Faces of Urbanisation: Naapurituottajat kaupunkitoimijana, jakso 1
Erasmus+ rahoitteisen Urban SOS -hankkeen Faces of Urbanisation -sarjan ensimmäinen podcast: Naapurituottajat kaupunkitoimijana.
Kalliolassa toteutettavan Naapurituottajat-projektin vastaavatuottaja Oili Paaskoski on Urban SOS -hankkeen Tiina Lehto-Lundénin ja Heli Määttäsen haastateltavana. Keskustelemme kaupunkiympäristön vaikutuksesta hyvinvointiin ja Naapurituottajat hankkeen linkittymistä Urban SOS -hankkeeseen.
Urban SOS – Towards a trans-disciplinary, inclusive, sustainable future, an Erasmus+ Strategic Partnership: brings together educational institutions and work place organizations—who work in the cities with social issues caused by life in the City. The objective of the Urban SOS partnership is to contribute to the transnational and transdisciplinary innovation of European social work and social work education. As a way to share in the dialogue, we will be producing the Faces of Urbanisation podcast considering some of the following topics from our research and how they practically relate to our daily lives:
- Urbanisation
- Space and Placemaking
- Rights to the City
- Centralization of services
- Physical and Social Infrastructure
- Belonging, Identity and inclusion (I can’t remember where our list of podcast ideas is….)
The Urban SOS project’s podcast series starts with the first episode: Naapurituottajat as city actors. Oili Paaskoski from Kalliola Settlement’s Naapurituottajat (Neighborhood Producers) project shares how Naapurituottajat is linked to the Urban SOS project and how both material and social urbanization are affecting people in Helsinki, especially among people who have a substance abuse background. Tiina Lehto-Lundén and Heli Määttänen, project workers from the Urban SOS -project, facilitate the discussion. Discussion is in Finnish.
Podcast tiedostona: Lataa omalle laitteellesi (20.9MB)
MetroPodian RSS-syöte: RSS
Tiina:
Tervetuloa Urban SOS hankkeen podcastiin. Meidän hanke on kansainvälinen Erasmus+ -rahoitteinen hanke, jossa on mukana meidän Helsingin lisäksi Amsterdam, Gent ja Kööpenhamina. Me on tehty töitä vuodesta 2019 alkaen ja hanke kestää ensi vuoden loppuun. Meidän hankkeen yhtenä päätavoitteena on yhdessä työelämäkumppaneiden kanssa analysoida kasvavan kaupungistumisen tuomia kompleksisia haasteita. Tehdään siis yksilöä näkyväksi osana urbaania kaupunkitilaa.
Ja tämän työskentelyn pohjalta me sitten kehitetään materiaalia, myös oppimismateriaaleja sosiaalialan ammattilaisille ja opiskelijoille yhteistyössä meidän työelämän hankekumppaneiden kanssa.
Ja tänään me tutustutaan Kalliola setlementtiin ja erityisesti siellä toteutettavaan Naapurituottajat toimintaan. Kalliola onkin Metropolian työelämäkumppani tässä meidän Urban Sos hankkeessa. Eli nyt kun on hanke lyhyesti esitelty niin esittäydytään myös me keskustelijat.
Eli itse olen Tiina Lehto-Lundén ja toimin Metropoliassa sosiaalialan lehtorina ja tän Urban SOS hankkeen projektipäällikkönä.
Heli:
Ja minä olen Heli Määttänen ja toimin myös sosiaalialan lehtorina Metropoliassa ja projektityöntekijänä Urban SOS hankkeessa.
Kalliolasta meillä on mukana keskustelemassa vastaava tuottaja Oili Paaskoski. Oili koordinoi työkseen STEAn rahoittamaa Naapurituottajat hanketta. Tervetuloa.
Oili:
Kiitos. Oikein mukava olla täällä tänään.
Tiina:
Hienoa. Tervetuloa munkin puolesta. No aloitetaanpa Oili sillä, että mikäs se Naapurituottajat sitten oikein on?
Oili:
Naapurituottajissa me valmennetaan päihdetaustaisista ihmisistä tapahtumatuotannon moniosaajia.
Tää hanke on ollut käynnissä nyt pian kolme vuotta. Toiminnan keskiössä on kaupunkikulttuuri ja kaupungistuminen. Me tehdään tämän meidän kohderyhmän kanssa kulttuuritapahtumia ja tavoitteena on luoda hyvinvointia sekä tekijöille että tapahtumien yleisölle.
Ja näiden mukana olevien päihdekuntoutujien kanssa me suunnitellaan ja toteutetaan tiiviisti tapahtumia ja vapaaehtoistyötä ja sen myötä he löytää uusia polkuja elämäänsä ja heidän hyvinvointi lisääntyy. Ideana siis se, että jokainen saa tehdä omien voimavarojen mukaan, osallistua suunnitteluun, vetää vapaaehtoisista koostuvaa tiimiä jollakin tapahtuman osa alueella tai olla vapaaehtoisena mukana. Lopputuloksena meillä on sitten toiminnallisesti ja taiteellisesti laadukkaita kulttuuritapahtumia, joissa näkyy Naapurituottajien itsensä, persoonallinen kädenjälki ja joissa myös yleisö saa osallistua monipuolisesti tapahtuman sisältöihin.
Tiina:
No onpa todella kiinnostavaa, mutta hei kerro vielä sitten vielä, että miten tämä Naapurituottajat sitten kytkeytyy Kalliola setlementtiin?
Oili:
Setlementti työ on saapunut 1910-luvulla Englannista Suomeen ja Kalliola n Suomen vanhin setlementti. Se on ollut Helsingin Kalliossa yli 100 vuotta.
Ja setlementti työ on syntynyt alunperin vastaamaan teollistumisen aiheuttamaan yhteiskunnalliseen muutokseen kaupungeissa sitä, että minkälaisia työn muutoksia silloin oli ja silloin huomattiin, että on tarve tukea heikommassa asemassa olevia. Ja vahvistaa heidän omia voimavarojaan.
Tämä on kiinnostava siksi, että nyt 2020 luvulla me ollaan taas kaupunkeihin liittyvä muutoksen äärellä. Ilmastonmuutos herättää paljon keskustelua ja tunteita. Asiat muuttuu digitaalisiksi, kaupunkiin muuttaa yhä vaan enemmän ihmisiä ja sitä kautta myös tietynlainen yksinäisyys ja henkinen eksyminen kaupunkiin lisääntyy.
Kalliolan arvot on ilo, reiluus ja luottamus ja näitä tässä toiminnassa viedään eteenpäin. Ja Kalliola tosiaan on tämä organisaatio, yhteiskunnallinen toimija, joka koordinoi tätä Naapurituottajat hanketta, jonka alle se sijoittuu.
Heli:
Me puhutaan siis asioista, jotka koskettaa meitä jokaista jollakin tavalla. Oili mitä tai miksi kaupunkitapahtumien järjestäminen ja siihen liittyvä toiminta auttaa ihmisiä sopeutumaan näitten väistämättä olemassa olevien ja tulevien muutosten äärellä?
Oili:
No tätä sopeutumista näihin muutoksiin me tuetaan sillä, että Naapurituottajat toiminnassa keskitytään ennen kaikkea siihen. Unohdetaan se toimenpiteiden kohteena olevan identiteetti, unohdetaan se kuntoutuminen ja muututaan ikään kuin tekijäksi.
Tämä tapahtuma tuotannon valmennus ja se, että sen yhteydessä on mahdollisuus tehdä vaikka järjestyksenvalvoja kurssi tai ensiapukurssi. Ne lisää osaamista ja työllistymismahdollisuuksia ihmisille ainakin pienin askelin. Meidän osallistujissa on tapahtunut iso muutos tämän valmennuksen ja toiminnan aikana. Meidän asiakaspalaute kyselyistä näkyy, että 100% on oppinut jotakin uutta, uusia taitoja toiminnan myötä.
Tapahtumassa mennään aina yhdessä kohti jotakin tavoitetta eikä luovuteta vaikka tulee haasteita. Ja tässä on nähty esimerkkejä, että itseluottamus paranee tällaisissa tilanteissa. Vaikkapa nyt korona pandemian iskiessä, niin ollaan tehty verkkotapahtumia, viety vapaaehtoistehtäviä verkkoon, joka on sitä kautta luonut itseluottamusta, että me voidaan selvitä tästä yhdessä.
Moni on myös sanonut meidän osallistujista, että on ollut mahdollisuus toteuttaa itseään luovissa ympäristöissä ja on saanut semmoisia tervetulleita sosiaalisia suhteita, jotka syntyy sen tekemisen kautta kuin itsestään. Ei tarvitse yrittää tutustua muihin, vaan se että yhdessä tehdään. Meillä ihmiset on muun muassa kommentoinut, että he ovat kokeneet olleensa täysivertaisesti mukana päättämässä asioista kaikkien kanssa. Toiminta on ollut innostavaa. He on kokenut, että yhteisössä on ollut niin hyvä yhteishenki ja tapahtumassa turvallinen olo, että nyt sitä tietää selviytyvänsä tulevista koitoksista. Voi luottaa sillä tavalla muiden tukeen ja myös omiin kykyihin.
Moni on niin ikään sanonut, että Naapurituottajiin liittyminen on mahdollistanut pienin askelin etenemistä suhteessa siihen yhteiskuntaan kuulumiseen ja hyvinvointia on luonut se, että on saanut toimia erilaisten ihmisten kanssa ja tuntea kuuluvansa joukkoon.
Heli:
Ehkä vähän jo avasikin tätä mun seuraavaa kysymystä, mutta mä kysyn vielä, että minkälaisia vaikutuksia olet nähnyt, että tällä toiminnalla on ja mikä on tämä opiskelijoille ja trainereille oleva hyöty?
Oili:
No me ollaan tämän lähes 3 vuoden aikana löydetty tai etsitty ja myös jossain määrin löydetty vastauksia kysymykseen, että kuinka suunnitella tapahtumia yhdessä vapaaehtoisten tai muun kohderyhmän kanssa niin, että heidät otetaan aidosti mukaan. Me ollaan opittu muun muassa ideoimaan yhdessä, tekemään projektisuunnitelmaa yhdessä, suunnittelemaan tapahtuman viestintää, turvallisuusasioita ja montaa muuta seikkaa. Näitä menetelmiä me ollaan koottu yhteiseen työkirjaan, joka ilmestyy tämän vuoden 2021 marras- joulukuussa.
Ja se, että mitä hyötyä tämmöisistä asioista on, niin on se, että osallisuus ja tapahtumat hyödyttää moniakin järjestöjä sosiaalialalla. Tapahtumatuotanto ja tapahtumat on viestinnän ja järjestöjen arvojen esiin tuomisen välineenä ihan erinomaisen hyvä ja niitä kannattaa tehdä, vaikka budjetti olisikin pieni. Ja sitten meidän vastausten kautta tästä voi löytää sitten apua ja tukea niiden tekemiseen. Lisäksi myös se hyöty tapahtuma tuotannosta ja näistä välineistä on, kiistatta se, että tapahtumatuotanto on aina myös projektinhallintaa eli opiskelijoille ja trainerei voi olla tästä hyötyä myös työelämätaitojen näkökulmasta, koska projektinhallintataitoja tarvitsee ihan millä tahansa alalla ei pelkästään tapahtuma- tai kulttuurialalla.
Tiina:
Äärimmäisen tärkeää työtä olette siis tehneet ja teette. Mutta nyt kiinnostaakin vähän tietää, että miksi te olette Kalliolasta lähteneet tähän meidän hanke-yhteistyöhön mukaan. Eli mitä hyötyjä sä olet nähnyt, että tämä kaupunkiympäristön pohtiminen ja tässä Urban SOSissa mukana oleminen on on tuonut teidän hankkeelle Naapurituottajiin.
Oili:
No hyvin usein sosiaalialalla ja varsinkin järjestöissä näkee sitä, että hankkeiden ja projektien puitteissa kehitetyt hyvät käytännöt jää liian usein hyödyntämättä sen jälkeen, kun projekti päättyy. Tai projektin aikana niiden niinku vaikuttavuus muualla kuin sen järjestön tai sen järjestön omien sidosryhmien sisällä ja tämmöinen kansainvälinen korkeakoulujen kehittämishanke ja vielä sosiaalialalla, niin on erinomainen väylä tuoda näitä hankkeen havaintoja näkyväksi myös sitten ammattilaisille ja opiskelijoille ja näiden muiden korkeakoulujen edustajille. Se tukee osaltaan niiden meidän löydösten juurtumista yhteiskuntaan.
Lisäksi tämä tukee tosi hyvin Kalliolan setlementin roolia asiantuntevana suunnannäyttäjänä sosiaali- ja terveysalalla, koska tässä Urban SOS -hankkeessa on esillä jatkuva oppiminen tämmöinen tulevaisuus lähtöinen ajattelu ja sitten kun sen ääreltä saa useampia aivopuoliskopareja mukaan, niin sehän on äärimmäisen hedelmällistä.
Heli:
Niin tosiaan olette päässyt myös työelämä kumppaneiden välistä kansainvälistä toimintaa tekemään tässä Urban SOS -hankkeen ja Naapurituottajien välisessä yhteistyössä. Nyt kun Urban SOSn kysymykset liittyy kaupungistumiseen ja sen tuomiin haasteisiin ja nää kysymykset on hankkeen keskiössä, niin pysähdytäänpä hetkeksi miettimään sitä, että miten ihmiset pärjää nyt näinä aikoina juuri Helsingissä. Millaisia huomioita sulle Oili on tullut näkyviin? Mikä on haastavaa tai helppoan kun mietitään erityisesti nyt Naapurituottajien kohderyhmä eli päihdetaustaisia henkilöitä.
Oili
Silloin kun tätä hanketta alettiin meillä Kalliolassa suunnittelemaan vuonna 2018, niin nostettiin paljolti esille sitä, että kaupungissa on yksinäisyyttä, henkistä eksymistä, sielä löytyy itseluottamuksen puutetta, paljon sosiaalisia ongelmia, turvattomuutta, jonkinlaista päämäärättömyyttä. Mutta sitten toisaalta kaupunkitila on myös täynnä mahdollisuuksia. On mahdollisuuksia saada ideoita. Toteuttaa niitä itse erilaisten tapahtumien muodossa. Yhdistystoiminnalla itse vaikuttamalla omaan ympäristöön ja näitä asioita tässä haluttiin tässä hankkeessa yhdistää. Mitä mä oon nyt 3 vuoden aikana huomannut, niin monella meidän osallistujista on suuri määrä osaamista hirveästi tietoa oman elämän historiansa kautta tapahtumista, projektinhallinnasta ja ylipäätään asioiden tekemisestä kaupungissa ja täällä ja täällä Helsingissä, mutta sitten usko itseen on voinut kadota siinä matkalla. Ja tämä Naapurituottajat toiminta on sitten tuonut heille lisää toivoa ja positiivista tulevaisuuden uskoa.
Meidän joku osallistuja kerran kommentoi yksi tapahtuman jälkeen, että kun tapahtumassa kaikkien yhteinen työ loksahtaa kohdilleen, niin tuntuu samalta kuin omassakin elämässä kävisi niin. Ehkä semmoinen iso havainto ja tietynlainen haaste mikä tässä ollaan huomattu niin on ollut se, että tästä yhteisöstä, Naapurituottajat yhteisöstä, on tullut meidän osallistujille niin merkityksellinen, että nimenomaan siihen halutaan kiinnittyä, jolloin meidän on pitänyt työryhmässä suunnitella myös pidempään mukana olleille väyliä, että miten voi vaikuttaa, olla mukana jatkaa tapahtumien tekemistä, kiinnittymistä ja oppimista myös sitten sen valmennuksen jälkeen. Tähän me ollaan luotu sitten keinoja et voi tiimejä vetää tapahtumissa, suunnitella mukana ja osallistua tapahtuman tuotantoon.
Samalla on myös niinku pohdittavana se, että kuinka tuoda sopivasti vaikeita tehtäviä ja silti positiivisia oppimisen kokemuksia osallistujille. Että, jos elämäntilanteessa tulee yllättäen muutoksia, jos tuntuukin siltä, että tämä onkin liian haastavaa, miten niihin muutoksiin sitten pääsee mukaan ja saa parhaiten tuettua osallistujia. Samoin vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistehtävät on ollut isossa murroksessa ja paljon ollaan mietitty sitä, että jos toiminnasta ei saa palkkaa, niin miten siitä saa sitten merkityksellisyyden kokemuksia tai riittävästi tukea meiltä työntekijöiltä omassa roolissa? Ja mitä tää merkityksellisyys ja riittävä tuki sitten tarkoittaa juuri tälle kohderyhmälle.
Tiina:
No mä nappaan tuosta sun äskeisestä puheenvuorosta tuon yhteisöllisyyden, josta mainitsit ja oikeastaan kun se on äärimmäisen tärkeä pala myös osallisuuden kokemuksen kannalta, niin mä kysyisinkin, että että näetkö sä, että tämä meidän kaupunkiympäristö täällä Helsingissä niin tukee tätä yksilön osallistumista? Ja pakko on tähän lainata nyt vielä meidän tuoretta Helsingin pormestaria Juhana Vartiaista hänen omassa esityksessään, kun hän esitteli kaupunkistrategian julkaisua, niin hän sanoi näin, ja ihan suora lainaus on nyt, että tavoitteena on se, että tämä yhteinen strategiamme vie meitä kohti parempaa kaupunkia. Kohti kaupunkia, jonka päämääränä on hyvän, hauskan ja kestävän elämän mahdollistaminen jokaiselle helsinkiläiselle. Eli, mitä tämä Oili sinussa herättää erityisesti jälleen, kun me katsotaan sitä teidän asiakasryhmän näkökulmasta.
Oili:
Joo, toi on todella mielenkiintoista, että miten Vartiainen on tuota tulevaa kaupungin strategiaa kuvannut ja a meillä yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut hyvin ja sitä on tehty tosi monipuolisesti, että me ollaan työskennelty päihdepalveluiden kanssa yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa yhteistyössä, turvallisuus ja valmiusyksikön kanssa ollaan tehty ja niin ikään myös muun muassa Helsingin kaupunginmuseon kanssa, mikä ei ole ehkä ihan kaikista tyypillisin kaupungin yksikkö sosiaali ja terveysalan hankkeelle yhteistyökumppaniksi, mutta samalla mä näen, että vastaavaa todellakin tarvitaan.
Että toi kuulostaa kyllä hienolta toi visio siitä, että kestävä ja hauska elämä on mahdollista jokaiselle helsinkiläiselle, mutta sitten toisaalta semmoisessa yhteiskunnallisesti alta vastaavassa asemassa olevat kohderyhmät, miten heitä sitten kuullaan ja mahdollistuu, kun tämä sitten myös heille.
Sehän on ihmiselle siis iso hyvinvointia luova tekijä, kun pääsee vaikuttamaan omaan kaupunkiympäristöön ja omalla panoksellaan tuomaan siihen jotain lisää.
Ja varsinkin meidän osallistujilla, joista joillakin on ollut ehkä aikaisemmin rooli niinku negatiivisessa mielessä kaupunkiympäristöön vaikuttaen, että on esimerkiksi tuhottu omassa kaupunkiympäristössä jotain. Mutta sitten se roolin muutos siihen, että luodaan omalla panoksella jotain hienoa sinne kaupunkiin, niin kasvattaa sitä omaa hyvinvointia itseluottamusta ja myös se, että sitten ihmiselle se yhteisön kaipuu ja sosiaaliset kontaktit on hirveän tärkeitä.
Ja se on myös se mitä peräänkuuluttaisin tässä strategiassa, että Naapurituottajissa löytyy tekemisen kautta uusia ystäviä ja yhteisö, johon halutaan kiinnittyä ja uskon että sitä se hyvä elämä myös jokaiselle helsinkiläiselle tarkoittaa.
Heli:
Ehkä tämän jatkoksi onkin hyvä ottaa viimeisenä kysymyksenä. Sellainen kysymys, että kun olet tehnyt pitkään nyt koko hankkeen ajan yhteistyötä ja valmentanut paljon näitä uusia Naapurituottajia niin minkälaista viestiä ajattelisit, minkälaisia terveisiä ajattelisit, että Naapurituottajat lähettäisi sosiaalialalle, sosiaalialan palveluihin ja sosiaalialan työntekijöille?
Oili:
Kiitos aivan äärimmäisen hyvästä kysymyksestä ja mahdollisuudesta päästä sanomaan, että kuinka asioiden sitten pitäisi olla? No ehdottomasti ainakin se, että sosiaalialalla pitäisi olla paljon nykyistä paremmin tietoa eri mahdollisuuksista ja vaikka vapaaehtoistoimintaa tarjoavista tahoista tai eri järjestöjen palveluista. Että sitten sosiaalipalveluiden asiakkaat löytäisi apua ja tukea ja mielekästä tekemistä tai ehkä myös sieltä tyypillisen boksin ulkopuolelta. Ja juuri niitä tärkeitä kontakteja ja sitä hyvyyttä ja hauskuutta. Monen heistä kanssa me ollaan keskusteltu siitä, että palvelukontakteja on monessa eri paikassa ja se vaikeuttaa hirveästi omien asioiden hoitamista, koska aina pitää sitten aloittaa alusta uuden ihmisen kanssa, uuden työntekijän kanssa ja voi tuntua siltä, että ei tule oikein kuulluksi. Ja sitä moni on sanonut, että meidän Naapurituottajat porukassa sitä tulee sitten kuulluksi, koska saa vertaistuellista palautetta muilta ihmisiltä, jotka on mukana ja siitä tulee itselle sitten hyvä olo.
No sitten toiset terveiset koskee tämmöistä yhteiskehittämiseksikin kutsuttua trendi-ilmiöitä. Eli sosiaalialan organisaatiot saisi kyllä vielä enemmän pyytää kohderyhmiä mukaan suunnitteluun ja toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, koska meillä ainakin on huomattu se, että ihmisillä on ihan aidosti sanottavaa ja kiinnostusta. Ja sen muistaminen, että missään palvelussa asiakkaat ei ole toimintojen kohteita, vaan aktiivisia toimijoita, joiden mielipiteillä on ihan hirveästi väliä ja joka myös helpottaa nyt jos sote uudistuksen kynnyksellä tässä ollaan niin helpottaa myös sitä palveluiden parantamista.
Kolmannet terveiset liittyy yhteistyöhön eli Naapurituottajissa me ollaan tehty paljon yhteistyötä tuossa Helsingin kaupungin eri yksiköistä vähän kerroin, kenen kanssa ollaan tehty kaikenlaista. Mutta niin ikään myös sitten järjestöistä yrityksistä taiteilijoista muutenkin aktiivisista kansalaisista on löytynyt yhteistyökumppaneita ja tälläinen moniammatillinen näkökulma vahvistaa sitä liittymistä ympäristöön. Ja tätä soisi myös, että muutkin sosiaalialan ammattilaiset tekee. Tää Urban SOS on sellaisesta myös erittäin hyvä esimerkki.
Tiina:
Kiitos Oili, ihan mahtavat, mahtavat, terveiset ja äärimmäisen tärkeät sellaiset. Toivon, että me kaikki muistetaan tämä osallisuuden ja osallistamisen tärkeä viesti. Ja tässä kohtaa oikeastaan pakko myöntää, että varmaan meidän kaikkien näkökulmasta voidaan todeta, että tämä yhteistyö näiden hankkeiden ja työelämän välillä on ollut tosi ainutlaatuista ja tosi tärkeää.
Sillä kuten me jo tiedetään, että kaupungistuminen jatkuu ja laajenee. Ja me pystytään jo nyt myös näkemään niitä tarpeita, joihin me voidaan vastata vaan uudenlaisilla tavoilla tekemällä sitten sellaista monialaista, sektorirajat ylittävää
yhteistyötä. Eli me sosiaalialalla tarvitaan muita asiantuntijoita kentältä ja myös te muut asiantuntijat tarvitsette meitä.
Hei, jos kiinnostuit lisää tästä Urban SOS -hankkeesta, niin löydät parhaiten lisätietoa meidän Metropolian nettisivuilta, meidän hankkeen alta.
https://www.metropolia.fi/en/rdi/rdi-projects/urban-sos
Mistäs teistä Oili löytyy lisätietoa?
Oili:
Joo, Naapurituottajista löytyy lisätietoa Kalliolan verkkosivuilta ja THL:n eli Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämältä Innokylä verkkoalustalla. Me laitetaan linkit tämän jakson bioon, niin sieltä voi sitten käydä kurkkaamassa lisätietoa ja tutustumaan siihen, että miten tämä Naapurituottajat toimintamalli ihan tarkalleen toimii. Lisäksi mä ehdin tuossa jo mainita tapahtumatuotannon työkirjan, Naapurituottajien tekemän, joka ilmestyy tämän syksyn 2021 aikana sekä painettuna että digitaalisesti ja sieltä voi käydä sitten esimerkiksi näitä jo mainittuja tapahtumien suunnittelun menetelmiä tsekkaamassa.
Heli:
Tämä on ollut kyllä todella informatiivinen ja kiinnostava keskustelu. Kiitos , kiitos Oili Paaskoski tästä keskustelusta on ollut suuri ilo tehdä hankkeen ja sun hankeporukan kanssa yhteistyötä. Kiitos.