Sydämellä terveydelle 3: Seksuaalisuuden puheeksiotto neuvolassa
Mitä on seksuaalisuuden puheeksiotto ja miten terveydenhoitaja voi tukea parisuhdetta vauva-aikana? Seksuaaliterveys on osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kuuluu kaikkien meidän perusoikeuksiimme.
Tässä jaksossa terveydenhoitotyön opiskelijat Henna Suomela ja Pinja Väänänen haastattelevat terveystieteiden maisteria ja seksuaalineuvojaa Noora Asplundia aiheesta. Jakson kuunneltuasi saat tietää mitä on seksuaalisuuden puheeksiotto, miten se näkyy neuvola terveydenhoitajan työssä ja miten raskaus sekä synnytys vaikuttavat seksuaalisuuteen. Lisäksi keskustelemme vauvan tulon vaikutuksesta parisuhteeseen ja miten parisuhdetta voidaan tukea neuvolassa.
Jaksoa voi hyödyntää terveysalan opiskelijat ja ammattilaiset. Tervetuloa kuuntelemaan Sydämellä terveydelle -podcastia.
Tämä podcast on julkaistu avoimella Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-ND) -lisenssillä.
Jakson käsikirjoittajat: Henna Suomela, Pinja Väänänen
Tallenteen kesto: 38:35 minuuttia
Podcast tiedostona: Lataa omalle laitteellesi (53.0MB)
MetroPodian RSS-syöte: RSS
[Alkumusiikki]
Noora Asplund: Tosi tärkeätä olisi painottaa sitä, että nää on sensitiivisiä asioita. Elikkä nää perustuu todella paljon yksityiseen luottamukseen. Elikkä tavallaan sitä, että se turvantilan luominen asiakkaalle on erityisen tärkeätä siinä vastaanotolla.
Tinja Kaivolahti: Tervetuloa kuuntelemaan Sydämellä terveydelle podcast -sarjan kolmatta osaa. Tänään aiheena on seksuaalisuuden puheeksiotto neuvolassa. Minä olen Tinja Kaivolahti. Tällä kertaa jaksoa kuitenkin juontavat terveydenhoitajaopiskelijat Pinja ja Henna, jotka ovat perehtyneet aiheeseen opinnäytetyössään. Asiantuntijana keskustelussa mukana on Noora Asplund. Olkaa hyvät Pinja, Henna ja Noora.
Pinja Väänänen: Tervetuloa kuuntelemaan Sydämellä terveydelle -podcastsarjaa meidänkin puolesta. Minä olen Pinja Väänänen.
Henna Suomela: Ja mun nimi on Henna Suomela ja me ollaan terveydenhoitotyön tutkinnon opiskelijoita Metropoliasta. Kiitos Noora, että saatiin sut haastateltavaksi. Haluaisitko Noora ensin esitellä itsesi?
Noora: Kyllä onnistuu varsin hyvin. Elikkä mä oon Noora Asplund ja mä olen terveystieteiden maisteri ja terveydenhoitajatyön lehtori täällä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Teitäkin tulen todennäköisesti opettamaan jossain vaiheessa enemmän. Ja myöskin mä oon tässä uusimpana koulutuksena käynyt seksuaalineuvojan koulutuksen, mikä on siis tällainen vuoden pituinen koulutus tähän seksuaaliterveyden edistämiseen muun muassa liittyy hyvin vahvasti.
Henna: Tänään me puhutaan seksuaalisuuden puheeksi ottamisesta neuvolassa ja miten se tukee parisuhdetta vauva-aikana. Seksuaalisuus on aiheena sellainen, joka jää helposti huomiotta, jos sen kokee sellaisena, ettei siihen ole riittävästi ammattitaitoa. Jokainen sosiaali- ja –terveydenhuollon peruskoulutuksen saanut ammattilainen kuitenkin tietää seksuaalisuuden puheeksioton kuuluvan työnkuvaansa. Siltikään keskustelulle ei välttämättä tahdo löytyä aikaa eikä sitä osaamista.
Pinja: Joo ja sitten jos lähdetään nyt miettimään tätä asiaa seksuaaliterveyden kannalta, niin kertoisitko Noora ensimmäiseksi, että mitä se seksuaaliterveyden edistäminen oikein on ja mitä se pitää sisällään?
Noora: Kyllä, elikkä ihan tämmöisiä peruskäsitteiden määrittelyä. Mä itse tykkään, että on tosi tärkeä palata sinne ihan alkujuurille käsitteisiin, koska me kaikki varsinkin seksuaalisuuden teemassa, ymmärrämme käsitteet eri lailla. Elikkä tää on nyt ensimmäinen esimerkiksi juuri seksuaalineuvonnassakin tullut asia, mikä huomioitiin, että käsitteiden määrittelyllä on tärkeä rooli siinä seksuaaliterveyden edistämisessä. Ja tosiaan se seksuaaliterveys on osa meitä. Se on kaikilla meillä ihmisillä vauvasta vaarin niin sanotusti olemassa se seksuaalisuus ja seksuaalisuus ei tarkoita samaa kuin seksi. Eli tää on nyt mun mielestä semmoinen, mikä täytyy ihan ensimmäisenä määritellä, koska monet ihmiset yhdistää seksuaaliterveyden nimenomaan siihen, että nyt puhutaan seksistä. Ja se ei välttämättä ole ollenkaan sama asia. Seksi voi olla siihen kuuluva asia, mutta ei ole ollenkaan välttämätön.
Noora: No mitä sitten ovat seksuaaliterveyden edistämisen lähtökohdat? Yleensähän se lähtee kaikki kohtaamisesta, kun me kohdataan ihminen, niin hänelle annetaan tila myöskin siinä tilanteessa tulla näkyväksi. Lähtökohtana on tämmöinen positiivinen kunnioittava lähestymistapa siihen omaan kehoon. Myöskin se, että me kysytään siellä vastaanotolla esimerkiksi näitä asioita, mutta myöskin se, että me myös puhutaan siitä asiakkaan omasta suhteesta siihen kehoon. Se on seksuaaliterveyden yksi tärkeä osa. Ja myöskin tietysti ihan siihen omaan seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin. Ylipäätänsä tätä seksuaaliterveyttä siis voidaan pitää kehoon liittyvänä, tunteeseen liittyvänä, ja henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. Kun mietitään vaikka terveyden määritelmää, niin tässä korostuu vähän samoja asioita eli fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, henkinen ja mentaalinen. Niin ne tulee myöskin tässä seksuaaliterveyden edistämisessä esille. Eli siellä on muun muassa minäkuva, oma ajatus ja tunneilmaston hyväksyminen.
Noora: Sitten mä voisin vähän seksuaalioikeuksista puhua, koska ne on erityisen tärkeä asia ymmärtää ja ne kuuluu olennaisesti tähän seksuaaliterveyden edistämiseen. Seksuaalioikeudet on jokaisella ihmisellä vauvasta vaariin ja ne on ihmisoikeuksia. Niiden perustana on vapaus, tasa-arvo, yksityisyys ja itsemääräämisoikeus. Elikkä ihan jokaisella on yksilölliset seksuaalioikeudet ja se tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus päättää oman kehonsa tilanteesta ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Se on tosi tärkeä ymmärtää, että tosiaan valta on itsellä siinä ja kellään ei ole oikeutta myöskään tulla meidän seksuaalioikeuksia rikkomaan ilman meidän lupaa.
Henna: Mitä sitten on seksuaalisuuden puheeksi ottaminen?
Noora: Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on sitä, että me oikeasti kysytään seksuaalisuudesta, niinku lyhykäisyydessään. Mutta mä voisin myös tuoda tähän sellaisen mallin, joka itse asiassa tuolla seksuaalineuvontakoulutuksessa tuli. Se on tämmöinen nimeltään kun PLISSIT. Sillä ei sinänsä ehkä ole mitään merkitystä sillä nimellä, mutta siinä nimessä avataan mukavasti se, että mitä se tarkoittaa. Siinä on sanat: permission, limited information, specific suggestion and intensive therapy. Elikkä nää on tavallaan neljäosainen tämmöinen malli, mikä olisi kaikille terveydenhoitajille just sinne neuvolaan hyvä käydä läpi. Tästä löytyy myös paljon materiaalia ihan vaikka googlettamalla PLISSIT, niin löytyy. Se ensimmäinen taso, eli se luvan antaminen. Siinä se permission, niin se on se tärkeä asia, mikä pitää kaikkien terveys- ja sosiaalialalla olevien taidoissa olla. Elikkä osataan kysyä siitä seksuaalisuudesta. Suorat kysymykset, tällaiset sukupuolineutraalit kysymykset ja asiallisesti kysytään se asia. Elikkä ei provosoiden, vaan ihan avoimella kysymyksellä kysytään siitä asiasta.
Henna: Joo, ja varmaan tässä semmoinen, että ylipäänsä uskaltaa kysyä, vaikka ei välttämättä osaisi sen enempää siihen kommentoida tai ei tiedä mitä sieltä tulee.
Noora: Kyllä. Ja tähän nimenomaan auttaa se, että ammattilainen on käsitellyt itse näitä asioita ja niitä arvoja ja niitä, että mitä seksuaalisuus hänelle tarkoittaa. Ja se on tosi tärkeätä, että terveydenhoitajalla siellä neuvolatyössä on se turvallinen tila myös kysyä sitä, joka sitten välittyy sille asiakkaalle vastaanotolla eli hän kuin pelkää kysyä sitä asiaa. Tässä esimerkiksi voisi nyt ajatella sitä, että jos joku ihminen kokee, että hän ei nyt pysty seksuaalisuudesta puhumaan, niin jos hänellä on itsellä halua, niin kouluttautua lisää siihen. Ja tietysti väkisin ei kannata lähteä kouluttautumaan, jos on semmoinen tunne, että missään nimessä tää koulutus ei oo mulle hyvä. Mutta sitten tosiaan kuitenkin voisi ymmärtää sen, että tää on itse asiassa meidän jokaisen ammattilaisen tai tämän alan neuvolatyön ja terveydenhoitajien velvollisuus myöskin ottaa tämä asia puheeksi siellä neuvolassa. Ja se tosiaan yleensä riittää, että vaan otat sen puheeksi. Mietit itsellesi vaikka tämmöisen avoimen kysymyksen millä kysyt sitä asiaa. Jos siellä on pariskunta tai sitten raskaana oleva tai sitten lapsiperheen äiti ja lapsi siellä vastaanotolla, niin kehittää itsellensä semmoisen kaavan, miten sitten lähtee kysymään sitä.
Henna: Voitaisiinko työyhteisössä sitten yhteisesti vähän miettiä sitä, että mitkä olisi niitä keinoja, jotka helpottaisi, miettiä vaikka niitä kysymyksiä ihan uudestaan, että ihmisillä olisi semmoinen olo, että ne tosiaan uskaltaa ottaa sen seksuaalisuuden puheeksi.
Noora: Ehdottomasti tätä kannatan erittäin paljon. Elikkä vaikka, jos jollain osastonhoitajan tunneilla tai muuta tai joku muu pieni koulutus. Pohdittaisiin yhdessä sitä asiaa, että millä tavalla näitä asioita otettaisiin puheeksi. Ja vaikka ihan tällaisia, että minkälaiset tilanteet, sairaudet yleensä vaikuttaa seksuaalisuuteen tai minkälaisia kokemuksia siellä on terveydenhoitajilla, ammattilaisilla, jotka on ollut monta vuotta työssä ja sitten mietittäisiin oikeasti niitä hoitokäytäntöjä ja miten se niin sanottu hoitopolku siitä. Siihen voisi tehdä vaikka tämmöisen seksuaalisuuden, terveyden edistämisen hoitopolun elikkä miten siitä oikeasti lähdetään etenemään? Ja sitten siellä olisi tavallaan sitä tietoa sinne työyhteisöön. Ja tosi tärkeätä olisi painottaa sitä, että on sensitiivisiä asioita. Elikkä nää perustuu todella paljon yksityiseen luottamukseen. Elikkä tavallaan sitä, että se turvan tilan luominen asiakkaalle on erityisen tärkeätä siinä vastaanotolla. Siitä on ihan tutkimuksia, että muuten asiakas ei avaudu ylipäätänsä vastaanotolla, jos hän ei koe, että hän kokee olonsa turvalliseksi ylipäätänsä siellä neuvolatyössä.
Henna: Niin eli kaiken lähtökohtana olisi semmoinen, että luo semmoisen turvallisen ilmapiirin ja tosi hyvän asiakassuhteen, että se asiakas uskaltaa myös vastata niihin kysymyksiin ja tuoda niitä asioita ilmi.
Noora: Kyllä. Se on ihan kaiken lähtökohta mun mielestä ja myöskin tutkimukset sitä aika hyvin tukee.
Henna: Joo. Miten seksuaalisuuden puheeksi ottaminen näkyy terveydenhoitajan työssä neuvolassa?
Noora: No tää on oikeastaan aika hyvä kysymys. Mä voisin heittää tän kysymyksen näin päin, että näkyykö se puheeksi ottaminen siellä jotenkin. Mä haluan herättää huomiota siihen, että osataanko näistä asioista oikeasti kysyä. Ja nimenomaan haluan painottaa sitä osaamista ja se, että mikä tavallaan on se just niinku äsken puhuttiin, se työyhteisön rooli. Eli onko näitä uskallettu tuoda esille ja onko vaikka esimerkiksi yksi halukas, joka haluaisi seksuaalineuvontakoulutukseen, niin päässyt sieltä työyhteisöstä vaikka hakemaan lisätietoa sinne. Elikkä voi tuoda sitten näitä hyviä PLISSIT ja Better -malleja mistä tossa äsken, ainakin siitä PLISSIT:istä puhuin, niin sinne työyhteisöön sitä taitoa. Miten se tehdään oikeasti siellä ja miten sitä on joku pohtinut, niin siitä koulutuksesta tuotaisiin sinne sitten sitä tietoa.
Henna: Joo.
Noora: Ja tosiaan niinku just tuossa PLISSIT -mallista puhuinkin, niin se puheeksi ottaminen, luvan antaminen on se ensimmäinen asia minkä kaikki osaa tehdä eli kysyä siitä asiasta.
Pinja: Mm ja ehkä se on justiinsa se pääasiakin, että siitä kysytään ja sitten ehkä ammattilainen tunnistaa sen, että haluaako se asiakas tai potilas sitten sen jälkeen puhua siitä asiasta.
Noora: Kyllä juuri näin ajattelen samalla lailla. Ja sitten just se, että ikinä kannata niin kun niitä omia rajojaan ylittää. Eli meilläkin puhuttiin paljon koulutuksessa siitä, että tiedetään se raja mikä on seksuaalineuvojan ja seksuaaliterapeutin raja. Elikkä nimenomaan ei lähdetä terapia-asioihin, koska ei olla vielä siinä vaiheessa koulutuksesta, jossa itsekin haluan lisää kouluttautua vielä. Vaan se on se neuvojan rooli elikkä pysytään tavallaan siinä luvan antamisessa ja rajatun tiedon antamisessa. Ja jos kokee että ei pysty siihen niin onko siellä työyhteisössä joku, jolle voisi ohjata? Onko työyhteisössä esimerkiksi seksuaalineuvoja, jolle voi ohjata tämmöiselle niin kun kevyellä kynnyksellä ikään kun asiakkaan? Vai onko siellä joku, joka tietää asiasta enemmän, niin on vaikka sanonut että hän mielellään tästä puhuu? Eli se semmoinen työyhteisössä puhuminen on tässäkin mun mielestä yksi avain tähän asiaan, että se otetaan puheeksi myös siellä työyhteisössä. Ja tässäkin nimenomaan se PLISSIT -mallin luvan antaminen. Eli se pätee myös tähän.
Henna: No sitten, miksi siitä seksuaalisuudesta tulisi puhua neuvolassa?
Noora: No seksuaalinen hyvinvointihan on ihan ylipäätänsä olennainen osa sitä ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia eli lähdetään nyt ihan siitä. Ja ihmisellä olisi oikeus ottaa tämä asia puheeksi vastaanotolla. Tässä nyt ihan puhutaan niinku yleisestikin terveydenhoitajan työstä, mutta myös siellä neuvolassa. Ja siellä nyt nimenomaan puhutaan lisääntymisterveydestä, lapsien saamisista ja raskaana olevasta ihmisestä, niin kuinka paljon se seksuaalisuus liittyy todellakin juuri niihin aiheisiin. Eli neuvolan terveydenhoitajalle erityisen tärkeä taito osata ottaa tästä koppia niin sanotusti ja tuoda sitä tietoa sitten sillä tasolla kun pystyy. Ja sitä kysymystä juuri eli antaa se lupa puhua siitä.
Henna: Joo, ja tää on itse asiassa hauska, koska mä oon ite tehnyt vähän tämmöistä pientä galluppia tästä perheellisillä tuttavilla, että onko heiltä kysytty seksuaalisuudesta neuvolassa. Ja oikeastaan 100% vastaukset oli että ei. Ja osa vähän myös katsoi mua sillä silmällä, että siis onks tää asia mistä puhutaan neuvolassa. Että en tiedä onko tää semmoinen asia mitä ihmiset ei myöskään tiedä, että tällaisesta voi kysyä. Niin tää on ehkä semmoinen, että sitä suuremmalla syyllä terveydenhoitajan täytyy olla se, joka sen asian ottaa puheeksi, jos ei tästä niinku asiakkaat tiedä edes.
Noora: Nimenomaan, ja terveydenhoitajan oma arvomaailma, asenteet vaikuttaa tosi paljon. Miten paljon on itse käsitellyt sitä omaa seksuaalisuuttaan, kuinka valmis on jakamaan tietoa siitä tai onko ylipäätänsä sitä tietoa eli, että onko se ammattitaidon puute tässä osassa kyseessä, ei ole osaamista. Ja se on aika useinkin sitten sen just sen puheeksi ottamisen esteenä ja myöskin ihan tämmöinen häpeän tunne, mikä on todella kollektiivinen tunne meillä, varsinkin nyt voisin sanoa suomalaisilla eli tämmöinen omien tunteiden kohtaaminen siinä aihealueessa. Ja tunnetyöskentely itsensä kanssa helpottaa sitten sitä terveydenhoitajan kohtaamista, niiden tunteiden kohtaamista myös siinä asiakastilanteessa.
Pinja: Mm, no mitä asioita tulisi ottaa huomioon, kun otetaan tää seksuaalisuus puheeksi?
Noora: No siinä on tosi tärkeätä se, että nimenomaan juuri tää turvan tunne, mistä jo äsken puhuttiin tai puhuin. Eli sehän pitää sisällään se turvan tunteen luominen läsnäolon taidon eli ollaan läsnä siinä. Ei ole kiireen tuntua, ei räpsytellä sitä ruutua eikä muutenkaan, vaan katsotaan sitä ihmistä ja kysytään siinä läsnäollen nää kysymykset, jolloin ihmiselle on tila sitten avautua siinä. Ymmärretään asioita, ei provosoida myöskään niillä käsitteillä. Eli käytetään nimenomaan sellaisia neutraaleja käsitteitä ja määritellään itselleen termit ja vaikka just siellä työyhteisössä termit mitä käytetään. Ja juuri näin esimerkiksi, että voi kysyä vaikka, että miten pariskunnassa nämä kaksi ihmistä ymmärtää seksin ja seksuaalisuuden. Eli just tuoda se ero, että seksi ja seksuaalisuus on eri asioita. En ole kiinnostunut teidän seksielämästä mitä siellä teette vaan sitä, että miten siinä seksuaalisuudessa, mitä nimenomaan kuuluu sinulle ja myös sille omalle keholle. Koska tuolla alussahan määrittelin sen, että seksuaalisuuteen liittyy vahvasti se minäkuva ja sen oman tunneilmasto hyväksyminen.
Pinja: Mm aivan. Ja se on tosi tärkeätä justiinsa, että otetaan huomioon se, että kun se seksuaaliterveys on just sitä mitä tuntuu omassa kropassa ja miltä tuntuu, niin se heijastuu hyvin paljon sitten kanssa siihen parisuhteeseen ja omaan oloonsakin. Ja mun seuraava kysymys olisikin ollut, että mitkä asiat edistävät seksuaalisuuden puheeksi ottamista, mutta tästä taisi tulla aika hyvin esille justiinsa näitä, että pitää olla turvallinen olo ja, että ollaan sovittu miten otetaan nää asiat esille. Olisiko siihen vielä jotain lisättävää, että mitkä olisi tämmöisiä, jotka edistää vielä enemmän sitä seksuaalisuuden puheeksi ottamista?
Noora: No, tässä jo tulikin tuolla aikaisemmin siitä turvallisen tilan luomisesta eli se on ainakin yksi tosi tärkeä asia. Ja juuri tämä, että terveydenhoitaja on tutustunut siihen omaan itseensä sillä tavalla, että on avoin ja suvaitsevainen sen koko seksuaalisuuden teeman kanssa ja siihen arvomaailmaan. Ja tosiaan totta kai nää lisäkoulutukset, elikkä just seksuaalineuvojan koulutus ja itsenäisesti siellä organisaatiossa voi kouluttautua tai mistä jo tossa puhuttiinkin niitä vinkkejä. Ja sen verta haluan tähän väliin myöskin tuoda näistä lähteistä, mitä on itsekin tässä jonkin verran käyttänyt apuna. Elikkä esimerkiksi Terveyskylässä on tosi hyviä materiaaleja tähän liittyen ja ihan tällaista niin sanottua näyttöön perustuvaa materiaalia ja myöskin Väestöliitolta löytyy. Eli myöskin sitten voi ihan itsenäisesti kouluttautua ja hakea tietoa tästä aiheesta ja asiasta. Että sekin on todettukin pedagogisesti, että se on tosi hyvä, kun itse kiinnostuu, motivoitunut siihen asiaan ja hakee siitä nimenomaan sitä tietoa, niin se jää sitten mieleen ja pystyy sitä sitten hyödyntämään siinä työssä. Ja haluan tässä tietysti muistuttaa terveydenhoitajien kouluttajina, että sehän on myös laissa, että terveydenhoitajilla on velvollisuus pitää koulutuksensa ajan tasalla ja se osaaminen, tietotaito ajan tasalla.
Pinja: Aivan.
Henna: No sitten jos mennään sinne raskausaikaan, niin miten se raskaus vaikuttaa seksuaalisuuteen? Mitä muutoksia esimerkiksi kehossa tapahtuu raskauden aikana?
Noora: Joo, tää on tosi tärkeä kysymys. Eli todellakin raskaus vaikuttaa siihen seksuaalisuuteen ja jo ensinnäkin se jos lähdetään siitä kehosta, miten keho muuttuu raskauden aikana. Eli se voi olla oikeasti naishenkilölle tosi ratkaiseva juttu, että hänen keho alkaa muuntumaan erilaiseksi. Eli ihan tää seksuaalineuvonnan tai seksuaalisuuteen kysyminen lähtee siitä, että miten tää tuleva äiti kokee oman kehonsa ja miten tavallaan hän kokee sen muutoksen. Onko siinä jotain sellaista mitä pitäisi enemmän avata? Ja tosiaan sitten jos puhutaan vielä ihan näistä niin kun raskauden vaiheisiin liittyen tästä seksuaalisuudesta, niin mä lähtisin oikeastaan ihan tämmöisellä niinku halukäsityksellä tässä, että ne seksuaaliset halut vaihtelee siellä eri vaiheissa hyvinkin varmasti sillä raskaana olevalla. Ja myöskin seksuaalinen haluhan on hyvin yksilöllinen kokemus. Mutta sitten jos halutaan niin kun, että harrastetaan seksiä, niin se haluhan tulisi olla, jotta se on myöskin seksuaalioikeuksien arvoista tai niiden mukaista se toiminta. Eli haluan palata tässäkin sinne seksuaalioikeuksiin taas, että jokaisella on oikeus päättää kehostaan ja siitä, mitä sillä tekee. Mutta tosiaan käyn näitä vielä tälleen ihan vähän vaiheittain läpi, koska tää voi olla semmoinen asia, mitä ei välttämättä sitten kaikki niinku tiedä, just mitä raskauden aikana tapahtuu. Eli tosiaan siinä alkuraskaudessa voi olla hyvin yksilöllisiä haluja eli joillain voi olla enemmän, joillakin vähemmän. Mutta ihan sitten saattaa tulla tämmöisiä hormonaalisia vaikutuksia, elikkä esimerkiksi kuivat limakalvot voi aiheuttaa sitä, että se seksin harrastaminen voi olla kivuliasta. Tai sitten siellä voi olla kipua ihan yhdynnässä, joka tekee sen, että halutaan pidättäytyä ja myöskin sitten tämmöinen pelko siitä, että tämä sikiö tai sikiövauva siellä vaurioituu jotenkin seksin aikana, niin semmoiset on aika yleisiä. Ja myöskin sitten tämmöiset niinku alkuraskauden muutokset naisen kehossa, niin saattaa tuoda sitä seksuaalista haluttomuutta sinne. Ja toki tietenkin joillakin naisilla on hyvin voimakasta pahoinvointia, eli tietenkin ei välttämättä ihan ensimmäisenä ole seksin mielessä siinä, kun oksentaa pöntöllä, että nähdäänkin tääkin on hyvä näkökulma. Ja sitten tosiaan kun mennään sinne keskiraskauteen, niin siinähän on aika semmoista ominaista, että se naisen seksuaalinen halukkuus voi yleensä lisääntyä. Ei tietenkään kaikilla, mutta joillakin voi lisääntyä ja silloin on ihan hyväkin muistaa ottaa siellä neuvolassa puheeksi, että miten teidän yhdynnät? Haluatko puhua tästä lisää, eli tavallaan niinku antaa se tila myös sille, että jos oikeasti haluaa siitä kysyä. Jos on niitä pelkoja siihen, että ei kai nyt jotain vakavaa voi tapahtua, että jos on vaikka joku tietty asento ollut mikä on sattunut tai jotain siinä yhdynnän aikana, niin siitä voi olla huolta. Tai voi vaikka esimerkiksi verenvuotoa tulla vähäisen, mikä voi olla sekin niistä kuivista limakalvoista niin sanottua normaalia siinä raskauden aikana, niin siitäkin että ottaa puheeksi niitä asioita. Ja tosiaan sitten loppuraskaudessa kohtuhan yleensä saattaa kasvaa hyvinkin suureksi siinä, niin sehän tietenkin vaikuttaa ihan niihin yhdyntäasentoihin ja nekin on semmoisia asioita mitä olisi ihan neuvolassa hyvä miettiä, että onko mitään apua siihen, onko antaa jotakin vinkkejä siihen, että mitkä asennot olisi hyviä. Ja tästä esimerkiksi löytyy sieltä Terveyskylästä tosi hyvä kuvapankki, minkä voi linkata sitten asiakkaalle tai pariskunnalle tässä tilanteessa.
Pinja: Joo, se on varmasti kanssa hyvä, että jos huomaa esimerkiksi tässä pariskunnasta tai tässä raskaana olevasta siinä hetkellä, että voi olla vähän varautunutta. Että huomaa asiakkaasta, että on vaikka hieman epämukava olo, niin sitten voi ohjata, että voi omalla vapaa ajalla sitten mennä katsomaan täältä näin, niin se voi olla ehkä luontevampaa ja tuntua myös turvalliselta, kun itse saa etsiä rauhassa sitä tietoa.
Noora: Toi on aivan totta. Eli myöskin se, mikä on terveydenhoitajan yksi erittäin tärkeä osaamisen taito, on havainnoida sitä asiakasta, että minkälainen ihminen tämä on, mikä auttaisi häntä eteenpäin tuossa? Eli jos esimerkiksi te nyt kerrankin rohkaistutte ottaa puheeksi siellä vastaanotolla tästä seksuaalisuudesta kysyä, seksuaaliterveydestä ja asiakas menee todella vaikeaksi. Hänellä on tosi voimakas häpeä sitä kohtaan. Eli siinäkin tavallaan se päätös, että jatkanko tätä keskustelua vai annanko olla, että en lähde niinku pakottamaan, jos asiakas ei tietenkään itse sitä halua, että siinäkin tavallaan tehdä semmoinen ero. Ja tavallaan just siinä tilanteessa käyttäisin noita että, tiedätkö että täällä on Terveyskylässä tai siellä Väestöliitossa on tosi hyvä materiaalia, että sä voit mennä itse lukemaan ja voidaan vaikka sitten ottaa asia puheeksi seuraavalla vastaanottokerralla jos haluat. Eli antaa hänelle ikään kuin se tieto ja lupa nimenomaan taas siihen seksuaalisuuden puheeksi ottoon ja siihen käsittelyyn.
Pinja: Aivan.
Henna: Joo, ja neuvolassahan tää seksuaalisuus otetaan puheeksi näissä laajoissa terveystarkastuksissa, ja silloin vauva aikana tää tarkastus sijoittuu sille käynnille, kun vauva on noin neljän kuukauden ikäinen. Miten sitten kun mietitään sitä parisuhdetta, niin miten vauvan tulo vaikuttaa siihen parisuhteen seksuaalisuuteen?
Noora: Sehän vaikuttaa hyvin ratkaisevalla tavalla eli kahdesta on tullut kolme. Se on tosi suuri muutos tosi monelle, se ensimmäisen vauvan tulo sinne perheeseen. Nimenomaan sillain, että sitä jo ikään kuin kypsyteltäis siellä äitiysneuvola-aikana, raskausaikana eli jo pystyttäisiin kuvittelemaan ikään kuin sitä vauvaa siellä kohdussa ja myös kumppani otettaisiin mukaan tähän keskusteluun ja myös tähän seksuaaliseen keskusteluun. Elikkä tosi hyvä olisi, että kumppani olisi mukana niillä neuvolakäynneillä ja voitaisiin yhdessä keskustella myös näistä nimenomaan seksuaalisuuteen ja just siihen raskauden aikaiseen seksin harrastamiseen liittyvistä asioista ja kumppani voisi kuulla sitten näistä limakalvomuutoksista ja näistä mitä mä äsken juuri tuossa sanoin. Ja myös häntä kuunneltaisiin eli mikä hänen näkökulma on. Ja erityisesti sitten myöskin toki tämän vauvan saapumisen jälkeen, että miten se vaikuttaa siihen tulevaisuuteen. On todettu, että se on ihan hyvä tapa, että tosiaan siellä sitä kohtuvauvaa mietitään jo siellä raskausaikana elikkä tehdään mielikuvia siitä ja jutellaan vauvalle kohdun kautta ja siellä voi olla kumppanin mukana eli tehdään tämmöistä tavallaan tutustumista jo etukäteen. Sitten kun se tulee sinne perheeseen, niin hän on jo vähän tuttu, että hän ei ole ihan semmoinen niinku outo. Mikäs tänne nyt tuli vaan, että siihen on ikään kuin menty jo siihen ajatukseen siitä, että meistä tulee kohta perhe. No perhe on toki kaksikin ihmistä, mutta että meille tulee tämä pikkuinen vauveli. Sitten tosiaan se, että tiedostetaan se oma parisuhteen tila siinä vaiheessa, kun ollaan raskaana ei tai tämä äiti on raskaana. Elikkä harvemmin se sitten menee niin että jos on jo parisuhteessa ongelmia, niin sitten se lapsen saaminen niin kun helpottaisi sitä tilannetta tai kommunikaatiota. Elikkä se on nimenomaan yleensä niin, että ne pahenee ne riidat siitä sitten. Myöskin se, että puhutaan realistisesti terveydenhoitajan suulla siitä, miten se yleensä vaikuttaa siihen parisuhteeseen, se vauvan tulo, elikkä nimenomaan näitä nyt ehkä haluan nostaa täältä, että se oman ajan käsite. Kuinka paljon kumpikin tarvitsee omaa aikaa, miten jaetaan vastuuta vauvan hoidosta? Kuinka paljon on tämmöistä taustatukea, eli onko siellä isovanhempia, kavereita? Saako vauvaa hoitoon eli kuinka paljon pystyy sitä parisuhdetta esimerkiksi hoitamaan? Pystytäänkö yhdessä lähteä jossain vaiheessa vaikka kylpyläviikonlopulle, eli miten paljon siellä on sitä tukee? Ja nää on niinku tosi tärkeitä asioita nimenomaan ottaa myöskin jo etukäteen puheeksi siellä laajoissa terveystarkastuksissa, siellä jo äitiysneuvolapuolella. Mutta se nimenomaan, että niissä just siellä neljän kuukauden kohdalla, kun on tämä laaja terveystarkastus, että se nimenomaan kysyttäisiin, miten on niin kun vaikuttanut tää teidän parisuhteeseen ja seksuaalisuuteenkin tämä asia, kun on vauva tullut. Ja halut voi muuttua siellä voimakkaastikin äidillä esimerkiksi just siinä vauvan syntymisen jälkeen. Eli siinä voi nimenomaan nää kaikki hormonitoiminnat, rintamaito käynnistyy. Ne voi vaikuttaa niin, että ei ole sitä halukkuutta tai synnytyksessä on voinut tulla repeytymiä alapäähän, jotka sitten tekee tietenkin kipua ja niille pitää antaa rauha parantua eli ihan semmoinen yhdyntäseksi voi olla vähän hankalaa sitten siinä heti synnytyksen jälkeen ja tästäkin on hyvä puhua ja kysyä ja opastaa pariskuntaa, että mitä se on se korvaava toiminta, että voidaanko me helliä toisiamme eri tavalla, jollakin tavalla. Ja sitten se ihan se masturbointi. Elikkä sitten, että molemmilla on lupa omaan seksuaalisuuteensa ja sen toteuttamiseen. Myös sillä kumppanilla, jos sitten ei esimerkiksi ole sitä yhdyntäseksiä pitkään aikaan, niin miten sitten tää kumppani haluaa hoitaa sitä omaa seksuaalisuuttaan siinä tilanteessa?
Pinja: Niin ja ehkä tämmöisenä yhteenvetona nyt voisi sanoa, että sitten kun se vauva syntyy, niin arki muuttuu ja sitä myötä se parisuhdekin muuttuu. Se parisuhde voi automaattisesti jäädä vähän sen vauvan tulon jälkeen taka-alalle. Ja vaikka siihen vanhemmuuteen ja lapsen tuloonkin varauduttaisiin kuinkakin hyvin, niin niitä yllätyksiä tulee silti automaattisesti aina vastaan. Ja myös hyvä muistaa, että se lapsi kasvaa jatkuvasti ja myös rutiinit muuttuu siinä samalla. Joten ehkä tärkeintä on just semmoinen joustavuus siinä vanhemmuudessa ja niin parisuhteessakin.
Noora: Juuri näin. Olen samoilla linjoilla kyllä.
Pinja: Seuraava kysymys meillä olisi sellainen, että miksi sen parisuhteen tukeminen on tärkeää siellä neuvolassa?
Noora: Parisuhdehan on lapselle pienestä asti se turvapaikka, jossa vanhemmat yksi hoitavat lasta rakkaudellisesti. En halua tällä kommentilla mitenkään toisarvoistaa yksinhuoltajia. Tällaisiakin on paljon, jotka synnyttää lapsen yksin ja haluaa sitä ja on siihen lähtenyt. Eli myöskin sitten se vanhemman ja vanhempien rakkaus sitä lasta kohtaan voi olla suurempaa siinä tilanteessa, kun heillä on tuki toisistaan ja se parisuhde voi hyvin. Eli sen takia mä lähtisin ajattelemaan, että tää parisuhteen tukeminen on todella tärkeää siellä neuvolassa. Eli sen puheeksi ottaminen ja myöskin sellaisen tavallaan puheeksi ottamalla, juuri tästä parisuhteesta kysymällä vaikka käynnistää sellainen tilanne, että jos siellä on tosiaan parisuhteessa vaikka nyt tosi kova kriisi päällä, niin itsekin kun tätä aihetta opetan, niin opiskelijat usein kysyy, että mitä sitten? Mihin asti mä voin mennä? että en mä ole mikään terapeutti. Tähän mä usein siksi sanonkin että, et olekaan, mutta sä käynnistät sen prosessin siinä, että sulla on taito ohjata sitten pariskunta eteenpäin vaikka pariterapiaan tai esimerkiksi moni on saanut apua näistä Väestöliiton itsekursseista, mitkä myöskin on saatavilla netissä avoimena eli pariskuntana käyvät yhdessä läpi tämmöistä verkossa tapahtuvaa parisuhdekurssia eli sekin on hyvä vinkata eteenpäin se tieto sitten. Eli siellä tosiaan myöskin siis terveydenhoitajalla pitäisi olla taitoa ymmärtää esimerkiksi just parisuhteen vaiheita. Eli otan vaikka esimerkiksi nyt, että siellä on ensin se rakastumisvaihe ja sitten silloin kaikki on tosi hyvin ja sitten siellä on jo se, kun aletaan ymmärtämään sen toisen erillisyys ja lähtee tulemaan ne riidat, mikä on ihan hyvä asia, että niitäkin tulee. Tulee se erillistäminen siinä ja se on niinku parisuhteen vaihe. Ja sitten lopuksi tulee se rakkaus vasta. Elikkä se on se, kun kiinnitetään ja on se yhteinen ymmärrys siitä, että on tää jatkuu. Eli semmoinen niinku kaikki tää yhdessä, että olisi semmoinen pieni tieto niistä parisuhteista, että mitä ne vaiheet on ja silloinhan pystyy myöskin auttamaan sitten siinä tilanteessa kysymällä, kuuntelemalla. Sen kuuntelemisen haluan nostaa nyt tosi ylös, että se on se yks terveydenhoitajan pääasia on ne korvat.
Pinja: Niin ja ehkä siinäkin, kun sitä asiaa kysyy ja ja siinä, kun terveydenhoitaja kuuntelee sitä pariskuntaa, niin he voi ehkä itsekin keskustelemalla ratkoa jo niitä asioita. Nostetaan vähän niinku pöydälle niitä semmoisia asioita, mistä ei olla puhuttu aikaisemmin ollenkaan. Niin sekin varmaan voi riittää ja olla semmoinen merkittävä tekijä sitten siinä parisuhteen kannalta.
Noora: Joo, eli just näkisin tämmöisenä niinku tavallaan, onko vahva sana tuomarina olo tai semmoisena, että tavallaan joskus tilanne on niin tulehtunut parisuhteessa, että ei ole sitä puheyhtettä, jolloin se auttaa, kun siinä on kolmas osapuoli esittämässä kysymyksiä. Avoimia kysymyksiä, että miten sä koet tän ja antaa molemmille yhtä lailla tilaa siinä tilanteessa. Elikkä molemmat saa puhua ja keskitytään siihen, että annetaan toiselle lupa puhua siitä asiasta rauhassa ja sitten siinä on se kuunteleva osapuoli, joka voi sitten ohjata sitä tilannetta, ei niinkään tuomita tietenkään eikä tavallaan sanoa, että minusta tuo nyt ei ollut oikein tehty vaan se, että niinku ohjata sitä miltä susta tuntui nyt tää, kun kumppanisi sanoi näin.
Pinja: Niin aivan joo ja justiinsa ehkä se semmoinen, että jos huomaa että toinen ei oikein ehkä vastaa sitten siinä, että toinen osapuoli vaan siitä pariskunnasta kertoo sitten, että näin meillä hoidetaan ja näin nää sujuu, mutta se ei ehkä toisesta tunnu sitten samalta, niin seuraa sitten sitä.
Noora: Kyllä. Antaa tilaa molemmille. Kumppanin rooli on tosi tärkeä ja sitä kannattaa ihan oikeasti terveydenhoitajien nostaa, koska muutenhan se ei sieltä nouse, jos ei siihen niinku tietoisesti puutu.
Pinja: No sitten meillä olisi viimeinen kysymys, että kenen vastuulla on ottaa seksuaalisuus puheeksi?
Noora: Aivan ehdottomasti asiantuntijan eli sen terveydenhoitajan, neuvolan terveydenhoitajan tässä tilanteessa, kun on neuvolakontekstissä tästä asiasta puhuttu. Nostan edelleen PLISSIT -mallin ylös, elikkä puheeksiotto, luvan antaminen siitä puhumiseen ja sen jälkeen se kuuntelu eli antaa sen turvallisen tilan puhua.
Henna: Tästä voisi ehkä semmoisena yhteenvetona sanoa sen verran, että seksuaaliterveyden edistäminen on tosi tärkeätä neuvolassa ja se edistää sitä vauvaperheen terveyttä ja parisuhteen jatkuvuutta, ja sillä seksuaalisuuden puheeksiottamisella työntekijät voi vaikuttaa asiakkaan tai parisuhteen molempien osapuolien elämänlaatuun merkittävästikin. Myöskään se asiakas ei välttämättä osaa tuoda asiaansa esille, joten siinäkin mielessä ammattilaisen tulee uskaltaa kysyä.
Pinja: Niin seksuaalisuuden puheeksi otossa ei ole ehkä tärkeintä se, että on kaikki vastaukset valmiina, vaan ehkä enemmän se, että asiakas tuntee olonsa kuulluksi eikä hän jää yksin asian kanssa. Ja vaikka ammattilainen ei osaisi neuvoa asiakasta, voi hän silti ohjata hänet esimerkiksi seksuaalineuvojan tai lääkärin vastaanotolle, jossa ongelmaan saa sit näitä konkreettisia ohjeita.
Pinja: No niin, nyt tulimme jo päätöksen tässä meidän podcastjaksossa. Kiitos Noora, kun saatiin haastatella sinua ja saatiin tulla keskustelemaan tänne Sydämellä terveydelle -podcastsarjaan. Toivottavasti tämä podcastjakso herättelee ajatuksia hoitoalanopiskelijoilla seksuaalisuuden puheeksiotosta ja sen tärkeydestä.
Noora: Kiitos.
Henna: Kiitos munkin puolesta ja kiitos kun kuuntelit.
[Loppumusiikki]
Ei kommentteja