiksi vaikuttavuutta. Mulla tulee mieleen vaikka tämmöiset elämäntapa-coachit tai joku tämmöinen valmennustyö, jossa voi olla, että se talous ei ole ainoa ajava moottori. Se oma hyvinvointi on siellä varmaan mukana menestyskäsityksessä, mutta ehkä siellä on myös se kolmas: vaikuttavuuden aikaansaaminen niissä asiakkaissa tai siinä kohderyhmässä.

V: Kyllä ja sitten tavallaan semmoinen hyvän tekeminen, että saa sellaista jotain muutosta aikaiseksi. Se voi olla muutosta omalla alalla, että haluaa olla vaikuttamassa, viemässä asioita eteenpäin omalla alalla tai sitten se voi olla sen muutoksen saamista ihmisissä, asiakkaissa. Kyllä itselle menestymisen semmoinen suola on se, että jos pystyy tekemään jollekulle hyvää sillä omalla työllä ja edistämään heitä. Silloin olen aina kokenut, että silloin olen jollakin menestynyt.

K: Tämä on näyttäytynyt erityisesti näissä erilaisissa yrittäjäryhmissä, missä ollaan oltu mukana, terveys- ja hyvinvointialan yleisenä menestyskäsityksenä, että se tuottaa aidosti hyvää asiakkaalle.

[rauhallista musiikkia]

V1: Jos ei pysty elämään arvojen mukaisesti ja tekemään töitä arvojen mukaisesti, silloin usein ei voi hyvin. Ainakin sitten tämän hyvinvointinäkökulma kärsii ja sitten myös ei ole semmoinen fiilis, että on menestynyt [naurahtaa].

V: Kyllä mä olen aina ajattelut yrittäjänä, että jos mä pyrin tekemään työni mahdollisimman hyvin ja tavallaan koen sen palvelemaan mahdollisimman hyvin ja luomaan positiivista muutosta, mä olen vahvasti uskonut, että se talouspuoli tavallaan hoituu. Mä en ole ikinä mennyt taloustavoitteet edellä, vaan enemmin se laatu edellä ja jos on pystynyt tekemään sellaista laatua, mikä on ollut omien laatuvaatimusten mukaista, se tuo sitä menestymisen tunnetta ja onnistumisen. Jotenkin mä ehkä puhuisin vielä onnistumisen tunteesta enempi kuin menestymisen tunteesta.

V1: Itse asiassa jotenkin ehkä tästä onnistumisesta tulee mieleen, että sehän on semmoinen matka enemmän kuin määränpää. Itse yritän jokaisena päivänä miettiä, että missä olen onnistunut ja mitä voi tehdä paremmin, koska kaikenlaisia kokemuksia päivään mahtuu. Mietin, että tämmöisen onnistumisen, menestymisen jahtaaminen sekään ei ole ihan oikein. Semmoista absoluuttista menestystä ei ole. Jokaisella meillä on oma mielikuva ja oma kaava menestykselle.

K: Tuo oli musta mielenkiintoinen ajatus tuo, mitä sanoit. Sanoitko sä, että sitä ei voi jahdata?

V1: Ajattelen, jos sitä jahtaa, aina voi tehdä paremmin ja enemmän ja menee helposti suorittamisen moodiin. Mutta sitten jos itse voi hyvin ja on linjassa omien arvojen kanssa… Tavallaan mä haluan sen koko ajattelutavan kääntää toisinpäin.

K: Siinä on samankaltainen paradoksi kuin siinä, että jos haluaa tulla onnelliseksi, ei pidä jahdata sitä onnea, vaan esimerkiksi tehdä asioita, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Niitä voi tehdä omaehtoisesti. Niissä voi kehittyä ja olla yhteisöllinen. Sitä kautta jotenkin syntyy asioita, jotka ovat tärkeitä ja sen tärkeyden ja merkityksellisyyden kautta löytyy sitten sitä onnellisuutta. Sinällään siihen ei pääse suoraan ryntäämällä kuten ei menestykseenkään, vaan tekemällä jotakin omien arvojen mukaista.

V1: Ja sitten ehkä helposti mä kanssa mietin, että ei ole yhtä kaavaa, että joku sanoo: nyt on joku koulutus ja kun teet näin, sitten olet todella menestynyt yrittäjä. Ei se toimi näin, koska meillä on jokaisella omia vahvuuksia ja omia arvoja. Siinä helposti menee pieleen [naurahtaa].

V: Jotenkin mä ajattelen sen menestymisen ja onnistumisen tämmöisenä henkilökohtaisena kokemuksena. Sitten se miten kukin sen menestymisen… Haluavatko he näyttää sen jollakin tavalla ulkoisesti tai mikä on se menestymisen merkki, sehän on kanssa hyvin yksilöllistä, että mikä on sitten se mittari, milloin on menestynyt. Joillakin toisilla se liittyy materiaan. Toisilla se liittyy, minkälaista elämäntyyliä, elämänlaatua voi viettää. Se voi näkyä…

V1: Tunteeseen.

V: Niin. Siinäkin on suurta vaihtelua, että mikä on se mittari, mihin peilaa.

K: Sitä ei pysty ulkopuolelta oikeastaan sanomaan välttämättä, onko joku menestynyt vai ei. Se, mikä näyttää menestykseltä, voi henkilölle itselleen tuntua suorastaan ansalta tai pettymykseltä. Ja se taas, mikä näyttäytyy ulkopuolelle jonain muuna, voi sille henkilölle itselleen olla menestystä.

V: Ja jos ajatellaan materiaa, monet hyvin menestyneet ihmiset eivät välttämättä halua sitä mitenkään mainostaa ulkoisesti.

V1: Ehkä vaatetuksen perusteella ei voi sanoa. Siihen liitetään tämmöisiä mielikuvia, miten menestyneet ihmiset pukeutuvat, mutta menestynyt ihminen voi olla mustassa poolopaidassa ja farkuissa tai valkoisessa t-paidassa. Se vaatetus ei kerro, eikä auto kerro. Voi olla semmoisia menestyjiä, jotka tykkäävät kävellä tai fillaroida. Ehkä myös on rahaa menestyksen mittarina jopa semmoinen aika on parempi mittari, koska aika menee ja se, että pystyy viettämään aikaa läheisten kanssa tai perheen kanssa, ystävien kanssa, sekään ei ole mikään itsestäänselvyys.

V: Sitähän sanotaan: ”Menestyksellä on hintansa.” Jos jahtaa sitä menestystä ja on siihen keskittynyt, sitten voi olla joitain asioita elämässä, jotka kärsivät siinä.

K: Toisaalta se voi olla myös ihan oikeasti hyvä menestyksen mittari esimerkiksi saada yritys toimimaan niin hyvin, että ei ole riippuvainen kenestäkään eikä oikeastaan mistään taloudellisesta näkökulmasta. Oikeasti pyrkiä tekemään sillä tavalla tilaa ehkä jollekin sellaiselle, minkä kokee arvokkaana. Ehkä se usein on myös väline. Menestyskokemuksen kautta sitten voi syntyä myös tilaa sille minkä kokee arvokkaaksi.

V1: Jos haluaa viettää aikaa perheen kanssa, sitten pystyy. Taloudellisesti on mahdollista pitää joululomaa ja kesälomaa.

V: Ehkä siinä on se, että jos menestyy hyvin, itse ajattelen, että silloin pystyy tavallaan jakamaan sitä onnistumistaan ja ehkä auttamaan, mikä onkin sitten itselle tärkeä kohde.

K: Että on jotain, mistä antaa.

V: Niin.

V1: Peilaan omaa toimintaa eri mittareihin esimerkiksi se taloudellinen on yksi, sitten on hyvinvointi ja sitten omannäköinen liiketoiminta. Se olisi aika yksipuolista, jos mä katsoisin vain taloudellisia mittareita. Kyllä niitä tarvitaan, mutta ne eivät ole ainoat.

V: Jos on tuntenut, että pystyy tekemään työtä sillä tavalla kuin haluaa sen tehdä. Se on ollut aina se. Ei välttämättä se määrä, kuinka paljon pystyy tekemään, vaan se, että millä tavalla sitä työtä tekee. Niin kauan kuin se toteutuu, se oli se perusta sille, mitä ajattelin menestymisestä. Silloin on tehnyt niin kuin on suunnittelut, että mikä on se, mitä haluaa tehdä ja miten. Se oli se olennainen osa sitä.

[rauhallista musiikkia]

K: Vielä haluaisin viedä meidät yhteen maisemaan. Mä kysyisin, että voiko pienyrittäjä, joka tekee ehkä sitä omaa juttuaan samankokoisena pitkiä aikoja, voiko hän olla menestynyt?

V: Mun mielestä ilman muuta voi olla menestynyt, ja se onkin nimenomaan se, että mikä on sen yrittäjän visio siitä yrittäjyydestä, mitä siltä haluaa. Yrityksen kasvu ei ole sama asia kuin yrityksen menestys.

V1: Tosi hyvin sanottu. Kävin ostamassa palveluita yhdeltä yrittäjältä lauantaina. Käytiin teroittamassa luistimia. Yrittäjä on yli 70-vuotias. Ollaan käyty hänen luona yli kymmenen vuotta. Jos hän haluaisi, hänen ei olisi pakko tehdä töitä ja toimia yrittäjänä. Joskus olen kysynyt, miksi sinä teet, kun sulla olisi muita vaihtoehtoja. Hän vastasi, että hänellä on niin ihanat asiakkaat, hän tekee sitä, mitä hän tykkää ja sitten hän pystyy suunnittelemaan päiviä. Kun hän on jo iäkäs, hän miettii myös tätä hyvinvointipuolta. Mun mielestä hän on aika menestynyt yrittäjä. On tyytyväisiä asiakkaita ja pystyy tekemään yrittäjyyttä ja tekee sitä, vaikka ei ole pakko. Hänen kohdalla se on enemmän semmoinen elämäntapa.

V: Ja se on mun mielestä myös menestystä, että pystyy jatkamaan yrittäjänä. Sillekin voi antaa arvon ja että pystyy jatkamaan sellaisena kuin on ajatellut, että se palvelee sitä omaa elämäntilannetta myös. Tosissaan usein ulkopuolelta tulee ehkä se kuva, että aina pitäisi pyrkiä kasvamaan, että olisi menestynyt yrittäjänä.

K: Kasvaahan voi moniin suuntiin.

V: Työtyytyväisyyttä voi kasvattaa.

K: Kyllä.

V: Myös sekin on kasvua, että ehkä voi vähentää työtuntien määrää suhteessa tuloon, joka sitten ehkä tuo vielä miellyttävämpää elämänlaatua.

K: Tämä herättää mut ajattelemaan, että silloin kun hakee itselleen esimerkiksi vaikka sparrausta siihen omaan yrittäjyyteen tai mentorointia tai mitä hyödyntääkin siinä omalla polullaan, on kuitenkin tärkeä pitää kiinni niistä omista arvoista ja siitä omasta yrittäjyyden ja menestyksen näkökulmastaan, jotta se on, niin kuin sä Elviira olet sanonut montakin, omannäköistä.

V: Helppo siihen paineeseen antaa periksi, mutta kuka tahansa tekeekin yritysvalmennusta, ohjausta, täytyisi aina kunnioittaa myös siinä, että lähdetään asiakaslähtöisesti, eli kuunnellaan sitä yrittäjää hyvin tarkkaan, että mikä on tämän yrittäjän tavoite.

V1: Ja vahvuudet.

V: Ja vahvuudet.

V1: Ja arvot [naurahtaa].

V: Aina palataan näihin arvoihin lopulta.

V1: Jep.

[rauhallista musiikkia]

V1: Semmoiset epäonnistumiset eivät välttämättä määrittele yrittäjää samalla tavalla kuin onnistumiset. Kun ihmisillä on aika usein identiteetti tosi kiinni työssä ja sitten kun vaikka yrittäjänä tai työntekijänä tulee epäonnistuminen tai sanotaan näin, että jos epäonnistuu jossain, sitten ajattelee, että minä olen epäonnistunut yrittäjänä. Tai jos onnistuu jossain [naurahtaa], sitten on onnistunut yrittäjänä, mutta kun se on yksi juttu se epäonnistuminen. Se ei tarkoita, että yrittäjän on epäonnistunut. Ja jos luovuttaa tämän epäonnistumisen kohdalla, sitten luovuttaa ehkä liian aikaisin. Se epäonnistuminen ja samalla tavalla onnistuminen ei määrittele yrittäjän identiteettiä [naurahtaa]. Saatteko kiinni?

K: Kyllä.

V: Haasteista ja epäonnistumisistakin, mikä on edes epäonnistuminen. Mä ajattelen sitä enempi haasteena. Haasteistahan aina oppii enempi kuin jos kaikki menee vain helposti.

V1: Kun mä olin nuorempi, mä pelkäsin epäonnistumisia, mutta sitten myöhemmin mä olen alkanut ajattelemaan, että epäonnistuminen on osa onnistumista. Jos ei kokeile, ei voi tietää.

K: Olen kohdannut yrittäjänaisten ryhmissä sellaisia ajatuksia, että kun joku asia ei onnistu, alkaa epäillä sitä koko yrittäjyyden ideaa ja koko sitä omaa yrittäjyyttään. Silloin ollaan usein käyty sellaista keskustelua, että onko tarpeen alkaa epäillä sitä koko ideaa, jos joku osa tai joku kokeilu ei onnistu. Jos ajattelee menestystä, kyllähän sinne mahtuu niitä epäonnistuneita kokeiluja, eikä se tarkoita, ettei olisi menestynyt.

V1: Niin.

K: Vaan päinvastoin. Harva siihen omaan menestykseensä välttämättä pääsee ihan kuivin jaloin.

V1: Jotenkin kanssa ehkä mietin sitä, että ne odotukset ovat semmoisia, että aika nopeasti onnistuu. Itse luen tällä hetkellä kirjaa. Mä en tiedä, miten sen kääntäisi suomeksi. Se on Simon Sinekin Infinite Game. Siinä jatkuva kehitys, kehitetään asioita versus että pitää voittaa tai kassaan pitää tulla niin paljon tai voittaa markkinaosuutta tai kilpailijaa versus siitä että kehitetään palveluja pitkäjänteisesti ja siellä ei ole loppumääränpäätä. En tiedä, miten tätä suomeksi sanoisi. Mua tämä ajatus kiehtoo.

V: Mä ajattelen, että jos tunnistaako onnistumista, jos ei ole haasteita ollut. Tunnistaisiko sitä edes, että oikeasti onnistuu ja tietääkö sitä, että onnistuuko parhaalla mahdollisella tavalla, jos ei ole kokeillut eri asioita ja tullut myös eteen haasteita ja ehkä epäonnistumisiakin. Jotenkin mä en ehkä halua käyttää sanaa epäonnistuminen, koska se on kokeilu, se on haaste, mutta se tarkoita sitä, että on tehnyt jotain väärin.

V1: Ja sitä ehkä ei kannata liittää omaan identiteettiin.

V: Ei, ei.

V1: Se asia on, on kokeillut ja se ei mennyt suunnitellusti, mutta se ei pitäisi liittää yrittäjän identiteettiin.

K: Kyllä yrittäjältä vaaditaan sitkeyttä. Sitkeyttä nousta tai onko se resilienssiä ehkä nousta sieltä niistä tilanteista vaan uudestaan ja uudestaan ylös, kun asiat eivät mene niin kuin on ehkä suunnitellut.

V: Aina yrittää ratkaisua, että kaikki jatkuisi ja menisi eteenpäin. Se resilienssi on kyllä hyvä sana.

K: Me ollaan tänään podcastissa keskusteltu menestyksestä, mietitty että mitä ihmettä se oikeastaan onkaan ja löydetty siihen useita eri näkökulmia. Jos nyt yhteen vedetään, varmaan semmoisena keskeisenä ajatuksena meillä on ollut, että tämäkin on jotenkin yksilöllistä, jossa täytyy tuntea omia arvojaan, jotta voi tietää, mikä itselle on menestystä, pitää kiinni niistä ja olla sitkeä. Kiitos sinulle Elviira ja kiitos Heini, että tulitte keskustelemaan kanssani yrittäjänaisen menestyksestä. Ja kiitos sinulle kuulijana, että olit mukana. Tämä podcastsarja Hyvinvointia yrittäjänaisille on tuotettu osana Oona 2.0 – Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -ESR-hanketta.

[rauhallista musiikkia]