Muutosvoimaa osaamisesta 1: Vastuullisuus ja kestävä kehitys kiinteistöpalvelun arjessa
Muutosvoimaa osaamisesta -podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden roolista ja merkityksestä kiinteistöpalveluissa. Entä millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa kiinteistöpalveluissa?
Keskustelemassa ovat yritysvalmentajat Natasa Anttila ja Perttu Pohjonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta sekä toimitusjohtaja Kaija Niemi Länsimäen Kiinteistöpalveluista.
Tallenteen kesto: 27:23 min
Käsikirjoitus: Natasa Anttila ja Perttu Pohjonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Podcast tiedostona: Lataa omalle laitteellesi (16.5MB)
MetroPodian RSS-syöte: RSS
[Tunnusmusiikki…]
Tervetuloa MetroPodian Muutosvoimaa osaamisesta -podcast-sarjan pariin, jota tehdään Laurea-ammattikorkeakoulun, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin kanssa yhteistyössä. Tässä podcast-sarjassa keskustelemme työssä oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä mikro- ja pk-yritysten arjessa. Lisäksi sukellamme kestävän kehityksen ja vastuullisuuden rooliin ja merkitykseen erityisesti pk-yrityksissä. Mukana keskustelussa sekä yrityksiä valmentaneita työssä oppimisen asiantuntijoita että kehitystyössä mukana olleiden yritysten edustajia. Tervetuloa kuulolle!
Natasa Anttila: Tänään ollaan podcastissa keskustelemassa aiheesta vastuullisuus ja kestävä kehitys kiinteistöpalvelun arjessa, ja meitä on kaksi Metropolian valmentajaa MUUVO-hankkeesta tässä. Minun nimi on Natasa Anttila ja tulen siis tosiaan Metropoliasta. Yritysvalmentajana siellä liiketalouden puolelta.
Sitte on minun kollega Perttu. Perttu, haluatko kertoa, miksi olet täällä?
Perttu Pohjonen: No hei olen kanssa Metropolian lehtoreita ja tässä MUUVO-hankkeessa ollut yritysvalmentajana, mikä tarkoittaa siis sitä, että me ollaan erinäisten useampien yritysten, pienten, keskisuurten kanssa muun muassa tätä kestävää kehitystä ja vastuullisuutta yritystoimintaan tässä MUUVO-hankkeessa oltu vetämässä, valmentamassa, sparraamassa.
Natasa Anttila: Ja sitten meillä on meidän päävieraana, tähtenä ei sentään [naurahtaa]. meijän keskustelukumppanina täällä minun valmennettava. Eli olen saanut, ilo olla valmentaa Länsimäen kiinteistöhuoltoa ja Kaija sieltä pyydettiin juttelemaan ja jakamaa ajatuksia. Kaija, kerrotko itsestäsi muutamalla sanalla?
Kaija Niemi: Joo, eli kiitos kutsusta ja tosiaan Kaija Niemi, ja toimin Länsimainen kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtajana ja siinä sivussa myös isännöitsijänä, tai se on tietysti päärooli oikeastaan täällä tekemisessä. Meillä yrityshän tekee tämmöstä alueellista kiinteistöpalvelua, eli hoidetaan taloyhtiöiden isännöintiä, kiinteistöhuoltoa ja siivousta. Ja palvellaan meidän asiakkaita, eli meidän asukkaita ja osakkaita, jotka täällä Länsimäessä asuu ja elää.
Ja siinä oikeestaan tämä kytkös myös tähän MUUVOon. Eli lähdettiin siitä, että päästäisiin tähän kestävän kehityksen ja vastuullisuuden opettamiseen myös kaikille meidän työntekijöille ja sitten kuitenkin päädyttiin Natan kanssa sitten siihen‚ että lähdetään kuitenkin siitä itsensä kehittämisestä ensin. Eli otettiin meidät esimiehet ensin ensimmäiseen niin sanottuun rykäykseen tässä. Eli lähdettiin liikkeelle kuitenkin siitä, että tehdään ensin esimiehille selväksi, mitä me ollaan tekemässä ja mihin ollaan menemässä.
Natasa Anttila: Ja minun mielestä toi oli ihan mahtava. Siitä minä tykkäsin. Jos me mietitään, mitä se vastuullista se kestävä kehitys on, niin sehän on sitä, että me luodaan sitä kestävää tulevaisuutta. Me ei syödä sitä meidän tulevaisuutta ja se lähtee sieltä omasta itsestään. Ei niin, että me kutsuttaisiin koko Länsimäen porukka sieltä ja kerrottaisiin, että nyt kierrätetään kaikkea entistä enemmän, vaan te lähditte kehittämään sitä omaa sisintänne ja pohtimaan, että missä te olette hyviä ja millaista tulevaisuutta te haluatte sille organisaatiolle luoda.
Kaija Niemi: Joo, ja kyllähän se lähtee nimenomaan siitä, että malliesimerkillähän me esimiehet tehdään se työ. Eli jos me ei olla mukana siinä hankkeessa itse, niin ei sitä oo myöskään meidän työntekijä. Eli kyllä se lähtee siitä oman esimerkin tekemisestä ja antamisesta ja sen, että sinä itse ymmärrät, mitä me ollaan tekemässä.
Perttu Pohjonen: Hyvä, että mainitsit Kaija tuon itsensä johtamisen, itsensä kehittämisen. Sehän oli yksi meidän painopistealueita MUUVOssa.
Sitten toinen oli myöskin toi muutoksen johtaminen ja siitä nyt yritän niputtaa sitten sillai, että toi minun mielestä on vastuullinen johtaminen, se on johtamista. Vastuullinen toiminta pitäisi olla tavallaan arkipäivän toimintaa, mutta kun me todetaan, että me voidaan kehittyy siinä vastuullisuudessa kaikki, niin silloin puhutaan siitä, että okei me tarvitaan jonkinnäköstä muutosta ja kehittymistä.
Ja jotenkin näen, että muutostakaan ei tapahdu organisaatiossa, ellei me työntekijät, esimiehet, johtajat pystytä itse havaita, että missä me voidaan kehittyy, miten me voidaan kehittyy, mitä osaamista ehkä kaivataan, joko itselle tai sitten siihen ympärille. Ja sitte se tavallaan lähtee sitten tämä muutoksen vyöry ja muutos parempaan suuntaan, eli kehittyminen.
Kaija Niemi: Kyllä, ja tuossa oikeastaan komppaan Perttu sinua siinä mielessä, että tässähän oikeastaan oli se, että miten me Natan kanssa tehtiin tätä muutaman kerran yhdessä, niin me havaittiin ja kyllähän me ollaan tehty asioita oikeaan suuntaan, mutta se on ollut oikeastaan semmoista arkipäivän tekemistä, jota ei ole edes tiedostettu, että ollaan menossa oikeeseen suuntaan ja kehittämässä niitä asioita oikeeseen suuntaan. Eli se vaatii ehkä semmoisen, että ulkopuolinen tulee meille sen kertomaan ja sanomaan, et hei, et toihan oli mahtava juttu, että toihan on nimenomaan sitä, mitä tässä haetaan.
Perttu Pohjonen: Tarvitaan se aika niistä arkisista töistä pois, irti, ja kerrataan, että mitä me tehdään, mitä meillä jo on ok ja mikä minusta on ihan älyttömän tärkeetä ja yleensä se perusohje onkin muun muassa tässä vastuullisuudessa. Koska useimmiten me ekana ruvetaan siis luonnostamme me ruvetaan luettelee sitä, mikä ei meidän mielestä ole kunnossa tai semmosta loputtoman pitkää listaa ja sitten, mitä meidän oikeasti pitäisi vielä tehdä kaikkia ja miten olisi paremmin, kun me tehtäisiin. Sitten kun me saadaan oikein pitkä lista siitä aikaiseksi, niin me uuvutaan ennen kuin me edes keksitään, että miten me päästäisiin tästä eteenpäin. Kun sitten taas se, että jos me tosiaankin hetki mietitään, että meillä on paljon hyvää täällä. Ja on totta, että ehkä me ei olla sitä kirjattu tai puhuttu ulos, eikä se ole meillä nettisivuilla. Meillä ei oo yhtä ja kahta kalvoa, millä me näytetään, että nämä meidän… ja se jo auttaa itse asiassa ihan hirveesti. Sitten se auttaa myöskin fokusoimaan sitä, että no mitä sieltä ehkä sitten puuttuu, mikä olisi se iso juttu‚ mikä puuttuu, mitä me lähettäs muuttaa tai tuomaan lisää.
Kaija Niemi: Tässä komppaan Perttu sinua tosi paljon, koska silloin kun itse minä ilmoitin meidät mukaan MUUVOon ja siellä tuli tämä kysymys, että mitä haluat tältä projektilta, niin se listahan oli… no ei nyt ihan loputon, mutta sieltä tuli kyllä tosi paljon semmosia asioita, mitä toivoisi siltä tulevaisuudelta. Mutta sitten tosiaan kun lähdettiin käymään sitä läpi, niin sit todettiinkin, et keskitytäänkin ensin tähän tosiaan tähän itsensä johtamiseen ja näiden asioiden läpikäyntiin, koska meilläkään se ei ole ollut täällä yrityksestä tapana, että kouluttaudutaan yleensäkään juurikaan.
Eli periaatteessa tämmönen, että esimiehet käy koulutusta, jossa he ei ole aikaisemmin tottuneet olemaan. Että sekin vaatii jo tietynlaista semmosta asenteenmuutosta ja tietyllä lailla kulttuurimuutosta siinä mielessä, että hei, että nyt keskitytäänkin myös esimiesten kouluttamiseen, ei pelkästään työntekijöiden kouluttamiseen.
Natasa Anttila: Ja sekin vaatii sitä aikaa ja sitä tukea, että se tulee sieltä oli se… sinun tuki tai se oli valmentaja. Nyt siis viittasin Kaijaan, että valmentajan tuki tai muuta. Että vaikka se on kuinka itsensä johtamisen äärellä, niin jollain lailla pitää olla se semmonen hyväksyntä siitä. Se on ihan ok, että sinä sen kaiken kiireen keskellä käytät sen 10 minuuttia päivässä tai kaksi tuntia kerran kuussa tai muuta ja ei edes ihan ok, vaan tavallaan semmonen puolipakkokin, että tästä täytyisi nyt jotenki [naurahtaa].
Ja onhan hei sullakin Kaija, että vaikkei sinulla siellä arjessa ole sitä esihenkilö, esimiestä kertomassa, että mitä pitäisi opiskella, niin kyllähän se on semmonen alan ulkopuolinen painekin, joka antaa sulle vähän puskua tai sitten… Haluaisitko siitä kertoa, että millasta itsensä johtaminen tukea itse saat?
Kaija Niemi: No kyllähän tämä on siinä mielessä, että tietysti hallitushan on se, joka tietysti määrittelee sen, mitkä on minun rahkeet tehdä opiskelua tässä oman työn ohessa ja tietysti myöskin, kun ollaan pieni yritys, niin myöskin se taloudellinen resurssihan on yksi tekijä.
Mutta minä nyt 30 vuotta tehnyt itse isännöintityötä ja koko sen ajan kouluttautunut, mikä on myös tietysti, koska isännöinnin… Me ollaan iso yritys, jossa on vaatimukset kouluttautumiselle eli ne kolmen vuoden välein pitää näyttää myös, että mitä olet itse tehnyt, joten siltäkin kannalta niin on koko ajan ylläpidettävä sitä osaamista.
Mutta oikeastaan enemmänkin se, minkä takia me lähdettiin tähän projektiin mukaan, niin oli oikeastaan se, että miten viedä sitä vastuullisuutta eteenpäin ja siinä oikeestaan, kun itsellä ei ollut niin sanotusti kauheasti… jerkkua niin sanotusti hihassa, että se oli oikeastaan se lähtökohta, koska kyllähän vaatimukset myös kiinteistöalaa kohtaan kasvaa koko ajan. Eli niin asukkaiden kuin taloyhtiöiden kuin yhteiskunnan vaatimukset ja nimenomaan, kun mietitään taloyhtiömaailmaa, missä me pelataan, niin tännehän tulee koko ajan lisävaatimuksia. Energiataloudellisuuden vaatimukset, meillä kulttuurilliset haasteet, jotka tekee koko ajan niin kun… Sanotaan ihan suoraan lisähaastetta, koska meillä on Länsimäen alueella yli 46 prosenttia asukkaista on muita kuin kantasuomalaisia.
Eli meillä tulee tämmösiä tiettyjä vastuullisuuteen liittyviä asioita. Miten me kompataan? Meillä on vieraskielisiä työntekijöitä. Miten me hoidetaan näihin liittyvät asiat? Ne oli yksi meidän tärkeistä tuossa‚ mitä pohdittiin silloin, kun tätä käytiin yhdessä läpi ja paljon tämmösiä asioita. Jätehuoltoon liittyvät asiat, jotka tulee myös tämän kulttuurierojen puolesta. Me puhuttiin tuosta energianhallinnasta, mutta siihen liittyen yksi tärkeä osa on myös ihan niinkin yksinkertainen asia kun vedenkulutus. Kulttuurierot siinä tuottaa ihan hirvittäviä [naurahtaa] haasteita.
Eli tämmösiä ihan arkipäiväisiä asioita, jota ei välttämättä ajatellakaan, että hei tämä on vastuullisuutta tai kestävää kehitystä ja nämä oli ne oikeastaan ne, mitkä oli ne lähtökohdat, mistä lähdettiin silloin liikkeelle.
Natasa Anttila: Poimin tuosta näitä vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen, niin on jätehuolto, energia-asiat, vesi ja sitte erilaiset vieraskielisyyteen ja muihin kulttuuritaustoihin liittyvät. No oikeestaan tässä on hyvä, kun Perttu siellä jo nyökytteli ja hymyili, niin [naurahtaa] nämä oli näitä kiinteistöalalla tosiaan pinnalla olevia, kiinteistöpalveluissa pinnalla olevia teemoja. Niin mitäs Perttu, kuulostaako yleisesti semmosilta tutuilta jutuilta? Ja näetkö siinä jotain, missä voisi olla saumaa semmosille positiivisille muutoksillekin?
Perttu Pohjonen: Niin… näin siis ja resonoi siinä mielessä, että kyllähän nää on… myöskin muilla toimialoilla. Mutta (teillä) [0:11:37] tietysti vielä kiinteistöhuollos, isännöinnissä.
Minä en muuten nyt, me ei juteltu Kaija, että onko teillä kaikki asiakkaat asunto-osakeyhtiöitä, mutta varmaan valtapuolisesti on. Onko sit olemassa myöskin jotakin kiinteistöyhtiöitä, kiinteistöjä, joissa ei oo asukkaita niin paljon?
Kaija Niemi: Pääosin asiakkaat on asunto-osakeyhtiöitä. Meil on muutamia kiinteistöosakeyhtiöitä, mutta ne on pääosin liikekiinteistöjä. Eli niissähän ei asukkaita ookkaan. Eli meillä ei varsinaisesti ole hoidettavana vuokrataloyhtiöitä, mutta meillä näissä kaikissa kiinteistöissä on todella paljon osakkeenomistajia, joilla on vuokralaiset asunnoissa, mikä vaikuttaa sitten taas kyllä siihen käyttäytymiseen siellä taloyhtiössä. Eli siinä mielessä ollaan tämän vuokralaiselämän kanssa tekemisissä paljonkin, vaikka varsinaisia vuokrataloyhtiöitä ei oo hoidettavana.
Perttu Pohjonen: Joo. Joo, joo. Eli aika monipuolisesti. Minä nimittäin mietin, kun sanoit tosiaan tosta… taisit ekana mainita ton energiankulutuksen ja muun. Me nyt tiedetään melkein kaikki, jotka on taloyhtiön asioiden kanssa tekemisissä ja varmaan omakotitaloasiatkin, ymmärtää, et se on yks varmaan suurimpia menoeriä ylipäätänsä ostettu energia. Meistä harva sitä pääsee itse tuottamaan. Ainakaan siinä mittakaavassa, että se tuntuisi kukkarossa.
Niin mulle tuli heti mieleen toi, että myöskin nuo kiinteistöyhtiöt, jossa on liikekiinteistöjä ja muita, ja sitten nyt itse vähän tyrkytän sinulle Kaija ajatusta, eikö tämä onkin kysymys. Onko näin, että myöskin sieltä ne tavallinen ne toimintoympäristön paineet, eli (-) [0:13:28] asiakkailta vaatimuksia, että pitää olla energiatehokas ja muuta?
Ja viittasin äsken siihen hintaan, siis sehän on energian hintahan on kallistunut. Puhutaan sitten kaukolämmöstä tai sähköstä. No sähkön hinta on toki käyttäytynyt erikoisesti viimeisen vuoden aikana. Että jos se syksyllä oli kovin kallista, niin nyt tässä kesäkuussa 2023, niin se on taas ihan eri hintaista. Mutta siis se, että ne tulee asunto-osakeyhtiöltä ne vaatimukset siihen energiatehokkuuteen, sen ymmärtämiseen ja osaamisen ja varmaan kiinteistöyhtiöltä kanssa… ja lopun perin tietysti niiltä asukkailta tai osakkailta.
Kaija Niemi: Ja meillä yhtenä semmosena tietynlailla isona asiana on myöskin se, että joka nyt koskee enemmän nyt isännöintiä ja meillä on aika paljon taloyhtiöitä, jotka on siinä tilanteessa, että on lähdössä putkiremontti liikkeelle. Ja putkiremontin yhteydessähän nämä energiakysymykset tulee erittäin suureen rooliin. Tosin esimerkiksi meilläkin, kun on tehty nyt useammassa yhtiössä on tehty energiaselvitys putkiremontin hankesuunnittelun tai suunnittelun yhteydessä, niin siinä on todettu, et hetkinen, että eihän tää kannatakaan. Eli nämä isot, massiiviset, niin kuin maalämpöön liittyminen, aurinkosähkö, lämmön talteenotto, et hei nämä ei kannata, kun Vantaan energian hinta on tällä hetkellä vielä lämmityksen osalta niin matala. Eli meillä toi jätteenpolttolaitos tuossa vieressä tuottaa halpaa energiaa, joka tekee sen, että hetkinen nämähän ei olekaan välttämättä meillä kannattavia.
Mutta mitä tämä tarkoittaa 35 vuotta ajatellen ja hiilineutraalisuutta ajatellen? Eli täällä on paljon semmosia eteenpäin meneviä asioita, jotka taloyhtiöiden hallitustenkin pitäs osata mieltää jo tässä vaiheessa. Että hei, että vaikka tämä nyt ei ole kannattavaa, niin mitä tämä on sitten pidemmällä tähtäimellä.
Natasa Anttila: Ja tossa tuli tosi hyvin se, että minulla muistiinpanoissa oli joku maininta, että miltä näyttää kahden vuoden päähän, mutta ei se kaksi vuottakaan. Siis sehän on ihan älyttömän lyhyt aika teidän alalla, jopa sanoisin poikkeuksellisesti vaikka se on arkea, mitä te autatte, mitä te palvelette, niin teidän on vähän väkisinkin mietittävä sinne tosi pitkälle.
Näin syntyperäisenä ja ikivantaalaisena, niin mua innostaisi hirveesti kuulla, että mitä muutoksia kaupunkiratikka siellä itäisemmällä puolella Vantaata, niin mitäs se tuo? Kun sehän tulee vaikuttamaan teihin hurjasti ja puhutaan pitkästä ajasta.
Kaija Niemi: Se vaikuttaa meillä tosi vahvasti. Eli totta ku me ollaan Länsimäessä, eli ollaan tässä ratikan niin sanotusti Mellunmäenpään lähtöpäässä, niin täällähän on ihan älyttömän iso merkitys meillä.
Eli minulla on itsellä esim. tuossa nyt yksi taloyhtiö, jossa mietittiin näitä energiatehokkuusratkaisuja linjasaneeraushankkeen suunnitteluun liittyen ja sitten todettiin, et hetkinen, me ei voidakaan tehdä tähän liittyviä päätöksiä tässä vaiheessa, koska Vantaan ratikka vaikuttaa heidän tonttinsa aika oleellisesti. Eli esimerkiksi maalämmön rakentamista ei voida toteuttaa tässä vaiheessa, koska sieltä tulee tontista riistäytymään pala pois ratikkahankkeen myötä. Ja näistä asioistahan ei Vantaan kaupunki ole käynnistänyt taloyhtiöiden kanssa vielä mitään neuvottelua.
Sitten meillä on tällä alueella tosi iso osa taloyhtiöistä, puhutaan tämmösestä yhteisparkkialueista ja siellä ei ole tällä hetkellä vielä esimerkiksi päästy sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen johtuen siitä, että myös Vantaan ratikka tulee viemään noin puolet niistä parkkialueista.
Eli tämä tulee vaikuttamaan aika oleellisesti tähän meidän ja tekemiseen ja toimintaa lähivuosina täällä Länsimäen päässä ja miten ratkaistaan sitten näitä haasteita, mitä ne tuo mukanaan, koska eihän tämä tonttimaa tästä mihinkään lisäänny. Eli joudutaanko rakentamaan kerrosparkkeja ja niin edelleen, että tästä tulee iso haaste. Plus sitten että meillä on vielä täällä tämä, jos olette käyneet paikan päällä, niin olette nähneet tämän voimalinjan, mikä kulkee Länsimäentien suuntaisesti, joka on yksi semmoinen haaste, että saadaanko se tässä yhteydessä kaivettua maahan ja että tuoko se sitten lisämahdollisuuksia muun muassa taloyhtiölle rakentamiseen. Eli pystytäänkö lähtemään lisärakentamishankkeisiin, jolloin taloyhtiöllä olisi mahdollisuus lähtee hakemaan esimerkiksi putkiremonttiin lisärahoitusta sitä kautta. Mitä tuo Vantaan kaavoitus mukanaan alueelle? Tiedetään, että vielä tällä hetkellä Vantaan ratikan mukana tuomat asiat ei ole selkeitä ehkä tuolla kaavoittajallakaan, että mitä se tuottaa sitten tänne alueelle, vaikka on jo nähty se, että tänne halutaan paljon sitä lisärakentamista ratikkahankkeen myötä.
Natasa Anttila: Äärimmäisen mielenkiintoista ja teillä kyllä hei osaamiseen tulee haasteita. Tai siis ei haasteita, teille tulee osaamiseen lisää kehitettävää tuonne kanssa. Tosi makeita juttuja.
Kaija Niemi: Kyllä, ja monenlaisia asioita. Että tämä vaikuttaa todella moneen asiaan, moneen taloyhtiöön. Vielä ei ehkä osaa sanoakaan niitä kaikkia vaikutuksia, mitä tällä tulee olemaan. Tiedetään jo tiettyjä asioita, että mitä Vantaan kaupunki on suunnitellut niissä näkemyksistään, mutta että tuleeko tämä esimerkiksi tuomaan meille mahdollisuuksia laajentumiseen ja niin edelleen, kun sitä lisärakentamista ollaan suunnittelemassa tälle alueelle tosi paljon ja miten me pystytään ottamaan siitä sitten niin sanotusti koppi. Ollaan kuitenkin pieni toimija ja halutaanko me laajentaa sitten toimintaa. Että tässä on paljon asioita. Miten me pystytään kehittämään omaa toimintaa tehokkaammaksi ja niin edelleen. Että paljon semmosia asioita, jotka liittyy tuohon sitten myös tuohon kestävään kehitykseen sitten myöskin, että miten saadaan toimittua vastuullisesti.
Natasa Anttila: Hei, minulla ei ole edes mitään aasinsiltaa tähän, mutta kirjoitin itselleni tämän ylös. Eli tekoäly saattaa tukea, ja ymmärtääkseni jo tukeekin teitä vieraskielisten asiakkaiden kanssa, eli kaikki mahdolliset kääntäjät. Siis siellä voi arjessa ottaa sen käännös-. Näin mä muistan‚ että sinun kollega kertoikin, että kännykkä käteen ja ryhdytään kääntämään, että mitäs tämän vedenkulutuksen kanssa pitäisi tehdä. Niin siellähän niitä tekoälyratkaisuja tarvitaan.
Kaija Niemi: Niin tuohon tuli juuri se aasinsilta nimenomaan siitä, että etenkin tuolla huollon puolellahan meillä on se haaste. Eli kun kaikkien asukkaiden kanssa ei pystytä kommunikoimaan edes englanniksi ja tietyt asiat on saatava käytyä läpi siinä, kun huoltomies on siellä kontaktissa sen asukkaan kanssa. Niin kuin sanoit, niin kyllä siellä on Googlen translateri on ahkerassa käytössä. Eli asukas kääntää omalla omalla kielellään ja meidän huoltomies omallaan ja sillä tavalla kommunikoidaan ja tehdään niitä asioita selväks, että mikä siellä on.
Samoin kuin mistä käytiin keskustelua aikaisemmin tuossa meidän siivouksen osalta, ja mihin löytyikin oikeestaan yksi ratkaisu, oli sieltä kun meillä on vieraskielisiä siistijöitä ja sitten taas meillä esimerkiksi meidän siivoustyönjohtaja ei puhu englantia edes, niin tuli se haasteet, että miten kommunikoidaan siistijöiden kanssa, miten heitä opastetaan tekemään työtään tehokkaammin ja oikeastaan myöskin ergonomisemmin. Niin tähän löytyi ratkaisuksi kuvakirja. Eli tämähän oli semmonen mahtavaa, että löytyi tämmönen opetusväline, jolla pystytään kuvallisesti kertomaan se, mitä et pysty kertomaan sanallisesti.
Perttu Pohjonen: Kuulostaa tosi Kaija. Mä aattelin, kun jos jakson yks otsikko on vastuullisuus toi myöskin, että kuinka kannatte sen niin sanotun ympäristövastuun lisäksi… ajatellaan vaikka siistimistä, siivoustyötä, että se hoidetaan nykyoppien mukaan niin ekologisesti kuin voidaan ja just se, että miten sen varmistaa sitten monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä, niin toihan on taas sitten sitä sosiaalista vastuuta sitten. Te pidätte huolta työntekijöistä ja tehdään voitavamme, jotta se tieto kulkee ja kaikilla mahdollisuus omaksuu oikeat työskentelytavat.
Kaija Niemi: Mutta tuohon oikeestaan, niin kuin just sanoitkin, että tossa mitä mekin käytiin keskustelua tän projektin aikana, niin meillähän on esimerkiksi… siivouksen aineissa ja tekemisessä on siinä mielessä jo aikaisemminkin huomioitu näitä asioita. Mutta tosiaan se, että haasteena oli se, että miten opettaa nämä nykyaikaiset menetelmät, koska meilläkin kaikki siistijät on aika iäkkäitä, tai suurin osa heistä on aika iäkkäitä, ja sitten on tää kielikommunikaatio vielä lisäksi haasteena, niin niin onneks löytyi tämmönen helppo tapa viestiä sitten, että miten pystytään tekemään itseä säästäen ja niin edelleen näitä töitä. Ja myöskin tuolla huollon puolella tietyt asiat. Laitteiden, sielläkin myös aineiden osalta. Ne on semmosta itsestäänselvyyttä, mutta että sitä ei ole ajateltukaan, että hei että tämäkin on sitä kestävää kehitystä ja vastuullisuutta.
Perttu Pohjonen: Mitäs Länsimäen kiinteistöpalvelut tekee seuraavaksi tai just parhaillaan? Minkä vastuullisuusasioiden parissa te nyt pyöriskelette? Tai mikä on nyt päällimmäisen ainakin mielessä? Ei tässä nyt mitään toimintasuunnitelmaa, vaan että minkä kanssa te kamppailette tällä hetkellä ja miten tästä eteenpäin?
Kaija Niemi: No oikeastaan se, että me pohditaan lähinnä sitä, että miten saada toimistokäytössä esimerkiksi myös nimenomaan energiatehokkuutta lisää. Me esim. uusittiin meijän monitoimikone, eli niin sanottu kopiokone tämmöseksi energiaa säästäväks malliksi, joka on pieni toimenpide, mutta se säästää sähköä, että energiaa. Plus tommonen vanha lämmöntuottoja jne. jäi vähän lähemmäks, mitä se on ollu entuudessaan.
Sitten se mitä me mietitään tuolla etenkin huollon puolella on se, että miten saataisiin entistä enemmän tämmösiä sähkökäyttöisiä laitteita, joissa pystytään hyödyntämään esimerkiksi yhtä akkumallia. Että voisi olla akun lataamasta toista laitetta varten toimistolla tai tuolla varastolla, ja toista hyödynnettäisiin.
Eli tämmösiä ihan käytännön asioita‚ että miten päästä hyödyntämään näitä nykyaikaisia ratkaisuja. Että siinä on varmasti vielä aika paljon tekemistä ja niin kuin sanoin, että kun ollaan pieni yritys, niin nämä taloudelliset, taloudelliset raamit on aina ne, jotka myös osin myös rajoittaa meidän tekemistä. Ja sitten niin kun tuossa juuri uusittiin esimerkiks meidän iso traktori entistä vähäpäästöisemmäksi ja sitä kautta saadaan myös näitä tämmösiä tavoitteita. Plus hankittiin ulos harjakone, jolla saadaan tehtyä vähän eri tavalla työtä ja nyt ollaan ensi talvikaudelle hankkimassa uusi aura, jolla myös päästään tekemään vähän eri tavalla työtä kun aikaisemmin. Eli tämmösiä pieniä asioita, mutta jotka on kuitenkin taloudellisesti aika isoja, niin niitä tällä hetkellä kehitetään ja yritetään viedä pikkuhiljaa eteen päin.
Perttu Pohjonen: Alussa puhuttiin tuuppaamisesta ja jos oikein ymmärsin, niin Natasa tarkoitti sillä, ainakin meidän tässä MUUVO-hankkeen kielenkäytössä on ollut tuuppaaminen sitä, että me saadaan meidän asiakas, eli valmennettava yritys, jollakin tavalla vähän liikkeelle oikeeseen suuntaan. Ja sitten että sen verran meillä on kykyä ja voimaa ollut, että me on saatu jotenkin jotain pientä liikkeellä. Nyt tuntuu siltä, että Länsimäki ei kyllä ollut pysähtyneessä tilassa. Että ei meidän tarvinnut sillä tavalla kangeta, mutta että toivon mukaan me tuupattiin tai ainakin rohkaistiin teitä sitten siinä jatkamaan siinä, mitä te olette oikeestaan jo hienosti tehnytkin. Eli paljon on tehty, paljon on hyvää tehty ja luulen, että teidän esimerkki kannustaa muitakin miettimään, että mitäs jos lähtee itsensä kehittämisestä siihen, että mennään koko muutoksen johtamiseen siinä yrityksessä ja päästää entistä vastuullisemmiksi.
Kaija Niemi: Kyllä. Se on tavoite.
Natasa Anttila: Sen haluan nostaa tähän, minä en kommentoinut siihen aikaisemmin, että miten tärkeetä on se sosiaalinen vastuullisuus ja semmonen hyvän elämän luominen siellä arjessa asukkaille ja sitten niille työntekijöille. Hyvä. Hei, kiitoksia.
Tämä podcast-sarja on toteutettu osana MUUVO muutosvoimaa osaamisesta -hanketta, jossa pilotoitiin uudenlaista työelämälähtöistä osaamisen kehittämisen toimintamallia. Hanke toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden yhteistyönä vuosina 2021–2023, ja se on saanut Euroopan sosiaalirahaston tukea osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Tämä podcast-sarja on toteutettu osana MUUVO muutosvoimaa osaamisesta -hanketta, jossa pilotoitiin uudenlaista työelämälähtöistä osaamisen kehittämisen toimintamallia. Hanke toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden yhteistyönä vuosina 2021–2023, ja se on saanut Euroopan sosiaalirahaston tukea osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Ei kommentteja