Korkeakoulu kestävän kehityksen mahdollisuuksien äärellä

Podcastissa keskustelevat dialogipäällikkö Minna Kaihovirta (puhuja 1
ja kestävän kehityksen päällikkö Elli Ojala (puhuja 2.

Puhuja 1 [00:00:07]: Tervetuloa kuuntelemaan Metropolian podcastia kestävästä kehityksestä. Podcastissa avataan näkökulmia yhteiskehittämiseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin korkeakouluyhteisössä. Tulokulmana on kestävä kehitys, joka teemana on noussut Metropolian strategiaan. Ensimmäisessä jaksossa puheenvuoron saivat opiskelijat ja tässä toisessa jaksossa kestävän kehityksen päällikkö Elli Ojala. Minä olen Minna Kaihovirta ja työskentelen Metropoliassa dialogipäällikkönä. Uudistin aiemmassa roolissani Metropolian toimintakulttuuria pyrkien lisäämään yhteistyön paikkoja. Nyt dialogipäällikkönä edistän kohtaamista ja dialogia korkeakouluyhteisön sisällä ja yhteisöstä ulospäin.

Puhuja 1 [00:01:00]: Tänään kanssani keskustelemassa on Elli Ojala, Metropolian kestävän kehityksen päällikkö. Työssään Elli vastaa kestävän kehityksen kokonaisuuden tavoitteista ja toimenpiteistä. Yhteistyötahona on koko korkeakouluyhteisö, niin henkilöstö kuin opiskelijatkin. Kutsuin Ellin keskustelemaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä Metropoliassa. Erityisesti minua kiinnostaa korkeakouluyhteisön osallistaminen tähän teemaan. Kestävä kehitys on nyt siis saatu nostettua tänä vuonna käyttöön otettuun strategiaan. Taustalla on erilaista yhteistä valmistelutyötä. Siellä oli opiskelijoiden adressi tähän teemaan liittyen, strategiaa valmistelleet työpajat ja sitten strategian toimenpiteitä valmistelevat työpajat kaikkien Metropolian osaamisalueiden kanssa. Paljon pohjatyötä siis taustalla ja nyt vihdoin on tullut se aika, että päästään strategian toimiin käsiksi. Tervetuloa, Elli. Pääsetkin kertomaan, että mitä nyt alkaa tapahtua.

Puhuja 2 [00:02:16]: Kiitos, Minna. Joo, tosi mukavaa on ollut aloittaa Metropolialla tammikuussa työt ja juuri tämä hyvä pohjatyö mitä on tehty strategiatyössä, niin on ollut tosi kiva tulla niin sanotusti valmiiseen pöytään. On tahtotila ja niin kuin selvät sävelet, että mitä lähdetään tekemään. Minun tehtävänäni on sitten viedä käytäntöön ja meidän kaikkien arkeen sitä kestävää kehitystä ja sen kehittämistä. Ja nyt keväällä meillä on aika haipakkaa, eli meillä suunnittelutyötä nyt keväällä tehdään ja isoimpana puristuksena meillä sitten on, että kesäkuussa pyritään saamaan valmiiksi Metropolian kestävän kehityksen tiekartta. Eli että meillä olisi sitten selkeä tahtotila vuodelle 2030, sitten toimenpiteitä, joilla niihin tahtotiloihin ja tavoitteisiin päästään, ja sitten selkeät mittarit myös millä asioita sitten mitataan. Pitää olla hyvät mittarit, että me myös nähdään, että asioissa mennään eteenpäin. Ja yksi konkreettinen asia, joka meillä on jo, niin on hiilineutraalius 2030 -tavoite, joka on tullut OKM:ltä meille. Se on jo yksi tavoite, joka meillä on. Mutta nyt me mietitään sitten, että mitä muita olennaisia kestävän kehityksen teemoja meidän pitäisi lähteä talona yhdessä edistämään.

Puhuja 1 [00:03:35]: Kuulostaa kyllä haipakalta, tekemistä riittää.

Puhuja 2 [00:03:39]: Joo, ja sitten myös aiotaan viestiä tästä kaikesta, että sitten alkusyksystä tullaan ulos nettisivuillekin. Sinne tulee sellainen kestävän kehityksen kokonaisuus ja viestitään sitten tästä meidän tiekartasta muillekin, että mitä me ollaan tekemässä.

Puhuja 1 [00:03:56]: Kuulostaa kiinnostavalta. Sanoit tuossa, että tehdään ja mietitään. Millä tavalla huomioidaan nyt sitä, että monella ihmisellä on intressejä tähän teemaan liittyen ja varmasti ihan konkreettisia toimenpide-ehdotuksiakin? Otetaanko tähän metropolilaisia mukaan jo tähän tiekartan laadintaan vai tuleeko se osallistamisen vaihe sitten myöhemmin?

Puhuja 2 [00:04:20]: Joo, kyllä meillä on nyt keväällä tarkoitus osallistaa. Meillä on sidosryhmäkysely itse asiassa käynnissä ja sinne kerätään sitten tosiaan opiskelijoiden, henkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien mielipiteitä. On tosi tärkeää tietää, että mikä sidosryhmien näkökulma on, että miten meidän pitäisi lähteä viemään eteenpäin. Ja totta kai sitten meillä on strategia ja meillä on myös se, että mihin meillä oikeasti on isoin vaikutus, niin nämä ovat ne asiat joita pitää miettiä. Meillä on se kysely, sitten meillä on Kampusakatemia, jossa sitten mietitään yhdessä näitä kestävän kehityksen teemoja ja sitten vielä me perustetaan Metropolian kestävän kehityksen verkosto. Se on sitten sellainen kaikille avoin paikka, jossa tiedotetaan ja keskustellaan yhdessä asioista ja työstetään eri teemoja, eli se on sellainen matalan kynnyksen osallistumisen paikka sitten kaikille, niin henkilöstölle kuin opiskelijoillekin.

Puhuja 1 [00:05:18]: Kyllä, eli vielä jos täsmennän, niin kampusakatemia siis metropolialaisille, samoin tämä verkosto metropolialaisille, mutta nyt auki oleva kysely avoinna siis myös sidosryhmien edustajille?

Puhuja 2 [00:05:29]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:05:31]: Eli vahvasti talon sisällä läpinäkyvästi ja myös ulospäin avautuen edistetään?

Puhuja 2 [00:05:37]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:05:37]: Kuulostaa mainiolta jatkolta sille taustatyölle mitä tämänkin teeman tiimoilta on jo tehty. No minkä verran olet päässyt opiskelijakontaktiin tässä vaiheessa? Onko sinulla jo jotain käsitystä siitä miten opiskelijat tämän teeman kokevat ja näkevät?

Puhuja 2 [00:05:55]: Jonkun verran olen käynyt keskustelua, mutta ehkä juuri olisi kiva kuulla, että miten opiskelijat itse näkevät sen ja miten toivoisivat, että voisivat olla tässä työssä mukana. Minun mielestäni se on ehdottomasti tosi tärkeää, että opiskelijat ovat yhtä lailla tässä mukana kehittämässä näitä asioita. Metropolia on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen työpaikka ja opiskelupaikka, ja yhdessä asioita kehitetään. Sitten vaan pitää löytää juuri ne parhaat tavat toimia, että mitkä toimivat millekin ryhmälle parhaiten, niin tosi kiva kuulla sitten, että mitä opiskelijat itse tästä ajattelevat.

Puhuja 1 [00:06:35]: Edellisessä jaksossa vieraanani oli Ella Vainikka, neljännen vuoden suuhygienistiopiskelija ja yhden opiskelijoiden tällaisen alakohtaisen järjestön hallituksen eli Mysterin hallituksen jäsen. Ja häneltä vähän kyselin tätä näkymää miltä tilanne opiskelijan kulmasta näyttää. Kestävän kehityksen teemoista erityisesti tällaiset hyvinvoinnin, jaksamisen, kuulluksi tulemisen teemat olivat hänen kokemuksensa mukaan siellä lähellä arkea. Ja kun vaikuttamisen paikoista keskusteltiin, niin Ella nosti esiin nimenomaan tätä lähimmän opiskelijajärjestön tarjoamaan ikään kuin vertaisfoorumia ja sitten sieltä nostettavia edustajia ehkä muihin keskusteluihin. Ehkä hiukan sellainen pohdinnan sävy välittyi tästä ensimmäisestä jaksosta, että ei välttämättä ole opiskelijalle ihan helppo paikka nousta tasavertaiseksi keskustelijaksi metropolialaisten asiantuntijoiden ja osaajien kanssa, että se roolitus kuitenkin henkilöstön ja opiskelijan välillä kulkee mukana, vaikka teema toisikin yhteisen kiinnostuksen äärelle. Tällaisilla terveisillä ja kuulumisilla nyt ihan tuoreeltaan.

Puhuja 2 [00:07:58]: Joo, minä ymmärrän tuon haasteen, että varmasti juuri se yhteiseen työpajatyöskentelyyn osallistuminen voi olla vähän haastavaa etenkin opiskelijoille. Heillähän totta kai on opintoja joihin pitää ensisijaisesti osallistua ja niihin panostaa, että varmasti ihan ajankäytönkin kannalta sitoutuminen tällaiseen työryhmätyöskentelyyn voi olla vähän haastavaa. Sen takia pitäisi olla juuri sellaisia matalan kynnyksen osallistumisen paikkoja myös enemmän ja varmasti tosi hyvät opiskelijat myös yhdessä löytäisivät toisistaan tukea ja niitä keskustelukumppaneita tämän kestävän kehityksen ympärillä, että pystyisivät keskenäänkin myös työstämään näitä aiheita, niin varmasti tosi hyvä. Mutta mielellään kyllä otettaisiin opiskelijoita mukaan meidän työryhmätyöskentelyyn, että saataisiin kokonaisvaltaisempi lähestymistapa tähän meidän tekemiseen. Mutta varmaan paras win-win -ratkaisuhan tähän olisi se, että me saataisiin osaksi niitä opintoja tämä kestävän kehityksen työ eli se, että opiskelijat pääsisivät tekemään projekteja tai opinnäytetöitä tähän, joka edistäisi tätä meidän Metropolian keke-työtä, mutta myös olisi merkityksellistä heille. He saisivat edistettyä opintoja ja myös edistettyä kestävän kehityksen teemoja, niin minä itse kuvittelisin, että tämä olisi varmasti paras ratkaisu millä voitaisiin lähteä asioita viemään eteenpäin. Ja ehdottomasti minuun saa olla yhteydessä, jos on minkäänlaisia kestävään kehitykseen liittyviä projekti- tai opinnäytetyöideoita, niin mielellään viedään niitä yhdessä eteenpäin.

Puhuja 1 [00:09:41]: Ja tästä itse asiassa Ellalle mainitsinkin, että kaavailuissa on ollut tällainen kaikille yhteinen kestävän kehityksen teemoihin keskittyvä opintojakso, jonka kautta sitten lisättäisiin tietoisuutta ja ymmärrystä näistä asioista läpileikkaavasti kautta kaikkien alojen ja tutkintojen. Tähän hänen suhtautumisensa oli todella myönteinen ja näki kyllä tämän hyvät vaikutukset, että varmasti se opintoihin integroiminen on korkeakoulussa aika luontevakin tapa lähteä viemään teemaa eteenpäin muun osallistamisen rinnalla.

Puhuja 2 [00:10:16]: Kyllä, ja juuri sitten se, että tehdään se oma kestävän kehityksen kokonaisuus, mutta myös se, että meillähän on iso tavoite se, että jokainen Metropoliasta valmistunut on sitten kestävän kehityksen osaaja. Eli tarkoituksena on, että sitä kestävää kehitystä integroidaan kaikkeen opetussisältöön riippumatta siitä, että millä alalla on tai minkä kurssin sattuu valitsemaan, että sitä kestävää kehitystä osattaisiin niitä teemoja soveltaa sen jokaisen kurssin ja tutkinto-ohjelman sisällöissä, niin tämä on sellainen iso tavoite mitä me myös lähdetään nyt tässä edistämään.

Puhuja 1 [00:10:54]: Hieno ja voisi sanoa, että aika visionäärinenkin tavoite saada ihan läpileikkaavaksi. No nyt ollaan keskitytty Metropoliaan ja siihen mitä me täällä tehdään. Jos käännetään näkökulmaa hieman laajemmaksi muihin ammattikorkeakouluihin, ammattikorkeakoulujen yhteistyötahoon Areneen eli ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostoon OKM:ään. Mitä osaisit kertoa siitä ollaanko tässä pioneerina vai suuressa massassa vai perässätulijoina, miten me asemoidutaan sitten tämän teeman osalta suhteessa muihin?

Puhuja 2 [00:11:28]: Joo, kyllä tosiaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä on tullut toiveita ammattikorkeiden suuntaan, varsinkin juuri tämä hiilineutraaliustavoite on sellainen yksi selkeä mikä sieltä suunnasta on tullut. Ja sitten tämä Arene, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, niin Arenen työ on vienyt myös kestävää kehitystä tosi paljon eteenpäin, eli Arenella on tällainen kestävän kehityksen ohjelma, johon ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet ja meiltäkin on ollut ihmisiä sitä työstämässä. Ja Arenella on tällaisia työryhmiä, joissa sitten viedään näitä kestävän kehityksen teemoja eri osa-alueilla eteenpäin ja siellä ollaan myös mukana eli tehdään yhteistyötä muiden amk:ien ja muiden korkeakoulujen kanssa kyllä laajemminkin ja sanoisin, että ollaan ihan hyvällä tiellä Metropolia-talossa. Meillä on tosi kunnianhimoinen strategia ja kunnianhimoinen tämä tahtotila, että lähdetään tekemään tätä tiekarttaa, niin sanoisin, että olemme ihan hyvissä asemissa tällä hetkellä.

Puhuja 1 [00:12:34]: Joo, aina välillä ihan hyvä ottaa katse ympärille ja katsoa, että miten asettuu suhteessa muihin.

Puhuja 2 [00:12:41]: Kyllä, ja siis se on tosi tärkeää minun mielestäni ylipäätään niin kun vastuullisuus ja kestävän kehityksen työssä se, että tehdään yhdessä ja jaetaan niitä hyviä ideoita, ja ei tehdä omissa poteroissa asioita. Jos jossain amk:ssa on joku koettu hyväksi ja sitten on tässä ollut haasteita, niin se on ollut tosi antoisaa myös, että tuolla sitten avoimesti jaetaan niitä kokemuksia ja yhdessä kehitetään asioita ja viedään eteenpäin.

Puhuja 1 [00:13:06]: Ja ehkä sitten taas jos palataan laajemmalta tasolta Metropolia-tasoon, niin näkisin, että varmasti tuo sama toimintatapa myös meillä, eli kun jossakin tutkinnossa tai jollain alalla on hyviä käytäntöjä, oivalluksia, kokemuksia, niin niitä talon sisällä jaetaan avoimesti ja mahdollisuuksien mukaan sitten monistetaan tai jatkojalostetaan.

Puhuja 2 [00:13:28]: Kyllä, ehdottomasti ja varmasti tämä meidän kestävän kehityksen verkosto on sitten erinomainen paikka, jossa niitä voidaan sitten jakaa puolin ja toisin ja löytää ne hyvät caset ja hyvät esimerkit ja pioneerityypit Metropolian sisällä, ketkä tätä kestävää kehitystä haluavat viedä eteenpäin. Sen tiedän, että heitä on paljon, meitä on paljon.

Puhuja 1 [00:13:51]: Kyllä, ja ehkä joskus kuulee sanottavan, että jotkut strategian teemat jäävät siitä omasta arjesta etäälle. Täytyy oikein itselle muistutella, että mitä asioita siellä olikaan, niin tähän asti näkemäni ja kuulemani perusteella, niin tämä kestävä kehitys on nimenomaan sellainen, että siitä puhutaan me-muodossa kuten sinäkin äsken teit, eli se jollain tavalla puhuttelee arvopohjaa ja sellaista maailmankuvaa, jonka kannattajia, näin olen nähnyt ja kuullut, täällä korkeakouluyhteisössä paljon on. Voisi ajatella niin, että se että riippumatta siitä mikä oma asema organisaatiossa on tai onko roolina opiskelija vai henkilöstön jäsen, niin kun asia on linjassa oman arvopohjan kanssa, niin siihen on helppo heittäytyä mukaan, on helppo tehdä samaan suuntaan, eli siinä mielessä aika herkullinen tilanne. Kaikkien asioiden kohdalla isossa korkeakouluyhteisössä näin ei ole ja siltikin ollaan onnistuttu löytämään monta kertaa ratkaisu ja yhteistä tekemisen tapaa, mutta tässä ehkä ainakin oma Metropolia-taustani kertoo, että hyvistä asemista pääset tätä teemaa kyllä lähtemään eteenpäin viemään.

Puhuja 2 [00:15:10]: Kyllä, ja se on ollut ihanaa huomata näissä meidän työpajoissa mitä on nyt jo pidetty ja meidän kestävän kehityksen työryhmissä niin on kyllä tosi motivoitunutta ja osaavaa porukkaa. Ja kyllä se tämä arvopohjaisuus ja se, että kestävä kehitys ja vastuullisuus koetaan tosi merkityksellisiksi asioiksi, niin kyllähän se on erittäin motivoiva tekijä ihmisille ja tosi kiva yhdessä viedä asioita eteenpäin kun se on tärkeä teema, eikä vain siten, että teen koska on pakko ja tämä kuuluu työtehtäviin, vaan että ihmiset oikeasti kokevat sen merkitykselliseksi.

Puhuja 1 [00:15:45]: Kyllä. Yhdessä tekemistä ja työpajoja ollaan tässä jo jonkin verran sivuttukin. Tämä on tietysti kulma, joka itseäni erityisesti kiehtoo ja kiinnostaa. Mitkä nostaisit nyt sellaisiksi paikoiksi tai miten me nähtäisiin, että missä paikoissa nyt jo tehdään töitä tämän teeman edistämiseksi ja minkälaista toivetta tai tarvetta olisi kehittää tai luoda lisää yhteistyön paikkoja?

Puhuja 2 [00:16:14]: Joo, tällä hetkellä meillä tosiaan on näitä kestävän kehityksen työryhmiä, eli meillä on yleinen kestävän kehityksen työryhmä, sitten on koulutukseen keskittyvä ja sitten on hiilineutraaliuteen keskittyvät ryhmät. Ja sitten meillä on nyt tulossa touko-kesäkuussa teematyöpajoja, joissa sitten lähdetään rakentamaan sitä tiekarttaa konkreettisemmin. Sitten tosiaan tämä kestävän kehityksen verkosto on tulossa, johon sitten laajemmin toivottaisiin, että ihmiset tulevat mukaan ja se lähtee siitä sitten muotoutumaan, että minkä tyyppiseksi sitten muotoutuu. Varmasti pidetään yhteisiä tilaisuuksia ja tuodaan uusia asioita organisaation ulkopuoleltakin ajatteluun, ja käydään sitä avointa keskustelua siellä, mutta ehkä tällä tavalla uutena ihmisenä kun näin isoon organisaation tulen, niin mielellään otan myös ideoita vastaan siitä, että mikä on toimiva tapa lähteä tekemään sitä yhteistyötä. Mutta ainakin tämä verkosto on nyt se minkä minä nostaisin tässä sellaiseksi isoimmaksi mihin nyt pääsee mukaan ja siellä pääsee käymään sitä keskustelua yhdessä, ja miettimään sitten miten asioita kannattaa lähteä viemään eteenpäin.

Puhuja 1 [00:17:36]: Ja eikö niin, että tämä verkosto ja myös nämä teematyöpajat ovat siis avoimia koko korkeakouluyhteisölle, eli sekä henkilöstölle että opiskelijoille?

Puhuja 2 [00:17:45]: Kyllä, ja toivotaan ehdottomasti myös opiskelijoita mukaan tähän meidän keskusteluun.

Puhuja 1 [00:17:55]: Joo, ehkä sellainen yksi kehittämisnäkymä voisi olla sitten se, että kun verkostoon lähtee mukaan, ajattelee vaikka opiskelija-roolilla, että siellä voisi olla myös sellaisena vähän niin kuin seurailevampana tai mahdollisuus osallistua vaikka ajatuksia tekstimuodossa jakaen tai näin. Kaikkihan meistä eivät ole sellaisia, että heti ensimmäisenä nostaa käden, virtuaalisen tai oikean pystyyn, ja lähtee omaa näkökulmaansa tuomaan. Varmaan hyvä seikka huomioida, kun kehitetään näitä verkoston työskentelytapoja tai mietitään sitä toiminta-alustaa tai -ympäristöä, että huomioidaan erilaiset osallistujat ja jotenkin sellainen paineeton yhteisen teeman äärelle pysähtymisen tunnelma.

Puhuja 2 [00:18:41]: Kyllä, ja juuri pitää olla niitä erittäin matalan kynnyksen ja nopeitakin tapoja vaikuttaa ja tuoda ideoita, että ei aina tarvitse sitoutua siihen kolmen tunnin työpajaan, vaan että olisi niitä kevyempiäkin tapoja osallistua.

Puhuja 1 [00:19:00]: Joo, varmaan näiden yhteisvaikutuksesta alkaa pikkuhiljaa muotoutumaan sitten se tapa viedä näitä teemoja eteenpäin yhdessä. Tässä varmaan aika hyvä yleiskuva siitä mistä ollaan lähdössä liikkeelle. Toivottavasti jossain kohtaa päästään palaamaan tämän teeman äärelle. Olisi kiva ottaa kurkistus, että mihin on päästy ja sanoitkin, että ihan pian lanseerataan nyt tämä verkosto. Osaatko yhtään tarkempaa ajankohtaa vinkata?

Puhuja 2 [00:19:28]: Tässä huhtikuun puolivälissä eli Kampusakatemiassa 14.4. on tämä meidän verkoston lanseeraus.

Puhuja 1 [00:19:36]: Ja sen jälkeen varmasti myös sitten omassa tiedotusta?

Puhuja 2 [00:19:39]: Joo, kyllä, tiedotetaan sitten laajemmin siitä myös.

Puhuja 1 [00:19:44]: Mainiota, eli kaikki te tästä teemasta kiinnostuneet, pysykää kuulolla. Ihan pian alkaa tapahtua ja vaikuttamisen paikkoja on tarjolla monessa muodossa. Kiitos Elli, kun pääsit tähän keskustelemaan teemasta kanssani. Jäädään seuraamaan kuinka verkosto pyörähtää käyntiin.

Puhuja 2 [00:20:02]: Kiitos.

#KestäväKehitys #Metropolia #Ammattikorkeakoulu