Yrittäjyyden aalloilla 5: Yrittäjyyden myytti – Yrittäjä on yksin taloutensa suunnittelun kanssa.

Helena Miettunen: Tervetuloa podcast-sarjaan Yrittäjyyden aalloilla. Podcast-sarjassa käsittelemme yrittäjyyteen liittyviä myyttejä ja tänään käsittelyssämme on aihe ”Yrittäjä on yksin rahoituksensa ja taloutensa suunnittelun kanssa”. Tämä on Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Katse tulevaisuuteen -hankkeen podcast-sarjan viides jakso. Kanssani teemasta on puhumassa Finnverasta Marjo Seppälä. Hankkeesta ja yrittäjyyteen liittyvistä teemoista löydät lisätietoja osoitteesta www.metropolia.fi/katsetulevaisuuteen. Minä olen Helena Miettunen, lehtori ja tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulusta ja toimin asiantuntijana Katse tulevaisuuteen -hankkeessa.

Tervetuloa murtamaan myyttiä siitä, että yrittäjän täytyy yksin suunnitella rahoitus- ja talousasiansa. Joillain yrittäjillä voi olla sellainen käsitys, että yrittäjän täytyy hallita kaikki yritykseensä liittyvät asiat, myös rahoituksen suunnittelut.

Kertoisitko, Marjo, kuka olet ja mistä tulet.

Marjo Seppälä: Hei. Kiitos paljon kutsusta. Olen Marjo Seppälä ja toimin meillä Finnverassa aluepäällikkönä täällä Uudenmaan alueella.

Miettunen: Kiitos. Mitä ajattelet tästä, että yrittäjän täytyisi yksin suunnitella rahoitus- ja talousasiansa? Joillakin yrittäjillä voi olla tosiaan sellainen käsitys, että yrittäjän täytyisi hallita ihan kaikki yritykseen liittyvät asiat, myös ne rahoituksen suunnittelut.

Seppälä: Meillähän on Suomessa erittäin paljon esimerkiksi hyviä Uusyrityskeskuksia, jotka auttavat maksutta yrittäjiä suunnittelemaan talousasioita ja yrittäjiä ihan perustamaankin yrityksiä jo tässä yrityksen perustamisvaiheessa. Eli kehotetaan kyllä ehdottomasti yrittäjiä olemaan yhteydessä näihin asiantuntijoihin, jotta he sitten voivat auttaa tekemään laskelmia ja sparrailemaan myös näitä yritysideoita ihan alusta saakka. Mitä rahoitukseen tulee, niin me Finnverassa voidaan rahoittaa aloittavia yrityksiä ja tietysti Suomessa toimii paljon pankkeja ja muita rahoituslaitoksia, jotka ovat sitten niitä ensisijaisia rahalähteitä tässä yrityksen perustamisvaiheessa. Ja halutaan muistuttaa, että aina semmoista suurta omarahoitusosuutta siinä yrityksen alkuvaiheessa ei välttämättä tarvitse olla.

Miettunen: Tuo oli varmaan lohduttava tieto monelle yrittäjälle. Jos palataan taaksepäin vähäsen siihen Uusyrityskeskukseen, niin miten yrittäjä voi löytää niitä, tai tuleva yrittäjä, löytää niitä Uusyrityskeskuksia?

Seppälä: Joo. Näitä toimii Suomessa alueellisesti erittäin paljon. Esimerkiksi täällä Helsingissä, Vantaalla toimii, Itä-Uudellamaalla, Porvoossa Posintra ja Espoossakin on oma, eli näitä löytyy ihan kyllä googlaamalla reilusti ja niitä on useita kymmeniä koko Suomessa.

Miettunen: Teettekö tekin yhteistyötä heidän kanssaan?

Seppälä: Joo. Me tehdään yhteistyötä myös eli sieltä sitten yleensä neuvotaan ottamaan yhteyttä pankkiin tai Finnveraan, kun rahoitustarve tulee ajankohtaiseksi.

Miettunen: Joo. Jos ajatellaan ihan, että yrittäjä tarvitsee sitä rahoitusta, niin mikä ero on Finnveralla sitten niinkuin pankkiin nähden?

Seppälä: Meille tietysti on tärkeätä, että sillä yrityksellä on aina hyvä pankkisuhde. Eli yritys tarvitsee kuitenkin pankkia siihen maksuliikenteen toimimiseen ja tämmöisiin niinkuin laskutusasioihin, eli johonkin ne asiakkaiden rahat täytyy kuitenkin aina ohjata, eli yrityksellä täytyy olla tili. Ja ensi sijaisesti yrittäjän kannattaa hakea sitä rahoitusta omasta pankista. Mutta sitten myös Finnverasta voi hakea suoraa lainaa, ja yleensä aloittavien yritysten kanssa tehdään niin, että pankki myöntää rahoituksen, ja Finnvera voi sitten taata sitä rahoitusta pankille, jolloin pankki on sitten halukkaampi sen rahoituksen myöntämään, ja se yrityksen vakuustarve on pienempi. Eli tällä tavalla sitten Finnvera valtion yhtiönä pystyy tukemaan sitä aloittavankin yrityksen rahoitusta.

Miettunen: Eli Finnvera on niinkuin valtion rahoituksen kautta tukemassa yrittäjiä?

Seppälä: Joo. Me ollaan valtio-omisteinen yhtiö ja nimenomaan paikataan sitä semmoista rahoitusmarkkinoiden vajetta, mitä tiedetään, että sitten voidaan ottaa isompaa riskiä, kun yrityksiä rahoitetaan.

Miettunen: Joo. Siellä on… mainitsitkin, että oli ne Uusyrityskeskukset, sitten on pankit ja sitten on Finnvera. Mitä ne vaihtoehdot pitävät vielä tarkemmin sisällään, jos mietitään sitä yrittäjän suunnitelmaa tai toimintaa?

Seppälä: Joo. No tietysti yrittäjäksi voi ryhtyä monella tapaa. Eli yksi vaihtoehtohan on se, että esimerkiksi ostaa toimivan yrityksen. Ja tämmöisissä omistajanvaihdostilanteissa, yrityskauppatilanteissa pankki ja Finnvera voivat olla rahoittamassa sitä kauppasummaa. Eli se on aika hyvä tämmöinen oikotie yrittäjyyteen monesti, eli voi ostaa toimivan yhtiön. Mutta sitten, jos lähtee perustamaan aivan uutta yritystä, niin tietysti silloin kannattaa miettiä, niinkuin yrityskauppatilanteissakin, että yrityksen pyörittäminen vaatii monesti jonkinlaista käyttöpääomaa eli siellä syntyy kuluja, varsinkin aloittavalla yrityksellä hyvin aikaisessa vaiheessa eikä välttämättä sitä laskutettavaa liikevaihtoa vielä ole. Niin siihen kannattaa varautua. Ja tietysti on olemassa tiettyjä alkuinvestointeja vähän toimialasta riippuen, eli yhtiö tarvitsee sitten kuitenkin jotain, kenties kalustoa, koneita, laitteita, jotain muuta sen yritystoiminnan pyörittämiseen. Niin tämmöisiin investointeihin kannattaa tietysti varautua ja niihin alun kuluihin, mitä siinä sitten syntyy. Ja yleensä tämmöisiä käyttöpääoma- tai investointitarpeita rahoitetaan pankkien tai meidän lainoilla tai tämmöisillä luotollisilla tileillä, eli tili, joka sitten joustaa tarvittaessa, kun niitä kuluja tulee ja tuottoja ei vielä ihan samassa suhteessa. Että hyvin monenlaisia vaihtoehtoja kyllä löytyy ja me ja tietysti muut rahoittajat pyritään sitten neuvomaan aina yrityksiä, että mikä olisi juuri siihen tilanteeseen se sopiva ratkaisu.

Miettunen: Miten te sitten kartoitatte sitä yrittäjän suunnitelmaa? Onko teillä liiketoimintasuunnitelma pohjana? Puhuttiin viime kerralla – täällä oli vieraana Nordean Sami Heikkilä – niin puhuttiin liiketoimintasuunnitelmasta ja tämmöisestä, että täytyy olla visio siitä yrityksen tulevaisuudesta, niin minkälainen ajatus teillä on tämän suhteen?

Seppälä: Me tietysti aina tarkastellaan sitä yrittäjän tekemää liiketoimintasuunnitelmaa, ja siihenhän löytyy hyviä pohjia – niitä on maailma pullollaan – mutta tarkistellaan sitä, että sillä yrittäjällä on edellytykset pyörittää sellaista liiketoimintaa kuin hän suunnittelee eli katsotaan, että siihen on valmiudet tällä yrittäjällä itsellään.

Miettunen: Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Seppälä: Riippuu tietysti vähän, että minkä tyylistä, mutta että yrittäjällä on sopiva kenties koulutus tai jokin kokemus jo taustalla. Esimerkiksi jos puhutaan vaikka yrityskaupasta, niin että yrittäjällä on selvästi valmiudet siihen, että hän pystyy sitä ostettavaa yritystoimintaa pyörittämään tai jos suunnitellaan jotain konsultointitoimintaa tai jotain muuta, niin tietysti, että siihen on sitten sopiva tausta itsellä. Ja yrittäjän osaamisen tai ominaisuuksien lisäksi tietysti tärkeintä on se liiketoimintasuunnitelma, eli yrittäjällä on tarkasti mietittynä, että mitä aiotaan tehdä ja miten tietysti myös se sitten rahoitetaan. Eli kyllä ne hyvät laskelmat ja etukäteissuunnittelu on sellainen asia, mitä toivotaan. Eli yrittäjä olisi miettinyt, yleensä hieman ehkä varovaisestikin, että milloin sitä liikevaihtoa alkaa kertymään, mitä myydään ja kenelle, ja ehkä tekisi vähän tällaisia herkkyyslaskelmia siitä, että entäs jos ennusteet eivät menekään ihan niin kuin on alunperin ajatellut, niin millä kuitenkin pystytään vielä pärjäämään ja tulemaan toimeen ja ehkä maksamaan se rahoituskin takaisin. Että vähän tehtäisiin semmoisia vaikka eri skenaarioita, eli miten se yritystoiminta sitten lähtee käyntiin.

Miettunen: Saako teiltä apuja noitten lukujen hahmottamiseen tai muuhun vai onko ne sieltä Uusyrityskeskuksesta?

Seppälä: Yleensä toivotaan, että yrittäjä olisi tehnyt niitä esimerkiksi tämmöisten maksuttomien neuvojien kanssa valmiiksi, mutta kyllä me toki niitä tarkastellaan yrittäjien kanssa sitten ja pohditaan sitä, onko ne realistisia juuri sillä toimialalla ja myös sillä markkinalla. Eli tietysti katsotaan, että sellaiselle palvelulle, mitä yrittäjä aikoo tehdä ja mihin hakee rahoitusta, on kysyntää juuri kyseisellä markkinalla tietysti. Ja mitä sitten aina pohditaan, on se, että yrittäjät miettisivät myös sitä rahoituskustannusta. Eli tietysti Finnveran rahoitus ja pankkien rahoitus on kaikki vastikkeellista eli siitä maksetaan korkoa. Ja nyt varsinkin, kun rahoitusympäristö on mennyt tällaiseksi, että rahan hinta on noussut merkittävästi, niin että sitä mietittäisiin tosiaan, että kuinka paljon se sitten oikeasti tarkoittaa sitä lainanlyhennystä tai korkoa vuodessa. Että se ei tule sitten yllätyksenä, että se on mukana siellä laskelmissä. Mutta tosiaan hyvät laskelmat ja ennakkopohdinta siitä, että mitä se myynti tarkoittaa ja kuinka paljon pitää oikeasti myydä, että päästään tämmöiseen niin sanottuun break-even -tasoon eli pystytään selviämään velvoitteista. Että mikä on se minimi liikevaihto, jolla pystytään vielä kaikki kulut kattamaan. Ja vähän ehkä semmoista pohdintaa, että entä jos nostan tuotteen tai palvelun hintaa tämän verran, niin kuinka paljon lisää se tuottaa ja toisaalta, jos kysyntä vähän vähenee, niin kuinka paljon sitten tarvitsee ehkä hintaa alentaa, että saa lisää kaupaksi. Ihan tämmöisiä peruslaskelmia tietysti toivotaan, että yritykset paljon pohtisivat.

Miettunen: Joo. Mitä se rahoittaja miettii sen lisäksi, mitä äsken mainitsit, että minkälaisia yrityksiä ne lähtevät tukemaan? Jos ajatellaan ihan niinkuin laajemmalla sektorilla.

Seppälä: No tietysti me halutaan aina rahoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Eli nähdään, että sillä yrityksellä on kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Jos se on jokin uusi yritys tai perustettava tai vaikka ostettava, niin se on tietysti tärkeintä, että se liiketoiminta on kannattavaa. Ja sitten tietysti toivotaan, että jos on jo toimiva yritys, joka hakee meiltä rahoitusta, niin se yritys ei velkaannu liikaa eli se ei ole meidän kenenkään etu, että yrityksestä tulee kovin velkainen. Ja sitten jos tulee tämmöisiä maailmantalouden negatiivisia shokkeja, mitä tässä nyt valitettavasti on viime vuodet nähty, niin se yritys ei sitten ajautuisi vaikeuksiin. Eli tietysti kaikki pyritään siihen, että Suomessa yritystoimintaa olisi mahdollisimman helppo ja hyvä harjoittaa, ja se palvelee meitä kaikkia kun yritykset työllistävät ihmisiä. Mutta ymmärretään toki se, että varsinkin nyt varmasti on ollut vaikea ehkä kerryttää puskureita sitä liiketoiminnan pyörittämistä varten, että pyritään mekin Finnverassa auttamaan yrityksiä yli tämmöisistä vaikeista ajoista, että päästään sitten toivottavasti taas uuteen kasvuun ja nousukauteen tässä tämän jälkeen.

Miettunen: Vastasitkin jo minun seuraavaan kysymykseen, jonka ajattelin, että miten tämän puskurin kerryttäminen, että miten ohjeistatte yleensä yrityksiä siihen puskuriin? Onko siihen jokin laskentakaava vai miten se yrittäjä voi ajatella, että miettii sitä puskuria eteenpäin?

Seppälä: Joo. Se riippuu aika paljon tietysti toimialasta, että millä ollaan ja tietysti hyvin moni yritys vaatii semmoista tiettyä rahoitusta, puhutaan käyttöpääomarahoituksesta eli kun monesti kulut vaikka kasautuu tiettyyn kohtaan vuodessa tai kuukaudessa, jolloin sitten taas tulot ehkä tuloutuu myöhemmin, jos tehdään tämmöistä projektityyppistä liiketoimintaa esimerkiksi. Niin kyllä me se tiedostetaan, että se vaatii sitten tämmöistä ehkä ulkopuolista velkarahoitteista käyttöpääomaa. Mutta tietysti toivotaan, että siellä sitten jonkinlaista puskuria syntyy eli sitten kun tulee tämmöisiä vaikeampia aikoja tai jos yrittäjä esimerkiksi sairastuu ja siinä tulee jonkinlainen katkos laskutukseen, niin sitten se yritys ei heti ajautuisi vaikeuksiin. Eli jonkinlaista pientä puskuria olisi hyvä olla toimialasta riippumatta.

Miettunen: Kyllä. No miten sitten, jos yrittäjä hakee teiltä rahoitusta, niin mitä hänellä on oltava sen liiketoimintasuunnitelman lisäksi ja sitten sen liikeidean lisäksi ja vision lisäksi?

Seppälä: Jos puhutaan vaikka ihan investoinnin tekemisestä tai tämmöisestä rahoituksesta, joka tulee kasvattamaan sen yrityksen liiketoimintaa, niin silloin tietysti toivotaan, että on mietitty tosiaan valmiiksi se, että kuinka paljon se uuden ehkä isomman liiketoimintamallin pyörittäminen sitten vaatii rahoitusta ja vaatiiko se jotain uutta siltä yrittäjältä. Eli että siinä olisi sitten otettu myös tämmöiset asiat huomioon. Monesti innokkaasti lähdetään laajentamaan toimintaa mutta ei oteta huomioon, että siinä tulee sitten kerrannaisvaikutuksia myös kuluihin. Ja että laskelmat tietysti ja tämmöiset tarkat pohdinnat siitä, että onko se investointi esimerkiksi kannattava. Ja tietysti jos puhutaan sitten ihan muusta toimialasta tai semmoisesta, että haetaan rahoitusta johonkin, vaikka yksinyrittäjän yrityksen pyörittämiseen, niin sitten tietysti toivotaan sitä, että on tehty mahdollisimman hyvät perustelut siitä, että miksi se on tälle yritykselle kannattavaa esimerkiksi sitä toimintaa sitten kasvattaa tai laajentaa tai vaikka vaihtaa kokonaan sen yritystoiminnan suuntaa. Niitäkin nähdään paljon, että on nähty, että tämmöinen yritystoiminta ei nyt välttämättä kannata, mutta nähdään markkinarako sitten jossain muualla. Ja se on tietysti ihan tervettä, että yritykset uudistuu ja uusiutuu, ja sitä pyritään tietysti tukemaan.

Miettunen: Kyllä. Mutta tarviiko mitään takauksia lähipiiriltä tai jostain muualta sitten miettiä?

Seppälä: Tietysti Finnvera ja pankki voi sitten vaatia vakuuksia näille rahoituksille, eli hyvin tyypillistä on esimerkiksi yrityskiinnitykset. Finnvera ei koskaan ota mitään yrittäjän henkilökohtaista, esimerkiksi kotia, vakuudeksi mutta sitten voidaan vaatia joitain pieniä…

Miettunen: Kerrotko, miksi ei ota?

Seppälä: Se ei kuulu meidän politiikkaan. Pankki tietysti saattaa vaatia, mutta Finnvera ei koskaan ota esimerkiksi yrittäjän omaa kotia vakuudeksi. Toki jokin tämmöinen ehkä kiinteistövakuus, jos on jokin teollisuushalli vaikka, missä pyörittää liiketoimintaa, niin semmoista voidaa ottaa vakuudeksi. Mutta ei haluta sitä yrittäjän omaa kotia ottaa. Mutta saatetaan vaatia joitain pieniä yleistakauksia, henkilökohtaisia, mutta niissäkin aina maksimisumma on 20.000 euroa per henkilö, eli ei puhuta mistään liian ehkä suurista summista sitten kuitenkaan.

Miettunen: Joo. Puhuttiin jo aiemmin tuossa puskureista. Meillä on ollut tässä Katse tulevaisuuteen – hankkeen työpajoissa, ollaan käsitelty taloutta kestävän kehityksen kannalta. Ja sitten usein sen resilienssin lisäksi on noussut esiin semmoinen käsite kuin tämä taloudellinen puskuri ihan tässä muodossaan, mistä puhuttiin äsken. Mitä ajattelet, että miten se kestävä kehitys näkyisi jatkossa, kun se näyttää olevan tulossa vähän yhteen jos toiseen asiaan tämä käsite kestävä kehitys, kestävä työ, sosiaalinen kestävyys, ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys. Miten se tulee näkymään jatkossa rahoituksessa?

Seppälä: Se on todella laaja aihe. Niinkuin sanoit, että siihen liittyy tietysti paitsi ehkä tämmöinen ympäristövastuu, mikä yrityksissä varmasti on nykypäivänä ehkä itsestään selvääkin – toivottavasti näin on – niin myös sitten tämmöinen sosiaalinen vastuu ja kestävyys, eli kyllä nähdään se, että jatkossa varmasti on niin, että ympäristölle negatiivisia hankkeita ei ehkä enää voida rahoittaa. Eli kukaan toimija ei halua ottaa sitä riskiä siitä, että on rahoittanut tämmöistä hanketta, ja esimerkiksi sijoittajat sitten vaikka pankeissa katsoisivat sitä huonosti tai huonolla silmällä. Mutta varmasti on näin, että tämmöisiä negatiivisia vaikutuksia pyritään rajaamaan, ja sitten toisaalta sellaiset hankkeet, mitkä ovat ympäristölle positiivisia tai tukevat tämmöistä kestävää kehitystä, niin niiden hankkeiden on helpompi saada rahoitusta. Eli sitten toisaalta tämmöinen positiivisten vaikutusten korostaminen, eli varmasti sitten siinä rahan hinnalla ja saatavuudella pystytään ohjaamaan sitä, että sitä rahaa jatkossa kanavoituisi kestävän kehityksen hankkeisiin. Eli olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että jokaisen yrittäjän ja yrityksen sitä täytyy pohtia, että miten sitä omaa toimintaa pystyy parantamaan, että se olisi ympäristön ja muun kannalta kestävämpää. Ja sitten toisaalta myös tässä nähdään paljon liiketoimintamahdollisuuksia, eli suomalaiset yritykset pystyvät sitten ehkä keksimään ihan täysin uusiakin liiketoimintamalleja, ja näin sitten saadaan kasvua myös tähän kansantalouteen ja toivottavasti myös vientiin.

Miettunen: Joo. Olisiko tämä, että yritysten ostaminen tai yrityksen ostaminenkin voisi olla yksi tämmöinen toimi?

Seppälä: Kyllä. Sekin on tavallaan mun nähdäkseni tämmöistä sosiaalisesti kestävää, eli tiedetään se, että Suomessa on paljon ikääntyviä yrittäjiä, ja yritystoiminta jos lakkaa, niin se on kuitenkin aina yhteiskunnalle huono asia. Ja tutkimusten mukaan yrityskaupan jälkeen yrityksillä itse asiassa menee huomattavasti paremmin kuin se, että olisi lopetettu yritys ja joku toinen olisi aloittanut sitten sen saman liiketoiminnan aivan alusta. Eli suuri osa yrityskaupoista kyllä onnistuu, ja sen jälkeen päästään kasvuun. Ehdottomasti lämpimästi suositellaan sitä, että yrityskauppoja tehtäisiin paljon enemmän ja siinä on kyllä paljon mahdollisuuksia. Että jos haaveilee yrittäjyydestä ja yrittämisestä, niin se on kyllä yksi hyvä tapa ryhtyä yrittäjäksi.

Miettunen: Joo. Koska jos ajattelee, että pitää aloittaa ihan tyhjältä pöydältä, niin tottakai se vie ensinnäkin aikaa ja sitten se vie hirveästi semmoista henkistä resurssia ja ehkä muitakin resursseja sitten ruveta rakentamaan kaikki alusta lähtien että kuin se että ne ovat jo olemassa valmiina.

Seppälä: Kyllä. Ja rahoitusta yrityskauppoihin löytyy kyllä eli siinäkin, jos joku ajattelee, että ei ole semmoista rahaa itsellä laittaa, mitä yrityksen ostaminen vaatii, niin kyllä pankista ja sitten Finnverasta pystytään järjestelemään rahoitusta yrityskauppoja varten, että jos vaan yrittäjällä on siihen kapasiteettia ryhtyä, niin suositellaan ehdottomasti.

Miettunen: Kyllä. Osaatko sanoa jonkinlaisia prosentuaalisia osuuksia, mitä on hyvä varata siihen? Pitääkö olla omakustanteista vai voiko yrityksen aloittaa ihan tyhjästä?

Seppälä: Tietysti rahoittajat aina toivovat sitä, että yrittäjä jotenkin itse sitoutuu siihen esimerkiksi vaikka rahoittamalla osan siitä kauppahinnasta itse. Mutta esimerkiksi hakemalla pankista lainaa kauppahinnan maksuun, Finnvera voi taata sitä lainaa ja meillä on myös tämmöinen yrittäjälaina, jota voidaan myöntää yrittäjälle henkilökohtaisesti juuri yrityskauppoja varten. Niin omarahoitusosuutta ei tarvita niin merkittävästi mitä ehkä monet kuvittelee, että semmoinen sanotaan 10 – 20 prosenttia kauppahinnasta, niin sekin yleensä on jo ihan riittävä. Tai ei välttämättä ihan niinkään paljon.

Miettunen: Joo. Onko jotakin semmoisia liikeideoita tai yritysideoita, jotka torppaantuvat hyvin nopeasti?

Seppälä: Meillä on tietysti Finnverassa muutamia semmoisia toimialoja, mitä ei pystytä rahoittamaan, mikä tulee ihan lainsäädännöstä eli esim. maatalouden alkutuotanto. Nyt on tämän vihreän siirtymän takia kielletty rahoitus esimerkiksi hiilivoimaloihin ja tämmöisiin liitännäisiin toimialoihin, mitä katsotaan ympäristölle haitallisiksi ja tietysti kryptovaluutat ja tämmöiseen perustuva liiketoiminta. Mutta hyvin laajalla skaalalla pystytään kyllä auttamaan ja tietysti, jos vähänkin mietityttää, niin meille voi aina soittaa ja kysyä, niin me sitten kyllä katsotaan, että onko se semmoinen toimiala, mitä voidaan rahoittaa. Mutta pääasiassa kyllä kaikkea voidaan.

Miettunen: Joo. No hei, jos nyt kuulijoissa on joku, joka kamppailee sen myytin kanssa, että yrittäjän täytyisi itse tietää kaikki asiat ja vastata kaikesta ja viettää unettomia öitä sen takia, niin mitä neuvoisit, mitä tehdä?

Seppälä: Konkreettista apua on kyllä tarjolla valtavasti ja myös maksutonta, eli sitä kannattaa kyllä hyödyntää. Varsinkin näiden laskelmien tekemiseen ja ihan tähän yrityksen perustamiseen. Kuulin juuri sellaisen luvun, että Business Helsingin kautta perustetut yritykset esimerkiksi, jotka ovat sieltä neuvoja saaneet, niin lähes tuplaten todennäköisesti ovat vielä toiminnassa viiden vuoden päästä versus sellaiset yritykset, jotka eivät ole käyttäneet neuvontapalveluita. Eli kyllä siitä on valtavasti hyötyä.

Miettunen: Eli se, että lähtee hakemaan tukea siihen omalle toiminnalle, on aika merkittävässä roolissa.

Seppälä: Kyllä. Ettei missään nimessä kannata jäädä yksin niitä asioita pohtimaan. Ja sitten kun yritystoiminta ja se idea on keksitty ja ehkä yritys perusteilla – ei ole välttämättä vielä tarpeellista, että se on juuri rekisteröity jo kaupparekisteriin, kun esimerkiksi Finnverasta tai pankista hakee rahoitusta – niin meihin vaan ajoissa yhteyttä, niin sitten katsotaan, että onko se semmoinen toimiala ja yritys- ja liikeidea, mitä voidaan rahoittaa. Ja me sitten tietysti ohjataan aina eteenpäin toivottavasti oikeille tahoille, jos me emme itse pysty sitä rahoittamaan, mutta sitten jotkut muut tahot.

Miettunen: Joo. Eli mistä voi lähteä liikkeelle?

Seppälä: No sanoisin, että kun ensin keksii sen oman liikeidean tai ehkä löytää sen ostettavan yrityksen, niin hyvä liiketoimintasuunnitelma – se auttaa myös monesti sitä yrittäjää itseään jäsentelemään niitä asioita ja näkemään sen, että tekee vähän niitä laskelmia, että minkälaista myyntiä pitäisi saada. Ja hyvät laskelmat ja tietysti ennusteet ja sitten näitä neuvontapalveluita. Ja monesti myös hyvä kirjanpitäjä auttaa sitä uutta yrittäjää. Ja sitten voi ottaa meihin rahoittajiin yhteyttä, jos se yritystoiminta tai liikeidea semmoista rahoitusta vaatii.

Miettunen: Kyllä. Hirveän hyviä ohjeita tuli sulta jo valmiiksikin. Hyvä kirjanpitäjä ja sekin kertoo sitä, että yrittäjän ei tarvitse välttämättä osata niitäkään asioita vaan voi joko verkostoitua tai sitten ostaa sen palvelun myös. Ja sitten tosiaan tämä liiketoimintasuunnitelma, siihen palataan aina uudestaan ja uudestaan. Yrittäjyydessä itsekin olen sen aikanaan tehnyt ja silloin todella tarkasti täytyy miettiä ihan pitemmän ajan päähän, että mitä se työ pitää sisällänsä ja kulurakenteet ja kaikki.

Seppälä: Kyllä. Ja monesti, jos yrittäjä pystyy sen oman liiketoiminnan kiteyttämään pariin minuuttiin selkeästi, niin silloin tietää, että hän itsekin on jotenkin päässyt siihen omaan liiketoimintaan sisälle, eli pystyy sen ydinbisneksen siinä aina kiteyttämään, eli mistä se liikevaihto sitten syntyy ja mikä siinä on se ansaintalogiikka.

Miettunen: Kyllä. Hyvä. Kiitos, Marjo.

Seppälä: Kiitos.

Miettunen: Oli kiva, kun tulit, ja varmasti kuulijat ovat tyytyväisiä tähän. Mä luulen, että moni on huojentunut näistä tiedoista, mitä annoit tässä podcastissa. Ja Finnveraan yhteys. Onko Finnvera kuinka laajalti toimiva?

Seppälä: Meillä on Suomessa 15 toimipistettä eli toimitaan kyllä yrittäjiä lähellä. Ja meillä on myös valtakunnallinen puhelinpalvelu, mihin soittamalla joka arkipäivä saa kyllä varmasti vastauksia kysymyksiin. Meidät saa kyllä puhelimella kiinni, jos jotain kysyttävää tulee. Ja meidän verkkosivuilla on chattia ja muita kanavia kyllä. Eli rohkeasti vaan meihin yhteyttä, jos tulee mitään kysyttävää rahoituksesta.

Miettunen: Tämä oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Katse tulevaisuuteen -hankkeen podcast-sarjan viides jakso. Kiitokset kuulijoille ja oikein hyvää loppuvuotta kaikille. Lisätietoja hankkeesta löydät osoitteesta www.metropolia.fi/katsetulevaisuuteen.

[musiikkia]

[äänite päättyy]