MetroPodia uudenlainen tapa julkaista 3: Podcastien tavoitteellinen julkaiseminen

————————————————————————————————————————
[äänite alkaa]

Mari Virtanen [00:00:20]: Hei vaan. Taas me olemme Ilsen kanssa täällä ja me vedämme viimeinen jakso tähän podcast-sarjaan, jonka tarkoituksena on innostaa ja kannustaa podcastien tekemiseen ja tuottamiseen. Me olemme eri vaiheissa tätä jo aikaisemmissa jaksoissa käsitelty ja tässä jaksossa me puhumme erityisesti tavoitteellisesta julkaisemisesta. Täällä olemme Metropolia ammattikorkeakoulun digistudiossa minä, yliopettaja Mari Virtanen ja minulla on kaverina viestintäyksikön asiantuntija Ilse Skog. Joka jaksossa olemme täällä yhdessä tätä duunailtu. Tervetuloa Ilse.

Ilse Skog [00:00:56]: Kiva olla täällä taas.

Mari Virtanen [00:00:59]: Aikaisemmissa jaksoissa olemme puhuneet ensin käsikirjoittamisesta ja viimeksi puhuimme siitä, että miten käsikirjoituksesta syntyy julkaistava lopputuote ja nyt olemme siinä vaiheessa, että meillä olisi se lopputuote käsissä. Lähtisimme sitä jatkohoitamaan, että mitä sille julkaisulle tai lopputuotteelle tapahtuu. Tämä jakso, mitä juuri täällä tehdään, liittyy sarjaan, joka käsittelee podcasteja osana korkeakoulujen julkaisutoimintaa. Tämä on juuri sinulle, joka mietit siellä oman podcastin tuottamista ja sinulle, joka toimit korkeakouluissa julkaisujen parissa ja sitten tietysti sinulle, joka olet muuten vaan aiheesta kiinnostut ja haluat kuunnella meidän hyviä keskustelujamme.

Mari Virtanen [00:01:50]: Nyt me tulimme tuohon, kutsun sitä jatkohoidoksi eli sitten kun on lopputuote olemassa, niin sitten se on olemassa. Mutta mitä sitten? Sittenhän on aika paljon mielestäni työtä jäljellä. Miten se tavoittaa meidän kohderyhmämme? Miten se tavoittaa meidän kuulijat? Minkälaisessa muodossa me heille tätä tarjoilemme?

Ilse Skog [00:02:13]: Joo, sitä ei missään nimessä, sitä podcastia, kannata jättää sinne, esimerkiksi meillä sinne WordPressin sivulle yksinään unohtumaan ja että sitä kukaan ei löytäisi. Tähän podcastiin on kuitenkin käyttänyt paljon aikaa, niin kyllä se olisi kiva, jos löytäisi jonkun kuuntelemaan. Podcastien markkinoinnissa toimii hyvin esimerkiksi mp4-muotoiset waveformit. Nämä ovat videotiedostoja, joissa on still-kuvan päälle lisätty ääniraitaa. Podcast on kuitenkin ääntä, niin se vaatii jotain visuaalisuutta. Waveform on hyvä laittaa jonnekin some-kanavan postaukseen, niin kuuntelija pääsee kuuntelemaan sitä waveformia 30 sekuntia, jotain mielenkiintoista kohtaa siitä kyseisen jakson keskustelusta. Ja sitten waveformista jatkaa se kuuntelija. Eli waveformista kuuntelija ohjataan sinne podcastin laskeutumissivulle. Eli Metropolialla se on MetroPodia.

Mari Virtanen [00:03:12]: Tämä oli minullekin, vaikka monenlaista olen tehnyt, niin kun ensimmäisen kerran Ilse puhuit tuosta waveformista, niin ei ihan heti yhdistynyt, että mistä on kyse, mutta kun rupesin tutkimaan, tekemään taustatyötä ja selvittelemään, niin kyllähän sitten tunnistin, että se on tämä, missä sellainen aalto sykkii siinä kuvan päällä.

Ilse Skog [00:03:30]: Joo. Ja Googlella löytää sellaisen headlinerin. Siinä saa muutaman waveformin ihan maksutta. Jos tuottaa enemmän, niin sitten siinä on jonkinlainen kustannus.

Mari Virtanen [00:03:42]: Onko se aina se, että siinä tulee ensiksi joku pieni pätkä vai voiko siinä valita vaikka… Soittaisi koko…

Ilse Skog [00:03:51]: Voi, mutta mieluummin ihminen kuuntelee vaikka Spotifystä, että on tavallaan sellainen sisäänheitto tämä waveform. Jos olisi vaikka Twitterissä tästä waveformista se kuva, koska se kuva on siinä, pelkkä äänihän ei herätä, siitä kun klikkaa kuvaa se kuuntelija, niin sitten se saa sen 30 sekuntia jotain mielenkiintoista, että se haluaa sitten jatkaa. Siinä on tietysti ohjeet, miten mennään se koko jakso kuuntelemaan.

Mari Virtanen [00:04:17]: Minä mietin omaa kohderyhmääni vaikka, kenelle minä julkaisen, niin tuohan toimii varmaan kaikissa. Ehkä tärkeimmät kanavat ovat Linkedin, Facebook, Twitter, niin tuon waveformin saa varmaan liitettyä kaikkiin.

Ilse Skog [00:04:30]: Kyllä saa. Ja vaikka YouTubeen. Olen tehnyt nyt, mitä olen tehnyt näitä waveformeja, sellaisen soittolistan. Olen laittanut sen YouTubeen ja YouTubesta pieni linkki, jota olen jakanut. Sen voi jakaa ihan sen mp4-tiedostonkin suoraan, ettei tarvitse kierrättää YouTubesta.

Mari Virtanen [00:04:49]: Tämä on vinkki, tämä waveform-asia, niille, jotka ovat vähän pidemmälle edistyneet ja haluavat vielä upgreidata sitä hommaansa sillä, niin sitten voi liitellä noita. Ainakin on hyvä olla tietoinen, että mitä kaikkea tuossa voi tehdä. Nyt kun perehdyin waveformiinkin paremmin, niin liitän niitä osaksi niitä postauksia, mitä tulevaisuudessa teen. Mietin noita postauksia eri kanaviin, niin niitäkin tosi paljon, eli sen lisäksi, että kirjoitan ingressin ja käsikirjoitan sisältöä, niin sen lisäksi mietin vielä postauksia, että minkälaisen postauksen haluan vaikka sinne Linkedinin profiiliin kirjoittaa. Ja mikä siinä on se ydinviesti, kun katselin, että paljonko vaikka Linkedinin postaukseen, niin siihen menee käytännössä kolme riviä tekstiä. Sitten laskin, että se on noin 300 merkkiä, noin 40 sanaa. Sen jälkeen tulee sellainen, että klikkaa tästä ja lue lisää. Mä aina ajattelen, että haluaako se minun kohderyhmäni painaa vielä, että lue lisää, niin mä yritän aina tiivistää siihen ensimmäiseen kolmeen riviin aivan sen timantin ja sillä sitten kehotan, että okei, tästä voit kuunnella lisää.

Ilse Skog [00:06:12]: Some-postauksissa kannattaa muistaa tällaiset hakukoneoptimoinnit, hashtagit eli käyttää niitä hashtageja, millä kuvittelisi, että se kuuntelija etsii tätä podcastia. Näitä aika paljon googlaamalla näitä podcastejakin haetaan, että laitetaan joku sana vaan. Minä itse katson aina viestejä ja katson, mitä sen alla on tapahtunut.

Mari Virtanen [00:06:40]: Tuo on todella tärkeä. Tuohon pitää itsekin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Toistaa sitä samaa hakukoneoptimoitua termistöä sitten kaikissa eri vaiheissa, niin että se löytyisi sieltä paremmin. Ja juurikin, kun aiheenamme on tänään tavoitteellinen julkaiseminen, niin varmaan myöskin tuo, että se liittyy johonkin tavoitteeseen, että miksi näitä tehdään. Tietysti itsellenikin on aina tavoitteena, että ensin tehdään tätä työtä näkyväksi. Se on tietysti yksi iso osa sitä tavoitetta. Sitten on varmaan jonkinlainen tavoite aina oppia uuttakin. Ja kertoa muille omia kokemuksia, että miten joku voisi päästä sitten ehkä helpommalla ja löytää omia tapoja tehdä.

Ilse Skog [00:07:26]: Tosiaan, podcasteja kannattaa jakaa ihan joka paikkaan, mihin keksii. Uutiskirjeitä, jos on sellaisia, korkeakoulujen uutiskirjeitä, niihin aina kanssa mukaan ne podcast-jaksot. Blogi on hyvä. Minä tiedän Mari, että sinulla on näitä blogeja, niin niistä voi vielä mennä syventämään asiaa sen blogin kanssa ja siellä sieltä löytää. Ja on tietysti hyvä, että jos saisi sen jakson keskustelijat ja hostin, niin heidän pitäisi jakaa omissa some-kanavissaan. Ja jos sinulla on keskustelijana joku julkkis, niin sehän on ihan mahtavaa, koska hän laittaa omilleen, niin siinä tulee näkyvyyttä vaikka kuinka paljon. On tässäkin tämä työntekijä[?? 00:08:10] että voisi myöskin yliopiston tai korkeakoulun omat työntekijät käydä näitä, jos he löytävät hyvää kuunneltavaa. Ei spammata saa, koska silloin omat seuraajat häviävät hyvin äkkiä, jos alat spammaamaan. Jos löydät itsellesi timanttista sisältöä, silloinhan sen mielellään jakaa muillekin. Oppimista vartenhan näitä tehdään.

Mari Virtanen [00:08:34]: Ajattelin tuossa juuri, että tämä on jatkumo ja tää on yksi osa tätä. Meillä on käsikirjoittaminen, valmistautuminen, tekninen tuottaminen ja sitten meillä on tämä jatkosuunnitelma ja tavoitteellinen julkaiseminen. Itse ainakin, se jää jotenkin kesken, jos minä teen kaksi kolmesta, niin ei mene ihan maaliin asti. Ja ihan mitkä palikat vaan, kaksi kolmesta, ei ole… Minulla nuo liittyvät aina yhteen. Minä teen myöskin tällaisia ristiinjulkaisuja ja koosteita eri kanaviin, että voin sitten kirjoittaa blogitekstin vähän eri näkökulmasta ja sitten sinne tulee se podcast linkiksi tai joku videosarja tai jotkut aikaisemmat blogitekstit. Ja tuohan sitten ohjaa sitä lukijaa eteenpäin, kun sieltä löytyykin lisää tietoa samaan aiheeseen liittyen.

Ilse Skog [00:09:28]: Tällainen orgaaninen some-mainonta toimii ihan hyvin. Välillä saattaa olla ihan hyvä panostaa ja ostaa maksettua mainontaa. Ja nyt jos otetaan tällaisia oppeja, mitä tekisin toisin, niin silloin kun tämä MetroPodiakin perustettiin, ehkä silloin olisi kannattanut vähän laittaa, räjäyttää alkuun, että saada heti alkuun niitä kuuntelumääriä. Ja se ei ole kovin iso panostus kuitenkaan, jos haluaa enemmän kuuntelijoita.

Mari Virtanen [00:10:01]: Tuosta tullaankin hyvin tähän julkaisusuunnitelmien asiaan, mikä minulla oli ajatuksissa tämän päivän tavoitteelliseen julkaisemiseen liittyen. Olen kauhean kova suunnittelemaan kokonaisuuksia ja minä aina ajattelen, että eikö se vanha sanonta sano, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty tai sitten se voi olla vähän enemmänkin. Kun minä teen erilaisia juttuja eri teemoista, niin teen sellaisia julkaisusuunnitelmia myöskin teemoittain. Ja minulla on tietysti suosikkiteemat, on opetuksen digiin liittyvät, sotealadigitalisaatiopalvelumuotoiluun liittyvät, tutkimisen kehittämiseen liittyvät sekä sisällöntuotantoon ja julkaisemiseen. Minulla olisi nyt tällä ajatuksella neljä erillistä julkaisusuunnitelmaa. Jokaisella minun teemallani on joku kohderyhmä. Mietin, että okei, tuolle kohderyhmälle vaikka sisällöntuotantoon ja julkaisemiseen liittyvää asiaa. Mietin ehkä koko ajan niitä aiheita. Minun aivoni tuottaa koko ajan uusia aiheita, mistä voisi seuraavaksi puhua ja mikä voisi kiinnostaa. Sitten kuuntelen kollegoita ja asiantuntijoita ympärilläni, että mitkä teemat kiinnostaisi. Listaan koko ajan kumulatiiviseen julkaisuusuunnitelmaani, että okei, seuraavaksi tästä, sitten tästä, sitten tuosta. Niillä on kuitenkin kaikilla aina se sellainen kattoteema, että ne liittyvät johonkin, vaikka teknologian hyödyntämiseen opetuksessa, mitä nyt ikinä onkaan. Ja sen jälkeen alan teemoitella ja miettiä, minkälainen teksti tulee jostain, tuleeko jostain podcast-sarja, minkälaista videota haluan tehdä ja mihin kanavaan minä näitä laitan. Meillä on paljon julkaisukanavia, niin minulta menee moniin kanaviin monenlaista. Ne eivät istu kaikki siihen samaan kanavaan, vaan se paletti on iso. Sitten teen suunnitelmaan, että kenen kanssa minä haluaisin tehdä, keitä minä tarvitsen siihen, tarvitsenko tuotantovaiheessa apua ja sitten sitä työnjakoa ja roolittamista. Mekin olemme tässä nyt eri rooleissa, että miten sitä hommaa… Sitten tehdään aikataulusuunnitelmaa sekä sille tekemiselle että milloin tuotetaan ja sitten myöskin sille julkaisemiselle, millä viikolla tulee minkäkinlaista sisältöä. Jos haluaa ja jos tekee tätä työkseen, niin Excel-pohja on mielestäni aina hyvä siihen, että siinä on ne eri vaiheet, miten tuo minun työni etenee ja mikä mistäkin kanavasta tulee. Kun miettii some-julkaisua ja vaikka Linkedin-postauksia, niin aika vähän teen sellaista, joskus toki sitäkin, että joku kiinnostava aihe nousee, niin sen postaan. Mutta sille perussisällölle, mitä siellä julkaisen, niin kyllä minulla on sille suunnitelma olemassa.

Ilse Skog [00:12:58]: Tuo on hirveen hyvä, tuo aikataulu. Silloin sen tekemisen saa näkyväksi ja sitten se vielä toteutuukin.

Ilse Skog [00:13:06]: Ja kun tietää, että tässä työarjessa, mitä me tällä hetkellä elämme, niin meillä kaikilla on ihan riittävästi tehtävää. Sitten myöskin sen oman työn rytmittämisen, jaksamisen ja sen, ettei tule tulipalokiire joka kerta, se helpottaa kyllä siinäkin. Ja se, että ne tulevat näkyväksi. Paljonhan me teemme myös sellaista, että nyt, kun tehdään vaikka tätä sarjaa ja sitten se nousee ajankohtaiseksi puolen vuoden päästä uudestaan tai vuoden päästä, niin sitten voimme tehdä uusintajulkaisuja jossain toisessa yhteydessä ja linkittää ja nostaa taas esiin. Se on myöskin osa tuota.

Ilse Skog [00:13:49]: Tässä podcastissa on, että se voi tulla uudestaan ajankohtaiseksi. Kun on laittanut vaikka hakukoneoptimoituja sanoja, ne uudet kuulijat sitten löytävät tämän, koska podcastiin pitäisi pyrkiä tekemään sellaista sisältöä, mikä ei vanhene ihan heti, että se olisi sellaista ajatonta.

Mari Virtanen [00:14:10]: Tuonhan sinä sanoit jossain vaiheessa näissä aikaisemmissa jaksoissa, että podcasteilla on tyypillisesti pitkä häntä.

Ilse Skog [00:14:18]: Joo, on. Tämä on sillä lailla kustannustehokasta, kuten joku sanoi, koska jos ajattelee vaikka uutisen tekee, niin se uutinen tuli ja meni. Mutta vielä ne ensimmäisetkin podcastit, niinkuin minulla on tästä MetroPodiastakin kokemusta, että se 2019 ensimmäinen podcast, niin edelleen se löytää uusia kuulijoita. Jos on vaan kiinnostava aihe.

Mari Virtanen [00:14:42]: Sehän on mahtavaa. Siitä tulee juuri sellainen olo, että teemme työtä, jolla on tarkoitus. Ja se, että se ei ole vain se hetki, vaan se voi kantaa todella pitkälle. Minä mietin noita tavoitteita, että jos on tavoitteellinen julkaiseminen, niin sittenhän pitää olla varmaan joku tavoite. Ne tavoitteet, mitä nyt voisi ajatella, niin ne olisivat kuuntelijoiden määrä, kuinka moni kuuntelija kuulee, voisiko se olla kuunneltujen minuuttien määrä, että kuunnellaanko vain alkutahdit vai jaksetaanko loppuun asti. Sitten varmaan some-julkaisujen yhteydessä, kun on jaettu tuo podcast, niin siellä ovat ne eri reaktiot, että tykätään ja reagoidaan ja sitten ehkä jaetaan eri kanavissa. Joskus voi olla tavoitteena kerätä kommentteja tai jatko-leadeja tai että mistä haluaisitte seuraavaksi kuunnella. Tavoitteitahan on todella paljon tai eri vaihtoehtoja. Tuleeko sinulla joitain muita mieleen?

Ilse Skog [00:15:47]: Joo, hyvä kun kysyit. Ajattelin, että minä vähän avaan tätä meidän MetroPodia-analytiikkaa, koska se kovasti kiinnostaa, olen huomannut. Minä pidän julkaisusuunnitelmaa tästä aina, että aina, kun uusi julkaisu ilmestyy, niin laitan sen Excel-taulukkoon. Nämä, mitä luettelen, ovat nimenomaan näitä OKM:n julkaisukriteerit täyttäviä julkaisuja. Tehdäänhän me muitakin podcasteja, jotka eivät sitten ole tässä piirissä. Mutta nämä ovat niitä rahapodeja, jos näin voi sanoa. Vuonna 2020 näitä julkaisuja oli 11, siis aika vaatimaton määrä. Ja vuonna 2021 niitä oli julkaistu enemmän eli 23. Ja tässä täytyy muistaa, että nämä ovat näitä pandemia-vuosia vielä, että podcast-tuotanto on tietysti ollut vähän hankalampaa, kun ei ole oikein voinut kohdata. Mutta sitten vuonna 2022 eli tänä vuonna, niin tähän mennessä, elämme tässä syyskuuta, niin näitä on peräti 42 julkaistu. Ja minulla on lista loppuvuoden, joka on tämä kolme kuukautta, mitä on tulossa näitä podcast-jaksoja, niin siellä on peräti 31 eli me pääsemme tulokseen 73. Ja mikä tässä on mahtavaa, tai en tiedä onko se mahtavaa minun kannaltani, mutta eivät ne varmaan tähän jää, koska niitä putkahtelee sieltä. Aina tulee yhteydenotto, että minulla on nyt tällainen. En tiedä vielä edes kaikkia näitä. Kannustan seuraamaan näitä tuloksia. Nämä myös motivoivat sitä työntekoa. Itse teen sillä viisiin, että seuraan näitä MetroPodian kuuntelumääriä, kvartaaleita Google anal14:n kautta. Se oikeastaan antaa vain niitä kuuntelumääriä, mutta Soundcloudissa on aika hyvä analytiikka, että siitä näkee myös tykkäykset, uudelleenjaot ja lataukset. ja sieltä tulevat myös kommentit. Kommentteja tulee myös WordPressin kotisivulle. Kuuntelumäärät ovat minusta todella hyviä. Jos nyt katson tämän koko podcast-kanavan aikana kuuntelukerrat, niin niitä on ollut lähes 11000. Ja nehän tietysti jakautuvat eri jaksoille ja meillähän on aika paljon jaksoja kyllä. Kun katson tämän vuoden kuuntelumäärät, niin niitä kun on tämä kolme kuukautta jäljellä, niin niitä on 6500. Ja ne tulevat tästä kasvamaan, koska huomaan, että MetroPodia on enemmän ja enemmän löydetty. Minun mielestäni nämä ovat todella hyviä kuuntelumääriä. Me emme tavoittelekaan mitään Yle Areenan, ei tietenkään. Meillä on ihan eri kohderyhmät. Voin sanoa tästä esimerkkinä, että jos kohderyhmä on oikea ja se löytää sen podcastin, niin silloin on onnistuttu. Otan esimerkiksi tällaisen Podiatri, lääkäripodcast-sarjan Lääkäriltä lääkärille. Sillä ei ole kauheasti kuunteluja, mutta se on niin erikoispodcast eli se on niin kohdistettu. Ja se oikea kohderyhmä on sen löytänyt, niin silloin se on onnistunut. Vaikka sillä ei ole satoja eikä tuhansia kuunteluja. Ja vielä tuosta lisää tätä seurantaa, niin olen ottanut meidän suosituimmat podcastit, kolme. Ykkösenä on Miksi rokottaminen on tärkeää? Kenellä on lupa rokottaa?. Se on kerännyt 670 kuuntelua. Sitten on TK-menetelmiä soveltamassa. Miksi TK-menetelmien osaaminen on tärkeä?, 350. Tämä kakkospodcastikin on äskettäin julkaistu eli se vielä kerää, kerää, kerää näitä kuunteluja. Ja sitten on Reflektoinnin voima -sarja, mikä meillä oli ja siinä jakso Reflektoiva kirjoittaminen on saanut 230 kuuntelua. Eli olen tyytyväinen tuloksiin.

Mari Virtanen [00:19:47]: Joo, niin olen minäkin. Ja me olemme tuolla meidän toisen jengimme kanssa kakkosijalla, niin ei voi olla muuta, kuin tosi tyytyväinen. Tuo analytiikka on myös minulle tärkeä asia. Minä ehkä sen kautta vähän yritän haarukoida ja miettiä myöskin sitä, että teemmekö me oikeita asioita. Ja olenko minä tekemässä oikeita. Ja ovatko teemat sellaisia, mitkä kiinnostavat. Ja kuitenkin, kun tässä on aika iso työ kuitenkin tämän kaaren läpiviemisessä, niin onhan se mahtavaa nähdä, että ne teemat ja aiheet kiinnostavat muitakin, kuin meitä. Sitten mietin tuossa, kun kerroit, että miten analytiikkamäärät ovat kasvaneet, niin tuo kasvuhan on ollut kumulatiivinen, ihan huikea. Se on moninkertaistunut joka vuosi. Ei tiedä, siis voipa olla, että tarvittaisiin ihan pian isompikin koneisto tätä hommaa pyörittämään täällä. Tuo kertoo minulle sen, että podcastiin mediamuotona ja uuden tiedon välittämisen muotona, niin se on kyllä löytänyt tiensä ihmisten korviin.

Ilse Skog [00:20:53]: Ja mikä tässä on ollut minusta ihanaa, koska silloin, kun MetroPodia syntyi, niin pelkäsin, että miten minä saan sisältöjä. Mutta eihän tästä ole mitään ongelmaa ollutkaan, että meillä on sisältöjä ihan tosi, tosi…

Mari Virtanen [00:21:06]: Ja ehkä tuossa on myöskin se, että meillä on jonkunlainen tarve kertoa myöskin näiden seinien ulkopuolelle, että kuinka valtavan hienoa työtä me täällä teemme eri näkökulmista ja eri asiantuntijat yhdessä ja erikseen, niin se kyllä näkyy myöskin tuossa.

Ilse Skog [00:21:24]: On kyllä tosiaan. Juuri kun sanoit ”eri asiantuntijoita”, niin otan vielä tällaisen esimerkin, että meillä on tuossa auditointi tulossa ja itse ajattelisin, että auditointi on tylsääkin tylsempää, jos katsoo sen paperilla. Mutta meilläpä perustettiin tällainen auditointipäiväkirjapodcast-sarja, missä näitä vaikeitakin käsitteitä avataan hauskasti ja rennolla otteella, niinkuin siinä sanotaan. Eli podcastilla on mahdollisuus monenlaiseen tuottamiseen.

Mari Virtanen [00:21:51]: Oikein hyvä. Kiitos, Ilse sinulle valtavan paljon, että tulit puhumaan kanssani podcasteista. Ja kiitos sinulle siellä linjalla, joka tätä kuuntelet. Toivottavasti sait nyt intoa ja uusia ajatuksia myöskin siihen, että myös sinusta voi tulla podcastaaja.

Ilse Skog [00:22:10]: Juuri näin. Kiitos Mari.

[äänite päättyy]