Datan jäljillä 4: Opinnäytetöihin liittyvät eettiset kysymykset

[musiikkia]

Anna Eskola: Tervetuloa kuuntelemaan Datan jäljellä -podcast-sarjaa, joka toteutetaan osana Metropolian data-agenttitoimintaa. Data-agenttitoiminnan tarkoituksena on kannustaa hyvään aineistonhallintaan ja edistää aineistojen avoimuutta. Tässä jaksossa keskustelemme opinnäytetöihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Minun nimeni on Anna Eskola. Työskentelen Metropoliassa projektisuunnittelijana ja data-agenttina. Kanssani tämänpäiväiseen teemaan pureutumassa on Hanna Repo Jamal. Hanna, esittelisitkö itsesi?

Hanna Repo Jamal: Joo hei vaan, olen Hanna Repo Jamal ja toimin Metropoliassa lehtorina, teemavastaavana, projektipäällikkönä ja data-agenttina ja tämän lisäksi olen Metropolian tutkimuseettisen ohjausryhmän jäsen. Kaikki Metropolian data-agentit on käyneet läpi koulutuksen, jossa on aineistonhallinnan ja aineistojen avoimuuden lisäksi pureuduttu myös tutkimusetiikkaan. Datan jäljillä -podcastiin olemme kutsuneet eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan aineistonhallintaan, etiikkaan ja tietosuojaan liittyvissä teemoissa. Tässä jaksossa vieraana on Juha Järvinen Metropoliasta. Juha, kertoisitko lyhyesti itsestäsi? Kuka olet, mitä teet ja mikä on kytköksesi tämän jakson teeman?

Juha Järvinen: Olen Metropoliassa innovaatioasiantuntijana ja työskentelen aika paljon muun muassa opiskelijayrittäjyyden ja tietenkin sitten korkeakoululähtöisten tulosten hyödyntämisen parissa, mutta sen lisäksi olen tutkimuseettinen tukihenkilö Metropoliassa.

Hanna Repo Jamal: kiitos Juha ja oikein paljon tervetuloa tänne meidän asiantuntijavieraaksi. Olisin kysynyt sinlta heti tähän alkuun, että voisitko avata meidän kuulijoille, mikä on tämmöinen tutkimuseettinen tukihenkilö? Mitä siihen tehtävään kuuluu?

Juha Järvinen: Tittelin mukaisesti tukihenkilö on tukihenkilö eli oman toimen ohessa edistetään hyvien tieteellisten käytäntöjen lisääntymistä antamalla erilaista koulutusta ja erityisesti neuvontaa. Eli me tarjotaan henkilökunnalle ja joskus myös opiskelijoille tietoiskujen muodossa neuvontaa, ennakoivaa neuvontaa, mutta myöskin sitten neuvontaa semmoisessa tilanteessa, jossa on mahdollisesti epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista. Meidän tukihenkilöiden rooli on nimenomaan olla tällainen puolueeton neuvonantaja. Eli me ollaan aina kummankin mahdollisen kiistatilanteen osapuolen käytettävissä. Eli me annetaan neuvoja ja tukea, mutta me ei millään tavalla osallistuta, jos käy sillä tavalla, että käynnistyy tämmöinen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn selvitysprosessi. Me ei osallistuta siihen tutkintaa varsinaisesti vaan me ollaan tukihenkilönä.

Anna Eskola: Kiitoksia! Metropoliassa, kuten monessa muussakin ammattikorkeakoulussa on opiskelijoita aika monelta eri alalta. Nyt haluaisinkin kysyä sinulta Juha, että onko siinä eroja, että millaisia eettisiä näkökulmia liittyy opinnäytetöihin aloista riippuen ja onko siinä eroja, miten se pitää huomioida? Ja ylipäänsä, että minkä tyyppisiä eettisiä näkökulmia opinnäytetöihin liittyy?

Juha Järvinen: Opinnäytetöihin voi liittyä siis esimerkiksi, jos me puhutaan, vaikka sosiaali- ja terveyspuolen opinnäytetöistä, niin siellä se kynnys ehkä siihen, että saattaa tulla kysymyksiä, jossa on joku eettinen näkökulma, niin se on matalampi kuin, jos me puhutaan jostakin, käytetään nyt, vaikka ilmaisua kovista aloista niin kun teknologiaa tai näin päin pois. Mutta myöskin näillä aloilla saattaa olla sellaisia opinnäytteitä, jossa tulee eteen kysymyksiä, jotka liittyvät etiikkaan. Mutta aika paljon nämä liittyvät tietenkin siihen, että kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä ja ihmistieteiden kanssa, niin siinä korostuu eettisten kysymysten esiin nouseminen.

Hanna Repo Jamal: Minä voisin tuohon vielä jatkaa sen verran, että Metropoliassa on tänä vuonna rehtorin päätöksellä perustettu tämmöinen tutkimuseettinen ohjausryhmä, joka on siis aika uusi juttu. Ja Juha ja minä molemmat ollaan tämän ryhmän jäseniä ja tämä ryhmä on perustettu ensisijaisesti siitä tarpeesta, että ei oikein ole olemassa sellaista foorumia, jossa voitaisiin käsitellä tämmöisiä AMK-tason opinnäytetöihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Ja nyt ollaan sitten tämmöinen foorumi Metropoliassa perustettu, jossa voidaan sitten ottaa kantaa ja käsitellä tämmöisiä haastavia kysymyksiä ja tarjota koulutusta sekä opinnäytetöiden ohjaajille että opiskelijoille.

Juha Järvinen: Joo, ja tämä on tärkeä huomio. Metropolia on sitoutunut tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen noudattamiseen ja viimeisin versio tästä tutkimuseettisen neuvottelukunnan eli TENKin hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa, niin viimeisin versio tästä ohjeistuksesta on ilmestynyt tänä vuonna. Mutta tämmöisen sisäisen ryhmän olemassaolon tärkeää sen takia, että TENKin ohjeistus kuitenkin liittyy enemmänkin toimintaan, jota me ei tehdä pääsääntöisesti. Eli vaikka me noudatetaan näitä hyviä ohjeistuksia, joita TENK on antanut ja se ei mitään haittaa, vaikka niitä noudatettaisi aivan perustutkintotasolla, niin silloin kun puhutaan hyvän tieteellisen käytännön, mahdollisesti esimerkiksi loukkausepäilystä, niin niitä ei käsitellä silloin, kun on kyse perustutkintojen opinnäytetöistä tai opinnoista. Niitä ei käsitellä näissä prosesseissa ja sen takia on tärkeää, että meillä on tämmöinen oma ryhmä, joka voi auttaa ja tukea ja käsitellä tällaisia kysymyksiä.

Anna Eskola: Mainitsit tuossa nämä hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset, niin kerrotko vähän, millaisia ne kenties ovat, minkä tyyppisiä ne ovat ja mihin ne voivat johtaa?

Juha Järvinen: Voidaan sanoa, että hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta on jotain sellaista, joka ensinnäkin rikkoo näitä perusperiaatteita. Ja sitten toisaalta tekee jotakin hallaa tai vahingoittaa tieteellisen toiminnan uskottavuutta. Ja joskus tietysti tämmöinen toiminta voi olla myös ihan on lainvastaistakin, mutta niitä ei käsitellä koskaan näissä HTK-prosesseissa. Että tässä on myös tärkeää sitten muistaa se, että hyvien tieteellisten käytäntöjen loukkaukset niin, niitä ei esimerkiksi ole se, että kahdella tieteentekijällä tai projektityöntekijällä tai jollakin osapuolilla, jotka työskentelevät jossakin, jossa kehitetään jotain uutta, niin jos se on esimerkiksi oppiriita, niin ne eivät ole HTK-loukkauksia. Eli tällaista tulkinnalliset asiat, niin he eivät ole sitten tieteellisen käytännön vastaista toimintaa. Ja sitten tietenkin on se, että kuinka tahallista tämmöinen voi olla vai onko se tietämättömyyttä vai onko se ihan todella toistuvaa tai hyvin haitallista. Yleisesti ottaen nämä pyritään punnitsemaan tapauskohtaisesti silleen, että onko kyseessä joku lievempi loukkaus tai sitten hyvin vakava loukkaus.

Anna Eskola: Onko sinulla jotain esimerkkiä siitä, että millainen olisi tällainen lievä loukkaus ja millainen puolestaan vakava?

Juha Järvinen: Lievä loukkaus ja tietysti minun oma näkökulma, niin se voisi olla joku tällainen niin kun luvaton jonkun lähteen lainaaminen pienessä mittakaavassa. Ja sitten tietenkin, että jos opinnäytteissä hyvin laajalti lainataan jostakin sisältöjä tai aineistoa ilman, että ilmoitetaan mistä ne ovat tai suoranaisesti todella kopioidaan jo jotakin tai käytetään ilman lupaa jotain asioita, niin ne on tietysti sitten vakavampia. Mutta että tietenkin sitten tämmöinen niin kun hyvin pienessä mittakaavassa oleva, ei ehkä ole niin niin vakavaa vilppiä.

Hanna Repo Jamal: Joo jäin vielä sitä pohtimaan, että eikö tämän ohjeistuksen mukaan sitten arvioida tämän vakavuusasteen lisäksi myös tätä vilpin tekemisen tahallisuuden astetta?

Juha Järvinen: Joo, kyllä totta kai toimintahan voi on tahallista ja hyvin vakavaa, mutta siinä voi olla myös huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä tai sitten tietämättömyydestä johtuvaa käytännön laiminlyöntiä. Eli kuten HTK-ohjeissakin todetaan niin jotakin sellaista, että asioista ei ole otettu selvää, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Ja tässä korostuu ehkä sellainen asia, että semmoinen ennakointi ja erilaisten tilanteiden arviointi ennen, kuin lähdetään edes tekemään sitä työtä, että missä voi tulla eteen tämmöisiä. Kaikkeahan ei voi tietää, kaikkea tuntea, mitä tulee tapahtumaan opinnäytetyötä tehtäessä, mutta mitä enemmän on sitä tietoa siitä, että mitä ei ainakaan kannata tehdä, niin sen turvallisemmilla vesillä ollaan koko aika, kun tehdään sitä varsinaista työtä. Eli ennakkoon perehtymällä erilaisiin ohjeistuksiin, niin pääsee myöskin pitkälle.

Hanna Repo Jamal: Tämä on hyvin tämmöinen monitasoinen ilmiö ja jokainen tapaus arvioidaan sitten yksilöllisesti näitä kriteerejä käyttäen. Miten sitten semmoinen asia, kun puhutaan opinnäytetöiden eettisyydestä. Opiskelijahan on aina täällä oppimassa ja tekee yleensä tämmöistä opinnäytetyöprosessia ensimmäistä kertaa niin, minkälainen vastuu opiskelijalla itsellä on näistä tutkimuseettisistä kysymyksistä opinnäytetyössä?

Juha Järvinen: Opiskelija vastaa viime kädessä itse siitä opinnäytetyönsä sisällöstä. Totta kai ohjaajallakin on vastuuta siinä, että mitä opiskelija siinä tekee, mutta opiskelijat pääsääntöisesti vastaavat siitä opinnäytetyönsä sisällöstä itse.

Hanna Repo Jamal: No mitäs, kun mainitsit sen ohjaajan vastuun, minkälainen vastuu sitten opinnäytetyön ohjaajalla on näissä tutkimuseettisistä kysymyksistä?

Juha Järvinen: Ohjaajalla on vastuu siinä, että hän perehtyy tutkimuseettisiin asioihin ja on sitä kautta tietoinen ja ymmärtää sitten ohjata opiskelijaa oikeaan suuntaan siinä vaiheessa, kun se opinnäytetyö on tekeillä. Ohjaajan oma kouluttautuminen ja ymmärrys näistä asioista on ensiarvoisen tärkeä. Ja mitä minulle tulee joskus tällaisia kysymyksiä näihin tutkimuseettisiin asioihin liittyen, jotka liittyy esimerkiksi opinnäytetyössätehtäviin kysymyksiin, niin kyllä ne aika usein on sellaisia, että ne tulee sitten vasta, kun se työ on jo käynnissä. Eli kohdataan jotakin. Tietenkin me ei voida ennakoida ihan kaikkea etukäteen ja tietää, että mitä seuraavaksi maailmassa tulee tapahtumaan tai mitä siinä opinnäytetyötä tehtäessä tulee tapahtumaan. Mutta näitä voi ennakoida ja huolehtimalla hyvästä suunnitelmasta silloin, kun tehdään, aletaan tekemään sitä opinnäytetyötä, niin vältetään sitten tämmöisiä karikkoja.

Anna Eskola: Tosi hyviä pointteja. Nyt kun tässä tuli tämä ennakointi-sana esille, niin minä rupesin miettimään sitä, että tuleeko opinnäytetöissä esiin sellaisia tilanteita, joissa pitäisikin tehdä ihan varsinainen eettinen ennakkoarviointi?

Hanna Repo Jamal: Kyllä tulee. Tässä just korostuu toi, mitä Juha tuossa aiemmin mainitsi, että erityisesti ohjaajalla tulisi olla riittävät tiedot ja riittävä osaaminen, jotta ohjaaja osaa tunnistaa tämmöiset tilanteet, jolloin on kysymyksessä joku hyvin sensitiivinen tutkimusaihe tai tutkimusryhmä esimerkiksi. Ja tietysti on kysymys ihmisiin kohdistuvasta tutkimuksesta, jolloin ilman muuta tämmöisissä tilanteissa opiskelijan täytyy sitten hakea eettinen ennakkoarviointi opinnäytetyölle.

Anna Eskola: Jos ajatellaan, että opinnäytetöitä tehdään niin alemmissa ammattikorkeakoulututkinnoissa kuin ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Onko tässä eroja siinä, että minkä tyyppisiä eettisiä näkökulmia näihin liittyy ja onko niissä esimerkiksi ne opiskelijoille kohdistuvat osaamisvaatimukset erilaiset mitä tulee tähän eettisiin näkökulmiin?

Juha Järvinen: Ylemmän ammattikorkeakoulun, YAMK-tutkintojen opinnäytetöissä, niissä odotetaan samoja periaatteita. Mutta totta kai siinä vaiheessa, että jos esimerkiksi opiskelija tekee tätä opinnäytetyötä, vaikka jossakin työsuhteessa tai näin, tässä voi tulla tietenkin eroavaisuuksia siihen, että jos opiskelija taas tekee niin kun perustutkinto-opiskelijana meillä täällä Metropoliassa. Mutta totta kai pääsääntöisesti niin kaikki nämä eettiset periaatteet ovat samanlaisia.

Anna Eskola: Mitenkäs Juha sinä olet myös kehittämässä monialaisia innovaatio-opintoja täällä Metropoliassa? Onko siinä noussut esiin jotain eettisiä näkökulmia esimerkiksi sitä kautta, kun eri alojen erilaiset tekemisen tavat kohtaa?

Juha Järvinen: Joo, kyllä on aina silloin tällöin nousee esille. Ikään kuin nurkan takaa tulee tällaisia tilanteita näissä innovaatioprojekteissa, joissa tulee eettinen kysymys eteen. Saattaa olla esimerkiksi, että hieman ajattelemattomasti on lähdetty jossain projektissa tekemään haastatteluja alaikäisten parissa. Jotain tällaista, jossa siinä vaiheessa pitäisi tietysti ohjaajallakin soida hälytyskellot, että pysähdytään tähän ja hankitaan tarvittavat luvat tai selvitetään, että voiko tämän esimerkiksi projektin tämän kohdan toteuttaa jotenkin toisin, ettei ei tule tämmöisiä ennakkoarviointia edellyttäviä ja vähän monimutkaisiakin prosesseja näiden projektien tapauksessa eteen. Ja siinä oikeastaan korostuu se, että kun tehdään yritysten kanssa yhteistyötä, erilaisten organisaatioiden kanssa, niin on tosi tärkeätä, että siinä projektin suunnitteluvaiheessa otetaan mahdollisesti tällaisia tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan esiin. Ja sitten toisaalta sovitaan myöskin projektisopimuksien kautta, että mitkä on ne projektin ennakoidut tulokset ja projektin toteuttamistavasta ja näin päin. Niin ollaan siinäkin niin kun vankemmalla maaperällä sitten, kun se opiskelijatiimi lähtee toteuttamaan sitä projektia.

Anna Eskola: Meillä on ollut tässä tosi hyvää keskustelua nyt näistä opinnäytetöihin liittyvistä eettisistä näkökulmista ja siinä taustallahan on se, että Metropolia on sitoutunut noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Nyt me voitaisiin vielä kaikki sanoa jotain siitä, että mitä me toivottaisiin, että kuulijalle jäisi mieleen tästä jaksosta tai antaa joku vinkki sinne takataskuun. Minä itse mietin ainakin, että opinnäytetyön ohjaajien kannalta minun oma vinkki olisi ehkä siinä, että ohjaajan on hyvä pitää omat tuntosarvet pystyssä sillä tavoin, että jos nousee esiin jotain sellaista, mihin pitäisi puuttua, missä pitäisi havahtua, herätä, tehdä jotain, että se sitten tapahtuisi mahdollisimman oikea-aikaisesti. Miten Juha, millaisen vinkin sinä haluaisit antaa kuulijoille?

Juha Järvinen: Antaisin lukuvinkit. On erittäin suositeltavaa lukea toi tutkimuseettisen neuvottelukunnan ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa julkaisu. Se on hirveän helppolukuinen ja selkeä käsikirja siihen, että mitä reunaehtoja on silloin käsillä, kun puhutaan ihmiseen kohdistuvasta tutkimuksesta. Ja kuten usein on korostettu, niin se ei todellakaan haittaa, vaikka ei juuri nyt tehtäisikään ihmiseen kohdistuvaa tutkimusta tai käsillä ei olisi sellainen opinnäytetyö tai näin, mutta sellainen saattaa tulla kohdalle ja ei todellakaan haittaa mitään, että näitä ohjeita noudatetaan myös kaikessa kehittämis- ja tutkimustyössä.

Anna Eskola: Entä Hanna, mitä sinä toivoisit kuulijan muistavan tästä mitä me ollaan tänään juteltu?

Hanna Repo Jamal: No minä voisin vinkata oikeastaan näihin molempiin edellisiin vinkkeihin liittyen sen, että on tosi hyvä muistaa myös ne vastuukysymykset ja se, että sillä opinnäytetyöntekijällä ja ohjaajalla on oikeasti iso vastuu näistä eettisistä kysymyksistä. Ja se, että pystyy pitämään ne tuntosarvet pystyssä, edellyttää sitä, että täytyy myös olla sitä osaamista. Täytyy perehtyä Juhan vinkkaamaan aineistoon ja muutenkin hakea sitä tutkimuseettisen osaamista itselle ja myös sitten ylläpitää ja päivittää sitä. Kiitos Anna ja kiitos Juha, että tulitte juttelemaan tästä aiheesta meidän kanssa ja erityisesti iso kiitos kaikille meidän kuulijoille. Tämä oli Datan jäljillä -podcast-sarjan neljäs jakso. Kaikki jaksot löydät Metropodiasta. Seuraavassa jaksossa pureudumme TKI-hankkeissa huomioitaviin eettisiin näkökulmiin. Kuulemisiin!

[musiikkia..]