On the move 2: Onko liike lääke myös oppimisessa?

————————————————————————————————————————
[äänite alkaa]

[äänite alkaa]

Puhuja 1 Hanna Lankia

Puhuja 2 Heidi Syväoja

Puhuja 1 [00:00:17]: Hei, ja tervetuloa Metropolia on the Move -podcastsarjan toisen jakson pariin. Minä olen Hanna Lankia, Metropolia on the Move -hankkeen hankepäällikkö ja minulla on tänään täällä vieraana Heidi Syväoja. Tervetuloa.

Puhuja 2 [00:00:31]: Kiitoksia. Minä olen tosiaan Syväojan Heidi Jamk:lta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja siellä Likes-tulosalueelta, eli olen tutkijana Likesillä. Viimeisen kymmenen vuoden ajan olen tämän päivän aiheen parissa työskennellyt tutkimuksen tiimoilta.

Puhuja 1 [00:00:57]: Hienoa saada sinut paikalle. Tänään meillä on aiheena ”Onko liike lääke myös oppimisessa?”. Mistä on Heidi kyse?

Puhuja 2 [00:01:08]: Maailman terveysjärjestö WHO on summannut tämänhetkisen tutkimustiedon näin: ”Sekä lyhyt- että pitkäkestoinen reipas ja rasittava liikkuminen vaikuttaa myönteisesti aivojen terveyteen, kognitiiviseen toimintakykyyn ja akateemiseen suoriutumiseen.” Ja mitä reippaalla liikkumisella tarkoitetaan? Se on semmoista kohtuukuormitteista liikkumista, eli hieman syke nousee ja hengitys kiihtyy. Eli esimerkiksi reipasta kävelyä tai pyöräilyä. Tätä ilmiötä on eniten tutkittu peruskouluikäisillä ja ehkä siellä alakoulun puolella, plus ikääntyneillä. Mutta kuitenkin nämä tutkimustulokset ovat samankaltaisia myös nuorilla aikuisilla ja aikuisilla.

Puhuja 1 [00:02:10]: Joo. Tosiaan, liikkumisen hyötyjä oppimiselle voidaan siis tarkastella kolmesta eri näkökulmasta; akateemisen suoriutumisen, kognitiivisen toiminnan ja aivojen terveyden näkökulmasta?

Puhuja 2 [00:02:23]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:02:23]: Mitä tarkalleen ottaen tiedetään liikkumisen vaikutuksista akateemiseen suoriutumiseen?

Puhuja 2 [00:02:30]: Akateemisella suoriutumisella ensinnäkin tarkoitetaan koulumenestystä, oppiainekohtaisia testituloksia tai vaikka jatkokouluttautumista. Eli jos ajatellaan nuoria aikuisia tai nuoria ylipäätään, niin säännöllisen liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä parempaan opintomenestykseen, koulutustasoon ja työuriin. Tästä on yksi esimerkki Jaana Karin väitöskirjasta, jossa havaittiin, että liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla ja nuorilla oli aikuisena korkeammat ansiotulot ja parempi työmarkkinoille kiinnittyminen. Eli heillä oli keskimäärin vähemmän työttömyyskuukausia ja enemmän työllisyyskuukausia vuodessa kuin lapsena vähemmän liikkuneilla.

Puhuja 1 [00:03:24]: Aivan. Eli siis liikkumisella on merkittäviä vaikutuksia akateemiselle suoriutumiselle. Sehän on tietysti tavoite, että ammattikorkeakoulusta sitten valmistuu työkykyisiä tulevaisuuden ammattilaisia. Mutta mitä sitten tiedetään liikkumisen vaikutuksista kognitiiviseen toimintaan?

Puhuja 2 [00:03:44]: Kognitiivisella toiminnalla tarkoitetaan tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen ja muokkaamiseen liittyviä toimintoja. Näitä ovat esimerkiksi tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, muisti ja ajattelu. Mitä tarkkaavaisuudella tarkoitetaan? Se on kykyä poimia aistitiedon runsaudesta senhetkisen toiminnan kannalta tärkein ja oleellisin tieto. Tämähän on erittäin tärkeää uuden oppimisessa, esimerkiksi siinä, että pystyy luennolla kiinnittämään huomiota siihen opetettavaan asiaan. Keskittymisellä taas tarkoitetaan tarkkaavuuden uudelleenohjaamista siihen meneillään olevaan toimintaan jonkun häiriön jälkeen. Näitä häiriöitä voivat olla vaikka sisäiset häiriöt, eli tulee joku muu ajatus mieleen, tai ihan ulkoisia, eli joku vaikka keskeyttää sen luentotilanteen jotenkin. Eli se, että pystyy sen jälkeen uudelleen ohjaamaan sen tarkkavaisuutensa siihen meneillään olevaan asiaan. Ja sitten toiminnanohjaus, jonka tuossa myös mainitsin, kuvaa tiedonkäsittelyn koordinointia ja kontrollointia. Eli toiminnanohjaus ohjaa ja säätelee muun muassa tätä tarkkavaisuutta ja keskittymistä. Ja miksi nostin nämä tähän esimerkkeinä, niin liikkumisen on erityisesti havaittu vaikuttavan myönteisesti juuri näihin, eli tarkkavaisuuteen, keskittymiseen ja toiminnanohjaukseen.

Puhuja 2 [00:05:24]: Jos vielä mennään tarkemmin näihin liikkumisen vaikutuksiin, niin liikkumisella on tosiaan pitkän aikavälin vaikutuksia, mutta myös välittömiä yhden liikuntakerran aikaansaamia vaikutuksia. Esimerkkinä näistä liikkumisen pitkän aikavälin vaikutuksista on havaittu, että liikkumisen kumuloituminen tai kertyminen lapsena ja nuorena aikuisena ennustaa parempaa kognitiivista toimintaa aikuisuudessa. Ja toisaalta on havaittu myös, että säännöllinen liikkuminen keski-iässä ennustaa parempaa kognitiivista toimintakykyä myöhemmällä iällä. Eli ei ole myöhäistä, vaikka et olisi lapsena ja nuorena niin paljon liikkunut. Jos aloittaa silloin aikuisuudessa, niin se kyllä kantaa hedelmää sitten sinne myöhemmälle iälle. Sitten näistä liikkumisen välittömistä vaikutuksista voidaan esimerkkinä kertoa vaikka tämmöinen, että puolen tunnin reippaan kävelyn ja esimerkiksi 20 minuutin juoksun on havaittu parantavan tätä toiminnanohjausta saman mittaiseen istumiseen verrattuna. Eli nämä tutkimustulokset puoltavat esimerkiksi koulu- ja työmatkaliikkumista. Tällainen aktiivinen kulkutapa aamuisin virittää sitä kognitiivista toimintaa päivän tehtäviin. Ja toisaalta taas sitten jos ajatellaan, että kun töistä tai opiskeluista lähtee pois, niin pystyy taas irrottautumaan eri tavalla ja siirtymä siihen vapaa-aikaan voi olla helpompaa.

Puhuja 2 [00:07:12]: Tuossa puhuttiin äsken 20-30 minuutin reippaasta liikkumisesta. Myös tämmöisellä lyhyemmällä liikkumisella on havaittu hyötyjä. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa yliopisto-opiskelijat osallistuivat tavanomaiselle luennolle, jossa oli kahden tunnin aikana kolme viiden-kymmenen minuutin taukojaksoa. Havaittiin, että nämä aktiiviset tauot lisäsivät opiskelijoiden vireystilaa, keskittymistä ja viihtyvyyttä. Tämänkaltaiset tutkimustulokset taas puhuvat tämmöisen taukoliikkumisen puolesta.

Puhuja 1 [00:08:02]: Tämähän on oikein mielenkiintoista. Eli tutkimus siis osoittaa, että liikkuminen parantaa oppimistuloksia. Olen huomannut myös omassa työssäni sen, että kun vaikka pyöräilee töihin tai pitää pieniä taukoja, vähän venyttelee ja pyörittelee hartioita, niin jaksaa kyllä keskittyä paljon paremmin niihin omiin työtehtäviin.

Puhuja 2 [00:08:25]: Kyllä. On myös tutkimustuloksia siitä, miten kognitiivinen toiminta muuttuu liikkumisen aikana. On havaittu, että iästä riippumatta sekä matalatehoisen että reippaan pyöräilyn aikana tehty toiminnanohjaustestitulos parani istumisen aikaiseen toiminnanohjaukseen verrattuna. Tämä voisi puhua kävelykokousten tai esimerkiksi spinningluentojen, joita aivotutkija Minna Huotilainen on Helsingin yliopistossa pitänyt, puolesta. On alustavia tutkimustuloksia myös siitä, että asennon vaihtaminenkin voi parantaa kognitiivista toimintaa. Eli jos vaikka työskentelee seisaaltaan, se voi parantaa kognitiivista toimintaa, eikä ainakaan heikennä sitä.

Puhuja 1 [00:09:51]: No niin, eli nämä tulokset siis puhuvat sen puolesta, että esimerkiksi näissä opetustilanteissa se, että pienryhmäkeskustelut ohjattaisiin käymään seisten tai kävellen, tai ohjattaisiin opiskelijoita nousemaan seisomaan sen luennon aikana. Siitä ei ainakaan haittaa ole.

Puhuja 2 [00:10:10]: Niinpä, juuri näin.

Puhuja 1 [00:10:12]: Liikkuminen näyttäisi edistävän erityisesti toiminnanohjausta. Voisitko vielä kertoa vähän lisää siitä, miten tämä sitten näkyy käytännön toiminnassa?

Puhuja 2 [00:10:22]: Liikkumisen vaikutukset siihen kognitiiviseen toimintaan näkyvät työskentelyn tehokkuudessa. Olipa se työskentely sitten opiskelua, esseen kirjoittamista, kuuntelua luennolla tai sitten vaikka tietotyötä näyttöpäätteen ääressä, niin se ajatus ei harhaudu, vaan pystyy keskittymään siihen olennaiseen. Sillä tavalla säästää aikaa. Usein ajatellaan, että työn tauottaminen ja liikkuminen työpäivän aikana on pois siitä työntekemisestä tai opiskelusta, mutta se on itse asiassa enemmän panostus siihen työn tekemiseen. Saman asian hoitaminen tapahtuu nopeammin kun on liikkunut, verrattuna siihen, että olisi istunut paikallaan ilman taukoja sen saman asian ääressä. Toisaalta ne liikkumisen vaikutukset kognitiiviseen toimintaan näkyy myös toiminnan laadussa. Eli olet myös tarkempi ja teet vähemmän virheitä. Muutamissa tutkimuksissa on havaittu myös, että liikkuminen lisää myös luovuutta. Eli saa luovia ratkaisuja ja uusia innovaatioita sen liikkumisen jälkeen, kun kognitiivinen toiminta on viritetty uudelle tasolle.

Puhuja 1 [00:12:02]: Vau. Eli siis liikkumisella on todella hyviä vaikutuksia oppimiselle ja luovalle ajattelulle. Tuo on minun mielestäni todella tärkeä pointti, että vaikka se veisikin sen kaksi minuuttia siitä luennosta tai omasta työstä, kun nousee ylös tai pyytä oppilaita nousemaan ylös ja tekemään vaikka pari kyykkyä ja pyörittelemään hartioita, niin se ei ole pois siitä opetuksesta, vaan päinvastoin. Opiskelijat jaksavat keskittyä enemmän, oppivat paremmin ja ehkä jopa saavat parempia oppimistuloksia aikaan. Miten liikkuminen vaikuttaa aivojen terveyteen?

Puhuja 2 [00:12:43]: Lähdetään siitä, että aivot painavat noin kaksi prosenttia kehon painosta ja ne silti käyttävät 15 prosenttia kaikesta sydämen minuutissa pumppaamasta verimäärästä ja 20 prosenttia kaikesta sydän- ja verenkiertojärjestelmän toimittamasta hapesta ja ravintoaineista. Eli aivoissa on suuri aineenvaihdunta. Lisäksi aivoissa ei ole suuria energiavarastoja, joten tästä suuresta aineenvaihdunnasta ja energiavarastojen puuttumisesta johtuen sitä aivoverenkiertoa täytyy ylläpitää jatkuvasti. Liikkumisen on havaittu vaikuttavan myönteisesti tähän aivojen aineenvaihduntaan ja aivoverenkierron reserviin. Eli se lisää aivojen verenkiertoa, hapen ja ravintoaineiden saantia, välittäjäaineiden tasoa ja neurotrofiinien tuotantoa. Aivoissa viestit kulkevat hermosoluissa sähköisesti, mutta hermosolusta toiseen ne tarvitsevat välittäjäaineita. Liikkumisen on havaittu lisäävän näiden välittäjäaineiden tasoa ja mahdollisesti sitä kautta viestien kulkua aivoissa. Neurotrofiinit ovat hermosolujen toimintaa tukevia kemikaaleja. Yksi esimerkki on aivoperäinen hermokasvutekijä, jonka on liikkumisen ansiosta havaittuvan lisääntyvän siellä aivoissa. Kuten sanoin, viestit kulkevat aivoissa sähköisesti ja tätä hermosolujen sähköistä toimintaa voidaan mitata aivokuvantamisen avulla. On havaittu, että liikkuminen lisää tätä hermosolujen sähköistä toimintaa ja se näkyy myös kognitiivisen toiminnan parantumisena.

Puhuja 2 [00:15:03]: Lisäksi ollaan havaittu, että liikkuminen vaikuttaa aivojen rakenteiden kehittymiseen. Erityisesti hyvän kestävyyskunnon on havaittu olevan yhteydessä aivojen harmaan aineen tilavuuteen ja valkean aineen ratojen ominaisuuksiin. Aivojen harmaa aine koostuu pääosin hermosolujen solukeskuksista ja tuojahaarakkeista ja valkean aineen ratoja pitkin taas välittyy viestejä aivoalueiden välillä mahdollistaen aivojen sisäisen kommunikaation. Tämä harmaan aineen tilavuus sekä valkean aineen ominaisuudet ovat tärkeitä monille kognitiivisille toiminnoille, erityisesti sille toiminnanohjaukselle, josta aikaisemmin jo puhuimme.

Puhuja 1 [00:15:53]: Okei. Eli liikkumisella on siis todella monenlaisia vaikutuksia aivojen terveyteen. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

Puhuja 2 [00:16:04]: Liikkumisella on oikeastaan samankaltaiset vaikutukset aivojen terveyteen ja toimintakykyyn kuin muunkin kropan terveyteen ja toimintakykyyn. Eli liikkuminen ylläpitää aivojen terveyttä ja toimintakykyä. Nämä liikkumisen aikaansaamat muutokset aivoissa vaikuttavat myönteisesti useiden kognitiivisten toimintojen osa-alueisiin. Oikeastaan liikkuminen luo optimaaliset olosuhteet oppimiselle. Jos ajatellaan ihan pitkässä juoksussa, niin liikkuminen ennaltaehkäisee myös aivojen sairauksia, kuten muistisairauksia, dementiaa ja Alzheimerin tautia.

Puhuja 1 [00:16:54]: Okei. Eli aika paljon liikkumisella voidaan itse vaikuttaa siihen omien aivojen terveyteen ja toimintakykyyn. Yhteenvetona näihin kaikkiin aiheisiin liittyen, miten vastaisit tähän alun kysymykseen: Onko se liike lääke, myös oppimisessa?

Puhuja 2 [00:17:14]: Hyvä kysymys. Vastaisin, että on ja ei. Liikkuminen tukee aivojen terveyttä ja kognitiivista toimintaa ja luo oppimiselle edellytyksiä, mutta aina tietysti se kokonaisuus ratkaisee. Oppimiseen vaikuttaa moni muukin tekijä ja erityisesti se elämäntilanne kokonaisuudessaan. Liikkuminen on yksi tekijä muiden joukossa tukemassa tätä kokonaisuutta.

Puhuja 1 [00:17:50]: Kiitos Heidi. Tässä jaksossa oli todella mielenkiintoisia juttuja tänään. Minä ainakin opin paljon uutta tästä tärkeästä aiheesta. Me kuulimme ajantasaista tutkimustietoa liikkumisen vaikutuksesta oppimiseen. Seuraavassa jaksossa sitten kuullaan vähän konkreettisia keinoja, miten tätä liikettä voidaan lisätä niihin opetustilanteisiin. Haluan nyt kiittää teitä kuuntelijoita, että olitte mukana kuuntelemassa tätä jaksoa ja kiitos Heidi, kun saimme sinut tänne vieraaksi tänään.

Puhuja 2 [00:18:24]: Kiitos paljon.

[äänite päättyy]

[äänite päättyy]