TK-menetelmiä soveltamassa 3: Miten huomioin tutkimusetiikka ja tietosuoja työelämän kehittämisessä?

Antti Niemi: Hyvät kuulijat. Tervetuloa TK menetelmiä soveltamassa podcastin 3 jaksoon, jossa käsitellään työelämän kehittämisen eettisyyttä. Olen Antti Niemi ja toimin tämän podcastin puheenjohtajana ja podcastin osallistuvat yliopettajat Iira Lankinen ja Mari virtanen. Tämän podcastin aikana pohditaan, keskustellaan, miten työelämän kehittämisessä huomioidaan tutkimus ja kehittämistoiminnan etiikka. Mietitään mitä on hyvä tieteellinen käytäntö. Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti? Mitä se tarkoittaa? Miten se ilmenee? Uutena tekijänä on tullut tietosuojakysymykset vahvemmin. Ja lähdetään siis tosiaan nyt heti liikkeelle tämmöisestä perustavanlaatuisesta kysymyksestä. Kysynkin heti Marilta ja Iiralta itse asiassa 2 kysymystä, johon jo haluaisin teidän näkemyksiä, että mitä teille tutkimusetiikka merkitsee ja miten se liittyy hyvään tieteelliseen käytäntöön?

Iira Lankinen: No mä voisin aloittaa sanomalla että mä näen tän sillä tavalla, että mitään tutkimusta tai kehittämistoimintaa ei voida tehdä jos ei siellä taustalla näy se hyvä tieteellinen käytäntö. Eli ei voida tehdä tutkimustyötä, ei voida tehdä kehittämistyötä, jos ei se tutkimusetiikka ole siinä mukana ja itse näen tutkimusetiikan siitä jo, kun me lähdetään miettimään sitä kehittämisen / tutkimisen aihetta eli siinä vaiheessa pitää jo lähteä miettimään, että onko tässä tutkimuseettisesti olemassa jotain sellaista ristiriitaa, että voidaanko tätä aihetta ylipäätään tutkia tai kehittää? Ja sitten se etiikka kulkee läpi sen tutkimuksen kehittämisen prosessin eli se ei saa olla mikään sellainen niinku päälle liimattu että että kirjoitetaan kliseisesti, että: tässä tutkimuksessa huomioidaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet hyvästä tieteellisestä käytännöstä, vaan se pitää ihan konkreettisesti näkyä sitten siinä tota raportissa ja myös siinä ihan konkreettisessa tutkimustoiminnassa. Eli tää on varmaan mulla se semmoinen tausta-ajattelu mitä mitä mä haluan vahvasti myös opiskelijoille tuoda esille ettätutkimusetiikka täytyy näkyä siinä siinä toiminnassa.

Mari Virtanen: Hienosti sanoi tuossa, että ei voi tehdä tutkimusta tai ei voi tehdä tutkimuksellista kehittämistä niinku miettimättä tätä tutkimusetiikka. Ja mä tota kun tiesin, että puhumme tästä aiheesta, niin kirjoitin isoilla kirjaimilla itselleni muistiin, että mitä se tarkoittaa mulle, että se se koskee kaikkea tekemistä, että se on, että tehdään tarkasti ja luotettavasti ja läpinäkyvästi jokaisessa vaiheessa siitä ideointivaiheesta niin niin sitten tuotoksen raportointiin ja että se on jokaisessa vaiheessa mukana ja meillähän on paljon niin kun hyviä ohjeistuksia. Tähän, että meillä on nää tutkimuseettisen neuvottelukunnan, eli TENKin tieteellisen käytännön ohjeet ja sitten meillä on nää Arenen ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston ammattikorkeakoulujen eettiset suositukset ja eettiset ohjeistukset mitä me pitkästi tota seurataan ja meidän kaikki opiskelijat sitten näihin kyllä jossain vaiheessa joutuvat perehtymään, että mitä kaikkea se tietty hyvä tieteellinen käytäntö tarkoittaa, mutta mulle se tarkoittaa niinku kaikkea, että mitään ei voi tehdä niinku miettimättä tätä asiaa. Mutta ehkä siitä ekana tulee päällimmäiseksi mieleen nää tällaiset niin kun tiedevilpit ja plagiointiasiat ja hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset sellaiset, että missä on vähän poikettu siitä kaavasta. Mutta että siellä on paljon muutakin kun vaikka sitten niin kun ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet tai tekijyyksiin liittyvät asiat tai sitten poimin jostain myöskin tuonne, että myöskin esimerkiksi tutkijan ansioluettelo että miten se oma osaaminen on luotettavalla tuonut esiin, että se on niinkulaaja asia ja koskee kaikkea siihen tutkimuksen tekemiseen liittyvää.

Antti Niemi: Hyviä huomioita. Elikkä tosiaan tuota jos jonkinnäköistä yhteenvetoa tästä tähän kysymykseen liittyen nyt on usein lähtee tutkimusetiikka jo sieltä aiheen valinnasta ilmiön ilmiöstä tarkastelusta. Sitten siihen liittyy se, että tapa millä tutkimusta tai tutkimuksellista kehittämistyötä tehdään niin miten se noudattaa näitä hyvän tieteellisen käytännön periaatteita, yhteisesti hyväksyttyjä ja normitettuja malleja. Elikkä tosiaan toitte esille sen, että meillä on hyvää ohjeistusta, löytyy ETENEN ohjeistusta, löytyy Arenen eettiset ohjeistukset. Löytyy tuota eri organisaatioiden ohjeistukset ja tietenkin siellä myöskin taustalla on erilaiset lait ja asetukset myöskin. Mari haluaa täydentää.

Mari Virtanen: Ei ei kun mä jäin miettii vielä kun sä esitit 2 kysymystä ja se että toinen sun kysymys oli se että mitä se tutkimusetiikka merkitsee.

Antti Niemi: Palataan siihen
Mari Virtanen: Hyvä. Palataan siihen sitten.
Antti Niemi: Palataan siihen. Vielä itse asiassa vähän niinku taustoittaa siihen liittyen. Ja tuota tosiaan tuossa tuo liittyy aiheen valinnasta sitten toteuttamiseen ja myöskin toitte esille sen, että miten sitten tuodaan ja raportoidaan. Ja tässä on hyvä huomioida tietysti se, että se liittyy siihen niin kun tieteellinen käytäntö siihen tutkimukseen toteuttamiseen, mutta myöskin sitten tää, että miten se eri organisaatiossa näyttäytyy. Niin mitä se tutkimusetiikka merkitsee? Vähän toittekin esille ajatuksia siitä, mutta haluatko Mari täydentää?
Mari Virtanen: Hei mä taas niin kun ajattelin 3 eri näkökulmasta tota että, mitä se merkitsee niin niinku se tutkimuksellinen ja tieteellinen näkökulma on mulle tosi tärkeä sen vuoksi, että että se tieto on oikeata ja siihen voi luottaa, että me tehdään niin kun uuden tiedon tuottamiseen liittyviä oikeita ratkaisuja, oikeita päätöksiä, se on tieteellisesti relevanttia, toistettavaa ja sitten, että se on oikeata erityisesti disinformaation ja kulmikkaan uutisoinnin aikaan. Niin on tosi tärkeätä, että me tuotetaan niin kun avoimesti uutta tietoa. Ja sitten menetelmällisesti näkökulmasta niin niin että se on hyvä tapa niinku suunnitella, toteuttaa, raportoida, se on läpinäkyvää raportointia. Aina muistan aiemmasta elämästä sen, että se mitä ei ole raportoitu sitä ei ole tehty eli pyrittäisiin siihen niinku että mahdollisimman avoimesti kerrotaan, että mitä tehtiin.

Sehän ei ole sen tutkimuksen tai tutkimuksellisen kehittämistyön lopputuloksen kannalta merkityksellistä, että mikä se lopputulema tai että saatiinko iso aineisto tai miten sitä saatiin analysoitua. Sehän ei ole välttämättä niin kun tärkein juttu lainkaan vaan mulle se että se raportoidaan että tällainen kokonaisuus asetelma tehtiin ja sitten tää on se lopputulema ja ja tota vaikka tulos ei olisikaan lainkaan niinku niin positiivinen mitä olisi haluttu ajatella. Ja sitten toi avoimen tieteen edistäminen. Mut sitten myöskin semmoinen niin kun epäeettiseen toiminnan välttäminen kaikissa vaiheissa, että ei paisutella eikä vääristellä eikä tarkoituksella väärin tulkita tai sepitetä tai jätetään lähdeviittauksia merkitsemättä tai merkitään ne sinne päin tai että siinä on tosi paljon semmoista niinku menetelmällistä asiaa mitä mä ajattelen, että se on koko ajan läsnä. Ja sitten se kolmas kulma on toi inhimillinen näkökulma että kuka voi tutkia ja miten voi tutkia ja minkälaisia kohdejoukkoja ja mistä lähtökohdista on se, mistä tulevia ihmisiä voi tutkia? Että, miten tietoa voi kerätä ja säilyttää ja käsitellään, että siinä on, miten voi potilasta tai lasta lähestyä tai näin, että tässä on tosi paljon tota mietittävää, jos se kehittäminen tai tutkiminen kohdistuu asiakkaisiin ja potilaisiin ja vaikkei sitten tai vaikka niin kun henkilöstöön ja työyhteisön kehittämisen näkökulmasta että. Niin täähän on on niinku valtava laaja asia.

Iira Lankinen: Mä voisin vielä tohon, tota Mari nosti tosi tärkeitä asioita. Mä itse myös tätä asiaa pohdin niinku sen tutkijan ja tutkittavan näkökulmasta. Eli se tutkijan, tutkimuksen tekijän, opinnäytetyön tekijän, vastuu siitä, että se tutkimus on eettisesti kestävää. Ihan käytännön esimerkkejä juurikin esimerkiksi plagiointi tai itse plagiointi käsitteet, joita käydään paljon opiskelijoiden kanssa läpi eli myös sitten sellaista, että plagioi ymmärtämättä, että plagioi eli eli ihan näiden lähdeviitteiden asianmukainen merkitseminen ja sen toisen henkilön tekstin tuottamisen kunnioittaminen. Muun muassa tällaisia asioita, mitä sen tutkimuksen tekijän pitää ottaa huomioon ihan siellä prosessin kaikissa vaiheissa, niinku mä aikaisemmin sanoin, että myös sieltä aiheen valinnasta lähtien. Ja sitten se tutkittavan näkökulma, että ketä me ylipäätään voidaan ottaa tutkimuksen kohteeksi ja se, että saako se tutkittava riittävästi tietoa. Hän ymmärtää, että hän osallistuu vapaaehtoisesti. Hän ymmärtää, että hänellä on oikeus keskeyttää tutkimus, olla osallistumatta enää tutkimukseen ja niin kun tän tyyppiset asiat. Ja tähän liittyy sitten se, mikä meitä varmaan opinnäytetyö ohjaajina paljon vie sekä meidän että opiskelijoiden aikaa ja ihan hyvästä syystä on se, että tutkimuksiin haetaan asianmukaiset tutkimusluvat ja sitten tarvittaessa eettinen ennakkoarviointi. Eli meillä ei ole enää sellaista tilannetta, että kohdeorganisaatio antaisi suullisesti luvan tutkia tai kehittää omaa organisaatiota. Eli eli me laitetaan siinä vaiheessa niin kun jarrut päälle, että tarvitaan asianmukainen tutkimussuunnitelma. Tarvitaan tutkimuslupa ja tarvittaessa sitten se eettinen ennakkoarviointi. Metropolia ammattikorkeakouluna on sitoutunut noudattamaan näitä tota tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita niin, niin sen mukaanhan me toki toimitaan. Mutta tää ehkä ehkä tota sama mitä Mari sanoi niin vähän eri vinkkelistä tarkasteltuna, eli eli se tutkijan ja tutkittavan näkökulma.

Antti Niemi: Joo kiitos jälleen tosiaan tuota toitte esille sen opiskelijan kautta. Tutkijan täytyy olla hyvin perehtynyt niin kuin kokonaisuutena tutkimusetiikkaan ja hyvää tieteelliseen käytäntöön alkutilanteesta sitten siihen lopputulemaan, aiheen valinnasta toteuttamiseen, raportointiin ja tosiaan toitte esille myöskin vahvasti tän tuota plagiointiin liittyvät tekijät elikkä tosiaan se huolellinen aineiston käsittely lähteet merkittynä, ynnä muut viittaukset on näinä päivinä, jolloin paljon tietoakin on saatavilla saatavilla ja hyödynnettävissä, niin tän merkitys on noussut tosi tosi tärkeäksi. Nostaisin vielä Iira puhuikin tuosta tutkimuslupaprosesseista ja tutkittavien tiedonsaannin varmentamisesta ja huolellisesta informoinnista ja suostumusten saamisesta. Onko teillä joitakin huomioita tästä eri organisaatiosta, joissa me tehdään työelämän kehittämistöitä, tutkimusta, että onko mitä opiskelijan on hyvä huomioida, kun lähtee suorittamaan tutkimusta tai työelämän kehittämisen toimintaa kyseisessä organisaatiossa, niin mitkä ne on ensimmäiset stepit nimenomaan sen organisaation tai lupaprosessin näkökulmasta, että mitä opiskelijan täytyisi ottaa huomioon?

Mari Virtanen: Ollaanko nyt siinä vaiheessa kun se tutkimussuunnitelma sitä luvan hakemista, joten on ikään kuin jo niinku valmiina ja sitten lähdetään vai siinä vaiheessa kun vielä mietitään että minkälaisia asioita se ehkä siinä vaiheessa, että mitä pitää miettiä?

Antti Niemi: Ja voit ottaa vaikka molemmat molemmat tulokulmat.

Mari Virtanen: Jos niin niin täähän on siis semmoinen asia, mitä mä niin kun aina kaikkien opiskelijoiden kanssa tätä käydään aika paljonkin läpi, että kun mennään sinne työyhteisöön niin ensinnäkin se, että siellä työyhteisössä se kehittämistyö ei lähde liikkeelle ennen kuin se tutkimuslupa on hyväksytty. Ja sen jälkeen voidaan sitten ruveta tekemään niitä käytännön toimia sen suunnitelman mukaisesti ja sitten siellä tyypillisesti kerätään jotain tietoa. Se voi olla, että haastatteluaineistoa, se voi olla kyselylomaketta, se voi olla videota, ääntä. Se niinku voi sisältää yksilöiviä henkilötietoja, millä nää haastateltavat esimerkiksi aineistoissa tunnistetaan ja tää on yksi semmoinen asia mistä me puhutaan niin kuin aina. Kun mitä tietoa kannattaa kerätä ja kerätään vaan se tieto mikä tarvitaan sitä kehittämistyötä varten, että ei kerätä huvin vuoksi niinku kaikenlaista vaan niinku tosi tarkasti mietitään että tarvitaanko yksilöiviä tunnisteita tai tarvitaanko nimeä, ikää, sähköpostiosoitetta tai jotain sellaista mikä kytkee sitten sen yksittäisen henkilön siihen syntyvään henkilörekisteriin. Että jotenkin se ehkä tulee aina vähän yllätyksenäkin se, että jos tekee haastattelun eikä kerää mitään tunnistetietoja, niin siltä ihmisen ääni on yksilöivä. Tää on henkilötietoa, joka muodostaa sen henkilörekisterin ja ja se pitää kirjoittaa siihen tietoiseen suostumukseen. Se tietoinen suostumus on mun mielestä myöskin tosi tärkeä siinä, että just molemmat puhuitte siitä, että jo että miten se informoidaan se tutkittava ja sitten hänellä on tietoinen suostumus ja hän allekirjoittaa. Hän sitoutuu siihen tutkimukseen tietää, että hänen yksilöivää henkilötietoa, kuten ääntä, vaikka kerätään ja miten sitä käsitellään näin.
Mutta tää mun suosikki näistä on ehdottomasti toi että sillä osallistujalla on oikeus tulla unohdetuksi ja se pitää jossain kohdassa niin kun muistaa sinne kirjoittaa tai sanoo, että jos se osallistut tähän tutkimukseen niin sulla on aina oikeus keskeyttää ja se ei tule vaikuttamaan sun jatkokohteluun eikä mihinkään ja sitten mietitään että miten sen sitten saa sieltä pois ja näin. Että aika vähän niitä tulee, mutta että se on tuon GDPR:n myötä tullut niinku ajateltavaksi se, että miten ihmisellä on oikeus tulla unohdetuksi että on tässä tosi monta monta juttua mitä siellä, mutta se, että onko se organisaatio kohtainen, niin mä ajattelin, että tää koskee niinku kaikkia.

Iira Lankinen: Ja nuo asiat mitä Mari toi tuossa esille, niin mulla on sellainen kokemus, että opiskelijoita jopa yllättää se kaikki asia mitä pitää olla tutkimussuunnitelmassa ja mitä pitää olla tutkimussuunnitelman liitteenä eli hämmästyneitä kysymyksiä joskus, että tarvitaanko me todellakin nää kaikki ennen kuin mä voin lähteä käytännössä toteuttamaan tutkimusta. Ja Mari toi tossa esille sen, että tutkimussuunnitelma pitää olla valmiina ennen kun opinnäytetyötä lähdetään ylipäätään toteuttaa meidän puolelta eli oman ohjaajan puolelta. Se tutkimussuunnitelma pitää olla hyväksytty, eli tutkimuslupa ei anota ennen kun tää prosessi on sitten meidän puolelta valmis. Ja sitten se mitä mä oon itse aina omille opiskelijoille sanonut, että yhtä monta eri organisaatiota kun on kehittämiskohteena niin jokaisella organisaatiolla saattaa olla hyvinkin erilaiset tutkimuslupa käytänteet. Ja tutkimusluvan saamisessa saattaa mennä vaihdellen hyvinkin pitkä aika ja sitten jos me tarvitaan eettistä ennakkoarviointia, niin sitten pitää varautua viikkojen, kuukausien niin kun eli eli ei ole tutkimuslupa ja ja eettinen ennakkoarviointi, niin ne ei ole sama asia vaan on sitten 2 erilaista prosessia eli jo sitäkin kautta kun miettii että ketä lähtee tutkimaan. Eli jos meillä on esimerkiksi tilanne, että asiakkaita, potilaita, lapsia, vanhuksia tai jollakin tavalla haavoittuvaa ryhmää niin, pelkästään se tutkimuslupa ei sieltä riitä.

Antti Niemi: Ja nää oli varmaan semmoisen tyypillisimmimmät, että missä tarvitaan eettistä ennakkoarviointia kun on niin kun riskiryhmät niin sanotusti tarkastelun kohteena
Iira Lankinen: Joo joo.

Mari Virtanen: No mä jäin tosiaan miettimään, kun sä sanoit, että tää on opiskelijoilla niin kun kysymyksiä herättävää aihealue, niin tota se ei ole siis mikään ihme että se herättää kysymyksiä. Että näitten eettisten ohjeistusten lisäksi mitä on monenlaisia, niin se sen lisäksihän tää TK toimintaa ja tätä tekemistä ohjaa siis tosi runsas lainsäädäntö ja nyt jota voidaan soveltaa myöskin opinnäytetöihin. Siellä on EU:n tietosuoja-asetus, tietosuojalaki, laki potilaan asemasta oikeuksista, laki sosiaalihuollon asiakkaista, asemasta, oikeuksista, tekijänoikeuslaki, hallintolaki ja oikeus yksityisyydensuojaan ja sitten oli eettiset ohjeistukset vielä päälle. Niin eihän se ole mikään ihme, että se tuntuu niin kuin isolta asialta.

Antti Niemi: Kyllä ja se mikä tuossa niin kun nousee esille, niin tosiaan se huolellinen ennakkovalmistelu ja aina se tutkimussuunnitelma täytyy olla tehtynä ennen tutkimusluvan hakemista ja tutkimusluvan hakeminen tapahtuu aina sen kyseisen organisaation prosessin mukaisesti, jotka saattaa olla vähän vaihtelevia, että riippuen siitä organisaatiosta myöskin, että onko se yksityinen, onko se tota kolmannen sektorin vai julkinen toimija ja hyvin erityyppisiä. Joitakin samankaltaisuuksia niissä toki on löydettävissä, jos vaikka vertaa vaikka tässä lähialueella HUS:n tutkimuslupaprosesseja tai Helsingin kaupungin tutkimuslupaprosessia. Kaikissa on yhteisiä elementtejä, pitää olla tutkimussuunnitelma, täytyy olla tarvittavat liitteet, joita on esimerkiksi just nää kaikki tietoisen suostumuksen varmentaminen ja puhuttiin jo tuosta näistä tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä joita nyt oikeastaan lähdetään vielä tässä lopuksi vielä hieman tarkastelemaan. Elikkä tosiaan tää tietosuoja asetus GDPR, henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, tuli kaikissa EU maissa keväällä 2018 elikkä verrattaen sinänsä tuore tekijä ja tärkeä elementti tullut tässä kaikki meidän toimintaa tutkimus ja kehittämistoiminnassa ja otettu siitä sitä sitten huomioimaan tässä opinnäytetöissä. Ja tämmöisenä niin kun kysymyksenä teille, että mitä tämmöisen aloittelevan tutkijan tai työelämän kehittäjän tai opinnäytetyön tekijän tulisi huomioida erityisesti GDPR:n tai tietosuojan näkökulmasta.

Iira Lankinen: No varmaan niitä asioita mitä tuossa jo aikaisemminkin tuli Marin puheenvuorossa esille, niin ehkä sellainen yks tärkeä mikä niin kun ihan siinä jo suunnitteluvaiheessa kun lähdetään suunnittelemaan sitä opinnäytetyön tekemistä tai tehdään sitä tutkimussuunnitelmaa niin se, että mitä niillä henkilötiedoilla ylipäätään tarkoitetaan. Mä toistan nyt vähän sitä samaa asiaa mitä Mari toi esille eli myös jos haastatellaan henkilöitä ja haastattelu tallennetaan, niin se ääni on myös sitten sitä henkilötietoa.
Mari Virtanen: Että joo, tää on ehkä suurin yllätys.

Iira Lankinen: Että ei kerätä niin sanotusti varmuuden vuoksi tietoa eli mitä vähemmällä sellaisella niin sanotulla turhalla tiedolla päästään niin sen parempi. Mut ylipäätään niin tää on sellainen asia mihin mun mielestä taas opiskelijan pitää perehtyä huolella ja toki ihan samalla tavalla kuin tutkimusetiikan ymmärtämisessä. Sitten on sen ohjaajan rooli, että meidän täytyy ohjata opiskelijaa myös sitten oikean tiedon äärelle eli myös sitten kouluttajan vastuu siinä, että opiskelijalla on riittävä tieto, ymmärrys tai ainakin taho mistä hän niitä asioita lähtee sitten selvittämään siihen omaan omaan opinnäytetyönsä tutkimussuunnitelmaan. Ja kyllähän näitä paljon yhteistyössä siellä suunnitelmavaiheessa opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa mietitään.
Antti Niemi: Ja se mikä tuossa Iiran huomioon voisin lisätä vielä, että, että toki on hyvä, että monet organisaatiot ja itse asiassa kaikki meidän työelämäkumppanien organisaatiot myöskin aika hyvin ohjeistaa tähän tietosuojakysymyksiin ja sitä tukea löytyy. Se on toki tämmöinen tärkeä elementti mikä on tullut tähän tarpeeseen ja nyt edetään tän mukaisesti.
Iira Lankinen: Eikä mullakaan ole tähän mitään sen kummempaa kuin se, että tää just, että kerätään vaan se tieto mikä perustellusti tarvitaan, ei kerätä mitään muuta ja sitten raportoidaan avoimesti kaikki se mikä on tehty. Ja jos ei ole raportoitu niin oletetaan, että ei ole tehty. Että siinä on mun ohjeet tähän hommaan.

Antti Niemi: Tuohon on hyvä tän podcastin lopputulemana lähteä päättämään ja ehkä myöskin päättämään tätä meidän podcast sarjaa. Ja kiittää Maria ja Iiraa podcastiin osallistumisesta ja kiitän Maria ja Iiraa , että olen saanut olla teidän kanssanne tätä podcastia rakentamassa ja keskustelemassa tutkimusmenetelmien soveltamisesta ja miten me tehdään, minkä tyyppisistä aihepiireistä, miten meillä on työelämän kumppanuudet siellä, miten me toteutamme ja minkälaisia menetelmiä ja aineistoja hyödynnetään? Miten me varmennetaan kaikissa meidän toiminnassa, tutkimus ja kehittämistoiminnassa toiminnan eettisyys, on sitten kyse tutkimusetiikan näkökulmasta tai tietosuojan näkökulmasta tai muista eettisistä tekijöistä tarkasteltuna.
Mari Virtanen: Kiitos teille! On ollut mahtavaa tehdä mielekästä työtä ja hyvässä jengissä niin mikäs tässä on ollessa ja toivottavasti myöskin siellä linjan toisessa päässä oot saanut tästä itsellesi eväitä vähän TK menetelmien soveltamiseen ja osaamiseen kehittämiseen, että kiitos. Tää on ollut kiva.

Iira Lankinen: Myös Iira kiittää. Kiitoksia.

Antti Niemi: Kiitos.