Sydämellä terveydelle 4: Rokotustoiminnan eettisiä kysymyksiä

[musiikkia taustalla]

Sari Nyman: Tervetuloa kuuntelemaan Sydämellä terveydelle -podcast-sarjan neljättä jaksoa. Tämän jakson aiheena ovat rokotukset, ja erityisesti rokotustoimintaan ja rokotuksiin liittyvät eettiset kysymykset.

[musiikki loppuu]

Sari: Minä olen Sari Nyman Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksen lehtori. Mukana kanssani on keskustelemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Ulpu Elonsalo, Terveysuhkien torjuntayksiköstä, rokotusohjelman ohjauksesta. Kiva, että pääsit Ulpun mukaan.

Ulpu Elonsalo: Kiitos. Juttelen tosi mielelläni rokotuksiin liittyvistä eettisistä asiaoista. Näitä eettisiä asioitahan voidaan pohtia esimerkiksi asiakkaiden tai potilaiden, yhteisöiden, tai sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja työyhteisön toiminnan sekä yhteiskunnallisten päätösten näkökulmasta. Tässä keskustelussa me keskitymme eettisiin asioihin, jotka koskevat rokottajan toimintaa, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön ja työyhteisön toimintaa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Sari: Minkälaisia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyviä eettisiä asioita nostaisit Ulpu esille?

Ulpu: Yhteiskunnallista päätöksentekoa tarvitaan, kun halutaan torjua rokotuksilla ehkäistäviä tartuntatauteja ja sillä tavalla suojella yksilöiden ja koko väestön terveyttä. Lainsäädännöllä säädetään, että ketkä on esimerkiksi oikeutettuja kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotuksiin tai vaikkapa pandemian torjuntaan tarkoitettuihin rokotuksiin. Myös esimerkiksi työsuojeluun liittyvistä rokotuksista määrätään lainsäädännössä. Aina kun tehdään lainsäädäntöön liittyviä päätöksentekoa, niin siellä on myös eettiset pohdinnat ovat näissä mukana. 

Sari: Millaisia asioita eettisiä asioita esimerkiksi kansalliseen rokotusohjelmaamme liittyy?

Ulpu: Suomessahan tarkoitetaan asiantuntijoiden tarpeelliseksi arvioimia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia rokotuksia tai esimerkiksi näitä pandemian torjuntaan liittyviä rokotuksia joko tietylle ikäryhmälle tai tiettyihin riskiryhmiin kuuluville tai sitten ihan kaikille. Tämä rokotusohjelman laajuus ja rokotusten maksuttomuus ovat juuri niitä yhteiskunnallisia eettisiä valintoja. Laaja rokotusohjelmahan suojaa sitten kattavasti sekä yksilöitä että väestöä. Kun meillä on maksuttomia rokotuksia, niin tämä maksuttomuus muun muassa lisää yhdenvertaisuutta, koska tällöin sen henkilön oma. Tai perheen taloudellinen tilanne ei vaikuta siihen, että onko varaa ottaa oman terveydensuojelun kannalta tärkeä rokotus. Toinen tärkeä eettinen näkökulma on se, että rokotukset ovat Suomessa vapaaehtoisia. Vain hyvin erityislaatuisessa poikkeustilanteessa rokotus voitaisiin määrätä pakolliseksi tämmöisellä valtioneuvoston asetuksella.
Kolmanneksi asiaksi nostaisin vielä tässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, että nämä rokotusten hyödyt ja mahdolliset (haitat) aina suhteutetaan toisiinsa nähden, että siitä rokotuksesta pitää aina olla hyötyä rokotettavalle itselleen ja rokotusten hyötyjen tulee ylittää sitten niihin liittyvät mahdolliset haitat sekä yksilö- että väestötasolla tarkasteltuna. Eli eettiset asiat ovat merkittäviä tässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 

Mitkä asiat sinulle Sari sitten nousisi mieleen rokottajan omaan toimintaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä?

Sari:Yksi keskeinen eettinen asia on se, että rokottajan tulisi aina pyrkiä eettisesti korkeatasoiseen toimintaan ja terveydensuojeluun. Ammattilainen nojaa työnsä aina lainsäädäntöön, tutkittuun tietoon sekä asiantuntijoiden tekemiin, arvioihin ja suosituksiin. On tärkeätä, että rokotuksia suositellaan ja annetaan lääketieteellisen arvion perusteella. Eli rokotuksella tulee aina olla asianmukainen käyttöaihe. Kaikki ei tarvitse kaikkia rokotuksia ja toisinaan jonkin tietty rokotus voi olla erityisen tarpeellinen esimerkiksi perussairauden vuoksi. Kolmantena tärkeänä eettisenä asiana nostaisin sen, että rokotuksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista kerrotaan asiakkaalle tai potilaalle. Rokotteiden ei oleteta olevan täysin riskittömiä. Ja rokotuspäätöstä tehtäessä arvioidaan hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittavaikutuksiin. Hyötyjen tulee olla suuremmat kun ne mahdolliset haitat.

Ulpu: Joo, nuo olivat tärkeitä eettisiä näkökulmia. Näetkö sä vielä jotakin muita tämmöisiä eettisiä kysymyksiä asiakkaan ohjaamiseen liittyen?

Sari:Tietoisen päätöksen tekemiseksi asiakkaan tulee saada aina riittävästi näyttöön perustuvaa tietoa ymmärrettävällä tavalla. Aina on tärkeätä kuulla asiakkaan näkökulma rokotuksiin liittyen. Myös on tärkeätä tunnistaa asiakkaan rokotuspäätöksen mahdollisesti vaikuttavat tekijät ja huomioida ne ohjauskeskustelussa. Tällaisia huomioitavia asioita voi olla esimerkiksi aiemmat omat tai henkilön läheisten kokemukset rokotuksista ja käsitykset rokotuksilla ehkäistävistä taudeista. Aikaisemmat tiedot ja mahdolliset puutteelliset tai väärät tiedot taudeista olisi hyvä saada esille siinä keskustelussa ja myös henkilön tiedot rokotevalmisteista tai rokotuksista. Olisi tärkeätä huomioida asiakkaan kognitiiviset kyvyt ja hänen asenteet, uskomukset, maailmankatsomukset, vakaumukset tai mahdollinen epäluulo esimerkiksi viranomaisten toimintaa kohtaan. Ammattilainen saattaa otaksua mahdollisen rokotuksista kieltäytymisen johtuvan vain tiedon tai ymmärryksen puutteesta ja toimii sen mukaan. Tästä käytetään nimitystä tietovajemalli. Pelkkä tiedon antaminen saattaa kuitenkin jopa lisätä epäröintiä rokotuksia kohtaan.

Ulpu: Näin se on juuri silloin, jos on jo valmiiksi henkilöllä vaikka epäluuloa viranomaistoimintaa kohtaan. Niin silloin ei välttämättä se semmoinen tiedon tuputtaminen tai tiedon antaminen ei johda sitten välttämättä semmoiseen, että asiassa sitten tulisi jonkunlainen rokotuspäätös.

Sari: Kyllä. Eli asiakasta tulee aina kuulla ja sen mukaan sitten suhteuttaa käytävää keskustelua ja asiakasta tulee aina kohdella kunnioittavasti, vaikka rokottajan ja asiakkaan näkemykset eroaisivat toisistaan. Ja asiakkaan huolia ei pidä koskaan väheksyä. Jos rokotuksiin liittyy huolia, niin on tärkeätä kuulla ne huolet ja käsitellä niitä yhdessä.

Ulpu: Haluaisin tähän vielä lisätä, että yksi tämmöinen keskeinen eettinen periaate Suomessa on, niin muistetaan että asiakkaalla tai potilaalla on aina itsemääräämisoikeus omaan terveyteen liittyvistä asioista. Rokotukset ovat Suomessa pääsääntöisesti vapaaehtoisia.

Jos mietitään tämmöistä erityisryhmä, kun alaikäiset niin myös esimerkiksi alaikäisiä tulee kuunnella ja hänenkin mielipiteitään pitää selvittää. Alaikäinen lapsi tai nuori saa päättää omasta rokotuksesta, jos terveydenhuollon ammattilainen arvioi hänen olevan iän ja kehitystason perusteella kykenevä tämmöiseen päätöksentekoon, joka koskee hänen terveydentilaansa. Oma ryhmänsä on erilaisia kognitiivisia rajoitteita omaavat, kuten vaikka muistisairaat. Myös heidän omaa kantaansa ja rokottamiseen tulisi pyrkiä selvittämään aina. Tämä tietysti ei ole välttämättä ihan mahdollista. Voi olla, että jos on täysikäinen potilas tai asiakas, joka ei juuri vaikka kognitiivisten rajoitteiden tai mielenterveyshäiriön tai kehitysvammaisuuteen tai muun syyn vuoksi pysty päättämään itse hoidostaan. Silloin on kuultava lähiomaisen tai laillista edustajaa. Tämä laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että jos sitten taas on sellainen tilanne, että lähiomaisen tai laillisen edustajan näkemykset hoidosta eroaa toisistaan, niin sitten sitä potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen oman henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Tämä perusperiaate koskee myös rokotuksia. Tämä on yksi tämmöinen eettinen asia, jonka pohdintoihin joskus siellä työelämässä joutuu.

Sari: Kyllä juuri näin. Tosi tärkeitä asioita. No millaisia asioita nostaisit Ulpu esille sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja työyhteisöjen näkökulmasta?

Ulpu: Eettisestä näkökulmasta huolehditaan myös lainsäädännöllä näiden asioiden suhteen, että esimerkiksi työntekijöiden suojeleminen tartuntataudeilta on huomioitu siellä tartuntatautilaissa ja työsuojelulainsäädännön. Eli jos siellä työssä on mahdollisuus altistua rokotuksilla ehkäistävä taudille, niin työnantajalla on velvollisuus huolehtia henkilöstön suojaamisesta. Ja nämä tämmöiset työhön liittyvien vaarojen vuoksi annetut kansallisen rokotusohjelman ulkopuoliset rokotukset kuuluvat työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon. Esimerkiksi hepatiitti B rokotusta tarjotaan niille, jotka voi altistua veritapahtumaan työssään. Ja esimerkiksi influenssarokotusten puolestaan sitten niille, jotka voi altistua influenssalle työssään. Terveydenhuollon ammattilaiseksi opiskeleva, niin opiskelijan opintoihin kuuluviin harjoitteluihin liittyvissä tilanteissa, silloin puolestaan opiskelijaterveydenhuolto huolehtii opiskelijan tarvitsemasta rokotussuojaa. Nämä työsuojeluun liittyvät rokotukset ovat työntekijöille ja opiskelijalle vapaaehtoisia ja myös maksuttomia.

Sari: Kyllä. Entä jos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä ja työyhteisöä katsotaan potilasturvallisuusnäkökulmasta, niin millaisia eettisiä rokotuksiin liittyviä asioita niihin liittyy?

Ulpu: Tätäkin säädellään siellä lainsäädännöllä. On pohdittu kun on luotu lainsäädäntöä suojelemaan meidän ihmisten terveyttä ja tartuntatautilain mukaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita ja rokotuksilla. Rokotuksilla ehkäistävät taudit voivat yhtä hyvin levitä esimerkiksi hoivakodissa tai sairaalassa. Tällöin on tärkeätä, että meillä on lainsäädäntöä, että voidaan torjua näitä rokotuksilla ehkäiseviä tauteja ja tarjota niitä tarvittavia rokotuksia sitten siellä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä niille potilaille. Ja asiakkaille esimerkiksi hoivakodissa, ikääntyneille asukkaille tarjotaan influenssarokotuksia. Niin ne ovat yksi esimerkki terveydensuojeluun liittyvästä tämmöisestä eettisestä toiminnasta.

Sari: Millaisia asioita liittyy tartuntatautien vakaville seurauksille alttiille potilaiden suojaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä?

Ulpu: Lainsäädännössä siellä tartuntatautilaissa on myös sellainen pykälä, joka koskee etenkin työnantajia ja näitä toimintayksiköitä. Siinä määrätään, että tähän työskentelyyn semmoisessa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä, siellä asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita ja potilaita, niin saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotus. Tartuntatautilain pykälässä on tarkennettu, että minkä tautien osalta edellytetään joko sairastetun taudin tai rokotuksen antamaa suojaa, ja minkä tautien osalta edellytetään nimenomaan rokotussuojaa. Myös terveydenhuollontyöntekijä, vaikka tämä velvoittaa eniten työnantaja ja toimintayksiköitä, niin myös terveydenhuollontyöntekijä joutuu ottamaan tartuntatautilain määräykset huomioon. Tähän asiaan kannattaa kiinnittää huomiota jo siinä vaiheessa, kun esimerkiksi suunnittelee tulevia opintoja ja tulevaa ammattia. Kaikissa näissä, että suojeltiin sitten potilaita tai asiakkaita tai työntekijöitä, niin kaikissa näissä tilanteissa rokotukset ovat jälleen vapaaehtoisia ja maksuttomia näille kaikille asiakkaille potilaalle työntekijöille kun opiskelijoillekin.

Sari: Olemme moneen kertaan todettu tässä keskustelussa, että rokotukset ovat vapaaehtoisia. Tuossa keskustelun alkupuolella mainitsit, että rokotus voisi joskus olla pakollinen. Millaisessa tilanteessa valtioneuvosto voisi määrätä jonkin rokotuksen pakolliseksi?

Ulpu: Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus. Jos tällainen kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai väestönosan hengelle ja terveydelle silloin, jos vakava vahinkoa aiheuttava yleisvaarallinen tartuntatauti uhkaa levitä Suomeen. Tällainen pakollinen rokotus voidaan myös rajoittaa koskemaan vain tiettyä väestönosaa tai ryhmää tai ikäluokkaa. Tai se voi koskea kaikkia. Tämä on oikeastaan semmoisessa ääritilanteessa käytettävä mahdollisuus. Tämmöiset rokotukset voisi olla tulla kyseeseen, tällaiset pakolliset rokotukset esimerkiksi silloin, jos bioterrorismi-iskussa tahallisesti levitettäisiin jotain erityisen vakavaa rokotuksilla ehkäistäviä tautia. Esimerkiksi vaikka niin, että jos joku lähtisi levittämään isorokkoon väestöön, niin silloin saatettaisiin määrätä rokotukset pakolliseksi. Isorokko on niin vakava ja vaarallinen tauti ja siihen kuolleisuus on aivan merkittävä, jolloin sen torjunta tehokkaasti saattaisi tarvita pakollisia rokotuksia. En sano, että silloinkaan välttämättä pakollista rokotusta määrättäisiin, mutta se mahdollisuus lainsäädäntöön on kuitenkin luotu.

Sari: Vakaviin uhkiin pitää yhteiskunnassa varautua.
[musiikkia taustalla]
Kuten tässä keskustelussa on käynyt ilmi, niin rokotuksiin ja rokotustoimintaan liittyy monia erilaisia eettisiä näkökulmia ja rokotusasioista päätettäessä tarvitaan ehdottomasti myös eettistä pohdintaa. Kiitos keskustelusta Ulpu.

Ulpu: Kiitos.

Sari: Kiitos myös sinulle kuulija, kun kuuntelit Sydämellä terveydelle -podcast sarjaa. 

[musiikki loppuu]