Strategiasta käytäntöön 5: Ei toista ilman toista

[äänite alkaa]
Puhuja 1 Riitta Konkola
Puhuja 2 Eeva Viitanen
Puhuja 3 Simo Mustila

Puhuja 1 [00:00:31]: Tervetuloa kuuntelemaan Metropolian johtoryhmän podcastia nimeltä Strategiasta käytäntöön. Meillä on tavoitteena tässä podcast-sarjassa johtoryhmän suulla avata niitä keskeisiä teemoja, mitä meidän strategiaan liittyy, miten strategia meillä muuttuu erityisesti käytännöksi. Olen Riitta Konkola ja toimin Metropoliassa toimitusjohtajana ja rehtorina. Viime jaksossa me keskusteltiin viestintäpäällikkö Liisa Salon kanssa siitä, kuinka Metropolian viisi strategista teemaa muodostavat systeemisen kokonaisuuden ja mitä systeeminen ajattelu ylipäätänsä tarkoittaa. Tällä kertaa olen kutsunut kanssani keskustelemaan kehitysjohtaja Eeva Viitasen ja varatoimitusjohtaja Simo Mustilan strategisesta teemasta kestävä kehitys ja kasvu. Tämän teeman avaaminen ja linkittyminen systeemiseen ajatteluun on tärkeää ja mielestäni kestävä kehitys on hyvä esimerkki siitä moniulotteisesta näkökulmasta, jota systeemisessä ajattelussa aina tuodaan esille. Se itsessään pitää sisällään sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen näkökulman, ja liittyy meidän kaikkiin muihin strategisiin teemoihin. Kestävä kehitys ja kasvu on ammattikorkeakoulujen näkökulmasta tärkeää, koska meidän on pyrittävä entistä paremmin vastaamaan yhteiskunnan moninaisiin haasteisiin. Yksi ratkaisuista varmasti linkittyy nimenomaan tähän teemaan, kestävään kehitykseen ja kasvuun. Toki meidän täytyy myös itse toimia vastuullisesti, siinäkin mielessä erittäin tärkeä strateginen teema. Mutta Eeva, miten sinä näet kestävän kehityksen merkityksen ammattikorkeakouluissa?

Puhuja 2 [00:02:37]: Ensin kiitos siitä, että kutsuit tänne keskustelemaan tästä tärkeästä aiheesta. Kestävä kehitys on hyvinkin vaikuttava ja merkittävä asia meille. Mehän ollaan iso yhteisö, eli meillä on 17 000 opiskelijaa ja tuhannen henkilöstö. Olemme iso toimija, joka voi todellakin olla vauhdittamassa muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Metropoliassa olemme tekemässä erityisesti kolmella eri näkökulmalla. Ensinnäkin näemme juuri niin kuin itsekin tuossa sanoit, että me haluamme olla vastuullinen korkeakouluyhteisö eli nimenomaan yksi asia on, että meidän oma toimintamme tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, ja sitä olemme viemässä eteenpäin. Toinen tapa millä voimme merkittävästi vaikuttaa tähän kestävän kehityksen eteenpäin menoon on sitten jatkuva oppiminen, eli halutaan varmistaa, että kaikki metropolialaiset, koko yhteisö olemme kestävän kehityksen osaajia eli sekä meillä opiskelevat, meillä työtä tekevät että meiltä valmistuvat. Tätä kautta meillä on suuri vaikuttavuus sitten suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Sitten kolmas tällainen ehkä suoran toiminnan tie on myös se, että meille tulee paljon tällaisia kestävän kehityksen ratkaisuja, eli kun me teemme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, niin siellä me rakennamme yhteistyössä ratkaisuja näihin kestävän kehityksen haasteisiin, jotka on tunnistettu muun muassa meidän ilmiölähtöisissä innovaatiokeskittymissä.

Puhuja 1 [00:04:11]: Tästä kestävästä kehityksestä ja kasvusta ja vastuullisuudesta puhutaan todella paljon tänä päivänä, ja hyvä niin. Eeva, miten sinä näet, mitä konkreettista me ollaan tehty tässä asiassa?

Puhuja 2 [00:04:23]: No hyvinkin paljon, eli ensinnäkin kestävässä kehityksessä me lähdimme varsinaisesti, kun tämä oikeastaan projektointiin lähdettiin viemään eteenpäin isosti, niin lähdimme liikkeelle siitä, että teemme tällaisen olennaisuusanalyysin, missä vertasimme Metropolian strategiaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja sieltä pystyimme sitten tunnistamaan kahdeksan tällaista tavoitetta, jotka erityisesti Metropolian tasolla ovat niitä, joita Metropoliana halauamme olla edistämässä ja viemässä eteenpäin. Sitten tämän jälkeen lähdimme yhteisesti ja osallistavasti Metropoliassa meidän ominaisella tavallamme kehittämään tällaista kestävän kehityksen tiekarttaa, eli mitkä olisivat ne olennaisimmat toimenpiteet, mitä meidän tulee viedä eteenpäin aikavälillä vuoteen 2030 asti. No sitten tämän jälkeen me olemme muun muassa tehneet vastuullisuussivuston, eli olemme tietyllä tavalla halunneet myös ulkoisesti asettaa näitä tavoitteita itsellemme. Viestimme jo nyt suoraan siitä, että mikä on meidän suunnitelma ja miten me etenemme näissä, myös Metropolian verkkosivuilla. No sitten yksi sellainen iso tavoite nimenomaan tälle vuodelle 2022 oli, että me olemme luoneet tällaisen kestävän kehityksen kurssin koko henkilöstölle ja tavoitteena olisi, että koko Metropolian henkilöstö suorittaa sen tämän vuoden aikana ja että me varmistetaan se, että meillä kaikilla on ensinnäkin yhteinen ymmärrys siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa ja myöskin yhteinen ymmärrys siitä, mitä se Metropoliassa tarkoittaa ja miten se liittyy meidän jokaisen työhön. Itse asiassa aika moni meidän yksiköistämmekin on valinnut tämän kestävän kehityksen tekemisen, tämän kurssin tekemisen ihan tulospalkkiomittarikseen omalle yksikölleen, eli sitäkin kautta vauhditetaan sitä kurssin tekemistä. Tämä tietysti itsessään edesauttaa sitten sitä, että loppuviimeksi se näkyy meidän työn jäljessä ja muun muassa sitten opetuspuolella siellä itse opetuksessa. Meidän tarkoitushan on, että meidän kaikessa opetuksessa kestävä kehitys on sellainen näkökulma, joka tulee sieltä läpi. Toki sen lisäksi, että meillä varmasti on sitten erityisesti myös sellaisia kursseja, jotka keskittyvät nimenomaan kestävään kehitykseen. No meillä myöskin tänä keväänä, itse asiassa juuri toukokuun lopussa julkaistiin meidän ensimmäinen vastuullisuusraportti, joka on tarkoitus sitten tästä lähtien tehdä joka vuosi. Sitten sellainen mitä me tietysti olemme tänä vuonna erityisesti myös tehneet on, että me olemme muutenkin tällaisessa strategiakehitysvaiheessa, että olemme Metropolian arvoista käyneet keskusteluja, niitä päivittäneet ja nyt tässä syksyllä sitten ehkä eniten kestävään kehitykseen liittyen, niin meillä on edessä työ, missä me luomme Metropolian eettiset toimintaperiaatteet.

Puhuja 1 [00:07:28]: Todella monipuolisesti ja hyvin käytännönläheisesti ollaan asioita edistämässä Metropoliassa ja niistä myös säännöllisesti kerromme. Eikö niin, sen minä vielä tarkistan, että tarkoitus on nyt myös että me käydään meidän kaikki tutkinto-ohjelmat läpi, jokainen tutkinto-ohjelma tekee omat suunnitelmansa ensi vuodelle ja yksi näkökulma siellä on nimenomaan kestävä kehitys? Tavoitteenahan meillä on, että jokaisessa tutkinnossa kestävän kehityksen osuus on varmistettu, eli että jokainen Metropoliasta valmistuva on myös osaaja tällä alalla.

Puhuja 2 [00:08:05]: Juuri näin, eli meillä on tällainen työ meneillään, missä katsomme ylipäätään tämän ehkä viimeisen parin poikkeusvuoden jälkeen, että miten nyt tässä uudessa koronan jälkeisessä tilanteessa, niin millä tavalla haluamme tutkintoja kehittää. Siihen on monta näkökulmaa, mutta kestävä kehitys on yksi olennainen näkökulma siitä, että miten tuodaan todellakin se kestävä kehitys kaikkeen siihen opetukseen. Meillä itse asiassa on myös kehitetty sellainen työkalu, missä jo nyt pystyy vertaamaan meidän opetussisältöjä tähän YK:n kestävän kehityksen sanastoon ja sitä kautta jo lähtötilanteessa tarkistamaan sen, että kuinka paljon jo näitä käsitteitä on meidän opetukseen liitetty.

Puhuja 1 [00:08:52]: No Simo, miten sinä näet erityisesti nyt tämän kestävän kasvun merkityksen Metropoliassa?

Puhuja 3 [00:09:00]: Ensinnäkin kiitos, että sain tulla mukaan keskustelemaan aiheesta. Kestävä kehitys ja kasvu on sellainen sanapari, että ei voi olla toista ilman toista. Tämä kestävä kasvu, se koskee kaikkea, kaikkia meidän kolmea ydintoimintoa eli oppimista, tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa sekä liiketoimintaa. Mehän ollaan tässä myös tekemässä tällaista sisäistä kulttuurimuutosta eli käytännössä tiedämme sen, että julkisen rahoituksen valtion budjettiin liittyy paljon haasteita ja sen tasoon tulevaisuudessa liittyy paljon kysymysmerkkejä. Sen takia on erittäin tärkeää, että sitten korkeakoulu tässä rakentaa myös muita tukijalkoja tähän sivuun ja tätä kautta varmistaa kestävän kasvun. Ilman kestävää kasvua ei ole turvattua Metropolian tulevaisuutta ja tätä kautta TKI ja liiketoiminnan merkitys varmasti tulee kestävän kasvun kautta kasvamaan korkeakouluympäristössä. Kestävään kasvuun liittyy aina myös nämä kolme eri dimensiota eli taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen näkökulma, ja näitä varmasti korkeakouluyhteisössä aina vaalitaan. Taloudellinen on varsin luonnollinen asia, se tulee näissä kaikissa meidän ydintoiminnoissa, pitää olla jonkin verran kasvua, jotta pystytään esimerkiksi vastaamaan inflaatioon. Palkat nousevat joka vuosi ja taas se edellyttää, että kestävää kasvua on pakko olla, jotta me pystytään meidän vastuut maksamaan. Tämä ekologinen näkökulma toteutuu meillä erittäinkin hyvin. Meillä on viisi innovaatiokeskittymää, josta me pystytään sitten ammentamaan näitä kestävän kasvun teemoja, eli tehdään tuotteita, niitä kaupallistetaan, jotka ovat myös ekologisesta näkökulmasta kestäviä. Myös tämä sosiaalinen näkökulma, niin otamme korkeakouluna sitten huomioon sen, että mihin me, kun meillä on paljon esimerkiksi kansainvälistä kauppaa, niin minkä tyyppisiä tuotteita me myydään ja mihin maihin, esimerkiksi tällaisia. Pysymme sellaisista toimialoista kyllä erossa, jotka eivät ole eettisesti kestäviä.

Puhuja 1 [00:11:26]: Mitä asioita te nostaisitte kestävässä kehityksessä ja kasvussa suurimmiksi onnistumisiksemme, mitä me ollaan tähän mennessä saatu aikaan? Ja sitten vastaavasti mitä meillä olisi seuraavina tavoitteina, mitä niistä nostaisitte? Eeva, sinä voisit jatkaa.

Puhuja 2 [00:11:47]: Tavallaan melkein sanoisin, että kaikki mitä ollaan nyt tehty tässä kestävässä kehityksessä. Mielestäni me ollaan hyvinkin tiiviillä aikataululla saatu vietyä isoja asioita eteenpäin. Siitä olen kovin ylpeä ja iloinen, että organisaationa olemme olleet näin ketteriä. Sellainen missä sitten ajattelisin ehkä, että varsinkin jos katsoo eteenpäin, että mitkä nyt ovat seuraavat isot askeleet, niin se on kyllä juuri se, että miten me nyt sitten sen perusteella kun koko henkilöstökin olisi kouluttautunut tähän kestävään kehitykseen, niin nimenomaan varmistamme sen, että se ajattelu on myös siellä kaikessa opetuksessa mukana ja sitä kautta ikään kuin orgaanisena osana siirtyy sitten ajatteluna tämän koulutuksen myötä myöskin sitten meillä opiskeleville henkilöille, jotka sitten tietysti omalta osaltaan menevät uudistamaan työelämää ja vievät sitten myös tätä kestävään kehitykseen pohjautuvaa ajattelua eteenpäin.

Puhuja 1 [00:12:48]: Eli kestävä kehitys ei ole mitään päälle liimattua?

Puhuja 2 [00:12:50]: No ei todellakaan.

Puhuja 1 [00:12:52]: Vaan sen tulee muodostua sitten osaksi opiskelijan osaamista?

Puhuja 2 [00:12:55]: Kyllä, ja sitten toki meidän tulee myös tehdä sillä tavalla, että me myös sanoitetaan heille se, että he myöskin tunnistavat, että se ei ole pelkästään siten, että automaattisesti totta kai osaavat toimia niin, mutta myöskin että osaavat kertoa siitä, jotta sitten pystyvät sitä myös nostamaan esimerkiksi omina vahvuuksinaan potentiaalisille työnantajille.

Puhuja 1 [00:13:16]: Entä Simo, minkälaisia asioita sinä nostaisit meidän onnistumisiksi ja mitä näet, että jatkossa seuraavaksi tavoitellaan?

Puhuja 3 [00:13:25]: Ehkä suurimpana onnistumisena pidän tähän asti sen, että me ollaan onnistuttu tekemään sellaista sisäistä kulttuurimuutosta liiketoiminnan osalta. Se ei ole ollenkaan korkeakoulumaailmassa ollut itsestäänselvyys, että korkeakoulussa tehdään liiketoimintaa ja kestävää kasvua. Meillä alkaa olla näyttäjä siitä, että meidän liiketoiminta euroissa kasvaa jo ihan merkityksellisesti ja olemme saaneet paljon sellaisia sisäisiäkin spokespersoneita, jotka edistävät korkeakoulun sisällä tätä ajattelumaailmaa ja sen yhdistämistä yhteen opetustoiminnan TKI:n kanssa. Siinä me ollaan menty iso askel eteenpäin. Ehkä sitten pari haastetta, jotka noistaisin, niin toinen liittyy myös Oy Suomi Ab:n haasteeseen, missä esimerkiksi Metropolia on erittäin keskeinenkin tekijä, eli meidän vientituote, koulutusvienti, joka samalla sitten ratkaisee Oy Suomi Ab:n ongelmia työvoiman saatavuuteen liittyen. Me tehdään eettisestikin todella arvokasta työtä, eli tuomme ulkomailta osaajia ja koulutamme heidät täällä meillä ja tarjotaan heille sitten mahdollisuutta työskennellä Suomessa ja sitä kautta koko kansantalous hyötyy. Tähän ollaan sitten kiinnitetty erityisesti huomioita muun muassa suomen kielen opetuksen kautta, että he olisivat sitten valmiita työelämään ja osaisivat riittävästi suomea, kun he meiltä valmistuvat. Toinen ehkä iso kokonaisuus, missä meillä on vielä tekemistä, mihin me ollaan kyllä panostettu eli TKI: tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta. Meillä on viisi hienoa, modernia innovaatiokeskittymää ja siellä tehdään hienoja hankkeita. Niiden hankkeista tuleva lopputulema, tuotteistus ja kaupallistaminen, että me saadaan tällaisia uusia vastuullisia tuotteita markkinoille ja saadaan sitten sitä kautta kasvua, niin siinä meillä on vielä tekemistä, mutta ollaan hyvällä tiellä.

Puhuja 1 [00:15:41]: Tässä Simon ja Eevan kanssa käytiinkin läpi varsin laajasti teemaa kestävä kehitys ja kasvu, joka on Metropoliassa yksi keskeinen teema. Ennen kaikkea nyt tätä valotettiin kokonaisvaltaisesti, otettiin taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen näkökulma esille, ja myös sitten mitä tämä kaikki käytännössä meillä tarkoittaa kaikissa meidän ydintoiminnoissamme. Iso asia, laaja ja sen takia keskustelu näistä eri näkökulmista ja ennen kaikkea siitä konkretiasta on siis tosi tärkeää. Kiitos Eeva, kiitos Simo tästä hyvästä keskustelusta ja ennen kaikkea kiitos kaikille meidän kuulijoille.

[äänite päättyy]