MetroPodia uudenlainen tapa julkaista 2: Podcast eetteriin! – Käsis kuunneltavaksi lopputuotteeksi

[äänite alkaa]

Puhuja 1 Mari Virtanen
Puhuja 2 Ilse Skog

Puhuja 1 [00:00:22]: Hei vaan. Taas me olemme Ilsen kanssa täällä Metropolian ammattikorkeakoulun digistudiossa, ja olemme puhumassa podcasteista. Tänään meillä on tässä meidän sarjassamme toinen teema käsittelyssä, eli podcast eetteriin ja miten käsikirjoituksesta tulee kuunneltava lopputuote. Me olemme siis täällä minä, yliopettaja Mari Virtanen, ja viestintäyksikön asiantuntija Ilse Skog. Tämän teeman ympärillä jakso on mitä juuri nyt tehdään, liittyy sarjaan, joka käsittelee podcasteja osana korkeakoulujen julkaisutoimintaa. Tässä jaksossa erityisesti tuottamiseen liittyvää tietoa, ja kannustusta ja innostusta tekemiseen, että miten myös sinä voisit tuottaa oman podcastisi. Kaikissa näissä jaksoissa, myöskin tässä, kuullaan käytännön kokemuksia ja jaetaan vinkkejä liittyen podcastien tuottamisen prosessin eri vaiheisiin. Me olemme edelleen vähän eri rooleissa täällä, eli minä sisällöntuottajan, opettajan, julkaisijan roolissa, ja Ilse enemmän tuon teknisen tuottamisen näkökulmasta tänään. Tule nyt ihmeessä kuulemaan miten pannaan käsikirjoitus eetteriin ja tuotetaan käsikirjoituksesta kuunneltava lopputuote. Tänään minua nyt Ilse huvittaisi kuulla, että kun tässä teknisessä tuottamisessa on näin sisällöntuottajan näkökulmasta aika paljon monenlaisia juttuja, niin minkälaista ohjeistusta haluaisit podcastin tuottajalle antaa, että mitä kaikkea tähän tekniseen tuottamiseen oikein kuuluu?

Puhuja 2 [00:02:02]: No ihan ensimmäiseksi, että kaikki huoli pois. Tekniikka ei ole ollenkaan niin paha, kuin luulisi. Siihen yleensä ihmiset sortuvat. Podcastissa välineet ovat kevyitä. Siihen riittää, että sinulla on suhteellisen kunnollinen mikrofoni, ja hyvä USB-mikki maksaa 50-300 euroa. Ja sitten, että sinulla on joku hiljainen tila. Se voi olla vaatekomero tai makuuhuone. Ja sitten tämmöinen on myös Zoom H5 -tallennuslaite. Sillä voi ottaa sitten ulkona. Onhan tämä aika kiva, että voisi mennä vaikka kahvilaan tekemään haastattelua, ja siinä tulee kiva fiilis ja tunnelma, kun siellä kupit vähän kilisevät taustalla. Sitten voi vaikka mennä tuonne Myllypuron ostoskeskukselle haastattelemaan meidän HyMy-kylän tulevia asiakkaita. Kaikki on mahdollista.

Puhuja 1 [00:02:58]: Ja tuohan monesti koetaan, että äänenlaatu on podcasteissa todella tärkeä, tai ainakin itse olen myöskin aika kriittinen sen suhteen, että se äänenlaatu on hyvä. Jaksaa kuunnella paremmin, kun siellä ei surise eikä kohise. Olen nähnyt myöskin sellaisia viritelmiä joskus ihmiset tekevät, että tehdään semmoinen kangasmaja ja sitten mennään sinne nauhoittamaan, mutta ehkä juuri se vaatehuone tai joku muu hiljainen tila on oikein toimiva tuohon.

Puhuja 2 [00:03:25]: Kyllä, joo. Meillä on ollut täällä, kun meillähän on nyt täällä Metropolian kahdella kampuksella, tai itseasiassa kolmella, että meillä on täällä Myllypurossa ja Myyrmäessä ja Karamalmilla digistudiot, ja olemme täällä pitäneet sellaista mottoa, että astetta parempaa. Eli pyrimme tekemään astetta parempaa. Jos joku sitten tänne tulee äänittämään eikä ole tyytyväinen, ja sanoo, että nyt ilmaistoinnit hurisevat ja ei ole hyvä, niin sitten me kehotamme, että Arabian kampuksella meillä on sitten ihan semmoinen ammattilaislaitteet ja ammattilaiset siellä äänittämässä, että sinne voi mennä. Kyllä sitten voi ihan vuokrata digistudion, eli ostaa tämän palvelun.

Puhuja 1 [00:04:03]: Mutta minulla on kyllä sellainen kokemus, että mitä näitä on tehnyt, niin aika pienillä teknisillä välineistöillä pääsee kyllä alkuun. Että ensin kun pääsee jostain kiinni, niin sittenhän sitä tekemisen tasoa on helppo nostaa ja laatua parantaa sitten, kun tietää jo mitä tekee. Pienestä alkuun.

Puhuja 2 [00:04:23]: Joo, tuo on ihan totta. Tämä tekninen toteutus ei ole podcastin tärkein vaihe. Hyvä konseptointi ja käsikirjoitus muodostavat 70% podcast-projektista.

Puhuja 1 [00:04:38]: On varmaan totta tuo. 70% on todella paljon, ja itse ainakin monesti kipuilen tuon käsikirjoituksen kanssa, että miten siihen saa sen ytimen, ja miten siitä tulee innostava, ja miten tulee kuulijaystävällinen. Käytänkin siihen ehkä aika paljon enemmän aikaa. Toki tähän tekniikkaan sitten, kun ei ole myöskään sillä tavalla tekninen osaaja, että se menisi itsellään, niin kyllä tähänkin aikaa saa hyvin kulumaan.

Puhuja 2 [00:05:07]: Joo, kyllä. Mutta sitten minäkin olen aika paljon näitä tehnyt ja editoinut, niin kyllä siihenkin tulee rutiinia, että ei siinä kauan nokka tuhise, kun sitten se on editoitu ja litteroinnit pyydetty ja julkaistu.

Puhuja 1 [00:05:22]: Joo, ja tuo varmaan koskee aika montaa asiaa kanssa, että mitä enemmän tekee, sen helpommaksi tulee.

Puhuja 2 [00:05:27]: Kyllä. Varmaan se käsikirjoituskin onnistuisi, kun joskus minäkin sitä tekisin.

Puhuja 1 [00:05:33]: Juu, sekin tulee paljon helpommaksi, sen huomaa kyllä. Jotenkin tulee se sellainen rakenteellinen, että miten sitä kannattaa tehdä, niinä se kyllä tulee tekemällä.

Puhuja 2 [00:05:43]: Meillä on sanonta täällä digistudiolaisilla, että riittää tällainen, kuin Zoom ja Rec. Eli nyt kun on ollut pandemia, niin meillähän viime vuonnakin pääsääntöisesti tehtiin näitä podcasteja ihan Zoomin kautta. Siinä kun saa ääniraidat eroteltua, niin siinä tulee kyllä ihan hyvää laatua. Se vaan, että muistaa, että on sankamikrofoni ja hiljainen tila, että ei siellä sitten kotonakaan kukaan kolistele vaikka imurin kanssa siinä viereisessä huoneessa. Tällä tulee kyllä. Zoomissa on se hyvä puoli, että saat kuitenkin olla läsnä toisen kanssa, kun pystyt katsomaan toisen eleitä ja ilmeitä samalla. Eli onnistuu kyllä niinkin.

Puhuja 1 [00:06:26]: Joo, ja itsekin juuri tuo, että kun ensin tallennan ja sitten lähden tekemään editointia, niin teen tuolla videoeditointiohjelmalla kaiken. Minulla meni hetki, kun olin videoita tuottanut paljon, niin meni hetki kun hokasin, että tällä samalla ohjelmallahan voi tehdä myöskin podcastit, että ei vain ole sitä videoraitaa, mutta se editointi onnistuu myöskin videoeditointiohjelmilla todella näppärästi.

Puhuja 2 [00:06:50]: Kyllä, kun saa äänet erikseen, niin menee hienosti.

Puhuja 1 [00:07:00]: Sitten siinä on tuo jingle-asia, mitä aina itse ainakin noista eri kirjastoista kaivan, että minkälaiset välimusiikit kuuluu laittaa, ja minkälaiset alkuun ja loppuun.

Puhuja 2[00:07:14]: Joo. Niitä jinglejähän käytetään podcastin alussa, sitten keskellä vähän rytmittämässä sitä puhetta, ja sitten myös lopussa. Kivasti ne jinglet siinä tauottavat sitä keskustelua ja tuovat sitä fiilistä. Tässä meidänkin, Marin ja minun podcastissa, on jinglet täällä välissä.

Puhuja 1 [00:07:34]: Kyllä tuo jingle-juttu oli minullekin alkuun ensin: ”Mitkä jinglet?”, mutta sitten taas kun palaa siihen edelliseen keskusteluun, niin se, että se taustatyö siihen kanavaan, mihin haluat julkaista, on tärkeää. Eli kannattaa käydä kuuntelemassa niitä, että tietää, mitkä jinglet ja mihin kohtaan suunnilleen niitä voisi laittaa, ja sitten lähteä tekemään sitä omaa.

Puhuja 2 [00:07:53]: Meillä on Metropoliassa sillä lailla hyvä, kun meillä on täällä musiikin tutkinto-ohjelma myös, niin meidän opiskelijamme ovat tehneet meille kymmenkunta jingleä. Jos ei ole tällaista onnea, niin Pixabaysta saa myöskin semmoista vapaasti ladattavaa jingle-musiikkia. Tokihan on sitten myös näitä tämmöisiä musiikkikirjastoja, mistä voi ostaakin.

Puhuja 1 00:08:16]: Eli menisikö se sillain sitten, jos ei tosta nyt jäänyt mieleen, että mistä lähtisi sitä jingleä etsimään, niin minä ehkä Googlen hakukenttään kirjoittaisin, että mistä ilmainen jingle podcastiin, ja sieltä lähtisin kaivelemaan.

Puhuja 2 [00:08:30]: Joo, ja kun tiedän, että täällä Pixabayssa on, niin kirjoitin Googleen ihan ”Pixabay” ja ”Jingle” ja sieltä sitten tuli free download.

Puhuja 1 [00:08:37]: Juuri näin, hyvä.

Puhuja 2 [00:08:39]: Ja tämä jingle, eli tämä tunnusmusiikki, niin sehän siinä editointivaiheessa sitten lisätään siihen podcastiin.

Puhuja 1 [00:08:50]: Nyt meillä olisi, tuossa oli tuo nauhoittamis-, tai tallentamisasia, sitten oli tämä äänitiedostojen editointi, tuo jingle-juttu, ja sitten on tämä kuuma peruna, tämä litterointi asia, joka itseäni ainakin sisällöntuottajan näkökulmasta monesti työllistää aika paljon. Sanotko lyhyesti, mitä tarkoitetaan litteroinnilla ja miksi ja miten sitä voisi tehdä?

Puhuja 2 [00:09:15]: No litterointi tarvitaan ihan sen saavutettavuusdirektiivin kautta. Me kun olemme vielä julkinen, tämä korkeakoulu on julkinen yhteisö, niin meillä on ihan lain mukaan meillä täytyy olla kaikissa nämä tekstitykset. Sehän on sellainen, että siinä on se aikaleima aina, ja sitten puhujat on eroteltu. Jos olet kuulovammainen, niin pystyt myöskin lukemaan sen tekstin. Eli tämmöistä tasa-arvoisuutta edistetään. Ja kuten Mari sanoi, niin sehän on työlästä, jos sitä itse tekee. Olen yhden tehnyt, Wordissahan on sellainen työkalu, sanelukone, ja kyllä minun täytyy sanoa, että varmaan monta päivää sitä väänsin. Kun oli vähän huonoa puhetta, niin ei saanut selvää. Siihenkin on tullut nyt parempi, ja se koko ajan kehittyy, että se tuntee hyvin suomea. Viimeksi kun tein itse, niin otinkin sen audiona ja syötin sinne Wordiin audiotiedostona, ja siitä tuli jo todella hyvä ja tuli pisteet ja kaikki.

Puhuja 1 [00:10:13]: Katos katos.

Puhuja 2 [00:10:15]: Tämä oli sellainen hyvä jippo. Mutta meilläkin kun nyt Metropoliassa näitä tehdään ihan mielettömästi, niin me olemme ostaneet ulkoiselta palvelulta. Se ei sillä lailla se hinta ole siihen nähden mikä siinä on työ kun sen itse tekee, niin se ei ole kauhean kallista.

Puhuja 1 [00:10:30]: Joo, taas sitten kun minä katson tätä opettajan näkökulmasta, että opettajat kun tekevät vaikka opetusmateriaaleihin tai muuten julkaisevat podcasteja, niin me aika paljon litteroimme niitä itse ja se on myös sellainen homma, missä tulee paljon nopeammaksi kun se kymmensormijärjestelmä palautuu muistiin ja näin, niin se tulee kyllä. Minä itse litteroin tuota tekstiä noilla videoeditointiohjelmilla suoraan. Olen tottunut sitä paljon tekemään, kun olen tehnyt videota ja tekstiraitoja, niin noilla videoeditointiohjelmilla saa myöskin tämän tehtyä todella helposti. Sitten se voidaan tekstitiedostona toimittaa tuohon podcastin yhteyteen luettavaksi. Se on kyllä tärkeää. Koskee juuri minun kokemukseni mukaan myöskin videomaailmaa erittäin paljon, että myöskin ihan tavalliset ihmiset ja erilaiset oppijat hyötyvät ihan hirveästi siitä, että sen rinnalla voi lukea sitä tekstiä ja sitten kuunnella tai katsoa samalla. Että siitä on kyllä apua ehkä kaikille.

Puhuja 2 [00:11:34]: Joo, on kyllä joo. Varsinkin, jos on vaikka vähän tieteellisempi podcast, niin voi olla, että joku mielummin lukee, kun olemme todella erilaisia. Minä tykkään itse vaikka tunninkin podcastia sängyssä maaten kuunnella. Usein kyllä nukahdan siihen.

Puhuja 1 [00:11:53]: Noniin, jos asia ei ole tarpeeksi painavaa, niin voi tulla unikin silmään. Joo. Litterointi on sellainen, että siihen kannattaa varmasti varata aikaa, ja minun suositus on aina kaikessa se, että kannattaa sitkeästi ja rohkeasti lähteä näitä hommia päin. Tämmöinen tekninen asia, minä aina ajattelen, että se tekninen asia on sellaista, et sen kun tekee vain. Että toki osaaminen pitää olla jollain tasolla ja ymmärrys pitää olla jossain, mutta sen jälkeen se on aikaa ja peffalihaksia.

Puhuja 2 [00:12:29]: Joo. Ja sitten, kun meilläkin paljon hankkeet tekevät, ja varmaan muissakin korkeakouluissa sitten jos eivät ole vielä tehneet, niin tulevat tekemään, niin siinä hankkeessa kannattaa budjetoinnissa ottaa huomioon myöskin tämä litterointikustannus. Että jos minä tiedän, että muissakin korkeakouluissa on tämmöisiä digistudioita, että pystyvät varmasti itse tekemään työt, mutta sitten ainakin tuo litterointi kannattaa ostaa ulkoa.
Puhuja 1 [00:12:54]: Sitten kun on tuo tekninen homma saatu tähän vaiheeseen, että on se audiotiedosto, se lopputuote olemassa, ja sitten on se teksti litteraatti, ja sitten lähdetään kohti sitä julkaisua, niin siihenhän pitää kirjoittaa vielä sellainen ingressiteksti, tai meillä ainakin kirjoitetaan sellainen ingressiteksti, joka on enemmän ehkä sen sisällöntuottajan vastuulla. Semmoinen lyhyt kuvaus siitä, että mitä se jakso käsittelee ja ketkä siellä ovat olleet äänessä. Minä katselin vähän noita meidän ingressejä, että minkälaisia tekstejä sinne on kirjoitettu, niin asiantuntijoista riippuen se vaihtelee 18 sanasta 90 sanaan. Eli se on lyhyt kuvaus, toisilla se voi olla vähän pidempi. Siinä voidaan erikseen mainita esimerkiksi, että jakson ovat käsikirjoittaneet jotkut tyypit, jos siellä äänessä ovat jotkut toiset, että ketkä kaikki ovat osallistuneet. Sitten siellä voidaan lisätä ja linkittää sarjan aikaisempiin jaksoihin, kuten mekin varmaan tulemme tekemään. Ja sitten siellä voi olla sellaisia vähän houkuttelevia kehotuksia. Minusta ihan paras oli, kun katselin noita meidän, niin siellä oli pedagogin hetki -sarjassa Juhana Kokkonen & kumppanit, niin löysin tuollaisen ingressin: ”Älä tyydy puuroon karkkikaupassa, vaan kuuntele tämä”. Minullahan meinasi mennä aivot aivan solmuun, että miten tämä, että okei puuro ja karkkikauppa eivät liity mielestäni hirveästi yhteen, ja sitten se liittyi vielä pedagogin hetkeen ja opettamiseen korkeakouluissa, niin sitten minulle tuli sellainen olo, että nyt minun varmaan pitäisi kuunnella tämä. Että vastaavatko he siihen, että mitä se puuro siellä karkkikaupassa tekee?

Puhuja 2 [00:14:41]: Joo, ja sitten on kanssa hyvä siinä, että hehän kannustavat siihen vuorovaikutukseen myöskin kuulijoita dialogiin, että heillähän on siellä aina kehotus ottaa yhteyttä ja kysyä, ja sitten heillä on se oma sähköpostiosoite. Niin sillä laillakin, että ei jää passiivisesti tarvitse jäädä siihen kuulijan rooliin. Mutta tässä haluaisin muistuttaa sitten tässä ingressin kirjoittamisessa, että siinäkin kannattaa miettiä sitä hakukoneoptimointia. Eli, että tämä tulisi löydetyksi tämä podcasti. Eli käyttää sellaisia sanoja, mitä kuvittelee, että se kuulijakin käyttää. Eli olen aina kun olen koulutuksissa käynyt, niin jos asia on tämmöisestä kuivasilmä -ongelmasta, niin silloin kannattaa kirjoittaa kuivasilmä. Eli sitä ihminen hakee jotain ohjetta kuivasilmäisyyteen, eikä sitten mikähän se nyt onkaan optometrian-

Puhuja 1 [00:15:39]: Toihan on hyvä.

Puhuja 2 [00:15:40]: Optometrian joku vaikee sana, mutta kuitenkin, että miettii sitä. Sitähän voi ihan Googlella katsoa, että minkälaisia hakusanoja on aiheen piirissä. Ja kannattaa tietysti käyttää niitä samoja, koska silloin se löydettävyys paranee.

Puhuja 1 [00:15:53]: Tuo on muuten todella hyvä. En ole siis itsekään, olen kyllä hakukoneoptimointia muissa yhteyksissä miettinyt, mutta en kyllä tässä ingressiasiassa. Ja kyllä nyt tämän jälkeen taas kun noita katselin, niin heräsin itsekin siihen, että vaikka asiantuntijaroolissa kaiken työnsä tekeekin, niin ehkä siihen voisi lisätä jotain kepeyttä vähän, että se ei olisi niin jäykkää välttämättä aina. Jotenkin tuo ingressiteksti kyllä herätti minut ajattelemaan sitä, että tätä voi tehdä vähän kevyemmälläkin otteella.

Puhuja 2[00:16:22]: Kyllä. Ja se on vähän kuin otsikkokin, että senkään ei tarvitse olla puuduttava, vaan se mikä jotenkin houkuttelee sen pariin kuuntelemaan.

Puhuja 1 [00:16:33]: Ja sittenhän me vielä laitamme siihen informatiivisen aloituskuvan. Nyt kun puhumme tietyistä aiheista, niin itse jotenkin niitä aloituskuvia mietin niinkin, että ne jollain tavalla liittyvät siihen aiheeseen.

Puhuja 2 [00:16:48]: On joo, ja usein on otettu näitä kuvia tästä äänitystilanteesta, niin siinä kanssa pääsee vähän se kuulija sinne behind scenes -fiilikseen, että hän näkee ja ainahan kasvot ovat ne, jotka koukuttavat. Meilläkin on tuossa meidän Metropolian alustassa sellainen kuvakaruselli, joka tulee siihen aina.

Puhuja 1 [00:17:16]: Ja sittenhän me olemme nyt tuossa vaiheessa niinkuin ikäänkuin valmiina laukaisemaan. Eli nyt, kun meillä on nämä kaikki edellä mainitut elementit valmiina, niin sittenhän me veisimme sinne kanavaan.

Puhuja 2 [00:17:29]: Joo. Mainitsit tosiaan tästä lopputuotteen julkaisusta ja minäpäs kerron miten meillä Metropoliassa tehdään. Eli meillä Metropoliassa podcast ladataan ensin Soundcloud-julkaisualustalle. Näitähän on muitakin ja Anchor on esimerkiksi todella hyvä, kun se on maksuton, mutta meillä nyt sattuu olemaan tämä Soundcloud. Ja tämä Soundcloud tekee tämmöisen RSS-syötteen, ja sillä RSS-syötteellä se menee sitten sinne Metropolian WordPress-alustalle, missä on sitten se karusellikuvakin. Tälle WordPress-alustalle tulee myöskin se litteroitu teksti. Eli se julkaistaan siellä. Ja tällä RSS-syötteellä podcast on sitten kuunneltavissa myös kaikilla muilla kuuntelualustoilla, kuten Spotifyssa ja Apple Podcastissa ja jopa Suplassa. Ja yrityspodcast tutkimuksen katsoin tuolla Googlasin, niin vuonna 2020 on ollut tutkimuksessa, että podcasteja kuunnellaan eniten Spotifyssa ja seuraavana Yle-Areena, ja sitten Supla. No Yle-Areenassa nyt emme sinne saavuta, mutta Spotifyyn meidänkin podcastit menevät. Se on helppo ja mukava tapa kuunnella.

Puhuja 1 [00:18:46]: Mites tuo, kun mietin tässä itseäni podcastien kuuntelijana ja median kuluttajana, niin nyt kun me tuon Metropolian kautta julkaisemme ja ne ovat siellä Soundcloudissa, niin olen nyt tyytynyt kuuntelemaan niitä sillä nopeudella, kun niitä tehdään. Mutta onko siellä sellaista optiota, että sitä voisi äänikirjasovellusten tapaan kuunnella vaikka 1.25:lla tai 1.5:lla, 1.75:lla? Kuinka nopeaan haluaakaan kuunnella.

Puhuja 2 [00:19:12]: Nyt pistit pahan, eli en ole tullut edes ajatelleeksi. En ainakaan ole huomannut, että siellä olisi tällaista nopeutettua, kun Spotifyssakaan ei ole. Sitten on ainut, että sen lataisi tuonne Youtubeen ja siellä sitten pistäisi vauhtia lisää tai hidastusta.

Puhuja 1 [00:19:28]: Tämä on, siis kärsimättömän maailmassa lisävauhti ei ole koskaan huono asia. Itse olen törmännyt tuohon haasteeseen, mutta se on varmaan sellainen, mikä jää nyt sitten korvan taakse, että miten kuulijaa ajateltaisiin ja sitä median kuluttajaa, että miten hän haluaa sen lopputuotteensa kuulla.

Puhuja 2 [00:19:47]: Laitetaan tämä tänne kehitysideoihin.

Puhuja 1 [00:19:49]: Niin. Se on hyvä. Nyt tässä tuotantoprosessissahan, niin tässä on todella paljon teknisiä asioita, tai minun mielestäni tässä on paljon. Osittain kuormittavia, osittain aikaa vieviä, niin oletko Ilse miettinyt koskaan, että miten tätä voisi muulla tavalla tehdä? Olen joskus kuullut, että olet sanonut, että rakastat robotteja, niin olisiko tässä tuotantoprosessissa jotain sellaista, mitä mielestäsi robotti vaikka voisi hoitaa?

Puhuja 2 [00:20:23]: No heti kun törmään tuollaiseen robottiin, niin otan sen tähän vierelleni tekemään tätä. Tuohan on nyt tavallaan robotti tuossa litteroinnissa, että tuo Word tosi nopeasti naputtaa niitä sanoja siihen A4:lle. Mutta kyllä tähänkin varmaan tulee.

Puhuja 1 [00:20:43]: Sehän on mahtavaa. Me jäämme odottamaan sitä aikaa, kun täällä on Mari, Ilse ja robotti.

Puhuja 2 [00:20:48]: Tai sitten meidän avatarit voivat olla tässä.

Puhuja 1 [00:20:50]: Kyllä kyllä, onhan tässä, tulevaisuus on villejä ja ihmeellisiä juttuja täynnä. Kiitos tästä mukavasta keskustelusta Ilse. Sinun kanssasi oli kiva olla täällä puhumassa podcastien tuottamisesta. Kiitos myöskin sinulle, joka siellä linjan toisessa päässä kuuntelet ja ajattelet ehkä oman podcastisi tuottamista. Tämän jakson teemana oli siis ”Käsis eetteriin” ja seuraavassa jaksossa etenemme tavoitteelliseen julkaisemiseen ja miten sitä voisi tehdä, eli kannattaa ilman muuta pysyä kuulolla, että ei muuta kuin podcastailemisiin, ja kiitos Ilse sulle.

Puhuja 2 [00:21:29]: Kiitos Mari.

[äänite päättyy]