Metropolia on the Move 1: Lisää liikettä opetukseen
Metropolia on the Move -podcastsarjassa syvennytään opetuksen liikunnallistamiseen. Tässä erityisesti opetushenkilökunnalle suunnatussa sarjassa keskustellaan muun muassa siitä, miten fyysisen aktiivisuuden lisääminen opetukseen edistää oppimista ja kuinka opetukseen voidaan lisätä liikettä päivittäisessä työssä. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan!
Metropolia on the Move -podcastsarjan ensimmäinen jakso.
Jaksossa jatkuvan oppimisen johtaja Heidi Rontu ja hankepäällikkö Hanna Lankia keskustelevat opetuksen liikunnallistamisesta. Mitä hyötyä istumisen tauottamisesta opetuksessa on ja miten sitä voidaan käytännössä toteuttaa? Lisäksi jaksossa esitellään opiskelijakunta METKAn Metropolia on the Move -hanketta.
Podcast tiedostona: Lataa omalle laitteellesi (10.5MB)
MetroPodian RSS-syöte: RSS
Äänitteen nimi: OnTheMove.mp3
————————————————————————————————————————
[äänite alkaa]
Puhuja 1 Heidi Rontu
Puhuja 2 Hanna Lankia
Puhuja 1 [00:00:24]: Tervetuloa Metropolia on the Move -podcastsarjan ensimmäistä jaksoa kuuntelemaan. Puhumme tänään ”Lisää liikettä opetukseen” -teemasta. Tässä jaksossa saat lisätietoa istumisen tauottamisen hyödyistä oppimiselle ja miten luoda aktiivisempaa toimintakulttuuria opetukseen. Minun nimeni on Heidi Rontu, toimin Metropoliassa jatkuvan oppimisen johtajana. Kanssani keskustelemassa on Hanna Lankia.
Puhuja 2 [00:01:01]: Olen Hanna Lankia ja toimin hankepäällikkönä Metropolia on the Move -hankkeessa. Metropolia on the Move -hanke on opiskelijakunta METKAn liikkuva korkeakouluhanke. Hanke on käynnistynyt syksyllä 2021 ja saanut rahoitusta kolmeksi vuodeksi. Hankkeen tavoitteena on liikunnallista opiskelua, opetusta ja opiskeluympäristöä Metropolian kampuksella ja tätä kautta parantaa opiskelijoiden hyvinvointia sekä opiskelukykyä.
Puhuja 1 [00:01:32]: Tärkeästä hankkeesta on kyse. Mainitsit kun esittelit Metropolia on the Move -hanketta, että opiskelijoita on tarkoitus saada liikkumaan. Kysyisin alkuun, kuinka paljon opiskelijat eivät liiku? Kuinka paljon opiskelijat istuvat ja miten runsas istuminen vaikuttaa opiskelijoihin?
Puhuja 2 [00:02:01]: Korkeakouluopiskelijat istuvat paljon, keskimäärin lähes 11 tuntia päivässä. Suuri osa istumisesta tapahtuu opiskelupäivän yhteydessä. Tämä ei ole mikään ihme, sillä opiskeluympäristöä on usein rakennettu siten, että se kannustaa pitkäaikaiseen paikallaan oloon. Runsas istuminen heikentää opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä. Se lisää riskiä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille sekä heikentää vireystilaa ja jaksamista. Säännöllisellä hikiliikunnalla ei voida täysin kompensoida runsaan istumisen haittavaikutuksia, vaan pitkäaikaisen paikallaan olon tauottaminen on tärkeää riippumatta siitä, kuinka aktiivinen opiskelija muuten on.
Puhuja 1 [00:02:46]: Liikkumiseen eri tavoin tulisi kannustaa, jos ymmärrän oikein? Itsekin olen syksyn alkuun päättänyt aloittaa kävelykokoukset aina kun mahdollista. Pistän luurit korviin ja lähden kävelemään ja kokoustamaan. Mainitsit istumisen tauottamisesta, voisitko tarkemmin avata mitä hyötyä tauottamisesta käytännössä on?
Puhuja 2 [00:03:17]: Kyllä. Ehkä olet itsekin huomannut kävelytaukojen yhteydessä, että istumisen tauottaminen parantaa vireystilaa, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja muistia. Opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna tämä puolestaan edistää oppimista. Opiskelijat jaksavat keskittyä opetukseen, he pystyvät sisäistämään kuulemansa paremmin. Pienet aktiivisuustauot voivat vähentää luokkahuoneen rauhattomuutta. Opiskelijoiden istumisen tauottaminen tukee opettajan jokapäiväistä työtä. Lisäksi aktiivisemmat oppitunnit voivat tuoda liikettä ja virkistymistä opettajan omaan työpäivään.
Puhuja 1 [00:04:01]: Mietin, kun meillä on tämä runsas kahden vuoden korona-aika, jolloin käytännössä kaikki opiskelijat ja opettajat ovat olleet tietokoneen ääressä ja tuijottaneet näyttöruutua. Osa on seissyt tai istunut pitkää päivää paikallaan ollen. Uskoisin, että monet tunnistavat näistä niitä asioita, joita haluaisivat omaan opiskelu- tai työpäiväänsä ja mitä toit esille istumisen tauottamisen hyödyistä. Jos mietitään, että opettaja suunnittelee opetuksensa keskittyen ensisijaisesti sisällön oppimiseen, mitä opettaja käytännössä voi tehdä, jotta pystyisi ottamaan huomioon istumisen vähentämisen? Eli nimenomaan tauottamista mitä aikaisemmin toit esille ja sen hyötyjä. Miten sitä pystyisi konkreettisesti opetuksessa ottamaan huomioon?
Puhuja 2 [00:05:11]: Tuo on hyvä kysymys ja haluaisin mainita, että istumisen tauottamista ei pitäisi nähdä ylimääräisenä vaivana, vaan omaa työtä tukevana toimintana, jonka ei tarvitse viedä paljon vaivaa eikä aikaa opetuksesta. Istumisen tauottamisen keinot voivat olla hyvin yksinkertaisia. Tunnin alussa opettaja voi kertoa, että opetuksen seuraaminen seisten, venyttely ja muu liikkuminen on sallittua. Pari- ja pienryhmäkeskustelut voi ohjeistaa käymään seisten. Sen sijaan, että opettaja jakaa opetusmateriaalit opiskelijoille tai laittaa kiertämään ne kädestä käteen, opiskelijoita voi pyytää noutamaan materiaalit luokan etuosasta. Jos on menossa pidempi luento, taukojen aikana opiskelijoita voi kehottaa käymään vessassa tai hakemaan kahvia, mikä tuo muutamia extra-askeleita opiskelupäivään. Opettaja voi näyttää esimerkkiä seisomalla itse opetuksen aikana. Jos haluaa panostaa enemmän, esimerkiksi perjantainen taukojumppa on hyvä keino saada opiskelijat liikkeelle. Jos liikkeiden keksiminen itse tuntuu vaikealta, voi hyödyntää taukoliikuntasovelluksia tai valmiita You tube -taukojumppavideoita. Muitakin keinoja löytyy. Kaikkia keinoja ei tarvitse hyödyntää, jokainen voi valikoida itselleen ja kyseisen oppitunnin rakenteeseen parhaiten soveltuvat vinkit.
Puhuja 1 [00:06:49]: Tuosta listasta mitä kävit läpi, tunnistin. Itse en ole enää opettajana toiminut, mutta tuli mieleen kokoustilanteet ja nyt kun palataan kampuksille toivottavasti enenevässä määrin, paljon kokoukset ovat istumakokouksia. Jäi erityisesti mieleen mitä mainitsit, että kokouksen puheenjohtaja voisi omalla esimerkillään esimerkiksi nousemalla välillä itse seisomaan tai tuottaa mikrotaukoja. Tai sanomalla kokouksen alussa, että täällä saa liikkua, saa nousta seisomaan. Ne ovat aika pieniä asioita, mutta tärkeitä, koska silloin liikkuminen on sallittua.
Puhuja 2 [00:07:44]: Ehdottomasti. Esimerkin näyttäminen ja luvan antaminen on tärkeää, koska sosiaalinen kynnys omatoimiselle istumisen tauottamiselle, venyttelylle ja muulle vastaavalle voi olla todella suuri opiskelijoilla.
Puhuja 1 [00:07:59]: Ymmärrän oikein hyvin, jos istuu luokassa ja siellä istuu 20–30 muuta opiskelijaa ja opettaja edessä käy asioita läpi ja yhtäkkiä yksi opiskelijoista nousee ylös ja lähtee kävelemään ympäri luokkaa. Varmasti herättää huomiota ja sitä voidaan pitää omituisena. Tärkeitä asioita ja yksinkertaisia viedä opetukseen, niin kuin toitkin tuossa esille. Tämä ei ole rakettitiedettä, eikä vaadi syvällisempää suunnittelua, vaan on yksinkertaista ottaa mukaan omaan opetukseen.
Puhuja 2 [00:08:34]: Vaikeinta on saada aloitettua ja tehtyä rutiini istumisen tauottamisesta ja luoda normia siitä, että luokkahuoneessa ei pelkästään istuta.
Puhuja 1 [00:08:51]: Kiitos Hanna. Pääsimme alkuun, saimme kuulla Metropolia on the Move -hankkeesta, ja mitä siinä edistetään. Tässä opetukseen ja muuhun työ- ja opiskelutilaan vietäviä vinkkejä. Kuten alussa tuotiin esille, tästä rakentuu sarja. Lisää ideoita ja ajatuksia on tulossa ja Hanna kutsuu seuraavaan jaksoon asiantuntijoita paikalle. Keitä he ovat tai kuka hän on, jäämme odottelemaan. Seuratkaa Metropolia on the Move -podcastsarjaa ja seuraavia jaksoja. Lämmin kiitos sinulle Hanna ja kiitos kaikille kuuntelijoille, että olitte mukana jaksossa. Jäädään odottelemaan seuraavaa Metropolia on the Move -jaksoa.
Puhuja 2 [00:09:54]: Kiitos Heidi minunkin puolestani sinulle ja kuuntelijoille. Kannattaa pysyä kuulolla.
Puhuja 1 [00:09:59]: Kiitos.
[äänite päättyy]
Ei kommentteja