Opinnäytetyö: Epävakaa persoonallisuushäiriöinen ensihoidossa

Äänitiedosto
Podcast pelkkä puhe.mp3
Epävakaa persoonallisuushäiriöinen ensihoidossa
Tallenne

ALKUMUSIIKKI
00:00:01
Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan meidän opinnäytetyön tuotoksena tehtyä podcastia. Mä olen ensihoitajaopiskelija Mira Kulonen ja munn kanssa tänään on juttelemassa ensihoitajaopiskelija Tiia-Mari Nykänen.
00:00:12
Tänään me puhutaan epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Miten se voi näyttäytyä ensihoidossa sekä siitä mitä se potilaan kohtaaminen on?
00:00:21
Voitaisiin ihan aluksi käydä läpi, että minkä takia me ollaan tällainen aihe valittu niin mun kohdalla ihan puhtaasti vaan sen takia, että psykiatria, mielenterveystyö kiinnostaa ja sitten on sellainen oma kokemus, että tässä opintojen aikana on melko suppeasti käsitelty, että miten tällainen potilas tulisi kohdata.
00:00:43
Miksikä Tiia-Mari sua kiinnostaa tää aihe?
00:00:47
No mulla on vähän samoja asioita, tarkoitusperiä ja sitten kiinnostaa siis ihan psykologia ja psykiatria noin muuten ja sitten tietenkin omat kokemukset niinku harjoitteluista ja työelämästä, että on nähnyt tuota hoitajien semmoisesta stigmaavaa käytöstä ja sellasta huonoa potilaan kohtaamista ja olen kuullut usealta niinku epävakaalta persoonallisuushäiriöiseltä juuri sen, että nimenomaan ensin hoitajilla on vähän ongelmaa ollut siinä kohtaamisessa tilanteessa.
00:01:21
Ja eikä ole pelkästään siis oma kokemus, mutta on siis niinku tutkittu, että muut kuin psykiatriset sairaanhoitajat omaa niitä kielteisiä asenteita, psykiatrisia potilaita kohtaan ja jotka osittain sitten liittyy siihen on saamattomuuteen sekä sellaiseen ei kuulu meille ajattelumalliin, joka on siis täysin väärä. Se voi jopa määritellä sen hoidon ja hoidon laadun potilaita kohtaan.
00:01:45
Ensin hoitajista ja päivystys työntekijöistä jopa 49 % on kokenut, että heillä ei ole tarvittavaa tietoa ja osaamista mielenterveyshäiriöistä. Ja niissä tutkimuksissa on kerrottu, että teoreettisen tietämyksen lisäämisellä nimenomaan on merkitystä niitten negatiivisten ja leimaavien asenteiden muutoksessa ja sairaanhoitajaopiskelijat on ilmaisseet myös, että heidän positiivista asennettaan niitä mielenterveysongelmista kärsiviä potilaita kohtaan lisäisi semmoinen vahvempi teoreettinen perusta. Ja se samalla lisäisi sitten empatiaa ja mielenkiintoa sekä motivaatiota sitä mielenterveyden hoitotyötä kohti.
00:02:25
Toi epävakaa persoonallisuushäiriö varmaan monelle saattaa olla tuntematon käsitteenä niin haluaisitko sä kertoa Mira, että mitä on epävakaa persoonallisuushäiriö?
00:02:34
Joo eli epävakaa persoonallisuushäiriö on tämmöinen vakava mielenterveyden häiriö, josta kärsivällä on haasteita tunteiden säätelyssä. Ominaista on laaja alaisten vaihtelevat tunnetilat ja ne tunnetilat on tosissaan sellaisia, että ne voi olla hyvinkin tai vaihdella hyvinkin äkillisesti. Lisäksi potilaan minäkuva voi olla epävakaa samalla lailla kuin nuo tunnetilat niin se minäkuva voi ailahdella hyvinkin laajasti.
00:03:05
Käytöksessä korostuu tommonen impulsiivisuus, ja sitä käytöstä voi ohjata hylätyksi tulemisen pelko, ärtyimisalttius, haasteet kontrolloida suuttumusta ja sitten lisäksi voi esiintyä toistuvia itsemurhan yrityksiä impulsiivista itsetuhoisuutta.
00:03:24
Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy runsaasti kun komorbiditeettia eli samanaikaissairastavuutta ja tämä samanaikaissairastavuus voi olla niin psyykkistä kuin somaattista. Esimerkkinä tämmöistä yleistä komorbiditeetista on traumaperäinen stressihäiriö PTSD.
00:03:46
Miten tämmöinen epävakaa persoonallisuushäiriö diagnosoidaan ja kuka voi saada tämmöisen diagnoosi ja mikä on ennuste?
00:03:54
Eli tällä hetkellä epävakaa persoonallisuushäiriö diagnosoitu on ICD-10 diagnoosijärjestelmän kriteerien mukaan, mutta ensi vuonna ollaan siirtymässä jo ICD-11 ja siellä nämä kriteerit tulee sitten vähän muuttumaan.
00:04:09
Tämä diagnosoidaan usein nuorilla aikuisilla ja esiintyvyydestä onkin tehty useampi arvio. Eli tuolla Käypä hoito -suosituksessa on käytetty laadukkaita eurooppalaisia tutkimuksia ja niiden perusteella tämä esiintyvyys olisi 0,7 % ja sitten taas tänä vuonna ilmestynyt Psykiatria teos arvioi, että esiintyvyys olisi väestössä noin 1-2 %.
00:04:36
Sitten lisäksi on arvioitu, että perusterveydenhuollon potilaista noin 6% olisi epävakaa persoonallisuushäiriö.
00:04:44
No sitten ennuste sitä sen verran, että noin 5 vuoden kuluttua yli puolet potilaista ei tätä enää näitä kriteereitä. Ja tässä tämä oireisto korjaantuukin nopeammin, mutta sitten toimintakyvyn ja työkyvyn korjaantuminen vie enemmän aikaa.
00:05:00
Ja lisäksi tämä samanaikaissairastavuus hidastaa palautumista.
00:05:04
Miten sitten epävakaa persoonallisuushäiriö näyttäytyy meille ensihoidossa?
00:05:10
No meitähän on harmittanut tässä opparin aikana, että kun ei olla löydetty saatavilla olevaa tilastotietoa näistä ensihoidon keikka tyypeistä eli ei ihan tiedetä, että miten isona osana oikeasti nää mielenterveyden häiriöt olla ensihoidon kentällä näyttäytyy.
00:05:28
Me ollaan tässä opinnäytetyössä käsitelty kuitenkin nyt tyypillisimpiä piirteitä, miten tämä potilaan kriisi voisi ilmetä ja näitä on masennus, itsetuhoisuus, aggressiivisuus, psykoottisuus ja päihteiden käytön häiriöt.
00:05:41
Öö yleensä, kun ensihoito tapaa tällaisen epävakaan persoonallisuushäiriö sen potilaan niin he on jossakin kriisivaiheessa, koska tällaisessa vaiheessa ei yleensä ole mitään syytä minkä takia ensihoitoa tarvittaisiin pois lukien tietty sitten somaattiset syyt.
00:06:01
Kohdatessa potilasta niin ei suoraan tietenkään pysty toteamaan ilman mitään ennakkotietoja, että oireilu liittyy just epävakaaseen persoonallisuushäiriöön vaan siellä taustalla voi olla jotain muutakin mielenterveyden häiriöitä tai muuta elämäntapahtumia.
00:06:18
Mutta me käydään tässä meidän opparissa ja tässä podcastissa nyt läpi niitä epävakaan persoonallisuushäiriöisen potilaan kohtaamisen erityispiirteitä ja voitas ihan aloittaa noista aiemmin mainituista noista piirteistä, niin aloitetaan tuolla masennuksella. Eli masennus ja epävakaa persoonallisuushäiriö useasti näyttäytyykin yksi ja masennukseen liittyy korkea itsemurhariski ja tässä vakava asteisessa masennuksessa itsemurhariski voi jopa nousta tonne 15-20%.
00:06:49
Ja sitten tilastoista niin Suomessa vuositasolla noin 500 itsemurhaan liittyy masennukseen.
00:06:59
Ja persoonallisuushäiriö hidastaa sitten tässä tästä masennuksesta toipumista ja masennus voikin jäädä krooniseksi, vaikka noi epävakauden oireet väistyisi.
00:07:09
Myös psykoottisia tiloja voi ilmetä tämän masennuksen yhteydessä.
00:07:16
Sitten itsemurha-ajatuksista, niin ne voi vaihdella jäsentymättömistä ja hetkellisistä mielikuvista pitkäaikaisiin ja tosi yksityiskohtaisiin suunnitelmiin.
00:07:27
Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivän itsemurhariskiä lisää kriisitilanteessa kognitiivisen säätelyn heikentyminen. Mikä sitten voi johtua esimerkiksi voimakkaista tunteista, päihteistä tai poikkeavan tietoisuuden tilasta? Esimerkiksi psykoottistyyppisestä tai dissosiaatio-oireilusta?
00:07:44
Monestikaan tähän epävakaan persoonallisuuden sen itsetuhoisuuteen ei liity kuoleman ainetta voi käyttää missä pahan olon lievitykseen ja voi jopa olla vähän sellasta huomiohakuista.
00:07:56
Ja monesti tämän takia potilas saattaa sitten soittaa ensihoidon paikalle kun on vähän vahingoittanut itseään turhan paljon ja tarvitseekin sitten hoitoo.
00:08:07
No sitten epävakaata persoonallisuushäiriötä kärsivällä on taipumusta toimia hetken mielijohteesta ja niinkään ajattelematta seurauksia ja sitten on taipumusta käyttäytyä ristiriitaisesti tai joutua ristiriitatilanteisiin muiden ihmisten kanssa, mikä sitten voi näyttäytyä aggressiivisena käyttäytymisena.
00:08:25
Öö tästä häiriöstä kärsivillä on myös alttius vihan ja väkivallan purkauksille ja heillä ei välttämättä ole semmoisia avaimia millä he pysty niitä hallitsemaan näitä tämmöisiä purkausvaiheita.
00:08:38
Se toiminta on semmoista impulsiivista ja toimitaan niin kuin aiemmin opitulla tavalla ja nämä käyttäytymismallit voi olla tosi syvälle juurtuneita. Niistä voi olla vaikea päästä sitten eroon.
00:08:53
Sitten noin kuudellakymmenelläviidellä prosentilla ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä on jonkin sortin päihderiippuvuus elämänsä aikana. Tämä päihteiden käyttö alentaa impulssikontrollia ja madaltaa itsemurhayrityksen kynnystä.
00:09:06
Ja lähes puolella itsemurhan tehneen sitä onkin siellä taustalla ollut sitten alkoholiriippuvuutta tai ongelmakäyttöö.
00:09:14
Sellainen hyvä huomio on tässä kohtaa tehtävä, että päihtymys ei saa olla millään lailla este itsetuhoisen hoitoon pääsylle tai itsetuhoisuuden tarkemmalle arviolle. Eli vaikka potilas olisi miten tahansa päihtynyt niin hänen tulee saada semmoista asianmukaista kohtelua ja sitten sitä hoitoa, minkä hän tarvitsee.
00:09:35
Ja sitten tässä vielä sellainen huomio, mikä monesti varmasti jää huomaamatta tai muistamatta on se, että pelkästään öö niin kuin pelkkä itsemurhavaara ei yksinään riitä tahdosta riippumattoman sairaalahoidon aiheeksi.
00:09:51
Sitten pidemmällä tähtäimellä tämä päihteiden käyttö voi olla myös esteenä epävakaan persoonallisuushäiriön vakauttamiselle.
00:09:58
No, epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä kärsivistä potilaista tommonen 10% kärsii noista psykoottisista häiriöstä ja nämä häiriöt voi ilmetä ihan tuommoisesta arkipäivästen stressitilanteiden aikaansaamina tuommoisina paranoiana tai sitten vaikka kuulohallusinaationa.
00:10:20
Öö päihteidenkäyttö yhdessä mielenterveysongelmien kanssa altistaa sitten näille psykoottisille häiriöille ja nää oireet kestää tai kesto vaihtelee tunnista pariin viikkoon ja siksi tämän epävakaan persoonallisuushäiriön erottaminen onkin tuosta ihan oikeasta psykoosista niin kuin haasteellista.
00:10:42
No mennään sitten tuohon kohtaamiseen. Mitäs tuota Tiia-Mari pitää ottaa huomioon tuossa epävakaan persoonallisuushäiriöisen potilaan kohtaamisessa ensihoidossa?
00:10:52
No täytyy ymmärtää eka, että mitä se kohtaaminen itsessään tarkoittaa, että kohtaamisen tulisi olla semmoista dialogista, jossa hoitaja osaa heijastaa sitä avoimuutta, empatiaa ja herkkyyttä ja siinä kohtaamisessa tulisi olla sellainen sanaton keskinäinen ymmärrys.
00:11:12
Ja, jossa molemmat hyväksyisivät toisensa juuri sellaisena kuin he ovat ja hoitaja potilaan tulisi olla mahdollisimman samanarvoisia siinä vaikka hoitajalla on.
00:11:23
Erilainen asema kuin sillä potilaalla.
00:11:26
Kommunikoinnissa tulisi välittyä semmoinen luottamus, rohkeus ja ammattitaito. Sitä ammattitaitoa on osoittaa kunnioitusta ja tukea sitä ihmisarvoa kohtaan. Hoitajalla on vastuu luoda siihen tilanteeseen semmoinen rauhallinen ja niinku helppo kohtaamisttilanne.
00:11:47
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä voi kokeilla sitä psyykkistä pahan olon tunnetta, johon niinku sisältyy semmoista epätoivoa, häpeää, paniikinomaista ahdistusta, surua, kiukkua ja mahdollisesti myös muita tunteita ja ne voi ryöpsähtää joko yhtäaikaisesti tai sitten nopeasti nimenomaan vaihdellen. Semmoinen tunnevaihtelu ja ryöpsähtänyt vaikeuttaa sitä potilaan niin kun saada selkoa niin sitä omista tunteistaan ja tämmöinen saattaa sitten johtaa juuri näihin kriiseihin, mistä aiemminkin on puhuttu. Ja sitten kun ne tunteet on semmosia kuumia ja informaation prosessointia aivoissa häiriintyy ja ajattelu voi muuttua hyvinkin hajanaiseksi ja silloin ajatukset saattaa rientää nopeasti päässä ja niitä on vaikea kuvailla millään tavoin, niin sitten saattaa kehittyä sitten semmoinen dissosiaatio tai lyhytkestoinen psykoosi.
00:12:47
Epävakaan reagointi niihin ympäristön ärsykkeisiin ja etenkin negatiivisiin voi olla ihan sietämättömän voimakasta ja sitä vuorovaikutusta voi varjostaa semmoinen hylkäämisen ja torjumisen pelko.
00:12:59
Ja sitten siihen hylkäämiseen torjumisen pelkoa sitten saattaa liittyä niinku epävakaalla just sitä viiltelyä, lääkkeiden yliannostusta ja muita keinoa satuttaa itseään ja se nimenomaan pohjautuu siihen huomionhakusuuteen.
00:13:15
Ja semmoinen viiltely.
00:13:18
Ja tämmöinen itsetuhoinen käyttäytyminen on sitä, epävakaalla, sitä itsensä rankaisua he kokevat, että ovat ansainneet semmoisen niinku rankaisun ja mielellään rankaisevat itse itseään ennen kuin joku muu taas rankaisee.
00:13:34
Se itseilmaisu muille voi olla vihaista syyllistävää tai jopa pakottavaa, joka voi sitten ärsyttää tai etäännyttää muita lähellä olijoita.
00:13:45
Epävakaa persoonallisuushäiriöstä kärsivät on hyvin yli valppaita havaitsee niitä semmoisia sosiaalisia uhkatilanteita, esimerkiksi torjuntaa ja ne on hyvin herkkiä.
00:13:55
Tulkitsemaan kasvojen ja kehojen tämmöistä viestintää ja ja muuta semmoista nonverbaalista elehdintää.
00:14:05
Ja mikäli se sanallinen ja sanaton viestintä on niinku ristiriidassa keskenään niin yleensä ihmiset luottaa enemmän siihen mitä välitetään sanattomasti. Eli nonverbaalisesti.
00:14:16
Ja epävakailla ei jää huomaamatta millainen esimerkiksi hoitajan katse on, että onko se ollut lempeä, lasittunut tai onko hoitajan äänensävy ollut kärsimätön tai mitenkä monta kertaa hoitaja esimerkiksi katsoo sen kohtaamisen aikana kelloon?
00:14:35
Ja ensihoidossa ollaan nimenomaan potilaan luona niin se kriisivaiheessa, jolloin ne potilaan tuntosarvet on ihan äärimmäisen herkkä.
00:14:44
No millaisiin sudenkuoppiin hoitaja voi sitten astua kohtaamisissa?
00:14:48
No hoitaja voi kokea itsensä hyvinkin huonoksi tai kyvyttömäksi kohdatessaan tämmöisiä potilaita ja semmoinen keinottomuus saattaa luoda turhautuneisuutta, joka voi sitten näyttäytyä siinä kohtaamisessa esimerkiksi niinku vihamielisenä tai jopa vähättelevän, niinku käytöksenä sitä potilasta kohtaan.
00:15:09
Öö hoitaja, joka on tottunut siihen, että asiat tulisi laittaa nopeasti ja mahdollisimman tehokkaasti järjestykseen, niin saattaa toimia paineistusti, jolloinka se niinku potilas jää kuulematta kokonaan.
00:15:24
Liian aikainen tyynnyttely ja rauhoittelu tai ratkaisujen hätäinen tarjoaminen voi saada sen potilaan kokemaan, että hoitaja niinku mitätöi sen potilaan oikeuden siihen omaan kokemukseensa.
00:15:38
Potilas saattaa ilmaista niitä tunteitaan voimakkaasti ja hoitaja voi reagoida tähän esimerkiksi ehdottamalla lääkityksen tarkastamista, niin se voi saada potilaan kokemaan, ettei hoitaja esimerkiksi kestä niitä potilaan tunteita tai hoitaja ei halua kuulla niistä.
00:15:58
Liian varhainen huomion fokusointi johonkin positiiviseenkin voi mitätöidä sen potilaan tunnekokemuksen.
00:16:06
Hoitajan tulisi ollakin semmoinen maanläheinen, tavallinen ja arkinen, joka ei esiintyisi terävänä tai nokkelana asiantuntijana, joka tietäisi, että millainen se potilas on vaan suhtautumistapa tulisi olla kunnioittavaa ennakkokäsityksiä mahdollisimman vapaa.
00:16:25
Hoitajalla tulisi olla halukkuutta päivittää jatkuvasti sitä omaa ymmärrystä, jotta ei reagoi siihen potilaaseen omien mielensisältönsä vääristämänä ja tämähän tarkoittaa tai tämä vaatii sitten sitä itsereflektointia hyvin pitkälti. Me opinnäytetyössä puhutaan tästä validoinnista. Se on äärimmäisen tärkeä epävakaa persoonallisuushäiriöisen niinku hoidossa siellä psykiatrisella, mutta myös mun mielestä se on kyllä äärimmäisen hyvä taito osata myös kaikkialla muuallakin ja kohdata validoida potilaita ihan missä vaan.
00:17:07
Tai vaikka ystäviä tai perheenjäseniä. Validointi tarkoittaa siis semmoista?
00:17:12
Kokemuksen todeksi ottamista ja ymmärtämistä ja empaattisuutta. Sitä että sä uskot siihen ja niin kun pyrit ymmärtämään, että mitä tämä potilas kokee tai.
00:17:28
Sä et niinku kyseenalaista sitä, että mitä se potilas oikeasti tuntee.
00:17:35
Hoitajan tulisi olla kiinnostunut nimenomaan siitä, että mitä se potilas tekee, ajattelee tai tuntee ja haluaa ymmärtää.
00:17:44
Ja miten tälle potilaalle on tapahtunut ja mitä se kokee parhaillaan meillä ensihoidossa on hyvin vähän työkaluja, että psykiatrisia potilaita hoidetaan pääsääntöisesti kuulemalla ja puhumalla ja se luottamuksen luominen onkin äärimmäisen tärkeätä, vaikka se kuljetusaika on lyhyt.
00:18:04
Voidaan käyttää myös tämmöistä socrates-taulukkoa psyykkisen voinnin niin kuin arviointia.
00:18:12
Tulisi luoda myös yhteisymmärrys kuljettamisesta ja hoidosta potilaan kanssa.
00:18:20
Sillä esimerkiksi psykoosipotilas tai masennuspotilas niin tai potilas, joka ei muutenkaan välttämättä viestitä et olisi tässä hetkessä läsnä niinkään, niin sille saattaa jäädä muistijälki hoitajan äänensävystä tai eleistä tai mitenkä potilasta on puhutettu.
00:18:44
Ja ensihoitajille tulee myös olla vähän sitä rohkeutta siihen puuttua siihen itsemääräämisoikeuteen silloin kun tilanne sen vaatii.
00:18:52
On hyvä konsultoida myös silloin lääkäriä, joka sen tilanteen sitte arvioi ja tekee sen M1-lähetteen eli tarkkailulähetteen.
00:19:00
No mitä kriisivaiheessa olevan potilaan kohtaamisessa tulisi erityisesti ottaa huomioon?
00:19:05
No tulisi ottaa huomioon se, mitä mä tossa aiemminkin puhuin sitten muistijäljestä, että vaikka potilas ei osaisi silleen olevansa juuri läsnä siinä hetkessä.
00:19:13
Tai jos psykoottinen muuten tai vaikeasti masentunut niin saattaa jäädä mieleen hoitajan äänensävyt ja painot ja eleet ja kuinka hoitaja on puhutellut potilasta.
00:19:26
Öö yhteisymmärrys pitäisi olla sitä hoidosta sekä mahdollisesta jatkokuljettamisesta potilaan kanssa, sillä se saattaa lisätä jatkossa sitä hoitomyönteisyyttä.
00:19:38
Öö psykoosi potilaalle on hyvä kohdentaa yksinkertaistettuja kysymyksiä ja antaa selkeitä ohjeita, sillä sillä voi olla vaikeutta vastaanottaa informaatiota tai sitten ei kykene ottamaan informaatiota ollenkaan vastaan.
00:19:54
Psykoosipotilaan jutut saattaa toisinaan olla hieman lennokkaita, joten on hyvä, että hoitaja osaa rajata sitä keskustelua niihin olennaisiin kysymyksiin, jotta jotka sitten tarkentaa sitä tilan arviota ja kiireellisyyden arviointia.
00:20:11
Öö päihdeongelmaisille yleensä varjostaa semmoinen häpeän tunne, joten semmoinen ammatillisesti kiinnostuneita ja moralisoimaton suhtautuminen olisikin hyvin keskeistä.
00:20:22
Öö päihdeongelmaisille potilailla on vähän haasteita siinä yllykkeidenhallinnassa ja.
00:20:28
Ja potilaalla voi esiintyä sitten sitä tunteidensäätelyn vaikeutta.
00:20:35
Tiedetään, että bentsodiatsepiinit heikentää sitä impulssi kontrollia muun muassa.
00:20:42
Josta päästäänkin aggressiiviseen potilaaseen.
00:20:45
Tiedetään, että persoonallisuushäiriöstä kärsivä potilas saattaakin käyttäytyä väkivaltaisesti, jos hän kokee olonsa uhatuksi tai haluaa herättää muuten sitä huomiota siinä ympärillään.
00:20:58
Ja tämmöisen aggressiivisen potilaan kohtaamisessa korostuu se nonverbaalinen merkitys elikkä se mitä sillä keholla viestitetään.
00:21:07
Potilaalle ja puhutaankin, että hoitajan tulisi seistä silleen viistoasennossa, jotta se pienentää sitä niinku hoitajan uhkaa sille potilaalle ja mitä vaikeampi tilanne on, sitä enemmän korostuu se, ettei koskaan pitäisi provosoitua mistään eikä missään nimessä tuoda vähättelyä ilmi mihinkään suuntaan.
00:21:30
Jos potilas on niin kovin itsetuhoinen ja niinku itsemurhaa ajattelevainen niin.
00:21:40
Etenkin epävakaalle persoonallisuushäiriölle mihin se kuuluukin niin se se krooninen itsemurha ajattelun niin sitä on hyvin vaikea erottaa siitä akuutissa itsemurhavaarasta, mutta tämmöiselle potilaalle se öö itsemurhauhan arviointi on äärimmäisen tärkeätä. Jos me nähdään, että siinä itse itsetuhoisen.
00:21:59
Tai itsemurhauhassa olevan potilaalla on joku väline tai esine, millä se sitä itsemurhaa yrittäisi niin olisi hyvä luoda semmoinen etäisyys sen potilaan ja sen esineen tai asian välillä, sillä me saataisi pelattua vähän sitä aikaa ja potilas saisi pohtia sitä omaa ratkaisua siihen lopulliseen tekoon.
00:22:23
Ja olisi hyvä potilaan kanssa keskustella ja luoda sitä toivon tuntua ja semmoista yhteenkuuluvuutta.
00:22:33
No niin ollaan tultu aika lailla loppuun tässä podcastissa ja kiva jos kuuntelit loppuun asti. Jos sinua jäi vielä asiaa kiinnostamaan enemmän niin käy ihmeessä lukemassa meidän opinnäytetyö myös.
00:22:44
Tämä oli aikamoinen pintaraapaisu kaikesta tästä asiasta. Ja toki jos vielä enemmän haluaa tietoa itselleen saada, niin kaikennäköisiä kirjallisuusmateriaaleja on olemassa ja verkosta löytyy varmasti paljon tietoa.
00:23:02
Joo kiitos munkin puolesta ja toivottavasti tästä nyt jää jotain teille ensihoitaja opiskelijoille ja miksei muillekin niin käteen että.
00:23:10
Toivoisin, että miettisitte sitten kun kentällä tapaatte potilaan, joka käyttäytyy ärsyttävästi ja luonteensa semmoisen ärsyttäviä tuntemuksia ja kollegoidensa ärsyttävyyteen tunteitani miettisitte, että mitä tämän potilaan niinku taustalta voi löytyä harvoinpa tai varmasti joskus, mutta harvoinpa tämmöisissä tapauksissa niin kukaan ihan tarkoituksella on.
00:23:37
Haluaa niin kuin ärsyttää toista ja silleen niinku kiusanteon ensihoitoa kiukutella paikalle, että kyllä näihin usein löytyy jokin syy ja ne taustat saattaa olla hyvinkin rankkoja ja
00:23:54
Semmoisia mitä pystytä kuvitellakaan. Niin mun mielestä olisi tärkeätä, että jokainen hoitaja niin kuin loisi sitä omaa ammatti minäänsä itse reflektoimaan ja kehittämällä sitä omaa ymmärrystä. Ja nää on sitä meidän potilaskuntaa hyvin pitkälti.
00:24:13
Tai yhdeltä osin.
00:24:16
Ja ei muuta ku tsemppiä kaikille opintoihin ja työelämään ja mihin menettekin ja mitä teettekin ja missä olettekin ja näin. Ei muuta kun heido vei.
LOPPUMUSIIKKI