Muutosvoimaa osaamisesta 3: Osaamisen kehittäminen yksinyrittäjän arjessa

[Tunnusmusiikki…]

Tervetuloa MetroPodian Muutosvoimaa osaamisesta -podcast-sarjan pariin, jota tehdään Laurea-ammattikorkeakoulun, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin kanssa yhteistyössä. Tässä podcast-sarjassa keskustelemme työssä oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä mikro- ja pk-yritysten arjessa. Lisäksi sukellamme kestävän kehityksen ja vastuullisuuden rooliin ja merkitykseen erityisesti pk-yrityksissä. Mukana keskustelussa sekä yrityksiä valmentaneita työssä oppimisen asiantuntijoita että kehitystyössä mukana olleiden yritysten edustajia. Tervetuloa kuulolle!

Taru Maamies: Tänään meidän teemana on tosiaan työssäoppimisen tarve ja sen haasteet. Erityisesti tällä kertaa yksinyrittäjän ja mikroyrittäjän näkökulmasta.

Meillä on mukana keskustelemassa tänään MUUVO-valmentajien lisäksi kaksi MUUVO-valmennuksiin osallistunutta yksinyrittäjä. Annetaan meidän vieraalle tilaisuus esittäytyä itse ihan hetken kuluttua, mutta katsotaan ketä meiltä on täällä MUUVOn puolesta.

Eli täällä on kollegani Kaisa Välivehmas Metropoliasta ja minun nimi on Taru Maamies, toimin lehtorina ja yritysvalmentajana Laurea ammattikorkeakoulussa.

MUUVO-hankkeessa pyrittiin tosiaan vastaamaan pk-yritysten jatkuvan oppimisen haasteisiin yhdistämällä itsenäisesti suoritettavia mikrokursseja ja sitte niitä tukevia yritysvalmennuksia. Se, minkä takia valittiin tämmönen toimintatapa, niin se johtuu oikeastaan aikasemmista kokemuksista, valmennuksista ja kouluttamisesta pk-yritysrintamalla. Ja pk-yrityksissä yleensä on mahdollisuudet kouluttautua yleensä aika rajalliset ja sitten senkin lisäksi, niin oikeestaan ne opit, mitä siellä kursseilla saadaan, niin ne jää helposti hyödyntämättä. Joskus se johtuu siitä, että tavallaan tämmönen kurssisisältö ei pk-yrityksen kannalta tunnu sopivalta. Se ei oikein istu kokoluokkansa puolesta, mutta vaikka se kurssilla opittu uusi asia olisi yrityksen kannalta kuinka tarpeellinen, niin uuden käyttöönotto usein vaatii sitä, että sitä sovelletaan yrityksen tarpeisiin ja yhteisiin toimintatapoihin. Kun on arjessa kiire, niin tämä jää monesti siinä arjen kiireen jalkoihin.

Eli tähän tarpeeseen MUUVO pyrki vastaamaan tekemällä tämmösiä lyhyitä ja nopeasti omaksuttavia mikrokursseja tietyistä teemoista ja ajatuksena oli, että jokainen yrityksen työntekijä pystyy käymään läpi tämmösen mikrokurssin itsenäisesti omalla ajallaan. Ja sitten tämmösten mikrokurssien lomaan yhdistettiin yritysvalmennuksia, jossa sitten käytännössä mietittiin sitä, et miten tää uus osaaminen otetaan siinä yrityksessä käyttöön ja tehtiin ihan konkreettisia toimenpidesuunnitelmia siitä, miten ne opit tavallaan, minkälaista hyötykäyttöä niitten kanssa saatiin.

Ja tällasii valmennuskokonaisuuksia vedettiin joukolle pk-yrityksiä ja niiden kokemuksesta onkin tässä podcast-sarjassa keskusteltu aikaisemminkin. Mutta yksinyrittäjille tietysti nimensä mukaisesti niin tämmönen polku ei ihan siinä muodossaan sopinu ja haluttiin kuitenkin tuoda tämä myöskin yksinyrittäjien ulottuville tämä MUUVO-polku.

Kaisa, sä olit oikeestaan ideoimassa sitä, että miten tämä polku viedään yksinyrittäjien maailmaan ja tavallaan… ajamassa siitä ajatusta meidän MUUVO-hankkeessa. Niin kerrotko kerrotko vähän tarkemmin, että minkä takia pidit tärkeänä ulottaa MUUVO myös yksinyrittäjälle ja mikä tässä MUUVO-polussa yksinyrittäjille oli vähän erilaista?

Kaisa Välivehmas: Joo, kiitos Taru.

Tosiaan taustalla oli se, että mietittiin, että kun nyt oli tämä pk-yrityksille tarjottu MUUVO, niin sitten se, että yksinyrittäjät, jotka on yksin, aika saattaa olla kortilla sinä päivän aikana liiketoiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä, mutta sitten taas toisaalta aikaa voi olla myös liikaa. Elikkä se, että mietittiin, että tarjotaan mahdollisuus yksinyrittäjille tavata toisia yrittäjiä, kokea se työyhteisö ja saada mahdollisesti verkostoja ja vertaistukea ja semmosia kohtaamisia. Ja sit taas toisaalta mikrokurssien kautta niin myöskin ihan tietoa ja faktaa sen liiketoiminnan tueksi. Ja tässä MUUVOn tän kestävän kehityksen ja osaamisen kehittämisen ja tän muuttuvan (toiminnan) [0:03:58] näkökulmasta.

Mutta hyvin konkreettisesti, elikkä kohtaamisia, vertaistukea, verkostoja ja sitte sitä osaamisen kehittämistä. Se oli se meidän tavoite.

Ja oikeastaan tässä nytten niin on ehkä hyvä antaa sana itse, nytten meillä on yhdestä itse asiassa ensimmäisestä yksinyrittäjäryhmästä. Ani Lakoma ja Jussi Oivukkamäki [0:04:20] on tässä paikan päällä ja ois tosi kiva kuulla Ani teiltä, ja Jussi, että miten te koette koitte tän MUUVOn teidän yrityksen näkökulmasta.

Mutta lähdetään esittelyistä niin, jos sinä Ani vaikka kerrot, etät yrityksistä olet ja sen jälkeen jos Jussi kerrot, että mistä yrityksestä olet lyhyesti. Niin lähdetään siitä liikkeelle. Ja mitä teette? Kiitos.

Ani Lakoma: Kiitos. Mä oon tosiaan Ani Lakoma ja yritykseni nimi on Radilak Oy. Mä olen erikoishammaslääkäri. Tarjoan erilaisia asiantuntijapalveluita. En suoraan potilastyötä, vaan sitten toimeksiantajia on erilaiset julkiset ja sitte yksityiset palveluntuottajat. Eli käytännössä sellaiset tahot näitä hyvin hyvinvointialueita, että sitten ihan yksityisiä hammaslääkäriasemia, jotka kaipaavat sitten niitä minun asiantuntijapalveluita.

Ja olen ollut yrittäjänä nyt seitsemisen vuotta. Minulla ei ole missään vaiheessa oikeastaan ollut sellaista paloa yrittäjäksi, vaan se on ollut se käytännöllisin tapa järjestää se oma työn tekeminen ja nyt sitten on pikkuhiljaa noussu into kehittää myös tätä ihan yrittäjyyspuolta tässä omassa yrityksessä näiden vuosien jälkeen.

Kaisa Välivehmas: Kuulostaa tosi hienolta. Kiitos Ani. Ja Jussi, jos sinä esittelet vielä.

Jussi Oivukkamäki: Jes. Kiitos Kaisa ja Taru. Moi Ani.

On mukava olla mukana tässä siis. Olen siis Oivukkamäen Jussi ja minun yritykset on Formidable Group oy, joka sanon, että Group nimestä huolimatta, niin olen yksinyrittäjä. Siinä on oma tarinansa, et miksi tämä nimi. Mutta täytyy sanoa, että ensinnäkin ollut makea olla mukana tässä MUUVOssa.

Toimin konsulttina. Minulla on taustana se, että olen ollut pitkään kansainvälisissä hommissa ja nyt neljä vuotta sitten itsellisenä yrittäjänä ja konsulttina ja pyrkimyksenä auttaa varsinkin suomalaisia yrityksiä toimimaan kansainvälisellä kentällä. Minulla on kaupallinen tausta ja usein olen, tässä on nyt ollut aika montakin digiprojektia, missä olen ollut mukana, mutta on myös perinteisempää kaupan alaa ja muuta. Mutta usein nimenomaan bisnesmallin, ansaintalogiikan, kumppanuusmallin näkökulmasta auttanut yrityksiä sekä kotimaassa, että sitten kansainvälistymään.

Yksin kun toimii, niin vaikka on siis upeita asiakkaita ja muuta, niin sitä on sillä lailla niin kuin nimikin sanoo niin yksinyrittäjää ja niiden yläfemmojen ja muiden jakaminen sitten onnistumisissa tai sitten jos tulee pettymyksiä, niin niiden ja jakaminen yhtä lailla, niin vaatii omaa verkostoaan ja tällainen MUUVOn tyyppinen kokonaisuus, joka sitten luo myös verkostoa, niin on omiaan siihen. Että sieltä jää sitten myös, vaikka se olikin lyhyt aikani, niin jäi kuitenkin… Se oli rakennettu niin, että pääsi tutustumaan hyvin ihmisiin ja jäi sellaisia kontakteja, joiden kanssa oli helppo ja kiva jakaa myös juttuja. Kiitos siitä.

Taru Maamies: Joo. Oliko toi periaatteessa sinä selkeesti sanot jo, et sinähän lähdit hakemaan verkostoja niin tossa, kun Kaisa ja minä kerrottiin alussa, et mitäs kaikkeen me tavoiteltiin muualta, niin löytyykö sieltä jotain muita sellaisia syitä, mitkä sai, kun Kaisa ilmeisesti taisi kuitenkin sinulle soitella ja kysyä, että oletko kiinnostunut. Niin oliko muita asioita‚ mitkä sinulla houkutteli mukaan silloin heti siihen ensimmäiseen yksinyrittäjän MUUVOon?

Jussi Oivukkamäki: Joo. Olen siis… olen käyny aikaisemminkin aikaisemmassa korporaatio-elämässä erilaisia myynnin, johtamisen tai muutosjohtamisen isoja kokonaisuuksia ja sitten havaitsin, ku aloitin yrittäjänä, että minä en oikeestaan sellaisia kaipaa, koska mulla on aikaa lukea kirjoja ja kuunnella hirveästi podcasteja ja muuta. Nyt kun tässä on ollut huomattavasti kiireisempää sen alkuviehätyksen [naurahtaa] rauhallisuuden jälkeen, niin huomaan, että itse asiassa minä kaipaan uudestaan sitä ja se, mitä kaipaan siinä on se nimenomaan se aika. Se on, että tässä hetkessä sinulla on mahdollisuus pysähtyä tämän asian ääreen. Eli se sama, mitä sitten taas se, vaikka sen jonkun mielenkiintoisen kirjan lukeminen tai muu on tässä soisi, mutta kun sitten on sen verran kiire, että sille vaikka kirjan lukemiselle ei löydy aikaa jostain tietystä aiheesta. Niin tällanen, vaikka se olisi sitten kolme tuntia aamupäivällä, niin se tuo kuitenkin se mahdollisuuden, et nyt käsitellään vain tätä aihetta ja ikään kuin pystyy aivot kytkemään sitten siihen. Että se on minun mielestä suurin anti, jos ajatellaan sitä oppimista ja seisahtumista kaiken kiireen keskellä. Tämä on minun mielestä se juttu.

Taru Maamies: Toi on kyllä tosi jännää, koska tämä on ihan sama tää pysähtyminen, teeman ympärille pysähtyminen tuntuu olevan se teema, joka nousee esille. Se nousee myöskin pk-yrityksissä. Eli tavallaan se, että malttaa käyttää aikaa johonkin asiaan. Että luvan kanssa saa nyt miettiä jotakin.

Jussi Oivukkamäki: Minulle tuli tosta vielä jatkona oikeastaan mieleen se, että usein on sillä lailla, että ei… taisi harva asia näissä koulutuksissa tulee täysin uutena. Se tähän ikään tullessa, niin olemme käsitelleet aika lailla kaikkia näitä teemoja. Mutta nimenomaan se, että sulla on hetki aikaa ja tuodaan, tehdään sellaiseen tyyliin tai sellaisilla metodeilla, et sekoitetaan vähän niitä aivoja. [naurahtaa] Että niitä joutuu uudestaan miettimään. Se on mun mielestä se suola sit myös. Et siitä tulee taas niitä uusia oivalluksia itsellekin.

Taru Maamies: Se on varmaankin juuri noin ja sitten kun siellä on niitä muita ihmisiä, niin sitä sekoitusta väkisin tulee.

Mites Ani, mites sinulla, mikä sai sinut innostumaan MUUVO-polulle mukaan, kun Kaisa otti yhteyttä?

Ani Lakoma: Minulla on ollut sitten ehkä kokonaisuus kaikilla tavoilla erilainen kuin Jussilla. Eli tosiaan kun tämä yrittäjyys on minulle ollut se tapa järjestää omat työnteko, niin olen sitten vaan tehnyt töitä. Ja toki on matkan varrella tullut vastaan kaikenlaisia ongelmia, jotka on pitänyt selvittää, että miten tämä asia hoidetaan ja miten tämä menee, mutta minulla ei ole ollut mitään sellasta vankkaa teoriapohjaa, jonka päältä lähden ponnistaa. Vaan se kaikki teoria ja oppi on tullut tässä sitten matkan varrella pieninä paloina ja välillä sitten suuremman paniikin tarpeella ja välillä sitten vähän rauhallisemmin.

Ja olen ehkä enemmän tosiaan sitten keskittynyt siihen ikään kuin oikeiden töiden tekemiseen, kun siihen että olisin sitten lukenut niitä kirjoja tai kuunnellut podcasteja ja se oli oikeestaan se kohta, johon sitten tämä MUUVO minuun vetosi. Kun näin ilmoituksia ja toisaalta sitten, kun puhuttiin Kaisan kanssa. Että enemmän tuli semmonen, että oikeastaan olis kiva lähteä katsomaan, että mitä kaikkia asioita tähän liittyy. Ehkä niitä semmosii kokonaan uusia asioita tuli sitten vähemmän kuin mitä oikeastaan odotin. Että sitten huomasi, että hei minähän tiedänkin tämän asian. Että ne asiat on tulleet jostain jo‚ mutta sitten ne loksahtelee paremmin kontekstiinsa ja sopii yhteen ja huomaa, et hei tämänkin tiedän ja kiva juttu, että näin.

Mutta kyllä yksi isoista asioista‚ mitä minä tästä MUUVOsta lähdin hakemaan, on myös ne kohtaamiset ja se, että pääsee puhumaan vertaistensa kanssa ja samassa tilanteessa olevien kanssa ja oli kyllä ilo huomata, että vaikka me oltiin kaikki hyvin erilaisilla taustoilla ja hyvin erilaisista tilanteista ja eri toimialoilla ja muuta, niin kyllä meillä silti tosi paljon oli yhteistä, joka oli tosi merkittävää tämän polun aikana.

Kaisa Välivehmas: Harvoin yksinyrittäjällä on tätä systemaattista koulutussuunnitelma, osaamisen kehittämisen suunnitelmaa. Vaikka Jussi puhuit tuosta podcastista, mutta sitten kun tulee se kiire ja sitten toisaalta se myynti vie aikaa, hallinto vie aikaa ja niin edelleen. Niin tuleeko teillä Ani tai Jussi semmoisia niin kuin yleisesti, että koulutus, osaamisen kehittämistarpeita ryhmänä yksinyrittäjät? Mitä yksinyrittäjä tarvitsee?

Jos nyt voitasiin taikasauvalla tehdä yksinyrittäjä tyytyväiseksi, niin mitä te tarvitsette semmosta, mitä te ette ehkä tekisi? Miten voi oppilaitokset vaikka auttaa?

Jussi Oivukkamäki: Minä oikeastaan sanoisin, että kysymys ei varmaan ole mielenkiinnon puutteesta, vaan nimenomaan siitä ehkä siitä ajankäytöstä ja silloin ehkä niiden slottien luominen ja sysääminen. Niin kuin tässäkin on käynyt. Sinä olit Kaisa sai erittäin aktiivinen ennen sitä kurssia, kiitos siitä, ja kurssin jälkeenkin ollaan käyty erittäin mielenkiintoisia hyviä keskusteluja.

Ja ehkä just se, mikä minun näkökulmasta viehätti tai voisi sanoa antoi sen sysäyksen tähän oli sitten se, että se maanläheinen ja käytännönläheinen lähestymistapa ja sellainen tunne, ettö tässä oltiin niin kuin… Te tiesitte, mistä te puhutte. Me ollaan samalla aaltopituudella. Että tämä on niin kuin peer to peer oppimista ja se oli minun mielestä se erittäin tärkeä asia siihen, että miksi minä lähdin mukaan. Että jos se olisi ollut joku ikään kun vaan keksitty kaupallinen pinnallinen, joku sellanen‚ niin en varmaan olisi käyttänyt aikaani siihen. Mutta nimenomaan se, että minulla on sellainen tunne, että hei tästä voi oikeasti saada jotain ja se mikä motivoi myös on se, että tollasessa ryhmässä, jos niin kun kaikki on vähän samassa tilanteessa, että pääsee jakamaan niitä ja jos tulee sellainen tunne, et vau, että toiki kaveri, niin näistä keskustelustani selkeästi sai jotain. Että se yhdessä onnistumisen tai sellaisen yhdessä jaetun tunteen saaminen, niin on mun mielestä.

Että kyllä se vaatii muutakin kuin vaan, että on mikrokursseja, vaikka nekin on niinku hyviä ja ne liittyy siihen. Vaan se että ollaan samassa tilassa ja ollaan yhteisön ajan äärellä, niin se on mun mielestä sellanen avain juttu.

Ani Lakoma: Minulla taas on vähän erilainen ajatus kuin Jussilla tähänkin asiaan. Elikkä silloin kun lähdin tuohon MUUVOon mukaan, niin mulla oli vaan semmonen ajatus, että minä en oikei osaa näitä yrittäjäjuttuja kaikkia, mutta kuitenkin tosiaan sen verran monta vuotta tässä on pystynyt toimimaan yrittäjänä, että varmaan minä jotain osaan sitten kaikesta huolimatta. Ja sitten kun näitä mikrokursseja kävi enemmän tällain rakenteellisesti läpi, niin sai käsitystä siitä, että mitä asioita oikeasti osaan ja mitkä toimii siinä omassa arjessa ja mitkä ei. Ja ne oli ehkä sit loppujen lopuksi eri asioita, kuin mitä mä alun alkaen olin ajatellu.

Mutta minun kannaltani tämä nyt sitten MUUVO-polku johti yritysvalmennuksessa saamieni ideoiden kautta siihen, et minä aloin suorittaa nyt yrittäjän ammattitutkintoa. Eli ihan nyt sitten kuitenki vähän enemmänkin koulutusta ja semmonen siltä pohjalta just, et minä sain hahmotettua sitä, et mitä asioita minä en osaa, mihin minä kaipaan enemmän tukea ja sitten tätä kautta pystyn sitä tekemään ja minä käyn sitä verkkokoulutuksena. Eli pystyn sitten ihan… sen oman työviikkoni mukaan niitä slotteja täyttämään, mitä siellä on ja toisaalta sitten niissä väleissä, kun oikeata työtä on enemmän, niin tekemään sit sitä. Että tämä toimii kyllä minulla ainakin tosi hyvin näin.

Taru Maamies: Toi kuulostaa tosi mahtavalta siis ja minun mielestä tosi mielenkiintoista seurata, et tää ryhmähän ei ollut oikeastaan kovinkaan suuri, että mitä meiltä oli se 7–8 ihmistä siinä yksinyrittäjiä samaan aikaan, ja teillä on hyvin erilaiset tavallaan lähtökohdat ja erilaiset myöskin tavallaan sanoitetut hyödyt, että minkälaisia asioita, että olette saaneet ja siitä huolimatta oltiin samassa ryhmässä. Tarkoittaa siis sitä, että siinä sen yhteisön lomassa, niin siinä on ollut mahdollista oikeestaan myöskin sen oman tarpeen mukaan toimia ja saada sieltä irti sellasia asioita, joita juuri sillä hetkellä itse kaipaa. Että toihan minun mielestä kuulostaa tosi hienolta.

Että tavallaan se, mitä itsekin tunnistan aika monesti on se, mitä Jussi sanoi. Että tavallaan se substanssiosaaminen ei välttämättä ole kaikille se juttu, vaan se iso osa tulee nimenomaan siitä, että sen jonkun teeman ympärille luvan kanssa pysähdytään. Mutta että tämä tuo minusta myöskin hyvin esiin sen, että jos on tarve substanssiosaamiselle, niin sieltä on saanut myöskin irti konkreettisesti sellaisia asioita, että voi tunnistaa sitä omaa osaamista. Mahtavaa.

Ani jo sanoitti hienosti sen, että mikä sitten muuttui arjessa niin, jossa lähdit jo suorittamaan yrittäjän ammattitutkinto, niin toi kuulostaa tosi hienolta. Mutta Jussi mikäs muuttui sinulla?

Jussi Oivukkamäki: Kyllä sanoisin, että vaikka prosessi on osittain kesken, niin minäkin poljen paljon siis sen kanssa, että kun olen… teen projektityötä tai teen asiakastyötä, niin pyrin tekemään pitkiä projekteja ja pitkiä asiakkuuksia ja sitten että samaan aikaan uusien hommien saaminen tai itsensä esiintuominen siinä samassa, niin välillä on haastavaa.

Ja se mitä ollaan Kaisakin kanssa paljon palloteltu on sitten se, että sen pitäisi olla siellä taustalla sellasta jatkuvampaa itsensä esiintuomista. Käytännössä kevyttä myymistä, tapaamisten ja esillä olemisen kautta ja siinä on minulla vielä, vaikka myynnistä ja markkinoinnista koen paljon… puhuvani tai jopa tietäväni [naurahtaa], niin tässä on tällainen suutarin lapsi -efekti, että sitä mielellään keskittyy enemmän siihen ulospäin suuntautuvaan työhön, kun sitten siihen itsensä markkinoimiseen. Se on sellainen asia, mikä on jo muuttunut ja on jatkuva prosessi. Kyllä se on ehkä sellanen yksi konkreettinen asia.

Taru Maamies: Se varmaan vaatii keskittymistä ihan koko ajan. Tavallaan pysyä balanssissa.

Jussi Oivukkamäki: Se vaatii ja se on nimenomaan, vähän niin kuin kaikki markkinointi, että sen pitäisi olla sellaista yhdenmukaista ja jatkuvaa, tai ainakin säännöllistä esillä olemista ja se vaatii oman aikansa. Että se on vaan nyt just sitä ajankäyttöä sitten. Että suunnitelmallisuutta ja sille ajan antamista.

Kaisa Välivehmas: Hei minä olisin semmosen kysynyt, me Tarun kanssa mietittiin, että kun siellä on tämä nyt tämä verkostoituminen, just tämä kohtaaminen ja sitten toinen oli itsensä johtaminen nousi teemoina. Niin onko teillä tähän antaa sellaisia vinkkejä muille yrittäjille?

Tätä kuuntelee varmasti nyt paljon yksinyrittäjiä. Niin verkostoituminen, muiden kohtaaminen. Miten niitä verkostoja saa?

Jussi Oivukkamäki: Joo. No minun mielestä siis yksi sellainen… MUUVOon liittyvää esimerkki on se, että jos tapaa jonkun mielenkiintoisen ihmisen tai tulee jotain ajatuksia, niin minun mielestä sitä turha lähtee tai ruveta ujostelemaan, vaan kannattaa tarttua toista hihasta kiinni. Sanoo, et hei, toi sinun juttu on tosi makea, että kerro lisää tai mennääkö joskus kahville ja kerro lisää.

Silloin ku jäin korporaatiomaailmasta (- -) [0:21:57 äänite pätkii] pois, niin minulla oli mahdollisuus hetki hengähtää ja ennen kuin ryhdyin sitten yrittäjäksi. Se mitä minä tein silloin, niin minä tein semmosia TET-päiviä. Hessulle vaan terveisiä, kiitos vinkistä. Niin TET-päivät oli äärimmäisen mielenkiintoisia. Minä olin tuttuihin organisaatioihin, toimitusjohtajiin, markkinointijohtajiin, viestintäjohtajaan ja muihin johtoryhmätasolla yhteydessä ja kysyin, et hei minulla on tällainen tilanne, minulla ei oo mitään ketunhäntä kainalossa tai muuta, että en ole myymässä yhtään mitään, vaan minulla on mahdollisuus nyt tällaiseen työelämään tutustumishetkeen, että voisiko tulla puoleksi päiväksi tai päiväksi teidän organisaatioon ja katsomaan, miten teillä tehdään asioita.

Taru Maamies: Aivan mahtava vinkki ja teillähän on myöskin säilyi jonkin näkösiä kontakteja nyt MUUVO-polun tästä tai yksinyrittäjä MUUVOn osallistujiin, eikö niin? Että sieltäkin lähti sitten liikkeelle sen tyyppisiä bondeja, jotka ei lopu nyt ihan heti siihen MUUVO-polulle.

Ani Lakoma: Minulla ne oivallukset enemmän liittyi sinne itseni johtamiseen kuin verkostoitumisen puolelle. Ja itseni johtaminen oli oikeastaan yksi niistä asioista, mitä minä lähdin siinä kohtaa kehittämään, kun tähän MUUVO-polulle lähdin mukaan. Mutta tätä oli sitten oikeestaan sellanen, että kun minä tämän MUUVOn aikana ihan kirjasin itselleni auki, että mitä minä työpäivieni aikana teen ja sitten kävin sitä läpi, että mitä minä siitä tulokseksi sain ja mitä minä oikeastaan ajattelen, että minun pitäisi tehdä, niin totesin, että sehän nyt itse asiassa sitten on yksi niitä asioita, jotka ei sitä kehittämistä niin paljon vaatinutkaan. Että joka sitten toimi hyvin, mutta joka oli semmonen, että oikeestaan tuntui siltä, että se ehkä olin sokeutunut sille omalle tekemiselle. Että vaan koko ajan ajattelee, että itsensä johtaminen on tärkeätä ja pitää kehittää sitä ja tätä. Eikä sitten oikeastaan niin siinä omassa arjessa nähny, että se on yksi niistä asioista, mikä toimii sillä tasolla kuin mitä minä haluankin sen toimia ja sillä tavalla.

Että siinä oikeastaan ehkä… ajattelisin vinkiksi muille yksinyrittäjille, että tosiaan se, että käynyt niitä keskusteluja muiden kanssa, niin vähän saa itseensä sinne kartalle, että miten kukakin… mitä työltään ylipäänsä haluaa tai siltä omalta työ (-) [0:24:37], miten toiset vastaavia asioita tekee.

Ja sitten kun havahtui itse sille, että näitä voisi tosiaan näitä asioita tehdä todella paljon erilailla ja ottamatta sen enempää kantaa, että mitkä on hyvä tai huono asia, jokaisella on omat tapansa, mutta todeta, että minun tapa toimii minulla tosi hyvin. Ja se oli minulle hirveän suuri oivallus nähdä, että tosi moni asia on hyvin, mutta mille oli oikeestaan itse sokea, ennen kun siitä puhui muiden kanssa ja kirjasi sitä omaa päivän kulkua.

Taru Maamies: Toi on kyllä todella tärkeä asia on nimenomaan se just, että osaa tunnistaa sen oman osaamisensa. Että ei tuu sillä lailla semmonen tunne siitä, että minä en osaa kuitenkaan. Että aivan mahtava vinkki.

Teillä on molemmilla semmosia. Toi TETkin oli. Niin mahtavia vinkkejä, että oikein itseäki houkuttaisi muutamalle TET-jaksolle tässä lähtee [naurahtaa].

Täytyy sanoa noin laajemminkin tästä MUUVO-polusta, että kiitos teille osallistamisesta. Että tässä minusta tuntuu, että Kaisa ja minä voidaan todeta yhteisesti, että valmennusprosessissa jälleen kerran myös valmentajan roolissa on saanut oppia kaiken näköistä, kun on kuunnellut vaan teidän juttuja ja erityisen antoisaa minusta on ollut seurata siis sitä just, mitä te totesitte, että kuinka nopeasti syntyi sellainen hyvä yhteishenki ja semmoinen yhdessä tekemisen meininki sen MUUVO-valmennuksen aikana. Että se oli vallan ihana päästä seuraamaan tämän tyyppistä prosessia.

Kaisa Välivehmas: Kyllä. Oikeastaan minä voisin tähän loppuun sanoa vielä tämmösiä koonnin, joka liittyy jatkuvaan oppimiseen. Elikkä jatkuva oppiminen, ennen puhuttiin ehkä enemmän elinikäisestä oppimisesta, mutta sama asia, jatkuva oppiminen‚ joka on tunnistettu valtionhallinnon tasolla ja on ymmärretty‚ että on äärimmäisen tärkeätä, että tutkintotavoitteisen koulutuksen rinnalla on tärkeätä tarjota oppimisen mahdollisuuksia arjessa ja työssä kaikille kansalaisille ja yrittäjät on tunnistettu myös omana hirvittävän tärkeänä ryhmänään. Ja tässä on mietitty sitä, että se työelämälähtöinen oppiminen ja verkostojen kautta tarjottava osaamisen kehittäminen yrityksille on tärkeätä, ja sitten taustalla on myöskin se, että ajatellaan sitä, että osaavan työvoiman saatavuutta sitten pidemmällä tähtäimellä myöskin, että jos on niin kuin yrityksessä. Mutta jatkuva oppiminen on ihan… on tosi tärkeetä ja kansallinen tavoitetila.

Taru Maamies: Mutta siinä on oikean kansallinen tavoitetila, mutta me kiitämme keskustelusta. Minusta oli tosi mukavaa saada kuulla ja aika kannustavaa kuulla, kuinka erilaisia tavallaan oppeja, oivalluksia ja tavallaan semmoista uuden uuden on syntynyt MUUVO-polulla. Kiitos teille.

Tämä podcast-sarja on toteutettu osana MUUVO muutosvoimaa osaamisesta -hanketta, jonka tavoitteena oli pilotoida uudenlaista työelämälähtöistä osaamisen kehittämisen toimintamallia. Hanke toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin yhteistyönä. Hanke on saanut tukea Euroopan sosiaalirahastolta.