Strategiasta käytäntöön 1: TKI + O = totta?

————————————————————————————————————————
Puhuja 1 Heidi Rontu
Puhuja 2 Anna-Maria Vilkuna
[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:16]: Tervehdys kaikille! Olemme tässä aloittelemassa uutta podcast-sarjaa nimeltään Strategiasta käytäntöön. Ja kyseessä on tämän podcast-sarjan ensimmäinen osa nimeltään TKI+O, onko se totta? Ja tänään täällä keskustelijoina ovat Heidi Rontu, jatkuvan oppimisen johtaja…

Puhuja 2 [00:00:50]: …Ja Anna-Maria Vilkuna, TKI-toiminnasta vastaava johtaja. Hei vaan kaikille minunkin puolestani!

Puhuja 1 [00:00:58]: Hyvä. Lähdetään liikkeelle, eli TKI+O, onko se totta? Voitaisiin ehkä sanoa, että se on vähän sellainen kuuma peruna. Ja otetaan saman tien kuuma peruna suuhun kysymyksellä, haetaanko tällä TKIO:n naimakaupalla kustannussäästöjä. Halutaanko sillä siis tasapainottaa taloutta. Mitenkäs Ansku, haluaisitko aloittaa kysymykseen vastaamisen?

Puhuja 2 [00:01:30]: Hyvä kysymys. Ja sellainen kysymys, jota varmasti moni on nyt mielessään pohtinut, pyöritellyt viime aikoina. Kyllä TKIO:lla hyvin toteutettuna on myös se vaikutus. Sillä saadaan kustannussäästöjä aikaiseksi. Tai ennen kaikkea, en ehkä niinkään sanoisi kustannussäästöjä, vaan kaiken kaikkiaan meidän käytössä olevien resurssien, voimavarojen mahdollisimman fiksua käyttöä. Mutta sitten se, että millä tavalla ne mahdollisimman viisaasti käytetään, niin se onkin sitten jotakin paljon muuta. Ja siinä tarvitaan paljon enemmän erilaista näkyä, ideoita, kuin pelkästään ne kustannussäästöt. Ideat, ajatukset.

Puhuja 1 [00:02:22]: Kyllä. Juurikin näin näkisin itse, ja oli [?? 00:02:27] hyvä, että aloitit tällä ”kustannusten fiksua kohdentamista ja käyttöä”. Se, miten itse näen TKIO:n yhdistämisen ja vahvemman integroinnin, lähtisin oikeastaan tarkastelemaan sitä ensisijaisesti sisällön kautta. Ja sekä opettajien että opiskelijoiden kehittymisen kautta, uuden inspiraation löytämisen kautta, metodikehittämisen kautta ja sisältökehittämisen kautta. Sitä pitäisin itse sellaisena fiksuna resurssien kohdennuksena. Ja mietin juuri sitä, mitä mahdollisuuksia sekä tosiaan opettajille että opiskelijoille tätä kautta avautuu oppimiseen. Aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, uudenlaisia oppimisympäristöjä, ajattelisin, alustojen kautta, hanketoiminnan kautta. Jotain sellaista mielestäni, mitä ei ihan helposti heti laajasti korkeakoulukentällä Suomessa toteudu.

Puhuja 2 [00:03:49]: Tuo oli kiva, miten sanoit tuossa, että mistä hakee sitä inspiraatiota. Itse olen nyt viime päivinä hakenut sitä inspiraatiota aivan tällaisista uunituoreista julkaisuista. Ammattikorkeakoulut ja sitten Aalto-yliopisto toteuttivat yhdessä sellaisen pitkän OKM:n rahoittaman hankkeen kuin avoin TKI-toiminta, avoin innovaatiotoiminta ja avoin oppiminen. Nyt ihan vasta tämän hankkeen tuloksena on julkaistu kaksi uutta teosta. Ja toinen on kiva, se on laitettu keittokirjan muotoon. Siinä taitaa olla noin 28 reseptiä, jotka juuri ovat näitä, millä tavoin korkeakouluissa on TKIO:ta toteutettu. Ja hyvin juuri erilaisten toimijoiden näkökulmasta. Niin kuin tuossa juuri sanoit, että milloin on kyse ihan uusista opetusmetodeista, mutta milloin on kyse myös erilaisista vaikka ihan organisatoorisista prosessiratkaisuista. Tai sitten vaikka juuri siitä, millä tavalla hanketoiminnassa on huomioitu tämä TKIO. Eli tämä reseptikirja, se on todella siis sellainen, josta voi juuri miettiä, että mitähän tänään oikein tekisin. Niin löytää sellaisen hyvän reseptin. Ja sitten toinen, mikä on ihan vähän vastaavanlainen, mutta toisesta näkökulmasta, että uusi julkaisu, on sitten tällaisen avoimen TKI-integroidun oppimisen tarkastuslista. Että jos olet kiinnostunut TKIO-toiminnasta, niin miten voit miettiä sitä, kuinka se toteutuu opiskelijan näkökulmasta, opettajan näkökulmasta, organisaation näkökulmasta tai sitten TKI-hanketoimijan näkökulmasta. Ja sitten vielä, jos miettii tätä, että nämä ovat esimerkkejä, joista meilläkin on kirjoittajia näissä julkaisuissa, että siellä on jo esimerkkejä meiltä. Mutta sitten vielä tuo, mitä sanoit äsken tuosta, miten se toteutuu, vaikka alustoilla. Niin meillä nyt kampuksella nämä erilaiset menetelmät, nämä yhteistyöalustat, joissa yhteistyössä todella toteutamme jo nyt erilaista TKI-toimintaa ja oppimista. Eli ne ovat vielä aivan sitten sellainen oma erikoisjuttunsa, joka on meille siis sellainen myös aivan loistava TKIO-toteutuspaikka.

Puhuja 1 [00:06:26]: Kyllä. Juuri näin. Ja se on ehkä se, mistä itse olen erittäin innostunut, näkemään kaikki ne erilaiset mahdollisuudet, jotka mielestäni juurikin alustojen kautta ovat, millä eri tavoin TKIO:ta voidaan viedä eteenpäin. Ja mietin, sekä keittokirja että tarkistuslista kuulostavat erittäin hyviltä työkaluilta siihen, mitä ajattelisin, että on tarpeen viedä rakentavasti eteenpäin, opetussuunnitelmakehittämistyötä oppimisen osa-alueella. Eli näkisin, että oppimissuunnitelmia olisi tarpeen miettiä juurikin TKIO-integrointinäkökulmasta. Miten saadaan luotua, muokattua, kehitettyä opetussuunnitelmia sellaisiksi, että niihin on helppo tuoda mukaan TKIO-toiminnan kautta oppimista. Eli siinäkin mielessä avoimempia opetussuunnitelmia. Rakenteeltaan sellaisia, joihin voidaan helposti opinnollistamista hyödyntäen, tai sitten määriteltyjä kurssitoteutuksia alustahanketoimintaan integroiden viedä, ja sitä kautta varmistaa, että opetussuunnitelma etenee tavoitteiden mukaisesti, opiskelijan oppimistavoitteet toteutuvat. Mutta se opetussuunnitelma mahdollistaa eri muotoja oppimistavoitteiden toteutumiseen. Tämän näkisin ehkä itse, että on yksi tällainen ihan keskeinen raamitus sille, että TKIO saadaan onnistuneesti ja askeleittain eteenpäin. Ja tämä on sellainen työ, mitä näkisin, että on tärkeää lähteä viemään eteenpäin. Ja silloin kun opetussuunnitelma sen tekee mahdolliseksi, niin silloin oikeastaan tarvitsee vain lähteä tekemään.

Puhuja 2 [00:08:40]: Ja kun meilläkin on jo hyviä esimerkkejä siitä, että opetussuunnitelmia nyt vielä viimeisillä kierroksilla, kun opetussuunnitelmia uudistettiin. Niin siellä on jo opetussuunnitelmia, joissa esimerkiksi kolmannen vuosikurssin opinnot on täysin suunniteltu niin, että ne on mahdollista integroida esimerkiksi TKI-hankkeisiin. Mutta tuokin on sellainen kiinnostava asia. Ja se, kun puhutaan yleensä tällaisesta avoimesta tai TKI-integroidusta oppimisesta, niin mitä kaikkea se itseasiassa pitää sisällään? Ja luulen, että tässä se, että me myös itse se jollain tavalla hoksataan, että mitä kaikkea se mahdollisesti on, niin myös ehkä ne meidän nykyiset opetussuunnitelmat joustavat hyvinkin paljon.

Puhuja 1 [00:09:40]: Joo. Varmasti.

Puhuja 2 [00:09:41]: Koska minä jotenkin itse näen, että sellainen perusajatus, mikä kaiken kaikkiaan on tällaisessa avoimessa TKI-integroidussa oppimisessa, on siis se, että se mahdollistaa eri tavoin tällaisen yhdessä oppimisen uudella tavalla. Ja meidän esimerkiksi nämä yhteistyöalustat, jos ajatellaan kampuksilla vaikka mitä meillä on, näitä HyMy-kylää tai Urban Farm Labia tai [roboparakkeja? 00:10:09], tai ihan näitä meidän erilaisia muita labroja, joita on jo pitkään käytetty erilaisessa yritysyhteistyössä. Niin se, että me todella mahdollistamme sellaiset toimintatavat, että meidän opiskelijamme ja meidän muu henkilöstö voivat vaikka yhdessä meidän työelämäkumppaneittemme kanssa toteuttaa siellä erilaisia projekteja yhdessä. Välttämättä mielestäni näiden projektien ei tarvitse olla edes meidän mihinkään TKI-hankkeeseen sidottuja, vaan kaiken kaikkiaan ajatus siitä, että se on yhdessä kehittämistä, se on yhdessä innovointia. Niin tämäkin varmasti, että näemme koko sen kirjon, mitä kaikkea tällainen TKI-integroitu oppiminen on. Ja oppimisympäristöön on siinä todella tärkeä rooli, uuden tyyppisiä oppimisympäristöjä mahdollistetaan ja niin edelleen. Eli me myös joskus liian kapeasti ajattelemme, että se on vain sitä TKI-hankkeeseen integroitua oppimista. Tai sitten myös puhutaan avoimesta oppimisesta, niin se, että meillä on erilaisia oppimateriaaleja avoimesti saatavilla. Ja mehän Metropoliassa olemme todella paljon avanneet oppimateriaalejamme tällaiseen yhteiseen avoimen oppimateriaalin kirjastoon.

Puhuja 1 [00:11:27]: Kyllä. Emmekö juuri saaneet siitä itseasiassa paljon hyvää palautetta, että olemme ihan valtakunnallisestikin aivan esimerkillisesti tässä avanneet juurikin oppimateriaaleja.

Puhuja 2 [00:11:39]: Kyllä. Ihan otettiin meihin yhteyttä, ja haluttiin tietää, hei mitenkäs te olette tämän tehneet. Että aika paljon löytyy sieltä avoimen oppimateriaalin kirjastosta, Metropoliassa tuotettuja oppimateriaaleja.

Puhuja 1 [00:11:52]: Kyllä.

Puhuja 2 [00:11:53]: Niin. Kaikki tämä tällainen avoin jakaminen, avoin yhdessä oppiminen.

Puhuja 1 [00:11:57]: Kyllä. Juurikin näin. Ja itse näkisin, että nimenomaan avoin yhdessä oppiminen, eri toimijat yhdessä, on mielestäni juuri sitä ainutlaatuisuutta, jota Metropoliassa pystytään toteuttamaan. Ja pystytään toteuttamaan oman ymmärrykseni mukaan varsin matalalla kynnyksellä. Ja tällaisen avoimen yhdessä oppimisen, yhdessä tekemisen kautta näkisin, että pystymme myöskin viemään poikkialaisuutta eteenpäin. Eli luomaan sellaisia tilanteita, joissa näkisin, että opiskelijamme joka tapauksessa joutuvat sitten toimimaan, tai pääsevät toimimaan sitten työelämässä, kun valmistuvat Metropoliasta. Jos me pystymme tarjoamaan tämän kaltaisen TKIO-integroidun oppimisen kautta näitä mahdollisuuksia jo opintojen aikana, niin silloin meillä on tilanne, jossa opiskelijat ovat paljon valmiimpia työelämään siinä vaiheessa, kun he sinne sitten astuvat. Ensinnäkin opiskelijat ovat valmiimpia, mutta sitten ehkä myöskin haluaisin tuoda sen näkökulman esille, että sitä kautta ehkä, voisiko nähdä, että meidän opiskelijamme toimivat myös jonkinlaisina työelämän, jos nyt käyttäisi tällaista kliseistä sanaa, muutosagentteina. Ja tarkoitan tällä sitä, että he myöskin tuovat sitten sellaista vähän uuden tyyppistä, uskoisin, toimintakulttuuria työelämään, jossa poikkialainen, monialainen toimijuus on aika luontaista. Niin sitä myöskin näkisin. Ja sitten yksi, mikä on mielestäni hyvin sellainen kiehtova ja kiinnostava mahdollisuus, mitä näkisin, että alustojen kautta voisimme päästä tekemään, on nyt ihan viime aikoina yritys- ja muusta työelämästä herännyt kiinnostus päästä mukaan tämän tyyppiseen TKIO-toimintaan jatkuvan oppimisen hengessä, eli myöskin osana henkilöstökoulutusta. Eli sen sijaan, että henkilöstökoulutus olisi esimerkiksi jotain erikseen ostettuja täydennyskursseja tai muita vastaavan tyyppisiä räätälöityjä paketteja, joita tarjotaan työelämän yritykselle tai muulle toimijalle, niin he haluavatkin lähettää heidän henkilöstönsä mukaan tähän yhdessä oppimiseen. Nimenomaan tämän TKIO-integroidun oppimisen kautta. Eli he haluavat myöskin, voisiko sanoa vaikka törmäyttää omia työntekijöitään siihen toimintaan, mitä meillä TKIO:n kautta on mahdollista. Opiskelijat siellä mukana, ja muut toimijat, jotka ovat siinä mukana. Tämä on itselleni sellainen ihan selkeä viesti, sanoisin työelämästä, siitä tarpeesta mitä sielläkin on tunnistettu tämän kaltaisen oppimisen edistämiseksi.

Puhuja 2 [00:15:13]: Joo. Tuo juuri, että mitä tämä mahdollistaa todella opiskelijalle. Ja opiskelijan rooli olla mukana todella tällaisena kehittäjänä ja uuden luojana. Ja samalla tavalla sitten myös meille, henkilöstölle. Tämä, että saamme olla mukana tällaisessa myös oppimassa uutta. Kehittämässä uutta, mahdollistamassa uusia toimintatapoja. Ja sitten myös todella tämä, että mitä vielä sitten uudella tavalla voimme tarjota työelämälle tätä koulutusta. Sitten minä näen, että tässä on jotain hyvin sellaista samankaltaista ajattelua; jos me puhumme jossain TKI-toiminnassa siitä, että kuinka yhä enemmän ihan tällaiset tutkimuskehitysinnovaatiohankkeet tapahtuvat tällaisessa ekosysteemimäisessä toiminnassa. Yhä enemmän myös oppiminen. Että tällä tavalla kuin tuossa kuvasit, että jatkuva oppiminen, se menee yhä enemmän myös samalla tavalla. Tällä tavalla oppiviin yhteisöihin, joissa tulee myös tällaisen ekosysteemimäisen toiminnan periaate.

Puhuja 1 [00:16:24]: Tuo oli oikein hyvä, Ansku, että nostit tuon ekosysteemimäisen toimintaperiaatteen. Se on juurikin sitä, mitä kohti mielestäni ollaan menossa askeleittain. Ja ekosysteemin toiminta voi tietysti vaikuttaa aika sellaiselta hähmäiseltä, epämääräiseltä, ja siksi myöskin ehkä vähän sellaiselta ei niin helpolta lähestyä, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan. Ja tässä miettisin, että haluaisin kanssasi pohtia sitä, että miten me johtamisnäkökulmasta voimme tätä edistää. Koska se on aika laaja, ehkä amebamainen käsite koko ekosysteeminen toiminta. Miten sinä itse näkisit, miten pystymme sitä johtamisen näkökulmasta edistämään?

Puhuja 2 [00:17:17]: Varmaan minä näen, että me kuitenkin, vaikka tunnistan ihan täysin tuon, että se on jotenkin hähmäinen asia, mutta jos ajattelee sitä, että miten hyvin tuossa kuvastuukin se työelämän tarve. Että millä tavalla nyt nämä meidän tässä ajassa olevat erilaiset ilmiöt ja ratkaisua vaativat asiat, miten ne ehkä vaativat aivan uuden tyyppistä osaamista, tai juuri tätä poikkialaista eri toimijoiden törmäyttämistä. Ja silloin se tavallaan, jos se paine sellaiseen ekosysteemimäiseen toimintaan ihan selvästi tulee tuolta meidän ulkoa, että meitä lähestyy meidän erilaiset kumppanit, ja heillä on jonkinlainen tarve, he kaipaavat siihen ratkaisua. Ja siihen he haluavat lähteä tekemään sitä kumppanuudessa. Ja minä jotenkin näen, että meidän johtajina täytyy pystyä jotenkin orkestroimaan, mahdollistamaan tällainen kumppanuus. Mutta sillä tavalla, että se tapahtuu vastuullisesti. Ja sitä, että me olemme koko ajan vahvistamassa sitä, että mikä se meidän yhteinen tavoitteemme on. Millä tavalla varmistamme sen, että itse kukin toimijoista saa siitä yhteistyöstä sen kaipaamansa, tarvitsemansa. Ja sitten se kaikki tapahtuu kuitenkin vastuullisesti, eettisesti, juridisesti ja niin edelleen. Riskittömästi, oikein. Että meidän pitää luoda sellaisia reunaehtoja. Ja kaikkien, tietysti juuri sitten jos ajattelee, että meillä kuitenkin keskiössä on se oppiminen ja uuden tiedon luominen ja uuden tiedon vieminen edelleen käytäntöön.

Puhuja 1 [00:19:08]: Kyllä. Juuri näin. Ehdottomasti ihan samalla tavalla näen itse sen johtamisen näkökulmasta, mikä on olennaista. Olennaista on siis luoda selkeät raamit, selkeät määritelmät myöskin keskeisille käsitteille. Ja sitten luoda niitä erityyppisiä rooleja, joista ihminen voi tunnistaa itsensä, minkälaisena toimijana näkee, että voisi tällaisessa oppimisen ekosysteemissä toimia. Ja sitten myöskin ihan selkeitä työkaluja; miten minä Metropolian työntekijänä tässä tapauksessa pystyn toimimaan, mitä se minulta edellyttää, mitä se tarkoittaa toimia osana ekosysteemiä.

Puhuja 2 [00:19:54]: Ja tämä varmasti juuri, jos tosiaan palaa siihen, että miten tämä johtamisen kautta mahdollistetaan. Niin juuri kaikki tällaiset uudet roolit ja se kaikki uusi osaaminen, mitä tällainen uuden tyyppinen toiminta edellyttää. Että siihen todella annetaan sitten mahdollisuus kouluttautua, ja siihen annetaan työkaluja ja tietenkin niitä mahdollisimman selkeitä raameja. Niin, se on kuitenkin varmasti, jos ajatellaan, meidän itse kunkin työntekijän kannalta tosi tärkeää siinä mahdollistamisessa.

Puhuja 1 [00:20:30]: Kyllä. Ja tästä tavallaan meillä onkin ajatus, kun podcast-sarja jatkuu. Ja me tässä olemme näin, Ansku ja Heidi, aloittaneet tätä keskustelua, niin seuraavaksi liikuttaisiinkin tästä eteenpäin sinne ihmisen tasolle. Ja mietittäisiin, että mitä tämä TKIO, ja kun puhumme ekosysteemimäisestä systeemimäisestä toimintatavasta, jota kohti selkeästi voisi sanoa, olemme Metropoliassa askeleittain liikkumassa, niin mitä se tarkoittaa jokaiselle yksittäiselle henkilökunnan jäsenelle, työntekijälle. Ja tästä kuulemmekin sitten sarjan seuraavassa podcast-lähetyksessä henkilöstöjohtaja Mikko Jäkälän ajatuksia. Kiitos kaikille!

Puhuja 2 [00:21:35]: Kiitoksia!

[äänite päättyy]