Hyvissä handuissa 3: Opiskelijoiden konsultatiivinen osaaminen tulevaisuuden työelämätaitona

————————————————————————————————————————
[recording starts]

Haastattelija Kaarina Pirilä
Puhuja 1 Kaija Kekäläinen
Puhuja 2 Anna Mäntykoski

Haastattelija 1 [00:00:06]: Tervetuloa mukaan kuuntelemaan podcast-sarjaa Yhdessä kehittäjäkumppanuutta vahvistamassa. Tämä on sarjan toinen jakso. Tällä kertaa lähdemme keskustelemaan teemasta opiskelijoiden konsultatiivinen osaaminen tulevaisuuden työelämätaitona. Meillä on kaksi keskustelijaa. Ensimmäisenä esittelen teille Metropolian lehtori Kaija Kekäläisen. Kaijalla on laaja osaaminen ja näkemys tästä teemasta, ja hän on myös aktiivisesti toiminut Metropolian HyMy-kylässä konsultatiivisissa pajoissa niitä vetäen. Tervetuloa, Kaija!

Puhuja 1 [00:00:38]: Kiitos paljon.

Haastattelija 1 [00:00:39]: Toisena keskustelijana meillä on fysioterapian tutkinnon opiskelija Anna Mäntykoski. Hän on osallistunut omaan opiskeluunsa liittyen HyMy-kylässä konsultatiivisiin pajoihin, ja tuo meille opiskelijakokemuksen tähän keskusteluun. Tervetuloa, Anna!

Puhuja 2 [00:00:53]: Kiitos.

Haastattelija 1 [00:00:54]: Minä olen Kaarina Pirilä, yliopettaja Metropolia ammattikorkeakoulusta, ja toimin tämän keskustelun juontajana. Oma roolini on tässä hankkeessa ollut erityisesti tarkastella käsitettä konsultatiivinen toiminta. Teoreettisen katsauksen tarve kirkastui jo heti, Hyvissä handuissa himassa -hankkeen alkutaipaleella. Keskustelussa tarkastelemme konsultatiivista toimintaa ja osaamista käytännönläheisesti. Toivon, että keskustelumme päätteeksi meillä on käsitys siitä, mitä konsultatiivinen osaaminen tulevaisuuden työelämätaitona antaa erityisesti opiskelijoille, mutta myös opettajille ja asiakkaille. Seuraavaksi paneudumme siihen, mitä konsultatiivisella toimintatavalla, ja erityisesti osaamisella tarkoitetaan. Ja miksi sen harjoitteleminen opintojen aikana on tärkeää. Työelämä on murroksessa, ja toimijoilta vaaditaan uudenlaista osaamista. Erityisesti kyse on teknologioiden vaikutuksesta, mutta myös mitä suurimmassa määrin toimintojen laadullisista muutoksista. Työelämän muutos edellyttää myös sosiaali- ja terveysalan toimijoilta kykyä ajatella ja toimia totutuista poikkeavin tavoin. Konsultatiivisen toimintatavan filosofiaa kehittäneet LaGrossa ja Saxe kuvaavat onnistunutta konsultatiivista prosessia parhaimmillaan kaksisuuntaisena, jatkuvana oppimisympäristönä, joka luo kumppanuutta. Keskeistä on keskustelun perustuminen tasavertaiseen ja herkkään dialogiin. Ammatillinen konsultatiivinen keskustelu ja sen harjoitteleminen opintojen aikana, miksi se on tärkeää? Kaija, mitä ajatuksia sinulla on tästä?

Puhuja 1 [00:02:28]: Oikeastaan tuo, mitä toit esillekin työelämän muutoksista ja niistä paineista, joita kohdistuu osaamiseen myös tulevaisuudessa, niin on tavattoman tärkeää, että opiskelijat pääsevät jo heti alussa oppimaan sitä yhdessä työskentelyä ja konsultatiivista keskustelua, mikä on erilaista kuin ihan tavallinen kohtaaminen tai pohdinta, reflektiotyyppinen keskustelu. Konsultaatiossa kuitenkin keskustellaan tavoitteellisesti ja pyrkien yhdessä hakemaan ratkaisuja ja tämän tyyppisestä näkökulmasta. Ajatus, että opiskelijat oikeasti pystyisivät paneutumaan siihen jo opintojen aikana, on kyllä ihan välttämätöntä.

Haastattelija 1 [00:03:07]: Millaisia ajatuksia sinulla, Anna, on tästä? Mitä opiskelijana ajattelet, miksi ammatillisen konsultatiivisen keskustelun harjoitteleminen on tärkeää jo opintojen aikana?

Puhuja 2 [00:03:18]: No me olemme opiskelukavereiden kanssa puhuneet siitä, että on hirveän mielenkiintoista ollut tutustua muiden alojen opiskelijoihin ja saada… Me pyörimme tavallaan fysioterapeutit keskenämme siinä omassa kuplassamme. Sitten, kun pääsee muiden alojen opiskelijoiden kanssa vähän keskustelemaan, se oma näkökulma laajenee aivan valtavasti. Ja se, että oma näkökulma laajenee, niin sehän on sitten taas asiakkaan etu tulevaisuudessa.

Haastattelija 1 [00:03:47]: Seuraavaksi pohdimme, miten konsultatiivinen keskustelu eroaa tavallisesta keskustelusta, kuten Kaija äsken huomautti. Konsultaatio-termi on vanha termi. Se esiintyi ensimmäisen kerran kirjallisuudessa jo noin 1500-luvulla. Yleisimmin konsultaatio-termiä käytetään terveydenhuollossa ammattilaisten välisistä asiantuntijakeskusteluista. Konsultatiivinen toiminta eroaa konsultaatiosta. Asiakas on konsultatiivisessa toiminnassa moniasiantuntijatiimin aktiivinen toimija, eikä passiivinen kuuntelija. Ja tähän liittyy konsultatiivinen keskustelu. Miten, Kaija, sinä ajattelet konsultatiivisen keskustelun eroavan tavallisesta keskustelusta?

Puhuja 1 [00:04:25]: Oikeastaan vähän jatkankin tuota jo äsken esiin noussutta ajatusta siitä, että oikeastaan konsultatiivisessa keskustelussa, mitä opiskelijatkin ovat harjoitelleet, lähdetään hakemaan ratkaisua johonkin haasteeseen, jonka opiskelija on tunnistanut; on jokin kysymys tai lähtökohtainen arvelu tai oletus jostakin pulmasta, johon ei yksin ole pystynyt löytämään ratkaisua. Ja sitten tunnistetaan se, että meillä on muita ammattiosaajia, joilta voidaan kysyä, yhdessä harkita, neuvoa. Ja jotenkin se keskustelun kulku kuitenkin rakentuu vahvemmin tällaiseksi strukturoidummaksi. Eli meillä on jokin lähtökohta siihen keskusteluun, ja sitten erilaisten ammattiosaajien näkemyksiä jaetaan. Ja siitä muodostetaan sitten vielä lopussa yhteinen ymmärrys, mitä me olemme tästä keskustelusta saaneet ja minkälaisia tekoja mahdollisesti asiakkaan haasteen äärellä olisi syytä tehdä seuraavaksi. Eli se on kuitenkin johdonmukaisesti etenevää ja tavoitteellista. Silti kuitenkin toisia vahvasti kunnioittavaa ja tilaa antavaa toistenkin ajatuksille. Parhaimmillaanhan keskustelussa saattaa nousta esille hyvinkin moninaisia näkökulmia, jotka eivät kaikki vastaa sitä omaa ajattelua. Ja sitä kauttahan se nimenomaan tuo sitä näkökulmaisuutta ja rikkautta siihen asiakkaan asioiden tarkasteluun.

Haastattelija 1 [00:05:49]: Miten konsultatiivinen keskustelu näyttäytyi sinulle, Anna? Mitä hyötyä sinulle oli olla mukana oppimassa tätä prosessia?

Puhuja 2 [00:05:57]: Minulla oli yksi asiakas itselläni, jonka otin asiakasesimerkiksi siihen konsultatiiviseen työpajaan. Niin kyllä sen työpajan aikana sai todella paljon uusia näkökulmia sen asiakkaan asioiden hoitamiseen. Ja sitten puhuttiin sen jälkeen, että vitsi kun pääsisi vielä näkemään sitä, miten sitten nämä eri alojen osaajat lähtisivät hoitamaan sitä työtä sen asiakkaan kanssa. Se olisi ihan hirveän opettavaista itselle. Siinä saisi sitä omaa näkökulmaa laajennettua. Kun puhutaan ihmisistä, niin ihminen on niin hirveän monimutkainen kokonaisuus, ja meillä jokaisella on, sekä ihan jo omasta historiasta plus siitä opiskelusta sitten, jos on eri aloja opiskellut, niin niistä kummastakin meillä on erilaista osaamista. Ja ne osaamiset kaikki kun tuodaan yhteen, niin se on sitten asiakkaan etu, ja se kehittää myöskin sitä asiantuntijan näkemystä paljon laajemmaksi.

Puhuja 1 [00:07:02]: Hienoa oli, Anna, jotenkin kuulla tuota ajatusta, mitä olette pohtineet opiskelijaporukassa. Tavallaan pyrkimys siihen, että olisi hienoa päästä myös sellaiseen yhteisvastaanottoon. Ettemme olisikaan niin rinnakkain työskenteleviä, vaan tätä kautta voisi rakentua jopa se ajatus, että voitaisiinkin yhdessä kohdata ja lähteä ratkomaan niitä asiakkaan haasteita. Kuulosti todella hyvältä.

Haastattelija 1 [00:07:24]: Tässä on mielenkiintoinen kehityskohde tuonne HyMy-kylään kyllä, ihan ehdottomasti. Sellaista kehittämistyötä sinne.

Puhuja 2 [00:07:32]: Joo. Ja jotain meillä on ollutkin opintojen aikana jo; olemme ainakin tehneet osteopaattiopiskelijoiden kanssa, ottaneet yhdessä vastaan. Niin kyllähän se oli todella opettavaista.

Puhuja 1 [00:07:40]: Nämä ovat myös niitä tulevaisuudessa yhä enemmän tarvittavia työtapoja ja taitoja, joita me haluamme myös opiskelijoille täällä opintojen aikana jo opettaa. Opiskelijat pääsisivät niihin tilanteisiin oppimaan.

Haastattelija 1 [00:07:56]: Konsultatiivisen toimintatavan käytöstä on tutkimusten mukaan hyötyä kaikille toimijoille, kuten tekin toitte esille äskeisessä keskustelussa. Asiakkaalle hyöty on siis ilmeinen. Asiakkaan tarpeisiin, haasteisiin ja toiveisiin ratkaisun etsiminen poikkeaa suuresti perinteisestä mallista. Mutta mitä hyötyä tästä on opiskelijalle? Tässä on jo hyötyjä noussut esille, mutta tarkennetaan niitä hiukan. Anna, millaisia ajatuksia ja kokemuksia sinulla on konsultatiivisesta toimintavasta, tästä hyötynäkökulmasta? Jos voit vielä lisätä jotain äskeiseen. Tuleeko mieleen?

Puhuja 2 [00:08:32]: Olen osallistunut siihen joitain kertoja. Sitten kun siellä on tuotu eri opiskelijat, ja eri alojen opiskelijat ovat tuoneet niitä omia asiakkaitansa siihen tilanteeseen, niin sitten on tavallaan aina lähdetty vähän eri vinkkelistä ratkomaan sitä asiaa. Että sitten he ovat tuoneet siitä omasta näkökulmastaan, ja me olemme lisänneet siihen sitä meidän näkökulmaamme ja meidän osaamistamme. Niin kyllä joka kerta on tullut sellainen tunne, että siinä on sekä sen asiakkaan hyötyä ollut että sitten meidän opiskelijoiden näkökulmaa laajennettu. Ja ihan, ei ehkä pelkästään työelämänkään taito, vaan ihan jo siis ihmisenäkin siinä kasvaa.

Haastattelija 1 [00:09:13]: No nyt, Kaija. Kysynkin sitten sinulta, että mitkäs ovat osallistuvan opettajan saamat hyödyt tästä konsultatiivisesta toiminnasta?

Puhuja 1 [00:09:23]: Jäin oikeastaan kuuntelemaan tuota Annan pohdintaa omasta hyödystään, ja jotenkin tunnistan sen myös opettajan työn arvokkaana oivalluksena, kun on päässyt havainnoimaan ja olemaan osana näitä työpajoja. Se tapa, jolla opiskelijat oikeasti saavat niitä oivalluksia, ja miten nähdään se toisen osaamisen tunnistamisen merkitys myös. Jotenkin ajattelen sen myös opettajana siitä opiskelijan oppimisprosessin näkökulmasta. On valtavan arvokasta päästä näkemään sitä merkitystä, joka niillä keskusteluilla on ollut. Mutta sitten jotenkin tunnistan myös sellaisen kehittämisen näkökulman, eli kun on ollut mahdollisuus olla osallisena tässä toiminnassa, niin pystyy tunnistamaan myös niitä tekoja, joita tarvitaan, jotta se pääsisi juurtumaan se toiminta, vahvasti osaksi meidän HyMy-kylän konseptia.

Puhuja 2 [00:10:16]: Joo, ja minulla tuli tuosta, mitä sinä sanoit, niin tuli mieleen, että jotenkin, kun siinä omassa opiskelijaporukassa, oman alan porukassa sitä jää helposti pyörimään siihen, niin onhan tämä tuonut myös sellaista näkökulmaa, että sitten tulevaisuudessa on helpompi, kun on vähän jo käsitystä, tulevaisuudessa siellä työelämässä on helpompi mennä nykäisemään hihasta vaikka toimintaterapian ammattilaista tai mitä nyt muita ammattilaisia onkaan. Niin ettei jää siihen omaan kuppikuntaansa kiinni. Koska se on avattu jo siellä opiskeluaikana se suhde niihin toisiin ammattiryhmiin.

Puhuja 1 [00:10:59]: Kiitos, Anna, tuosta kommentista. Jäin vielä poimimaan siitä ajatuksen, että toisaalta myös se, että uskaltaa kysyä ja uskaltaa olla epävarma myös toisten opiskelijoiden kanssa yhdessä, niin sehän vaatii rohkeutta, olla epävarma. Ja tunnustaa se, että en osaakaan kaikkea, voitko auttaa. Tai minkälaisia ajatuksia tähän omaan kysymykseeni liittyen sinulla olisi tuotavaa, niin se on kyllä tavattoman tärkeä ammatillisen kasvun prosessiin liittyvä näkökulma myös.

Puhuja 2 [00:11:31]: Kyllä. Siellä alkaa tunnistaa niitä toisten ammattialojen erityisosaamisia, niin sitten ymmärtää, mistä hihasta pitää mennä mahdollisesti tulevaisuudessa nykäisemään, kun itse tarvitsee jotain konsultatiivista apua.

Haastattelija 1 [00:11:45]: Tässä varmaan voi ajatella, että paluuta entiseen ei ole. Tämä on se tie, jota kannattaa jatkaa eteenpäin. Sen lisäksi, että kasvaa ammattilaisena, varmasti kasvaa myös ihmisenä. Tämä tuo niin paljon uutta siihen.

Puhuja 1 [00:12:01]: Hyvissä handuissa himassa -hankkeessa kehiteltyä tiimiharjoittelua ja siihen liittyvää konsultatiivista toimintatapaa on pilotoitu Metropolian uudessa innovaatio-ekosysteemissä HyMy-kylässä, kuten tässä kuulimme keskustelun aikana. Me puolestaan olemme käsitelleen tässä podcastissa tätä uudenlaista konsultatiivista lähestymistapaa. Erityisesti olemme nostaneet sen hyötyjä sekä asiakkaalle, mutta myös opiskelijalle, muun muassa tulevaisuuden työelämätaitona, ja kuten äsken kuulimme, myös opettajille. Anna, millaiselta sinusta tällainen tiimiharjoittelu vaikuttaisi opiskelumuotona?

Puhuja 2 [00:12:38]: No hirveän mielenkiintoiselta ja antoisalta ja motivoivalta opiskelumuodolta. Kyllä siihen konsultatiiviseen työpajaan osallistuminen on nostanut meissä kaikissa sellaisen ajatuksen ja sellaisen tarpeen, että voi kun pääsisi katsomaan, mitä nämä muiden alojen osaajat tekevät, miten he lähtevät näitä asioita ratkomaan. Se on herättänyt sellaisen tarpeen. Ja sitten, kun herää sellainen tarve, niin sitten ei tavallaan enää tarvitse miettiä, että nyt minun täytyy opiskella, koska sitten haluaa opiskella.

Haastattelija 1 [00:13:17]: Mielenkiintoista. Entä, Kaija, sinä, mikä on sinua erityisesti puhutteleva seikka tässä toimintatavassa? Pystytkö mainitsemaan vain yhden sinulle tärkeimmän.

Puhuja 1 [00:13:28]: Yhden asian jos sieltä poimisin, kyllä jotenkin sellainen, vähän nyt mitä Annakin tuossa toi omassa kommentissaan esille, niin sellainen aito halu työskennellä yhdessä asiakkaan asioiden äärellä. Se ehkä nousee esille kaikissa eri tilanteissa. Ja juuri tämä tällainen, mitä Anna nostit esille, niin motivaatio siihen yhteiseen työskentelyyn myös sen työskentelyn kautta rikastuu koko ajan. Sen nostaisin.

Haastattelija 1 [00:13:56]: Konsultatiivinen toimintatapa todellakin haastaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat kehittymään tulevaisuuden vaatimusten mukaisiksi ammattilaisiksi. Ja siitä on suuri hyöty meille kaikille. Ohjaajina, opettajina ja palveluiden käyttäjinä. Lämmin kiitos kaikille kuulijoille, että olitte mukana tutustumassa tähän aiheeseen. Erityisen suuri kiitos keskustelijoillemme, lehtori Kaija Kekäläiselle ja fysioterapian opiskelija Anna Mäntykoskelle ajatuksistanne ja kokemuksistanne tähän teemaan liittyen. Lisää aiheesta löytyy Hyvissä handuissa himassa -hankkeen kotisivuilta.

Puhuja 2 [00:14:30]: Kiitos kaikille.

Puhuja 1 [00:14:31]: Kiitos, Kaarina, sinulle.

[recording ends]