Yrittäjän digityökalut 3: Liiketoiminnan kehitys digitaloudessa

[äänitehosteita]

Otto Härkönen: Tervetuloa MetroPodian Yrittäjän digityökalut -podcast-sarjaan, jossa keskustelemme yrittäjien kanssa digityökalujen käyttömahdollisuuksista. Minä olen Otto Härkönen ja toimin lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa.

Erkki Alanen: Ja tervetuloa myös minun puolestani nimeni on Erkki Alanen ja toimin markkinoinnin lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Näissä podcasteissa keskustelemme yrittäjien kanssa digityökalujen käyttömahdollisuuksista ja kokemuksista.

Otto: Ja ihanan vieraana meillä on Hanna Lindy Lindyride Oy:stä. Kerro jotain pientä itsestä ja yrityksestäsi.

Hanna Lindy: Mun yritys on kolme vuotta vanha, ja mulla on ratsastuspalvelu. Mulla ei ole omia heppoja. Mä vuokraan ne omistajilta. Mun asiakkaiden toimintakyky vaihtelee hevosen harjaamisesta kiinnostuneista laukkaratsastajiin ja kaikki siihen välille.

Otto: Eli aika monipuolista toimintaa.

Hanna: Joo.

Otto: Kyllä. Me ollaan Oona 2.0 -hankkeessa käsitelty erilaisia aiheita, ja yhtenä aiheena on varsinkin pienyrittäjälle aina haastava ajankäyttö. Kuinka sä koet, että kuinka sun ajankäyttö tällä hetkellä toimii? Kun meillä on kuitenkin vuorokaudessa vain 24 tuntia ja siitä pitäisi liiketoimintaa tehdä, myydä niitä palveluita ja tehdä kaikenmoista hallinnollista duunia ja muuta kaikkea siinä, kuinka sä itse hallitset omaa aikaasi?

Hanna: Mulle on tullut tietty rutiini. Kun mun työt on aina ulkona, mä ehkä aamupäivän teen kirjallisia ja sitten mä lähden töihin ja sitten mä tulen illalla kotiin. Sitten mä olen yleensä niin väsynyt, että mä en jaksa mihinkään keskittyä. Se on sitten joku Netflix. Sitten kun mulle asiakkailta viestejä, mä vastaan silloin vielä, kun mä olen kotona. Sitten kun mä lähden töihin, mulla on känny aina äänettömällä. Ja illalla tosiaan en mä jaksa miettiä mitään. Sitten se menee seuraavaan päivään.

Eki: Sulla on luontainen tavallaan tämä, että työnteko loppuu siinä illalla.

Hanna: Joo.

Eki: Vaikka yrittäjänä toimitkin, et kuitenkaan ole 24/7 tavallaan kiinni siinä.

Hanna: Joo ei. Viikonloppusinkin mä voin olla 8–9 tuntia ulkona. En mä jaksa illalla enää.

Eki: Kyllä, kyllä.

Hanna: Välillä mä olen ollut niin väsynyt, että mä olen edes syönyt mitään. Menen suoraan nukkumaan.

Otto: Tulee happimyrkytys ja nukahtaa saman tien.

Hanna: Joo. Mullahan on se hyvä homma tässä, että kun mulla tulee ulkoilu ja liikunta samalla, mun ei tarvitse miettiä sitten, että pitäisi lähteä vielä lenkille.

Eki: Kyllä, kyllä.

Otto: Niin ei tarvitse jumppasalille mennä.

Hanna: Ei, kun siis se, että mulla on hartiat nyttenkin tosi jumissa. Pitäisi saada niitä hoidettua. Mä tarvitsisin sellaista jumppaa.

Otto: Jumppaa tarvitsisi kuitenkin.

Hanna: Niin. Mä tarkoitin liikunta, niin jalat liikkuvat, hartia ovat jumissa.

Otto: Mä koen itse ainakin omassa yritystoiminnassa välillä haastavaksi sen, kun sä olet asiakkaalla tekemässä hommia, olet asiakkaan palavereissa tai pitämässä koulutuksia tai muita, sähköposti tuppaa täyttymään ja käyttää eri sähköposteja. Ja sitten jotkut soittaa vielä puhelimellakin ja jätetään vastaajaan viestejä. Sitten jotkut laittaa WhatsAppia ja Facebookissa tulee ja Linkkarissa tulee. Ympäri ämpäri maailmassa tulee erilaisia pyyntöjä ja kalenterikutsuja. Se on välillä aika rassaavaa sen kokonaisuuden hallinta, kun sitä kertyy paljon sitä tavaraa.

Hanna: Joo.

Otto: Oletko sä käyttänyt jotain välineitä itse? Esimerkiksi jotain Slottia tai Doodlea tai Outlookin kalentereita tai autoreplyjä tai jotain tällaisia, jolla saa tavallaan asiakkaan tyytyväiseksi? Asiakkaan saa informoitua, että hei sori nyt mä olen muualla menossa, mä vastaan heti kun mä ehdin.

Hanna: Mulla on tuolla Facebookin Messengerissä, onko se nyt Business Suite vai mikä se nykyään on?

Otto: Taitaa olla joo.

Hanna: Joo. Mulla on siellä automaattivastaus, mutta kun se on silleen, että asiakas lähettää mulle viestin, sitten sieltä tulee se spämmi hänelle takaisin ja sitten jos mä vastaan sieltä hei, mennäänkö vaikka WhatsAppiin. Sitten se vastaa sinne Business Suiteen, niin sitten se saa taas sen Spämmin sinne.

Otto: Joo.

Hanna: Mä yritän kaikki ohjata sinne WhatsAppiin. Siellä mulla ei ole automaattivastausta.

Otto: Joo.

Eki: Mutta sun pitäisi olla ikään kuin paikan päällä vastaamassako täällä WhatsAppin puolella?

Hanna: Niin.

Eki: Okei.

Hanna: Joo.

Eki: Eli on joku tietty slotti päivässä, milloin sä pystyt sitä hoitamaan?

Hanna: Joo ja nyttenkin kuu vaihtuu ja nyt mä olen verran oppinut, että mä yritän noin kuukausitasolla hoitaa näitä asiakkaita. Keskiviikkona mä pystyn käyttämään yhtä heppaa kolme tuntia. Että mä saan siihen ne asiakkaat järkevästi, mun pitää ensin saada yhdeltä vastaus, että mä voin vastata toiselle. Tämä on sama kun tulee WhatsAppiin jotain viestejä. Mä en pysty heti vastaamaan, kun mun pitää muiden asiakkaiden selvittää jotain ja sitten vielä tallin aikataulut.

Otto: Niin kun sulla ei ole omaa tallia, sä joudut myös tallilta kysymään, että käykö tämä ajankohta ja muuta.

Hanna: Niin.

Otto: Joo.

Eki: Onko se kaikki sun omien korvien välissä tämä hallinta vai onko sulla joku apuväline, miten sä näitä palikoita liikuttelet?

Hanna: Korvien välissä. Nyt Otto puhui näistä sähköisistä. Mä olen niin kynä paperi -tyyppi, että mä olen tulostanut aina kuukausitasolla sen kalenterin. Mun on tosi helppo siinä kaikki keskiviikot, että missä on vielä tilaa just tämä päivä. Mä en jotenkin tätä sähköistä… Ei onnistu.

Otto: Sähköiset järjestelmät eivät sovi kaikille. Niin se vain on.

Hanna: Mm.

Otto: Mutta niille sitten keille se sopii, aika moni on infonnut, että sieltä tulee yllättävän paljon ajan säästöä. Ja kuten esimerkiksi sä sanoit, se Messengerissä autoreply sehän säästää sun aikaa, kun sun ei tarvitse heti vastata. Ja kun sen autoreplyn tekee fiksusti siten, että: Hei kiitos viestistä. Olen huomioinut tämä, tämän, tämän. Olen täällä, täällä. Palaan asiaan heti kun pystyn ja niin poispäin. Asiakkaalta lähtee se tuska pois silloin.

Hanna: Joo ja sittenhän mulla on siinä vielä linkki mun nettisivuille.

Otto: Joo.

Hanna: Sitten mä olin, oliko se nyt Vantaan Yrittäjät vai Suomen Yrittäjät uusien yrittäjien aamussa. Siellä oli tämä, onko se nyt heidän puheenjohtaja vai toiminnanjohtaja, mitenköhän se menee. Se siellä vain sanoi, että jos asiakkaalle ei vastaa hei, että vaikka kahden päivän päästä, se on kyllä mennyt se asiakas.

Otto: Joo, aika usein on näin.

Hanna: Mutta mulla ei ole.

Otto: Joo.

Hanna: Senkin takia mulla ei ole sillain hätä vastata niihin.

Otto: Joo. Sulla on se asiakasryhmä. Eikö sulla erityisasiakkaita pararatsastusta ja tällaista hoidat?

Hanna: Joo ja sittenhän mulla on näitä vanhempia naisia, mitkä ei enää halua mennä ryhmätunneille. Ne jaksavat odottaa, että ne pääsevät yksityistunnille.

Eki: Kyllä, kyllä. Palaan tuohon kalenteriin vielä, kun sä mainitsit tästä kynä ja paperi -versiosta.

Hanna: Niin.

Eki: Siinähän tietysti on hirveän hyvä se, että se on sun edessä ja sä näet visuaalisesti, mikä esimerkiksi se keskiviikon tilanne on.

Hanna: Niin joo.

Eki: Ja sulla se toimii, kun sun ei tarvitse välttämättä jakaa sitä muille, kun sä toimit yksin.

Hanna: Joo.

Eki: Mutta sitten jos täytyy jakaa muille, sitten onkin jo vähän haasteellisempaa.

Hanna: Joo.

Eki: Sitten ehkä nämä digivälineet voisivat toimia siinä paremmin.

Hanna: Joo.

Eki: Mutta tuo on kyllä ihan toimiva ratkaisu sinulle tuo.

Hanna: Joo. Mulle tuli heti mieleen, että jos mun pitäisi jakaa se, mä otan siitä kuule valokuvan ja lähetän. Silleen se on jaettu [nauraa].

Otto: [nauraa] Onhan se digitaalista käyttöä sekin.

Eki: Kyllä, kyllä.

Otto: Aika usein kun puhutaan digitaalisuudesta, mennään liian pitkälle siis kokonaisuudessaan.

Hanna: Mm.

Otto: Kyllähän tuollainen tapa esimerkiksi hieno tapa, että okei käyttää paperikalenteria se on selkeä, ja jos jollekulle laittaa, niin valokuva ja laittaa WhatsAppilla tai muulla viestin.

Hanna: Niin.

Otto: Silloinhan se on jo digitaalinen [nauraa].

Hanna: Niin.

Otto: Tosin sen päivitettävyys siellä toisessa päässä on sitten vähän haastavampaa, mutta kuitenkin.

Hanna: Niin.

Eki: Mutta sitten itsellä on se hallinta aika totaalisesti. Kukaan muu ei täytä sun kalenteria kuin sinä.

Hanna: Niin.

Eki: On siinä tämäkin.

Otto: Niin.

Hanna: Niin se on kanssa hyvä ja huono.

Eki: Niin kyllä.

Otto: Niin. Mä olen käyttänyt muun muassa Doodlea aika monessa ajanvaraussysteemissä. Sehän on ilmainen työkalu. Kun mä esimerkiksi varaan viiden ihmisen kanssa jonkun määrätyn keskustelun. Jos mä olen varannut yhdelle päivällä sen, että mä pystyn tänä ja tänä päivänä sen tekemään, sitten mä laitan Doodleen tai Slottiin ajat, että varaa tuolta.

Hanna: Joo.

Otto: Se on ainakin helpottanut mun käyttöä sillä tavalla, että kun toiset näkevät, että okei tuo aika on varattu, tuohon ei voi laittaa, sitten tuohon seuraavaan aikaan pystyy varaamaan. Ne on sinänsä ihan näppäriä työkaluja. Me jossain vaiheessa käytiin läpi sitä sun liiketoimintaa sillä tavalla. Etkö sä olet varannut itsellesi myös hallintopäiviä, että hallitset aikaa sillain, että sulla on määrättyjä toimistopäiviä tai toimistohetkiä?

Hanna: Silleen, että torstai on mun tallivapaapäivä. Ennen mä puhuin, että se on vapaapäivä, mutta se on tallivapaapäivä. Sitten mä yritän, että toimisto menee niin sanotusti kiinni joskus ehkä puolen päivän aikaan, kolmen aikaa iltapäivällä. Sitten vaikka tulisi mitä sähköposteja tai jotain, sitten mä en enää vastaa. Se on tavallaan se mun ihan täysin, että mä olen vain Hanna. Mä en pysty arkipäivisin, jos illalla on töitä, mä en pysty menemään siihen Hanna-moodiin.

Otto: Joo. Niin ehkä yrittäjän ajankäytössä on myös tärkeätä myös se, että pystyy varamaan itselleen sitä omaa aikaa, ettei ole 24/7 töissä, vaikka asiakkaat luulevatkin, että sä olet 24/7 töissä.

Hanna: Joo.

Otto: Totta kai mä haluan palvella, mutta…

Hanna: Joo.

Eki: Sä et kuulosta nyt mitenkään ikään kuin ahdistuneelta tämän ajanhallinnan kanssa, vaan sulla on olemassa oleva tapa toimia ja olemassa oleva järjestelmä, miten sä itse manageeraat tätä omaa aikaasi.

Hanna: Joo.

Eki: Mitä sä haluaisit kehittää, jos sä miettisit, että mikä osa-alue tavallaan tässä sun ajanhallinnassa voisi olla sellainen, minkä voisi tehdä tehokkaammin? Kun me puhutaan nyt näistä digitaalisista alustoista ja että mitä sieltä voisi löytyä, koetko sä että joku sellainen homma olisi, mistä sä voisit irrottaa aikaa mahdollisesti johonkin muualla, jos sen tekisi vaikka jollain tällaisella kalenterilla mitä Otto mainitsi tai…

Hanna: Niin.

Eki: …varausautomatiikalla tai muuten?

Hanna: Mulla on edelleen paperisena tämä Eisenhowerin matriisi. Siellä mulla lukee näitä juttuja. Välillä se hautautuu jonnekin ja sitten se taas löytyy. Mun mies on insinööri, ja se ei voi ymmärtää, miten mä olen tällainen paperityyppi. Sillä on kaikki sähköisesti. Sitten jos meillä joku juttukin, se lähettää mulle kalenterikutsun. Musta se on niin… [huokaisee]

Otto: Kiva toimintatapa [naurua]. Rakas vaimoni, mennäänkö päivällisessä? Tuossa olisi Outlook-kutsu.

Hanna: Niin [naurua].

Eki: Ehkä.

Hanna: Niin [naurua].

Eki: Kyllä, kyllä. Miten sitten muuten, oletko sä ottanut jotain tällaisia, jos mennään ajanhallinnan ulkopuolelle hiukan, oletko sä ottanut jotain muita digivälineitä nyt käyttöön? Kun tässä muun muassa tämän hankkeen me ollaan niistä puhuttu, oletko sä ikään kuin digitalisoinut joitain osa-alueita sun liiketoiminnasta tietoisesti nyt?

Hanna: Mitenköhän se oli, kun piti palauttaa se yrittäjän ammattitutkintojuttu. Siihenhän mä laitoin, mitä kaikkea sähköistä mulla on.

Otto: Kyllä sä ole ottanut käyttöön. Kyllä mä olen huomannut. Ne ovat vain ehkä niin luontaisesti käytössä jo, että sä et huomaa sitä.

Eki: Mä olen kiinnittänyt huomiota sun asiakashankintaan sosiaalisen media alustoilla.

Hanna: Joo.

Eki: Se on ainakin mulle pompannut esille, että sä olet mainontaa tehnyt sitä kautta ja kertonut ikään kuin tästä sun toiminnasta.

Hanna: Joo.

Otto: Onhan sekin digitaalista ajankäyttöä, ajanhallintaa, kun sä automatisoit somemainoksia tai laitat rahaa Facebook-mainokseen. Sähän pystyt silloin määrittää, että tuolloin näytetään ja tuolla summalla. Onhan sekin digitaalista ajankäytön hallintaa, mutta ehkä sitä ei tule ajateltua sillä lailla, että se olisi digitaalinen ajankäytön hallinta. Se on yksi työkalu muiden joukossa.

Hanna: Mä yritän tosiaan kaikki asiakkaat saada sinne WhatsAppiin. Se on jotenkin niin kätevä. Mulla on kaksi asiakasta, keiden kanssa on tekstiviestillä. Se tuntuu jotenkin niin vanhanaikaiselle.

Otto: Totta, ei tekstiviestejä enää tule käytettyä [naurahtaa].

Hanna: Niin, mutta mulla on kaksi asiakasta, kenen kanssa on tekstiviestit.

Eki: Joo ja WhatsAppin käyttöä ei tarvitse kenellekään opettaa enää.

Hanna: Joo.

Eki: Se on kaikille aika luontainen väylä kommunikointiin.

Otto: Ehkä hyvä puoli noissa digitaalisissa työkaluissa on se, että ne ovat tulleet yhä käyttäjäystävällisemmäksi.

Hanna: Joo.

Otto: Enää ei tarvitse olla nörtti osatakseen käyttää jotain, vaan siellä voi vapaasti kokeilla ja vapaasti testata.

Hanna: Joo.

Eki: Onko sulla WhatsAppissa sun asiakkaiden käymä kommunikaatio, onko se yksi yhdelle vai onko sulla ryhmiä vai onko sulla joku iso oma asiakasporukka, mille sä laitat…

Hanna: Ei. Tämä on niin henkilökohtaista ja ratsastajakohtaista ja hevoskohtaista.

Eki: Se on yhdeltä yhdelle se viesti.

Hanna: Joo. On mulla muutama ryhmä, mutta sehän on sitten, että siihen kuuluu äiti ja isä. Sellainen ryhmä. Ja välillä kuuluu kuski.

Eki: Kyllä, kyllä.

Otto: No mutta onhan sekin jo tehostamista, eli sama viesti lähtee molemmille.

Hanna: Joo. Oikeastaan mulla oli kolme, kenen kanssa oli tekstiviestijuttu. Yhden ratsastajan äiti, mä lähetin sille tekstaria ja se ei välttämättä vastannut. Sitten mä jouduin lähettää uudestaan myöhemmin. Sitten kuski ja tämä ratsastaja, nuori nainen, ne sitten joskus vain että tehdään tähän WhatsApp-ryhmä. Sitten mä saan saman tien vastauksen kaikilta.

Eki: Sepä se.

Hanna: Niin, mutta jotenkin kun tämäkin on erityisnuori ja alaikäinen ja yleensäkin, että miten nämä saa mennä näihin kaikkia näitä somejuttuja ja tällaisia. Sitten kun niissä on ihan yleisesti nämä ikärajat. En tiedä, haluaako kaikki lapset mennä TikTokiin ja onko siinäkin joku ikäraja.

Eki: Onhan näissä tämän alustan ylläpitäjien määrittelemät ikärajat.

Hanna: Niin.

Eki: Mutta ne ovat kyllä suhteellisen matalia.

Hanna: Niin, mutta se vaan just, että kun sitten on vielä erityisnuori, että miten niille sallittu tämmöiset.

Eki: Siinä varmaan huoltajan rooli näissä kasvaa.

Hanna: Joo.

Eki: (–) [päällekkäistä puhetta] miten huoltaja ohjaa tätä alustan käyttöä sitten.

Hanna: Joo.

Otto: Lindyride on yritys ja sä teet muun muassa pararatsastusta, eli se on erityisiä tarpeita omaaville henkilöille.

Hanna: Joo.

Otto: Kuinka sä hallitset siellä esimerkiksi ratsastustunnilla, kuinka pitkä se on? Mennäänkö sen ihmisen kunnon mukaan vai onko sulla joku hälytin tai joku tällainen, kuinka sä hoidat, että tunti päättyy ajoissa?

Hanna: Mulla on vanhanaikainen rannekello [nauraa].

Otto: Jes, no niin.

Hanna: Ja sitten semmoinen, että kun on tunti, heppa ja minä ollaan sen ratsastajan käytössä se tunti. Sitten jos haluaa vaikka harjata sitä heppaa ja sitten vähän vain ratsastaa, se on se tunti. Tai mulla on silleen, että jos on päivän eka ratsastaja, se tulee ennen tasaa, niin me laitetaan yhdessä sitä heppaa valmiiksi, mutta kyllä mä sitten venytän silleen, että se menee selkään ehkä vasta 15 yli tai 20 yli. Se olisi tosi epäreilua sitten muille, että yksi saa ratsastaa enemmän. Sekin, että jos heppa on valmiina, me viedään vaikka heppa talliin, otetaan satula pois ja sitten harjataan. Jos mulla on kolme asiakasta hepalle, ei se heppa kolmea tuntia kävele. Se on ehkä sellainen reilu puoli tuntia per asiakas.

Otto: Joo. Eli tässäkin vanha konsti toimii ehkä paremmin kuin pussillinen uusia. Ulkona vaatetuksesta riippuen sähän pystyt ratsastamaan säästä kuin säässä.

Hanna: Mm.

Otto: Eihän se siitä ole kiinni. Jos miettii, että räntäsateessa tai vesisateessa alkaisi kaivamaan kännykkää taskusta, ei se kosketusnäyttö kovin hyvin toimi enää siinä vaiheessa.

Hanna: Joo.

Otto: Se oikeastaan ehkä oikea ja sopiva väline onkin se rannekello siihen.

Hanna: Joo.

Eki: Kerroit tuossa aikaisemmin, mistä sun työpäivä koostuu. Jos sulla olisi yksi ylimääräinen tunti päivässä, mihin sä käyttäisit sen?

Hanna: Varmaan ihan omaan lihashuoltoon.

Eki: Okei.

Hanna: Nyttenkin kun mä menen kotiin, mä laitoin sohvalle mun hommat, mitä mun pitää tehdä ennen kuin mä lähden tänään asiakkaiden kanssa. Mä olen saanut sellaiset ihanat tältä Heiniltä sellaiset tennispallot, mitkä on sukassa. Täältä niskasta hoidan. Ja sitten mun pitää vähän saada haltuun näitä yhdistyksiä, kun mä tarjoan heppapäiviä. Mulla on kaksi hommaa ja kun mä menen kotiin, jotenkin taas tulee miljoona muuta.

Eki: Meidän pitää nyt katsoa sitten, että pystytäänkö me vaikka Oton kanssa miettimään sulle, että miten me rakennettaisi sulle ylimääräinen tunti tämän digin avulla [naurua].

Hanna: Mm.

Eki: Miten me pystyttäisiin mahdollisesti auttamaan sua ikään kuin tämän ajanhallinnan tehostamisessa niin, että sä saisit sen ylimääräisen tunnin.

Hanna: Joo.

Otto: Koska se on yksi asia, jota meillä ei ole, siis aika.

Hanna: Joo.

Otto: Se on rajallinen. Osaatko sä ajatella, onko sulla jotain sellaisia asioita, joissa sä huomaat hukkaavasi aikaa? Eli tavallaan mihin turhaan käyttää yritystoiminnassa aikaa? Mulla ainakin välillä huomaan, että jotain Clash of Clans -peliä tulee pelattua päivä [naurua]. Hukkaa aikaa, että olisi voinut tehdä töitäkin tuon ajan.

Hanna: Ei, kun mulla on jotenkin aamupäivät niin… Ehkä jos mä hukkaan aikaan, mä luen ehkä uutiset välillä ekana, kun mä herään. Mutta eikö se kuulu vähän yleissivistykseen.

Otto: Ei se kyllä ajanhukkaa ole.

Eki: Niin, en mä laittaisi tuota ajanhukan piikkiin [naurua].

Hanna: Niin. Se on ainoa. Mä en edes pysty aamulla alkaa katsomaan jotain sarjaa. Aamulla mä otan kahvikupin ja aukaisen toimiston.

Eki: Ja sun on helppo lähestyä niitä toimistotöitä.

Hanna: Joo.

Eki: Silloin kun sä rupeat niitä tekemään, sitten sä rupeat niitä tekemään.

Hanna: Joo.

Otto: Sulla on läppäri käytössä, eikö ole? Siis mac?

Hanna: Juu iPad.

Otto: iPad.

Hanna: Joo.

Otto: Onko sen käytössä jotain haasteita tai oletko sä nähnyt, että siellä digitaalisuudessa yleensä olisi haasteita? Koska sä edelleen käytät paperia, mä pohdin tässä sitä, että onko siellä käyttöliittymäsuunnittelussa jotain ongelmaa tai jotain. Onko joku tällainen asia? Pystytkö sä nostamaan jonkun asian, että mikä olisi haasteena digitaalisuuden enemmän käyttämisessä tai sen hyödyntämisessä?

Hanna: Mä kyllä olen tosi paljon oppinut käyttämään sitä iPadia. Ennen mä olen luullut, että se on kankea, mutta ei se välttämättä olekaan. Tai sitten mä olen ehkä oppinut tietyn tavan tehdä. Mutta vaikka joku Word, se on niin kankea kyllä. Siellä ne rivivälit ei välillä mene, ja vaikka mä osaan katsoa, että tuolta ne rivivälit laitetaan, mutta jos mä olen copy pastennut sen jostain, sitten ne rivivälit eivät mene, vaikka mä laitan sieltä napista.

Otto: Niin eli siellä muotoilut tulevat leikkaa liimaa -systeemissä mukaan.

Hanna: Niin.

Otto: Joo, näitä ongelmia on paljon. Sitä kauttahan me kouluttautumista vaaditaankin itsellemme koko ajan.

Hanna: Joo.

Otto: Sä mainitsit tuossa, että sä käytät… Me esiteltiin jossain Oona-hetkessä jollain Oona-kurssilla tämä Eisenhowerin matriisi, jossa jaotellaan eri tehtäviä eri tärkeysluokkiin.

Hanna: Joo.

Otto: Koetko sä sen hyvänä käyttää? Sehän on yksi työkalu ajankäytön hallinnassa.

Hanna: Joo. Mä en nyt tiedä, mistä mä olen sen loppujen lopuksi ottanut. Tämä yksi tärkeää kiireellistä ja tärkeää ei niin kiireellistä. Ne eivät silleen aukea. Mä olen itse laittanut, että tässä on suunnittele aika, delegoi, tällaiset toiminnot.

Eki: Sä luokittelet ikään kuin omista lähtökohdista ne asiat.

Hanna: Niin. Se oli niin kankea.

Otto: Joo. Nehän ovat malleja. Malleja kun muokkaa omaan käyttöön, silloinhan se on kaikista paras.

Hanna: Joo. Se on silleen kiva, kun mä sanoin, että se välillä hautautuu ja sitten mä löydän sen. Sitten mä, että tuota mä olen tehnyt, mutta se onkin hävinnyt. Sitten voi vetää yli [naurua].

Otto: Just näin.

Eki: Aika hoitaa.

Hanna: Niin!

Otto: Joskus aikanaan sovittiin, että me siirrytään kahteen postilaatikkoon. Toisessa postilaatikossa lukee ”aika hoitaa” ja toisessa lukee ”aika on jo hoitanut” [naurua].

Eki: Juuri näin.

Otto: Kiitoksia Hanna. Mikä sun webbisivujen osoite oli? Oliko se lindyride.fi?

Hanna: Joo.

Otto: Eli käykää katsomassa ihmeessä Hannan webbisivuja. Aika eksoottinen yrityslaji ainakin itselle muun muassa pararatsastus. Varmaan muitakin ratsastustunteja pystyy ostamaan.

Hanna: Joo ihan perusratsastustunteja. Jos teille nyt sanoo mitään helppo B-taso.

Otto: No niin, tällaiselle insinöörille ei sano mitään [Hanna nauraa].

Hanna: Joo.

Eki: Sulla on kiva empaattinen ote tähän ja ihmisläheinen ote tuohon sun tekemiseen.

Hanna: Joo. Musta on ihana olla ihmisten kanssa. Mähän kuukausittain näen uusia ihmisiä. Mua ei yhtään pelota, millainen sieltä tulee.

Eki: Kyllä, kyllä.

Hanna: Kun meillä on se yhteinen intohimo se hevonen.

Eki: Missä sä olet fyysisesti?

Hanna: Mulla on eri talleja. Espoossa mulla on kaksi tallia, sitten Vantaalla ja Pornaisissa.

Eki: Eli tässä pääkaupunkiseudulla missä vain periaatteessa on mahdollista.

Hanna: Kyllä.

Otto: Pitkä matka ei ole ratsastusharrastuksen pariin.

Hanna: Joo.

Otto: Henkilökohtaisesti muuten joskus pelkäsin hevosia, mutta en enää pelkää.

Hanna: Joo.

Otto: Tuli joskus niihinkin tutustuttua. Kiitoksia tästä. Nyt kuulijoille vielä yksi tehtävä. Hanna tässä kertoi, että hän käyttää autoreplyä hyväkseen oman ajankäytön hallinnassa. Se onkin oiva tapa kommunikoida asiakkaiden kanssa silloin, kun itse ei välttämättä pysty kommunikoimaan. Muistakaa, että autoreplyjä voi laittaa muualle kuin pelkkään sähköpostiviestintään. Toimii muun muassa Messengerissä ja myös monessa muussa kanavassa. Tutustukaa ja katsokaa, kuinka sillä voisi säästää hetken omasta ajastaan ja käyttää sitä johonkin tärkeään, kuten esimerkiksi lihashuoltoon [naurua] kuten Hanna totesi, että olisi tarvetta.

Hanna: Joo.

Otto: Kiitoksia. Mä olin Otto Härkönen. Mukana oli myös…

Eki: Eki kiittää myös. Oli mukava jutella tässä sun kanssa.

Hanna: Ja Hanna kiittää. Oli tosi mukava. Tämä oli ihan rupattelua. Ei ollut silleen, että te kysytte ja minä vastaan.

Otto: Just näin.

Hanna: Niin.

Otto: Kiitoksia ja hyvää päivänjatkoa ja tervetuloa kuuntelemaan seuraavaa Oona-podcastia.

Eki: Moi moi.

Otto: Moi.

Hanna: Joo moi

Otto Härkönen: Yrittäjän digityökalut -podcast-sarja on tuotettu Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeessa, jota osarahoitti Euroopan sosiaalirahaston vuosina 2020–2023

[äänitehosteita]